Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016
Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon purkaminen Asumispalveluista asumisen tukeen Peruspalvelujen kasvava rooli Voittoa tavoittelevien tuottajien tulo palvelukenttään Sote-uudistus: Palvelujen integraatio Palveluiden käyttäjien uusi rooli Ihmisoikeuksien kunnioittamisen kasvava merkitys Painopisteen siirtyminen korjaavasta ehkäisevään
Mielenterveyspalvelujen uudistuminen Mielenterveyspolitiikassa on selvä visio: asiakkaiden tulisi saada hoitoa ja kuntoutusta omassa ympäristössään, perustuen heidän henkilökohtaisiin tarpeisiin, voimavaroihin ja tavoitteisiin. Mielenterveyspalvelujen tavoite on siirtynyt kohti osallisuuden vahvistamista, tarjoamalla yhteisöpohjaista hoitoa, asumista ja toimintaa. Mielenterveyspalvelut valtavirtaistetaan muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Edistävä ja ehkäisevä työ toteutetaan poikkihallinnollisesti ( mielenterveys kaikissa politiikoissa ). 9.5.2016 3
Mielenterveystyön kokonaisuus Psykiatria Päihdepalvelut Sairaalahoito Erityispalvelut Perusterveydenhuolto Koulut Työpaikat Järjestöt Peruspalvelut Ehkäisevä toiminta Ihmiset Mielenterveyden edistäminen 9.5.2016 4
Mieli-suunnitelman 2010-2015 ulkoinen arviointi Asiakkaan aseman vahvistaminen Kokemusasiantuntijatoiminta on vahvistunut Tahdosta riippumaton hoito vähenee Edistävän ja ehkäisevän työn priorisointi Alkoholinkulutus laskussa vuodesta 2007 Palveluiden järjestäminen Resursseja on siirtynyt sairaaloista avohoitoon mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatiota Ohjauskeinot Lainsäädäntö ei ole uudistunut Kansallinen kehittämistyö pirstaloitunut 9.5.2016 5 5
Pakkotoimien kohteena olleet potilaat 2003 2013 Lähde: THL 2015 9.5.2016 6
Psykiatrian erikoisalojen hoitojaksot, hoitopäivät, vuodeosastohoidon potilaat sekä avohoitokäynnit ja avohoidon potilaat vuosina 2003 2013 Lähde: THL 2015 9.5.2016 7
Mielenterveyspalvelujen laatu Terveysvaikutukset -mielenterveysongelmien esiintyvyys -toimintakyky -psyykkinen hyvinvointi -kuolleisuus -ylläolevien jakaantuminen väestöryhmittäin Mielenterveyspalvelujen -vaikuttavuus -turvallisuus -potilaskeskeisyys -saavutettavuus 9.5.2016 8
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisesti katsoen noin kaksi kertaa tavallisempia alimman koulutus- ja tulotason väestöryhmissä köyhyys heikot asumisolosuhteet matala koulutustaso työttömyys työn kontrollin vähäisyys kurittaminen ja hyväksikäyttö sosiaalisen verkoston ja tuen vähäisyys syrjintä Lähde mm. Whitehall II ja Helsinki Health Study, Laaksonen 2007 Int J Epidemiol
Odds ratio 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Normal population Maltreated Bullied Mielenterveysongelmien juuret ovat lapsuudessa Kaltoin kohdelluilla tai kiusatuilla lapsilla on moninkertainen riski mielenterveyden häiriöön aikuisiällä Great Smoky Mountains Study, Lereya et al Lancet 2015 9.5.2016 10
Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus on ehkäistävissä Ehkäisevät toimet vähentävät mielenterveyden häiriöiden riskiä 40% mielenterveyden häiriöistä kärsivien vanhempien lapsilla Siegenthaler et al. JAACAP 2012
Mielenterveyspalvelujen laatu Terveysvaikutukset -mielenterveysongelmien esiintyvyys -toimintakyky -psyykkinen hyvinvointi -kuolleisuus -ylläolevien jakaantuminen väestöryhmittäin Mielenterveyspalvelujen -vaikuttavuus -turvallisuus -potilaskeskeisyys -saavutettavuus 9.5.2016 12
Mielenterveyspalvelujen käyteyimpiä laatuosoittimia + -lasten tilanteen puheeksi ottaminen -avohoidon toteutuminen uloskirjoituksen jälkeen -asiakastyytyväisyys -toimintakyvyn muutos - -uusiutunut sairaalahoito -pakon käyttö -hoidon aikana tapahtuneet itsemurhat
Psykiatrisen sairaalahoidon uusiutuminen vuoden sisällä uloskirjoituksesta 37% 52% 40% 43% 44% 43% 44% 31% 43% 34% Country average = 38% Below the country average 22 Ahvenanmaan shp 41% 40% 32% 32% 40% 40% 35% 35% 25% 40% 34% 9.5.2016 Above the country 14 average
Kansainvälinen benchmarking kansallisen kehittämistyön tukena Readmission rates after acute psychiatric hospitalization in the REFINEMENT countries 9.5.2016 15 Source: Weibold, Katschnig et al., 2013
Mielenterveyspalvelut haasteiden edessä Suomalaisten mielenterveys polkee paikallaan Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien merkittävä ylikuolleisuus Palveluiden saatavuus on heikko ja laatu vaihtelevaa Asiakkaan ääntä ei kuulla: sosiaalista kuntoutusta ja arjen tukea ei riittävästi tarjolla
Talon tapa Kuilu näytön ja käytännön välillä Pätevä tutkimusnäyttö 9.5.2016 17
Näyttöön perustuva työ Tietoinen ja systemaattinen työ parhaimman saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseksi asiakkaan parhaaksi
Työmenetelmien valinta Avun hakija Tutkimusnäyttö Potilas Kokemus Voimavarat 9.5.2016 19
Kyse ei ole tiettyjen näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön otosta, vaan uudesta asenteesta, joka kunnioittaa asiakkaan näkemyksiä ja tutkimustietoa. Tutkimusnäyttö kertoo työmenetelmän vaikuttavuudesta keskimäärin ja monesta syystä voi olla niin että keskimäärin paras menetelmä ei sovellukaan asiakkaalle.
Näytön laatu Korkein Satunnaistettu koe Kohorttitutkimus Tapaus-verrokki Alhaisin Tapausselostus 9.5.2016 21
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilöstöresurssit 2012-2013 Ympärivuorokautinen laitoshoito Päivätoiminnot Avohoito Varsinais- HUS Kymenlaakso Etelä-Karjala Suomi REFINEMENT-alueilla yhteensä 6908 htv 9.5.2016 22
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ympärivuorokautisen laitoshoidon asiakaspaikat Hyksin erva-alueella palvelutyypin mukaan 2012 9.5.2016 23
Sote-uudistus haasteena
Sote-uudistuksen haasteet Tilaaja-tuottajamalli vaatii palveluiden laadun seurantaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia Valinnanvapauden toteuttaminen päihde- ja mielenterveyspalveluissa on ulkomaisten kokemusten mukaan ongelmallinen Monen tuottajan malli johtaa palveluiden pirstaloitumiseen ja hajoittaa hoitopolkuja Yhden tuottajan malli suosii suuria kansainvälisiä voittoa tavoittelevia tuottajia joiden näyttö yhteiskunta- Vastuusta on heikko
Kiitos!