ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen polven ulkomaalaistaustaiset, joten ulkomaalaistaustaisen väestön määritelmä poikkeaa tilastoissa käytetystä. Aineistossa oli mukana 22 024 ulkomaalaistaustaista henkilöä Espoosta. Vajaa viidennes heistä oli syntynyt Suomessa ja kolmanneksella oli itäeurooppalainen tausta. Miesten osuus ulkomaalaistaustaisista oli 53 %. Miesvaltaisin joukko oli turkkilaista alkuperää olevat. Myös muista länsimaista kuin Ruotsista tulleista yli 70 % oli miehiä. Selvästi muista ryhmistä erottuva oli Thaimaasta lähtöisin olevat, joista yli 80 % oli naisia. Toiseksi naisvaltaisin oli venäläistaustaisten ryhmä. Arja Munter, Teija Jokiranta Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto Ulkomaalaistaustaisista kolmasosa oli ollut maassa alle kuusi vuotta. Vajaa viidennes oli asunut 6-10 vuotta, joka kymmenes 11-15 vuotta ja runsas viidennes yli 15 vuotta. Alle kuusi vuotta, Suomessa olleita oli eniten Intiasta, Virosta ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta (pl. Somalia) tulleissa. Yli 15 vuotta Suomessa asuneita oli eniten entisessä Jugoslaviassa syntyneissä. Yli 15-vuotiaista syntyperältään ulkomaalaisista 56 % ei ollut peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Eniten ilman jatkokoulutusta olevia oli Somaliassa syntyneissä. Ikärakenteesta johtuen Suomessa syntyneillä oli harvemmin perusasteen jälkeistä koulutusta kuin ulkomaalaistaustaisilla yleensä. Eniten perusasteen jälkeistä koulutusta saaneita oli niissä yli 15-vuotiaissa, jotka olivat syntyneet entisessä Neuvostoliitossa, Kiinassa, Ruotsissa tai Iranissa. Miehistä 60 % oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, naisista 51 %. Ennusteen mukaan Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 64 400 asukkaaseen eli kasvua nykyisestä 26 000 asukkaasta on 38 400 asukasta. Vastaavasti vieraskielisen väestön osuus kasvaa nykyisestä 10 prosentista 20 prosenttiin. Eniten kasvaa Muun Aasian kieliryhmä yli 9 000 asukkaalla, jossa puhutuimmat kielet ovat kiina ja vietnam. Vieraskielisen väestön rakenne muuttuu ajan myötä nykyisestä siten, että Suomessa syntyneiden osuus kasvaa asteittain. Myös ulkomailla syntyneiden keskimääräinen maassaoloaika pitenee vähitellen. Muutos on kuitenkin ennustekauden alkuvuosina hidasta ja nopeutuu vasta 2020-luvulla.
Syntyperältään ulkomaalaiset Espoossa 2010 Synnyinmaa Vuonna 2012 Helsinki, Espoo ja Vantaa tekivät yhteistilauksen aineistosta, joka koski syntyperältään ulkomaalaista väestöä vuonna 2010 Tilastokeskuksesta. Aineistossa on otettu huomioon myös toisen polven ulkomaalaistaustaiset, joten ulkomaalaistaustaisen 1 väestön määritelmä poikkeaa hieman tilastoissa käytetystä määritelmästä. Aineiston suuruus henkilöinä ei siis ole täysin verrattavissa muihin tilastoissa oleviin lukuihin. Vuonna 2010 Espoossa oli 22 024 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Vajaa viidennes heistä oli syntynyt Suomessa. Kolmanneksella ulkomaalaistaustaisista oli itäeurooppalainen tausta. Espoolaisista ulkomaalaistaustaisista Virosta lähtöisin olevia oli lähes kymmenesosa, entisestä Jugoslaviasta 3 %, nykyisestä Venäjästä 2 % ja entisestä Neuvostoliitosta 18 %. 16,8 17,6 SUOMI LÄNSI EUROOPPA (pl. Suomi) ITÄ EUROOPPA JA ENT. NL:N AASIA 8,0 9,6 8,4 POHJOIS AMERIKKA LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA POHJOIS AFRIKKA MUU AFRIKKA ETU AASIA 1,7 1,6 1,7 33,0 MUU AASIA Kuva 1. Espoolaisten syntyperältään ulkomaalaisten syntymämaa 2010 Suomessa syntyneiden ja itäeurooppalaisten jälkeen eniten oli henkilöitä, joiden tausta oli Etu- Aasian ulkopuolisessa Aasiassa. Siellä yleisimpiä alkuperämaita olivat Kiina, 5 %, Intia, 3 % ja Vietnam 2 %. Kolmanneksi eniten syntyperältään ulkomaalaisia oli Länsi-Euroopasta, 8 %. Ruotsi oli lähtömaana vain 1 % ulkomaalaistaustaisista, kun 7 % oli lähtöisin muualta Länsi-Euroopasta. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta (muu Afrikka) lähtöisin olevia oli noin kymmenesosa ulkomaalaistaustaisista. Heistä somalialaisia oli 43 %. Yksi suurimmista ryhmistä on vielä Etu-Aasia. Siellä yleisimmät lähtömaat olivat Iran, Irak ja Turkki. 1 Syntyperältään ulkomaalainen: henkilö, jonka syntymämaa on muu kuin Suomi tai henkilö, jonka syntymävaltio on Suomi ja jonka molempien vanhempien syntymämaa on muu kuin Suomi. 2 Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013
Sukupuoli ja ikä Miesten osuus ulkomaalaistaustaisista oli 53 %. Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista hiukan yli puolet oli miehiä, mikä vastaa syntyneiden yleistä sukupuolijakaumaa. Sen sijaan eri alueilta lähtöisin olevien välillä oli suuria eroja sukupuolijakaumassa. Miesvaltaisin joukko oli turkkilaista alkuperää olevat, joista kolme neljäsosaa oli miehiä. Myös muista länsimaista kuin Ruotsista tulleista yli 70 % oli miehiä. Muita selvästi miesvaltaisia ryhmiä olivat Etu-Aasiasta (pl. Turkki, Iran ja Irak) ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta (pl. Somalia) tulleet. Myös intialaisten ryhmässä selvä enemmistö oli miehiä. Myös Ruotsin paluumuuttajista tai toisen polven siirtolaisista selvä enemmistö oli miehiä. Thaimaa 16,3 Venäjä Muu Itä Eurooppa ja ent. NL:n Aasia Vietnam Kiina 39,5 41,8 44,8 47,3 Viro Suomi Somalia Syntymävaltiot yhteensä Iran Irak Afganistan Muu Kauko Itä Entinen Jugoslavia Ruotsi 50,6 51,0 51,4 53,0 54,2 55,4 55,5 55,5 57,3 58,1 Intia Muut Afrikan maat Muut Etu Aasian maat 63,2 65,0 66,8 Muut Länsi Euroopan maat 70,9 Turkki 76,6 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 % Kuva 2. Miesten osuus syntyperältään ulkomaalaisista espoolaisista yleisimmistä alkuperämaista v. 2010 Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013 3
Selvästi muista ryhmistä erottuva oli Thaimaasta lähtöisin olevien espoolaisten ryhmä, joista yli 80 % oli naisia. Taustalla ainakin osaltaan on avioitumiseen liittyvät muuton syyt. Toiseksi naisenemmistöinen ryhmä oli venäläistaustaiset ja seuraavana ovat Entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet. Myös Vietnamilaisissa, kiinalaisissa ja virolaisissa naiset olivat enemmistönä. Ulkomaalaistaustaisista joka viides oli alle 14-vuotias lapsi Joka viides kuului ikäryhmään 15-29 -vuotiaat ja joka toinen oli 20-64-vuotias. Yli 65-vuotiaiden osuus oli vähäinen, vain 4 %. Suomessa syntyneistä peräti 85 % oli lapsia, kymmenesosa nuoria ja nuoria aikuisia ja vain 5 % työikäisiä tai eläkeläisiä. Maanryhmittäin tarkasteltuna eniten lapsia oli Pohjois-Amerikasta lähtöisin olevissa. Nuoria ja nuoria aikuisia oli eniten Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleissa. Heistä peräti 44 % oli 15-29 -vuotiaita. Aasiasta tulleista tähän ikäryhmään kuului runsas kolmannes. 30-64 -vuotiaiden osuus oli korkein Pohjois-Afrikasta tulleilla ja eläkeikäisten osuus Länsi-Euroopasta lähtöisin olevilla. Muu Kauko Itä Thaimaa Vietnam Intia Kiina Muut Etu Aasian maat Afganistan Iran Irak Turkki Muut Afrikan maat 0 14 v. 15 29 v. 30 64 v. 65 v. Somalia Muu Itä Eurooppa, ent. NL:n Aasia Entinen Jugoslavia Viro Venäjä Muut Länsi Euroopan maat Ruotsi Suomi Yhteensä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 3. Syntyperältään ulkomaalaisten ikärakenne lähtöalueen mukaan Espoossa 2010 Maittain tarkasteltuna lapsia oli eniten venäläistaustaisissa espoolaisissa, 31 %. Lasten suuri osuus lienee yhteydessä venäläisväestön naisvaltaisuuteen ja tätä kautta yksinhuoltajaäitien suureen määrään. Nuoria, 15-29 -vuotiaita oli selvästi keskimääräistä eniten afganistanilaisissa ja irakilaisissa, molemmissa ryhmissä 47 %. Myös somalialaisissa ja muissa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleissa nuorten osuus oli yli 40 % ryhmästä. 4 Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013
Varsinaisessa työiässä, 30-64 -vuotiaita oli eniten länsieurooppalaisissa, 72 %. Seuraavaksi eniten ikäryhmään kuuluvia oli muualta Itä-Euroopasta ja Turkista lähtöisin olevissa. Selvästi vähiten ikäryhmään kuuluvia oli Suomessa syntyneissä ja selvästi keskimäärää vähemmän Venäjältä, Afganistanista ja Somaliasta lähtöisin olevissa. Maahanmuutto on ilmiönä Suomessa vielä niin nuorta, että Espoossa oli vuonna 2010 Suomessa syntyneitä eläkeikään ehtineitä ulkomaalaistaustaisia vain alle 50 henkeä. Suurin eläkeläisten osuus oli taustaltaan ruotsalaisilla, 17 %. Syynä lienee paluumuutto ja toisen polven siirtolaisten muutto Suomeen. Seuraavaksi eniten eläkeikäisiä oli muualta Länsi-Euroopasta ja Venäjältä lähtöisin olevissa. Maassaoloaika Ulkomaalaistaustaisista espoolaisista, jotka eivät olleet syntyneet Suomessa, kolmasosa oli ollut maassa alle kuusi vuotta. Vajaa viidennes oli asunut 6-10 vuotta, joka kymmenes 11-15 vuotta runsas viidennes yli 15 vuotta. Vain vasta vähän aikaa, alle kuusi vuotta, Suomessa olleita oli eniten Intiasta, Virosta ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta (pl. Somalia) tulleissa. Heistä yli 60 % oli asunut Suomessa 1-5 vuotta. Myös kiinalaistaustaisissa oli keskimääräistä enemmän äskettäin tulleita. Suomessa 6-10 vuotta olleita oli eniten niissä, joiden syntyperä oli Afganistanissa, Iranissa, Kiinassa tai Turkissa. Muu Kauko Itä Thaimaa Vietnam Intia Kiina Muut Etu Aasian maat Afganistan Iran Irak Turkki Muut Afrikan maat Somalia 1 5 vuotta 6 10 vuotta 11 15 vuotta Yli 15 vuotta t. tunt. Muu Itä Eurooppa ja ent. NL:n Aasia Entinen Jugoslavia Viro Venäjä Muut Länsi Euroopan maat Ruotsi Yhteensä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 4. Syntyperältään ulkomaalaisten maassaoloaika lähtöalueittain Espoossa 2010 Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013 5
Yli 15 vuotta Suomessa asuneita oli eniten entisessä Jugoslaviassa syntyneissä, 47 %. Toiseksi yleisintä pitkä maassaoloaika oli ruotsalaistaustaisilla. Seuraavaksi eniten pitempään asuneita oli somalialais-, itäeurooppalais- ja iranilaistaustaisissa. Koulutus Yli 15-vuotiaista syntyperältään ulkomaalaisista espoolaisista 56 % ei ollut peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Eniten ilman ammatillista koulutusta olevia oli Somaliassa syntyneissä, joista kolmella neljäsosalla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Lähes yhtä moni Intiassa tai Turkissa syntyneistä oli vailla ammatillista koulutusta. Muu Itä Eurooppa ja ent. NL:n Aasia Kiina Ruotsi Iran Entinen Jugoslavia Venäjä Muut kapitalistisen Länsi Euroopan maat Yhteensä Muut Afrikan maat Vietnam Suomi Muut Etu Aasian maat Muu Kauko Itä Irak Thaimaa Viro Afganistan Turkki Intia Somalia 42,4 46,1 48,0 48,4 53,0 55,1 55,6 56,0 57,3 59,8 61,5 62,4 62,6 66,0 67,0 68,4 69,8 70,5 72,0 75,8 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Kuva 5. Ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa olevien syntyperältään ulkomaalaisten osuus lähtöalueittain Espoossa 2010 (yli 15-vuotiaat) Suomessa syntyneillä oli harvemmin perusasteen jälkeistä koulutusta kuin ulkomaalaistaustaisilla yleensä. Tähän lienee syynä Suomessa syntyneiden nuori ikärakenne. Eniten perusasteen jälkeistä koulutusta saaneita oli niissä yli 15-vuotiaissa, jotka olivat syntyneet entisessä Neuvostoliitossa, Kiinassa, Ruotsissa tai Iranissa. Heistä yli puolella oli ammatillistakin koulutusta. Miehistä 60 % oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Naisilla osuus oli ehkä yllättäenkin alhaisempi: vain 51 % oli vailla ammatillista koulutusta. 6 Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013
Suomessa syntyneet 61,0 Yli 15 vuotta t. tunt. 38,8 Yhteensä Miehet Naiset 11 15 vuotta 6 10 vuotta 1 5 vuotta Yhteensä Suomessa syntyneet Yli 15 vuotta t. tunt. 11 15 vuotta 6 10 vuotta 1 5 vuotta Yhteensä Suomessa syntyneet Yli 15 vuotta t. tunt. 11 15 vuotta 6 10 vuotta 45,3 46,8 65,3 51,4 61,9 43,2 51,6 57,1 60,1 61,5 41,2 48,4 52,0 74,7 1 5 vuotta 70,7 Yhteensä 56,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Kuva 6. Ilman peruskoulutusta olevien ulkomaalaistaustaisten osuus maassaoloajan ja sukupuolen mukaan Espoossa 2010 (yli 15-vuotiaat) Maassaoloaika vaikutti ulkomaalaistaustaisten koulutustasoon. Kun alle 6 vuotta maassa olleista 71 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa, yli 15 vuotta Suomessa asuneilla osuus oli enää 41 %. Kouluttamattomien osuuden lasku on suorassa yhteydessä maassaoloaikaan, mikä viittaa siihen, että koulutus on hankittu Suomessa. Osa on tietysti ajan myötä saanut entisessä kotimaassaan hankkimaansa tutkintoon rinnakkaispäätöksen. Sekä naisilla että miehillä maassaoloaika vaikutti samansuuntaisesti koulutettujen määrän lisääntymiseen. Miehillä muutos oli voimakkaampi, mutta heillä myös lähtötaso koulutuksessa oli alhaisempi kuin naisilla. Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013 7
Vieraskielisten ennuste vuoteen 2030 Espoossa puhutut vieraat kielet Espoon asukasluku oli vuoden 2013 alussa 256 824 asukasta. Asukkaista ruotsinkielisiä oli 20 211 eli kahdeksan prosenttia ja vieraskielisiä 26 011 asukasta eli 10 prosenttia (vuoden 2012 tieto). Yleisimmin puhutut vieraat kielet Espoossa olivat vuonna 2012 venäjä, viro, englanti, somali, kiina, albania ja arabia. Näiden kielien puhujia oli yli 1 100 henkilöä kussakin. Vieraskielisen väestön määrä on kasvanut Espoossa vuodesta 2000 lähtien vuoteen 2012 asti yli 18 000 asukkaalla, keskimäärin 1 500 asukkaalla vuodessa. Ennusteen mukaan vieraskielisen väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 64 400 asukkaaseen eli kasvua nykyisestä 26 000 asukkaasta on 38 400 asukasta. Vastaavasti vieraskielisen väestön osuus kasvaa nykyisestä 10 prosentista 20 prosenttiin. Eniten kasvavat Muun Aasian kieliryhmä yli 9 000 asukkaalla ja venäjä ym. (pl. Baltia) yli 6 000 asukkaalla. Muun Aasian kieliryhmässä suurimpia kieliä ovat kiina ja vietnam sekä Venäjä ym. (pl.baltia) kieliryhmässä venäjä. Taulukko 1. Espoon väestö kieliryhmän mukaan 1.1.2000-2012 ja ennuste 2020 ja 2030 Taulukko 1. Espoon väestö kieliryhmän mukaan 1.1.2000-2012 ja ennuste 2020 ja 2030 Kieliryhmä 2000 2005 2010 2012 2020 2030 Baltia 775 1 244 2 668 3 655 6 842 9 755 Venäjä ym. (pl Baltia) 1 419 2 255 3 506 4 215 7 055 10 277 Länsi-Eurooppa 1 811 2 372 3 520 4 127 6 083 8 159 Itä-Eurooppa 812 1 462 2 094 2 471 3 779 5 541 Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 899 1 693 2 632 3 158 5 081 7 613 Muu Afrikka 833 1 430 2 304 2 703 4 554 7 239 Muu Aasia 1 242 2 188 4 235 5 311 9 346 14 489 Muu ja tuntematon 96 105 281 371 797 1 366 Kaikki äidinkielet 209 667 227 472 244 330 252 439 281 683 313 714 Kantaväestö 201 780 214 723 223 090 226 428 238 146 249 276 Vieraat kielet yhteensä 7 887 12 749 21 240 26 011 43 537 64 438 Suhteelliset osuudet, % Baltia 0,4 0,5 1,1 1,4 2,4 3,1 Venäjä ym. (pl Baltia) 0,7 1,0 1,4 1,7 2,5 3,3 Länsi-Eurooppa 0,9 1,0 1,4 1,6 2,2 2,6 Itä-Eurooppa 0,4 0,6 0,9 1,0 1,3 1,8 Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 0,4 0,7 1,1 1,3 1,8 2,4 Muu Afrikka 0,4 0,6 0,9 1,1 1,6 2,3 Muu Aasia 0,6 1,0 1,7 2,1 3,3 4,6 Muu ja tuntematon 0,0 0,0 0,1 0,1 0,3 0,4 Kantaväestö 96,2 94,4 91,3 89,7 84,5 79,5 Vieraat kielet yhteensä 3,8 5,6 8,7 10,3 15,5 20,5 8 Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013
Vuosina 2000-2012 eniten kasvaneet kielet suurista kielistä Muun Aasian kieliryhmässä olivat kiina, vietnam, hindi ja bengali; Muun Afrikan kieliryhmässä somali, amhara ja suahili; Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan suurista kielistä eniten kasvoivat arabia, kurdi, persia/farsi ja turkki; Itä-Euroopan kieliryhmästä albania; Länsi-Euroopan kieliryhmästä englanti; Venäjä ym. (pl. Baltia) kieliryhmästä venäjä ja Baltian kieliryhmästä viro. Lisäksi Muun Aasian ja Muun Afrikan kieliryhmissä on pieniä kieliä, jotka myös kasvoivat tällä ajanjaksolla, mm. nepali ja korea sekä joruba ja kikuju. Eniten kasvaneet vieraskielisten kieliryhmät ja kielet 2000-2012 Kieliryhmä Muu Aasia Muu Afrikka Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Itä-Eurooppa Länsi-Eurooppa Venäjä ym. (pl Baltia) Baltia Eniten kasvaneet kielet Suuret kielet Pienet kielet kiina, vietnam, hindi, bengali somali, amhara,suahili arabia, kurdi, persia/ farsi, turkki albania englanti venäjä viro tegulu, nepali, korea, malajalam, khmer/ kambodza joruba, kikuju, igbo, akan, twi, tigrinja 16000 14000 12000 Kieliryhmä: Asukasta 10000 8000 6000 Baltia Venäjä ym. (pl Baltia) Länsi Eurooppa Itä Eurooppa Lähi itä ja Pohjois Afrikka Muu Afrikka Muu Aasia 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Kuva 7. Vieraat kielet Espoossa 1.1.2000-2012 ja ennuste 2013-2030, asukasta Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013 9
5,0 4,5 4,0 % 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 Kieliryhmä: Baltia Venäjä ym. (pl Baltia) Länsi Eurooppa Itä Eurooppa Lähi itä ja Pohjois Afrikka Muu Afrikka Muu Aasia 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Kuva 8. Vieraat kielet Espoossa 1.1.2000-2012 ja ennuste 2013-2030, % 350000 300000 250000 200000 Asukasta 150000 Vieraat kielet yhteensä Kantaväestö 100000 50000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Kuva 9. Espoon väestö kielen mukaan 1.1.2000-2012 ja ennuste 2013-2030, asukasta 10 Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013
Ikä Espoon väestö kasvaa ennusteen mukaan kaikissa ikäryhmissä. Kantaväestön (suomen, ruotsin ja saamenkieliset) viisivuotisikäryhmistä tulee lähes tasasuuruisia noin 15 000 asukkaan ryhmiä 0-4-vuotiaista aina 60-64-vuotiaisiin asti. Erityisen paljon kasvavat 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmät. Myös kaikki vieraskielisten ikäryhmät kasvavat, mutta suurinta kasvu on 30-34-vuotiaista aina 50-54-vuotiaisiin saakka. Ikä 95+ 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 2012 2030 Kantaväestö 2012 Vieraskieliset 2012 Kantaväestö 2030 Vieraskieliset 2030 25000 20000 15000 10000 5000 0 5000 10000 15000 20000 25000 Asukasta Kuva 10. Espoon väestö iän ja kieliryhmän mukaan 1.1.2012 ja 2030 Vieraskielisen väestön rakenne muuttuu ajan myötä nykyisestä siten, että Suomessa syntyneiden osuus kasvaa asteittain. Myös ulkomailla syntyneiden keskimääräinen maassaoloaika pitenee vähitellen. Muutos on kuitenkin ennustekauden alkuvuosina hidasta ja nopeutuu vasta 2020-luvulla. Ulkomaalaistaustaiset nyt ja tulevaisuudessa,tietoisku 2/2013 11
Sammandrag I Statistikcentralens material från 2010 om invånare av utländsk härkomst har beaktats också andra generationens invånare med utländsk bakgrund. Därmed avviker definitionen av invånare med utländsk bakgrund något från den definition som använts i statistiken. I materialet ingick 22 024 Esbobor med utländsk bakgrund. En knapp femtedel var födda i Finland. En tredjedel hade östeuropeiskt urprung. Av invånarna med utländsk bakgrund var 53 procent män. Av invånarna med utländsk bakgrund födda i Finland var drygt hälften män. Den mest mansdominerade gruppen var invånare av turkiskt ursprung, av vilka tre fjärdedelar var män. Också bland invånare från andra västländer än Sverige var över 70 procent män. En grupp som klart skiljde sig från de andra var personer av thailändskt ursprung. Av invånarna med utländsk bakgrund var en femtedel barn under 14 år. Var femte hörde till åldersgruppen 15 29 år och varannan var 20 64 år gammal. Andelen över 65-åringar var liten, endast fyra procent. Bland personer födda i Finland var hela 85 procent barn. Av Esbobor med utländsk bakgrund som inte var födda i Finland hade en tredjedel bott i landet mindre än sex år. En knapp femtedel hade bott i Finland 6 10 år, var tionde 11 15 år och en dryg femtedel över 15 år. Flest personer som bott mindre än sex år i Finland kom från Indien, Estland och afrikanska länder söder om Sahara (exklusive Somalien). Av dem hade över 60 procent bott 1 5 år i Finland. Också bland personer av kinesiskt ursprung hade fler än genomsnittet anlänt nyligen. Andelen personer som bott i Finland över 15 år var störst, 47 procent, bland personer födda i forna Jugoslavien. Näst vanligast var en lång tid i landet bland personer av svenskt ursprung. Bland över 15-åringar med utländsk bakgrund hade 56 procent ingen examen efter grundskolan. De som saknade yrkesutbildning var oftast personer födda i Somalien, av vilka tre fjärdedelar saknade examen efter grundskolan. På grund av åldersstrukturen saknade de som var födda i Finland oftare utbildning efter grundskolan än personer med utländsk bakgrund i genomsnitt. Utbildning efter grundskolan var vanligast bland över 15-åringar födda i forna Sovjetunionen, Kina, Sverige eller Iran. Av männen saknade 60 procent examen efter grundskolan. Bland kvinnorna var andelen kanske något överraskande lägre: endast 51 saknade yrkesutbildning. Tiden i landet påverkade utbildningsnivån hos personer med utländsk bakgrund. Då 71 procent av personerna som bott i landet mindre än sex år saknade examen efter grundskolan var andelen bland personer som bott i Finland över 15 år endast 41 procent. Bland både kvinnor och män inverkade tiden de tillbringat i landet på samma sätt då det gällde ökning av andelen utbildade. Enligt prognosen ökar antalet invånare med andra modersmål än finska, svenska eller samiska från 26 000 idag med 38 400 till 64 400 år 2030. Andelen ökar från 10 procent till 20 procent. Mest, med över 9000 invånare, ökar gruppen övriga asiatiska språk, av vilka de mest talade är kinesiska och vietnamesiska. Andelen Finlandsfödda kommer att öka gradvis. Dessutom kommer de utlandsfödda i snitt att bo allt längre tid i Finland. Förändringarna är emellertid långsamma i början och blir snabbare först på 2020-talet. Lähteet: Espoon väestörakenne 2011/ 2012. Tietoisku 6/ 2012. Espoon kaupunki, Konsernipalvelut. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2013-2030. Helsingin kaupungin Tietokeskus. Espoon kaupunki, Kaupunkitieto. Vantaan kaupunki, Tietopalveluyksikkö. Tilastoja 5/ 2013, Tilastokeskus maksulliset palvelut Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kaupunkitieto PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317, Teija Jokiranta puh. 816 22316 Kaupunkitieto Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi