Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012
|
|
- Ella Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koulutus 01 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 01 Suomessa oli 1, miljoonaa opiskelijaa vuonna 01 Tilastokeskuksen koulutustilastojen tietojen mukaan Suomessa oli 1, miljoonaa koululaista ja opiskelijaa vuonna 01. Heistä suoritti perusasteen oppimäärää. Perusasteen jälkeisistä koulutuksista eniten opiskelijoita houkutteli ammatillinen koulutus. Vieraskielisiä opiskelijoita, joiden äidinkieli ei ollut suomi, ruotsi tai saame, oli eniten Etelä-Suomessa. Useimmiten vieraskielisten opiskelijoiden äidinkieli oli venäjä tai viro. Ulkomaalaisilla opiskelijoilla oli useimmiten Venäjän, Viron tai Kiinan kansalaisuus. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain1) 01 1) Perusasteen koulutus sisältää esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat. Perusasteen koulutukseen osallistuneista oppilaasta 500 suoritti peruskoulun koko oppimäärää muualla kuin peruskouluissa. Perusasteen jälkeisissä tutkintotavoitteisissa koulutuksissa opiskeli henkilöä. Lukiolaisia oli Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita oli , joista opiskeli oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa (katso myös liitetaulukko ). Ammattikorkeakouluopiskelijoita oli ja yliopisto-opiskelijoita Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijoista 000 opiskeli useammassa kuin yhdessä koulutuksessa. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
2 Tutkintotavoitteisen koulutuksen uudet opiskelijat koulutussektoreittain1) 01 1) Perusasteen koulutus sisältää peruskoulujen 1. luokan oppilaat. Vuonna 01 perusasteen koulutuksen aloitti ensimmäisellä luokalla oppilasta. Toisen asteen koulutuksista lukiokoulutuksen aloitti ja ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista aloitti oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen. Ammattikorkeakouluissa uusia opiskelijoita oli 8 00 ja yliopistokoulutuksessa Tutkinnon suorittaneet koulutussektoreittain1) 01 1) Perusasteen koulutus sisältää peruskouluista päättötodistuksen saaneet. Vuonna 01 perusasteen oppimäärän suoritti oppilasta. Ylioppilastutkintoja tai muita lukiotutkintoja suoritettiin 000 ja ammatillisen koulutuksen tutkintoja Ammatillisen koulutuksen tutkinnoista suoritettiin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa (katso myös liitetaulukko ). Alempia ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin yhteensä 900 ja yliopistotutkintoja 9 00.
3 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat koulutussektorin ja sukupuolen mukaan1) 01 1) Perusasteen koulutuksen tieto sisältää peruskouluissa annettavan esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat. Vuonna 01 naisten osuus kaikista opiskelijoista oli 51 prosenttia. Peruskoululaisista tyttöjä oli 9 prosenttia. Lukiolaisista 57 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 51 prosenttia oli naisia. Ammattikorkeakouluopiskelijoista ja yliopisto-opiskelijoista naisia oli 5 prosenttia.
4 Sisällys 1. Ammatillisessa koulutuksessa eri-ikäisiä5 Koulutukseen osallistuminen vähenee 19-vuotiaista alkaen6 Lukiokoulutuksen opiskelijoiden ikäjakauma kapein7. Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden osuus suurin Etelä-Suomessa8 Venäjä opiskelijoiden yleisin äidinkieli suomen ja ruotsin jälkeen.8 Kiina yleisimpiä äidinkieliä yliopistokoulutuksessa9. Ulkomaan kansalaisia eniten korkeakouluissa11 Venäläiset, virolaiset ja kiinalaiset suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät11 Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaiset opiskelijat usein Aasian maista1 Taulukot Taulukko 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen ja koulutussektorin mukaan 019 Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden ja koulutussektorin mukaan 01.1 Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden (neljä yleisintä ulkomaalaisten ryhmää) ja koulutussektorin mukaan 011 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat ja suoritetut tutkinnot koulutussektorin ja sukupuolen mukaan 011 Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat koulutuslajeittain 01.1 Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen tutkinnot koulutuslajeittain 01.1 Liitetaulukko. Suomen väestö ja perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja ikäryhmittäin Liitetaulukko 5. Vieraskieliset opiskelijat ja ulkomaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain koulutussektoreittain Kuviot Kuvio 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen uudet opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 5 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 015 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01.6 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat ja väestö1) iän (16 59-vuotiaat), sukupuolen ja koulutussektorin mukaan 017 Kuvio 5. Vieraskielisten oppilaiden1) ja opiskelijoiden osuus aluehallintovirastoittain) 01.8 Kuvio 6. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen (neljä eniten puhuttua vierasta kieltä) ja koulutussektorin mukaan 019 Kuvio 7. Perusasteen jälkeisen koulutuksen ulkomaalaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain1) Laatuseloste: Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot.17
5 1. Ammatillisessa koulutuksessa eri-ikäisiä Vuonna 01 toisen asteen koulutuksen uusien opiskelijoiden suurin yksittäinen ikäryhmä olivat 16-vuotiaat: lukion uusista opiskelijoista tähän ikäryhmään kuului opiskelijaa ja ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista 000 opiskelijaa. Toisen asteen koulutuksen uusien opiskelijoiden ikä vaihteli erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, mistä kertoo uusien opiskelijoiden tyypillisimmän ikäryhmän ja uusien opiskelijoiden keskiarvoiän ero. Keskimäärin lukiokoulutuksen uudet opiskelijat olivat 17-vuotiaita ja ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat 8-vuotiaita. Kuvio 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen uudet opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 Ammattikorkeakoulutuksen uusien opiskelijoiden yleisin ikäryhmä olivat 0-vuotiaat ja yliopistokoulutuksen 19-vuotiaat. Ammattikorkeakoulutuksen uusien opiskelijoiden iän keskiarvo oli 6 ja uusien yliopisto-opiskelijoiden 5 vuotta. Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 Sekä ammatillisen että ylioppilastutkinnon suorittaneiden suurin ikäryhmä olivat 19-vuotiaat. Keskimäärin ylioppilastutkinto suoritettiin 19-vuotiaana ja ammatillinen tutkinto 9-vuotiaana. Ylemmän tai alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista suurin ikäryhmä olivat -vuotiaat ja yliopistotutkinnon suorittajista 6-vuotiaat. Ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistotutkinnon keskimääräinen suoritusikä oli sama: vuonna 01 korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat keskimäärin 0-vuotiaita. 5
6 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 Lukio-opiskelijoiden suurin yksittäinen ikäryhmä olivat 17-vuotiaat ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden 18-vuotiaat. Keskimäärin lukiolaiset olivat 18-vuotiaita ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat 8-vuotiaita. Ammattikorkeakoulussa opiskelevien suurin ikäryhmä olivat -vuotiaat ja yliopistossa opiskelevien -vuotiaat. Keskimäärin ammattikorkeakouluopiskelijat olivat 7-vuotiaita ja yliopisto-opiskelijat hieman vanhempia, 0-vuotiaita. Koulutukseen osallistuminen vähenee 19-vuotiaista alkaen Toisen asteen koulutuksen 16-vuotiaiden opiskelijoiden määrä suhteessa saman ikäiseen väestöön oli 85 prosenttia vuotiaiden määrä suhteutettuna väestöön oli hieman korkeampi, 9 9 prosenttia. Toisen asteen koulutuksessa 19-vuotiaita opiskelijoita oli noin kolmannes ja 0-vuotiaita hieman alle viidennes verrattuna saman ikäiseen väestöön. 6
7 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat ja väestö1) iän (16 59-vuotiaat), sukupuolen ja koulutussektorin mukaan 01 1) Kuviossa ikäryhmittäisiä väestömääriä vuodelta 01 on verrattu oppilaitoksilta saatuun tietoon opiskelijamääristä vuonna 01. Opiskelijamäärissä on mukana henkilöitä, jotka eivät kuulu Suomen väestöön. Korkeakoulukoulutuksessa opiskelevien 19-vuotiaiden määrä suhteessa Suomen väestöön oli 17 prosenttia ja 0-vuotiaiden 9 prosenttia. Korkeakoulutukseen osallistuvien 1 5-vuotiaiden määrä verrattuna väestöön oli puolestaan 6 prosenttia vuonna 01. Lukiokoulutuksen opiskelijoiden ikäjakauma kapein Perusasteen jälkeisistä koulutuksista lukio-opiskelu on selvimmin rajautunut tiettyihin ikäryhmiin. Lukiolaisten määrä suhteutettuna samanikäiseen väestöön oli 7 9 prosenttia vuotiaiden ikäryhmissä. 19-vuotiaiden joukossa lukiolaisten osuus oli väestöön verrattuna enää 1 prosenttia ja laski tätä vanhemmissa ikäryhmissä 0 prosenttiin. Lukion tavoin ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden suhteellinen osuus väestöstä oli suurimmillaan vuotiaiden joukossa, jolloin ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien määrä verrattuna saman ikäiseen väestöön oli 7 6 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden määrä verrattuna väestöön säilyi merkittävänä myös vanhemmissa ikäryhmissä. 19-vuotiaista prosenttia osallistuu ammatilliseen koulutukseen. Vielä 0 9-vuotiaidenkin joukossa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden määrä suhteessa väestöön vaihtelee 7 ja 16 prosentin välillä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhde väestöön on suurimmillaan 0 5-vuotiaiden ikäryhmässä, jolloin ammattikorkeakoulussa opiskelee prosenttia väestöstä. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä ammattikorkeakouluopiskelijoiden väestöön suhteutettu osuus laskee alle kymmenesosaan. Yliopisto-opiskelijat olivat vuonna 01 ammattikorkeakouluopiskelijoita vanhempia: yliopisto-opiskelijoiden määrä verrattuna väestöön vaihteli 1 ja 17 prosentin välillä 0 0-vuotiaiden ikäryhmissä. Yli 0-vuotiaiden joukossa yliopisto-opiskelijoiden määrä väestöön suhteutettuna laski alle 10 prosenttiin. 7
8 . Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden osuus suurin Etelä-Suomessa Vieraskielisten, eli äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien, osuus kaikista oppilaista ja opiskelijoista oli vuonna 01 suurin Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Etelä-Suomessa vieraskielisiä peruskoululaisia oli 7 prosenttia perusasteen oppilaista. Lukiolaisista vieraskielisiä oli 6 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 8 prosenttia. Etelä-Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 11 prosenttia ja yliopisto-opiskelijoista 9 prosenttia oli vieraskielisiä. Kuvio 5. Vieraskielisten oppilaiden1) ja opiskelijoiden osuus aluehallintovirastoittain) 01 1) Perusasteen tieto sisältää peruskoulujen esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat. ) Peruskoulukoulutuksen osalta aluehallintovirasto määräytyy oppilaitoksen sijaintikunnan mukaan. Perusasteen jälkeisten koulutusten aluetietona on koulutuksen sijaintikunnan mukainen aluehallintovirasto. Etelä-Suomen jälkeen vieraskielisten peruskoululaisten osuus oli suurin Ahvenanmaan valtionviraston (5 %) ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston ( %) alueilla. Vieraskielisten toisen asteen opiskelijoiden osuus oli toiseksi suurin Lounais-Suomessa, jossa lukiolaisista vieraskielisiä oli prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 6 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa vieraskielisten opiskelijoiden osuus on suurempi kuin perusasteen ja toisen asteen koulutuksissa. Etelä-Suomen jälkeen eniten vieraskielisiä ammattikorkeakouluopiskelijoita oli Länsi- ja Sisä-Suomen ja Lapin aluehallintoviraston alueella, 8 prosenttia kummassakin. Vieraskielisiä yliopisto-opiskelijoita oli eniten Etelä-Suomessa (9 %) ja vähiten Lapissa ( %). Muiden aluehallintovirastojen alueella vieraskielisten opiskelijoiden osuus vaihteli 5 ja 6 prosentin välillä. Venäjä opiskelijoiden yleisin äidinkieli suomen ja ruotsin jälkeen Vuonna 01 suomea puhui äidinkielenään lukiolaista, ammatillisen koulutuksen opiskelijaa, ammattikorkeakoulun opiskelijaa ja yliopisto-opiskelijaa. 8
9 Taulukko 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen ja koulutussektorin mukaan 01 Äidinkieli Kielet yhteensä suomi ruotsi venäjä viro englanti kiina vietnam somali persia arabia Muut kielet Koulutussektori Koulutussektorit %-osuus Lukiokoulutus yhteensä , 5, 1,5 0,5 0, 0, 0, 0, 0, 0,, %-osuus Ammatillinen %-osuus Ammattikorkeakoulutus %-osuus Yliopistokoulutus koulutus 89,6 6,1 1,0 0, 0, 0, 0, 0,5 0, 0, 1, ,7, 1,7 0,9 0, 0, 0, 0,, ,8,8,0 0, 0,9 0,7 0,7, %-osuus 86,7 6, 1,0 0, 0, 0,7 0,, Suomen jälkeen yleisin äidinkieli oli ruotsi, jota puhui äidinkielenään lukiolaista ja ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Korkeakoulukoulutuksissa noin ammattikorkeakouluopiskelijan ja yliopisto-opiskelijan äidinkieli oli ruotsi. Kiina yleisimpiä äidinkieliä yliopistokoulutuksessa Suomen ja ruotsin jälkeen yleisin äidinkieli kaikilla koulutussektoreilla oli venäjä. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa 800 opiskelijaa puhui äidinkielenään venäjää. Ammattikorkeakouluissa venäjä oli 700 ja yliopistossa opiskelijan äidinkieli. Lukiossa yleisiä kieliä olivat myös somali, viro ja englanti, joita kutakin puhui äidinkielenään lukiolaista. Kuvio 6. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen (neljä eniten puhuttua vierasta kieltä) ja koulutussektorin mukaan 01 Viro ja somali olivat lukion tavoin yleisiä äidinkieliä myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden keskuudessa. Viroa puhui äidinkielenään 500 ja somalia 900 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. 9
10 Venäjän, viron ja somalin jälkeen yleisin vieras kieli oli kurdi, jota puhui äidinkielenään 700 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa. Korkeakouluissa yleisiä äidinkieliä olivat suomen, ruotsin ja venäjän ohella englanti ja kiina. Ammattikorkeakouluissa vietnamia ja yliopistossa viroa äidinkielenään puhuvat muodostivat myös merkittävät vieraskielisten ryhmät. 10
11 . Ulkomaan kansalaisia eniten korkeakouluissa Ulkomaalaisia, eli jonkin muun maan kuin Suomen kansalaisia, oli koulutussektoreista vähiten lukiokoulutuksessa, vain 1 prosenttia opiskelijoista tarkastellusta alueesta riippuen. Ammatillisessa koulutuksessa ulkomaalaisten osuus oli suurin Ahvenanmaan valtionviraston alueella (6 %) ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella ( %). Muualla ammatillisen koulutuksen opiskelijoista prosenttia oli ulkomaalaisia. Kuvio 7. Perusasteen jälkeisen koulutuksen ulkomaalaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain1) 01 1) Aluetietona on koulutuksen sijaintikunnan mukainen aluehallintovirasto. Korkeakoulukoulutuksissa ylivoimaisesti suurin ulkomaalaisten joukko opiskeli ammattikorkeakoulussa Ahvenanmaalla, 8 prosenttia. Ahvenanmaan ulkomaalaisista opiskelijoista suurimman joukon muodostivat Ruotsin kansalaiset. Manner-Suomessa eniten ulkomaalaisia ammattikorkeakouluopiskelijoita on Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Yliopisto-opiskelijoista eniten ulkomaalaisia oli Etelä-Suomessa ja vähiten Lapin aluehallinto-viraston alueella. Venäläiset, virolaiset ja kiinalaiset suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät Suomen kansalaisia opiskeli perusasteen jälkeisessä koulutuksessa Lukiossa suomalaisia opiskeli , ammatillisessa koulutuksessa 65 00, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa
12 Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden ja koulutussektorin mukaan 01 Kansalaisuus Kansallisuudet yhteensä Suomi Venäjä Viro Kiina Vietnam Nepal Ruotsi Nigeria Iran Saksa Muut Koulutussektorit Koulutussektorit %-osuus Lukiokoulutus yhteensä , 0,7 0,5 0, 0, 0,, %-osuus Ammatillinen %-osuus Ammattikorkeakoulutus %-osuus Yliopistokoulutus koulutus 98, 0, 0, 0, ,0 0,8 0,9 1, , 1,1 0, 0,7 0,7 0,6 0, 0,5, %-osuus 9, 0,5 0, 0,7 0, 0, 0,,1 Suomalaisten jälkeen opiskelijoiden kaksi suurinta kansalaisuusryhmää olivat venäläiset ja virolaiset, joita oli ja 600. Muita suuria ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmiä olivat kiinalaiset, vietnamilaiset ja nepalilaiset. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaiset opiskelijat usein Aasian maista Ainoastaan venäläiset kuuluivat neljän suurimman ulkomaalaisten ryhmän joukkoon kaikilla koulutussektoreilla. Lukiokoulutuksessa neljä suurinta kansalaisuusryhmää olivat Viron, Venäjän, Somalian ja Afganistanin kansalaiset. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät olivat virolaiset, venäläiset, somalit ja thaimaalaiset. Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden (neljä yleisintä ulkomaalaisten ryhmää) ja koulutussektorin mukaan 01 Koulutussektori Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus Kansalaisuus Viro Venäjä Somalia Afganistan Viro Venäjä Somalia Thaimaa Venäjä Vietnam Kiina Nepal Kiina Venäjä Intia Pakistan Opiskelijoita
13 Korkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat tulivat usein Aasian maista. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa vietnamilaiset, kiinalaiset ja nepalilaiset olivat suurimmat ulkomaalaisten ryhmät venäläisten jälkeen. Yliopistokoulutuksessa Kiinan, Intian ja Pakistanin kansalaiset muodostavat Venäjän kansalaisten kanssa neljä suurinta ulkomaan kansalaisten ryhmää. 1
14 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat ja suoritetut tutkinnot koulutussektorin ja sukupuolen mukaan 01 1) Koulutussektorit Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Aikuisten perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Koulutussektorit yhteensä Uudet opiskelijat Uudet opiskelijat, naiset (%) Opiskelijat Opiskelijat, naiset (%) Tutkinnon suorittaneet Tutkinnon suorittaneet, naiset (%) 1) Ei sisällä aikuisten perus- ja lisäopetuksen uusia opiskelijoita ja tutkintoja. Sisältää yliopistojen perus- ja jatkokoulutuksen uudet opiskelijat, opiskelijat ja tutkinnot Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat koulutuslajeittain 01 Koulutuslaji Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus Ammattitutkintoon valmistava koulutus Erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus Koulutuslajit yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus Oppilaitosmuotoinen koulutus, naiset (%) Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus, Yhteensä Yhteensä, naiset (%) naiset (%) Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen tutkinnot koulutuslajeittain 01 Koulutuslaji Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus Ammattitutkintoon valmistava koulutus Erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus Koulutuslajit yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus Oppilaitosmuotoinen koulutus, naiset (%) Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus, Yhteensä Yhteensä, naiset (%) naiset (%)
15 Liitetaulukko. Suomen väestö ja perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja ikäryhmittäin 01 1) Ikä Väestö Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus ) Taulukossa ikäryhmittäisiä väestömääriä vuodelta 01 on verrattu oppilaitoksilta saatuun tietoon opiskelijamääristä vuonna 01. Opiskelijamäärissä on mukana henkilöitä, jotka eivät kuulu Suomen väestöön. Lisätietoja Suomen väestöstä löytyy väestötilaston kotisivulta (
16 Liitetaulukko 5. Vieraskieliset opiskelijat ja ulkomaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain koulutussektoreittain 01 1) Aluehallintovirasto Koulutussektori Etelä-Suomen AVI Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lounais-Suomen AVI Itä-Suomen AVI Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Pohjois-Suomen AVI Lapin AVI Ahvenanmaan valtionvirasto Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Opiskelijoita yhteensä Vieraskielisten osuus (%) Ulkomaan kansalaisten osuus (%) 1) Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetuksen aluehallintovirasto määräytyy oppilaitoksen sijaintikunnan mukaan. Perusasteen jälkeisten koulutusten aluetietona on koulutuksen sijaintikunnan mukainen aluehallintovirasto. Ei sisällä Suomen ulkopuolella järjestettyjä koulutuksia. Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaiden kansalaisuudesta ei saada tietoa
17 Laatuseloste: Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita ja tutkinnon suorittaneita. Tilastossa on tietoja opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden iästä, alueellisesta liikkuvuudesta, kansalaisuudesta ja äidinkielestä. Perusasteen jälkeisellä koulutuksella tarkoitetaan lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa sekä kansainvälisissä koulutustilastoissa. Opiskelijoilla tarkoitetaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita tilastovuoden 0.9. tilanteesta. Myös peruskoulun kirjoilla 0.9. olleet oppilaat lasketaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiksi. Näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen tiedot ovat vuodesta 00 alkaen koko kalenterivuodelta. Tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuonna ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Myös peruskoulun päättäneet lasketaan tutkinnon suorittaneiksi. Yksityiskohtaisemmat kuvaukset opiskelijoiden ja tutkintojen määritelmistä löytyvät kunkin koulutussektorin yhteydestä. Tilastolain (..00/80, muut. 61/01) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (.1.199/8) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin (peruskoulukoulutuksessa oppilaitoksittaisiin) opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt sähköisesti koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta tai suoraan oppilaitoksilta. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Tilaston yhteydessä on julkaistu myös ennakolliset opiskelijamäärät koulutussektoreittain. Tilastovuodesta 01 alkaen ennakkotiedot opiskelijamäärästä julkaistaan Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston yhteydessä.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten listaus- ja tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä puhelintiedusteluilla ja vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tiedot vuodelta 01 ovat lopullisia. Lopulliset tiedot ilmestyvät noin vuosi viiteajankohdan jälkeen. Tilasto ilmestyy vuosittain. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen internetsivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutustilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tilata erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. 17
18 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Opiskelijatietoja on tuotettu vaihtelevasti koulutussektorista riippuen. Kaikki perusasteen jälkeiset koulutussektorit kattava henkilöpohjainen opiskelijatiedonkeruu aloitettiin vuonna Tutkintotietoja on saatavissa tutkintorekisteristä vuodesta 1971 lähtien. Peruskouluista aikasarjatietoa on saatavissa 1980-luvulta lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tilastoinnissa ja koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. 18
19 Koulutus 01 Lisätietoja Suvi Vainio Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelu.publishing@edita.fi
Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013
Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä
LisätiedotOppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012
Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa
LisätiedotOppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009
Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna
LisätiedotOppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010
Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2014
Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2013
Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden
LisätiedotVenäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut
Koulutus 215 Ainevalinnat 214 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat ä opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Tilastokeskuksen mukaan venäjää opiskelleiden osuus peruskoulun 1-6 oppilaista oli,2 prosenttiyksikköä
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2012
Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2011
Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2015
Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2012
Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna
LisätiedotYliopistokoulutus 2012
Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2015
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia
LisätiedotYliopistokoulutus 2014
Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli
LisätiedotLukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013
Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman
Koulutus 2015 Lukiokoulutus 2014 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2014 yhteensä 103 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2013
Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman
LisätiedotOppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014
Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2012
Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen
LisätiedotYliopistokoulutus 2011
Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2013
Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen
Koulutus 2014 Lukiokoulutus 2013 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 105 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2016
Koulutus 2017 Ammattikorkeakoulukoulutus 2016 Ylempään ammattikorkeatutkintoon johtava koulutus lisääntynyt Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2016 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2016
Koulutus 2017 Ammatillinen 2016 Ammatillisessa koulutuksessa 125 600 uutta opiskelijaa vuonna 2016 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden
LisätiedotLukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017
Koulutus 17 Ainevalinnat 17 Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 17 Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä 17 lukion koko oppimäärän suorittaneet
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2010
Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna
LisätiedotSuurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 23 Ainevalinnat 22 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 22 yleisimmin opiskeltu vieras kieli
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2015
Koulutus 2017 Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 Joka toinen opiskelija kävi opintojen ohella työssä Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaan prosenttiyksikön
LisätiedotLukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011
Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2014
Koulutus 206 Opiskelijoiden työssäkäynti 204 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä
LisätiedotKaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia
Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen
Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2011
Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 56 900 osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotSuurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 217 Ainevalinnat 216 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Korjattu 286217 Korjatut kohdat on merkitty punaisella Tilastokeskuksen mukaan englanti
LisätiedotYliopistokoulutus 2015
Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2014
Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.
LisätiedotSuurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 18 Ainevalinnat 18 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli peruskouluissa yleisimmin opiskeltu vieras kieli syyslukukaudella
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman
Koulutus 2017 Lukiokoulutus 2016 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2016 yhteensä 103 600 opiskelijaa.
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman
Koulutus 2018 Lukiokoulutus 2017 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2017 yhteensä 103 800 opiskelijaa.
LisätiedotYliopistokoulutus 2016
Koulutus Yliopistokoulutus Yliopistotutkintojen määrä väheni kolme prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna tutkintoja suoritettiin kaikkiaan, joka on 8 tutkintoa vähemmän
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2010
Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2011
Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan
Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 104 100 opiskelijaa.
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman
Koulutus 2019 Lukiokoulutus 2018 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2018 103 400 opiskelijaa.
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2016
Koulutus 218 Opiskelijoiden työssäkäynti 216 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi prosenttiyksikön vuonna 216 edellisestä
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2011
Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2011
Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 133 800 vuonna 2011 Tilastokeskuksen
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2012
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa
LisätiedotYliopistokoulutus 2017
Koulutus 8 Yliopistokoulutus 7 Tohtorintutkintojen määrä väheni seitsemän prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 7 yliopistotutkintoja suoritettiin kaikkiaan, mikä
LisätiedotOpintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui
Koulutus 2013 Opintojen kulku 2011 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen mukaan yliopistokoulutuksen suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 49 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon 21 ja
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2013
Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2012
Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotLukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010
Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2010
Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotLäpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)
Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2016
Koulutus 2017 Koulutukseen hakeutuminen 2016 Vain kolmannes uusista ylioppilaista sijoittui välittömästi jatko-opintoihin, peruskoulun päättäneistä opintoja jatkoivat lähes kaikki Tilastokeskuksen koulutustilastojen
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui
Koulutus 2014 Opintojen kulku 2012 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2012 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui
Koulutus 2015 Opintojen kulku 2013 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2013 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010
Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013
Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen
LisätiedotKoulutuksen talous 2013
Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen
Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2011
Koulutus 2012 Koulutukseen hakeutuminen 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin vaikeutui yhä 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden sekä uusien
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2017
Koulutus 2019 Opiskelijoiden työssäkäynti 2017 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi 2,5 prosenttiyksikköä vuonna
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2008
Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista
LisätiedotAinevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat
Koulutus 2 Ainevalinnat 2 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat 2 Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 2 yleisimmin opiskeltu kieli peruskoulun vuosiluokilla
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2010
Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.
LisätiedotYliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä
Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja/tai tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 84 400 osallistujaa vuonna 2009
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
LisätiedotSuurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 212 Ainevalinnat 211 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 211 yleisimmin opiskeltu kieli
LisätiedotOppilaitosten aikuiskoulutus 2013
Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan
LisätiedotYliopistokoulutus 2011
Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman
Koulutus 2011 Lukiokoulutus 2010 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2010 yhteensä 111 800 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2009
Koulutus 2010 Koulutukseen hakeutuminen 2009 Sekä peruskoulun 9. luokan päättäneiden että uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli vuonna 2009 edellisvuotta vaikeampaa Peruskoulun 9. luokan
LisätiedotOppilaitosten aikuiskoulutus 2012
Koulutus 2013 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan
LisätiedotYliopistokoulutus 2018
Koulutus 9 Yliopistokoulutus Naiset suorittivat lähes 6 prosenttia kaikista yliopistotutkinnoista vuonna Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna yliopistotutkintoja suoritettiin noin, joka on
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2009
Koulutus 2011 Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 edellisestä vuodesta.
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotAinevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat
Koulutus Ainevalinnat 9 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat 9 Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 9 yleisimmin opiskeltu kieli peruskoulun vuosiluokilla
LisätiedotYliopistokoulutus 2009
Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen
LisätiedotOppilaitosten aikuiskoulutus 2014
Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten
LisätiedotKoulutuksen talous 2016
Koulutus 2018 Koulutuksen talous 2016 Koulutuksen käyttömenot ennallaan vuonna 2016 Koulutuksen käyttömenot olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, yhteensä
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2010
Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli
LisätiedotKoulutuksen talous 2015
Koulutus 2017 Koulutuksen talous 2015 Koulutuksen käyttömenot lähes ennallaan vuonna 2015 Koulutuksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna 0,4 prosenttia.
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2016
Koulutus 06 Esi- ja peruskouluopetus 06 Peruskouluissa 550 00 oppilasta vuonna 06 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 00 oppilasta vuonna 06. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta
LisätiedotOpintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui
Koulutus 2017 Opintojen kulku 2015 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistokoulutuksen suorittaminen nopeutui. Kaikkiaan viidessä ja puolessa vuodessa yliopistokoulutuksen
LisätiedotOpintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut
Koulutus 2011 Opintojen kulku 2009 Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut Tilastokeskuksen mukaan nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen suoritti kolmen ja puolen vuoden aikana 63 prosenttia.
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2009
Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2012
Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli
LisätiedotOppilaitosten aikuiskoulutus 2011
Koulutus 2012 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan
LisätiedotYliopistokoulutus 2013
Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2014
Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa
LisätiedotVäestön koulutusrakenne 2016
Koulutus 2017 Väestön koulutusrakenne 2016 Uudellamaalla korkein koulutustaso 2016 Julkistusta korjattu 7.11.2017. Korjatut kaksi lukua on merkitty punaisella Vuoden 2016 loppuun mennessä 3 287 272 henkeä
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2012
Koulutus 202 Esi- ja peruskouluopetus 202 Peruskouluissa 539 500 oppilasta vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 539 500 oppilasta vuonna 202. Peruskoulun oppilasmäärä väheni edellisestä
Lisätiedot