Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1
Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2
Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan subjektiivinen, absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys köyhyys ennen muuta taloudellista ahdinkoa, johon liittyy usein muita vaikeuksia arvioitavissa välillisesti erilaisina puutteina (esim. rahan, kulutuksen, terveyden tai asumisen) 3
Suhteellinen vs. absoluuttinen köyhyys Hyvä erottaa absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys Absoluuttinen: riittämättömät resurssit turvata terveelliselle elämälle välttämättömät inhimilliset perustarpeet ruoan, vaatetuksen ja suojan suhteen Suhteellinen: resurssien puutteen aiheuttamaa kykenemättömyyttä osallistua yhteiskunnan toimintoihin ja yleisesti odotettuun elämäntapaan Suomessa ei enää varsinaisesti absoluuttista köyhyyttä, mutta mm. byrokratialoukut, pitkäkestoinen köyhyys ja ylivelkaantuminen luovat tilanteita joissa absoluuttisen köyhyyden piirteitä (mm. kaurapuuro-kuunloppuja) Suhteellinen köyhyys ei pelkkää tuloeroa: vauraassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa eläminen vaatii enemmän (taloudellisia) resursseja kuin mitä inhimillisten perustarpeiden tyydyttäminen vaatii Suhteellinen köyhyysraja nousee elintason noustessa, koska vauraassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa yksilöltä vaaditaan enemmän kvalifikaatioita koulutus- ja työmarkkinoilla 4
Ruoka ollut loppu viimeisen 12 kk aikana (HYPA 2014) 8 % vastaajista nälkää kokeneita (ennakkotieto puoliväliotos) Heistä naisia 55 %, miehiä 45 % 18-24 v 8 % 25-44 v 31 % 45-59 v 33 % 60-69 v 22 % yli 70 v 6 % 5
Eurooppa 2020 ja syrjäytymisriski 3 indikaattoria: syrjäytymisvaarassa ovat kotitaloudet, jotka ovat joko pienituloisia, aineellisessa puutteessa tai vajaatyöllisiä: Pienituloisuus: kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Aineellinen puute: kotitaloudet, joilla on vähintään 4 mittarin 9 puutteesta. Vajaatyölliset taloudet: kotitaloudet, joiden yhteenlaskettu vuotuinen työllisyyspanos alittaa 25 % siitä ajasta, mikä olisi mahdollista. Näillä kolmella mittarilla mitattuna EU:ssa elää köyhyysriskissä noin 120 miljoonaa ihmistä ja Suomessa noin 900 000. 6
Yleiskuva tuloeroista Tuloerot Suomessa kansainvälisesti edelleen pienet, mutta tuloerot kasvoivat 1995-2005 Suomessa nopeinten OECD maista. Taustalla 1990-luvun lama ja sitä seurannut massatyöttömyys ja rakennemuutos. Vuonna 2008 alkaneen taantuman jälkeen tuloerot pysyneet samana Sosioekonomiset terveyserot Suomessa kansainvälisestikin suuret ja erot ovat kasvaneet. Sekä tulo- että terveyserojen kasvun taustalla samanlainen ilmiö: tulot ja terveys parantuneet keskituloisilla ja luokkaisilla, kun taas pienituloisilla ja vähän koulutetuilla ei tapahtunut kohentumista. 7
Voidaanko suhteellista köyhyyttä vähentää? Vähäosaisimpien absoluuttisen elintason turvaaminen yhä helpompaa yhteiskunnan vaurastuessa mm. perusturvan indeksisuojin ja tasokorotuksin Suhteellisen köyhyyden kurissa pitäminen vaatii tämän lisäksi myös tuloerojen kurissa pitämistä Vaatii käytännössä lähes täystyöllisyyttä ja etuuksien tasokorotuksia ansiotason perässä Vain jos maksajia paljon ja saajia vähän, niin pienituloisten tulokehitys voidaan tulonsiirroin pitää keskituloisten tahdissa Vahvat progressiiviset tulonsiirrot ainakin teoriassa leikkaavat osan potentiaalisesta talouskasvusta. Eli kaikkien täytyy tyytyä hieman pienempään kakkuun, jotta jokaisen kakkuviipale pysyy kohtuullisena muihin nähden? Perus- ja vähimmäisturvan nostoon liittyy aina myös kannustinkysymyksiä 8
Tulonsaajakymmenysten tulo-osuudet (%) Muutos 2010 2011, Muutos % -yksikköä 1995 2011, % -yksikköä I (pienituloisin 10 %) 0,1 1,1 II 0 1,0 III 0 0,8 IV 0 0,6 V 0 0,4 VI 0,1 0,3 VII 0,1 0,2 VIII 0 0,1 IX 0,1 0,4 X (suurituloisin 10 %) 0,3 3,9 Suurituloisin 1 % 0,4 2,2 Gini-kerroin 0,3 6,3 9
Käytettävissä olevat tulot Mediaanitulo/kulutusyksikkö 2011 1 920 /kk (ka n. 2400 /kk) Pienituloisuusraja/kulutusyksikkö 2011 (60 % mediaanitulosta) 1 150 /kk 10
Toimeentulotuen saajat ja menot 1985-2011 * Year 2010 long-term beneficiaries is an estimate. Source: Social Assistance, THL. 11
Terveyserojen kehitys Kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulotasoa ja koulutustasoa alaspäin mentäessä. Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4- kertainen verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7-kertainen Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla miehillä elinajanodote kasvanut 5 vuotta 20 vuodessa, alimmassa tuloviidenneksessä käytännössä ei lainkaan. Naisilla sosioekonomisten terveyserojen kehitys samanlaista, mutta hieman lievempänä. Tupakointi ja alkoholi selittävät karkeasti puolet sosioekonomisten terveyserojen synnystä. Elintavat eivät pelkästään yksilöllisiä valintoja, vaan niitä ohjaavat ja kehystävät rakenteelliset tekijät ja mahdollisuudet: taloudelliset, tiedolliset ja kulttuuriset. 12
Kun tulonjaon eriarvoisuus kasvaa ihmisten välinen luottamus vähenee naisten asema heikkenee mielenterveysongelmat yleistyvät elinajan odote lyhenee lapsikuolleisuus kasvaa sukupovien välinen tuloriippuvuus kasvaa/ sosiaalinen nousu vaikeutuu eriarvoisuus koulutukseen hakeutumisessa kasvaa henkirikokset yleistyvät vankien määrä kasvaa Richard Wilkinson and Kate Pickett: The Spirit Level: Why More Equal Societies Almost Always Do Better 13
Jouuko Karjakainen 29.11.2013 3/12/13 14
Mitä on syrjäytyminen? Jorma Sipilä 1985 Miksi puhua niin paljon syrjäytymisestä hyvinvointivaltiossa, jossa oleminen on kuitenkin minimitasolla turvattu? ihmiselle ei riitä pelkkä oleminen. Ihmisenä olemiseen kuuluu, että hän haluaa jotakin, tulla joksikin, ylittää pelkän olemisen rajat. 15