Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013
2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta lokakuussa 2012... 5 4. Jäsenkunnan työllistyminen eri sektoreille... 7 5. Jäsenistön toimiasema ja työtehtävät... 9 6. Viikkotyöaika... 12 7. Ylitöiden tekeminen ja korvaaminen... 14 8. Työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen korvaaminen... 15 9. Jäsenistön ansiotaso... 16 9.1 Palkat työnantajasektoreittain... 17 9.2. Ansiotason muutos... 18 9.4. Luontoisedut... 20 9.5. Tulospalkkaus... 21 10. Kokemukset organisaation ja oman työpaikan vakaudesta... 22 11. Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla... 26 12. Työn kuormittavuus... 31 13. Kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen... 32 14. Arvioita omasta työhyvinvoinnista... 35
3 1. Johdanto Agronomiliitto, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto (LAL), Metsänhoitajaliitto ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL) toteuttavat vuosittain työmarkkinatutkimuksen, jossa selvitetään muun muassa liiton jäsenten palkkausta, työaikaa, työmarkkinoille sijoittumista, koulutusalaa ja muita edunvalvonnan kannalta oleellisia asioita. Liitot antoivat Taloustutkimus Oy:lle toimeksiannon vuoden 2012 työmarkkinatutkimuksen toteuttamiseksi. Tämä raportti sisältää työmarkkinatutkimuksen keskeiset tulokset Luonnontieteiden Akateemisten Liiton (LAL) osalta. LAL:lla on kaiken kaikkiaan 5466 jäsentä (pois lukien opiskelija ja seniorijäsenet). LAL toimitti Taloustutkimukselle 5455 jäsenen rekisterin. Rekisterissä oli kaikki ne jäsenet, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa. Taloustutkimus lähetti 16.11.2012 kaikille rekisterissä oleville jäsenille sähköpostikutsun, jossa oli Internet-linkki sähköiselle kysymyslomakkeelle. Taloustutkimus lähetti vastaajille tiedonkeruun aikana kaksi muistutusviestiä: ensimmäisen 26.11. ja toisen 30.11.2012. Tutkimukseen vastasi määräaikaan 4.12.2012 mennessä yhteensä 2036 LAL:n jäsentä. Vastausprosentti oli siten 37. Kun huomioidaan kaikki 4L-liitot, tutkimuksen vastausprosentti oli 40. Vastausprosenttia voidaan pitää hyvänä. Näin ollen tutkimuksen vastaajajoukko edustaa hyvin koko jäsenistöä. Tämän tutkimusraportin ovat kirjoittaneet tutkimuspäällikkö Timo Myllymäki ja markkinatutkija Markus Mervola. 2. Tutkimuksen vastaajarakenne Tutkimukseen osallistuneista suurempi osa, 69 prosenttia, oli naisia kuin miehiä (31 ). Vastaajien keski-ikä on 40 vuotta. Alle 35-vuotiaita on vastaajajoukossa reilu kolmannes, 35-44-vuotiaita on joka kolmas, 45-54- vuotiaita joka viides ja yli 55-vuotiaita joka seitsemäs. Naisten keski-ikä vastaajajoukossa on 39 vuotta ja miesten 43 vuotta. LAL:n jäsenistöstä 47 prosenttia työskentelee Uudellamaalla. Muualla entisessä Etelä-Suomen läänissä työskentelee 23 prosenttia vastaajista ja Länsi-Suomessa 13 prosenttia. Entisessä Itä-Suomen läänissä työskentelee 8 prosenttia ja Pohjois-Suomessa (entiset Lapin ja Oulun lääni) 9 prosenttia vastaajista.
4 Kuvio 1. Luonnontieteiden akateemisten liiton jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan n=kaikki vastaajat Alle 35 vuotta 35-44 vuotta 45-54 vuotta 55+ vuotta Kaikki vastaajat, n=2036 36 32 18 14 Sukupuoli Naiset, n=1399 41 32 16 12 Miehet, n=637 27 32 23 18 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet Jäsenistöstä 31 prosenttia on suorittanut perustutkintonsa Helsingin Yliopistossa. 21 prosenttia jäsenistä on valmistunut Turun yliopistosta. Lisäksi yli 10 prosentin osuudella valmistuneita on myös Jyväskylän (15 ), Oulun (14 ) ja Itä-Suomen (entinen Kuopion tai Joensuun yliopisto, 12 ) yliopistosta. Åbo Akademista on valmistunut neljä prosenttia ja Tampereen Yliopistosta kaksi prosenttia. Vain harva (1 tai alle) on valmistunut jostain muusta oppilaitoksesta. Kysyttäessä suoritettuja tutkintoja vastaaja sai valita kaikki ne tutkinnot, jotka tämä on suorittanut. Lähes kaikilla (91 ) on maisterin tutkinto. Tohtorin tutkinto on 30 prosentilla jäsenistä. Yleisimmät pääaineet ovat kemia/analyyttinen/orgaaninen/radiokemia/lääkekehitys tms. (44 ) ja biokemia/bioteknologia/biotekniikka/terveyden biotieteet (30 ). Kolmanneksi yleisin pääaine on biologia/mikrobiologia/solubiologia/fysiologia/genetiikka yms. laboratoriotieteet (19 ). Jäsenistön jakauma pääaineittain on esitetty kuviossa 2.
5 Kuvio 2. Luonnontieteiden akateemisten liiton jäsenten perustutkinnon pääaine Ammattiliitto:, n=2036 Kemia, analyyttinen, orgaaninen, radiokemia, lääkekehitys tms. 44 Biokemia, bioteknologia, biotekniikka, terveyden biotieteet 30 Biologia, mikrobiologia, solubiologia, fysiologia, genetiikka yms. laboratoriotieteet 19 Elintarvikekemia, elintarviketieteet ja ravitsemus 2 Ympäristötieteet ja ekologia 2 Muut pääaineet esim. matematiikka, fysiikka, tilastotiede, maantiede 3 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta lokakuussa 2012 Jäseniltä tiedusteltiin heidän pääasiallista toimintaa lokakuussa 2012. Kuten taulukosta 1 näkyy, noin puolet jäsenistä on vakinaisessa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa on kolme kymmenestä. Merkittävän havainto tässä kohtaa on se, että miehet ovat vakinaisessa työsuhteessa naisia selvästi useammin. Noin kaksi kolmesta miehestä on vakinaisessa työsuhteessa, kun naisten kohdalla vastaava osuus on 50 prosenttia. Lokakuussa 2012 työelämässä olevista (ml. osa-aikaeläkkeellä olevat) 95 prosenttia oli kokoaikatyössä ja siten 5 prosenttia teki osa-aikaista työtä. Yliopistolla työskentelevistä määräaikaisten työsuhteiden osuus ( 81 ) on huomattavasti suurempi verrattuna muihin sektoreihin (keskimäärin 30 ). Määräaikainen työsuhde on selvästi harvinaisin yksityisellä sektorilla, jossa vain 10 prosentilla on määräaikainen työsuhde. Vanhempain vapaalla tai hoitovapaalla on neljä prosenttia ja työttömänä tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa on kuusi prosenttia jäsenistä.
6 Taulukko 1. Kaikki Nainen Mies Pääasiallinen toiminta 10/2012 Vakinaisessa työsuhteessa 54 50 63 Määräaikaisessa työsuhteessa 30 33 24 Osa-aikaeläkkeellä 1 0 1 Apurahalla 3 4 2 Yrittäjä 0 0 0 Lomautettuna 0 0 0 Äitiys- tai muulla perhevapaalla 4 5 0 Työtön/työvoimapoliittisessakoulutuksessa 6 6 7 Vuorottelu- tai opintovapaalla 0 1 0 Työelämän ulkopuolella 1 1 2 Kuten kuviosta 3 nähdään, yliopistolla työskentelevistä määräaikaisten työsuhteiden osuus on huomattavasti suurempi verrattuna muihin sektoreihin. Neljä viidestä (81 ) yliopistolla työskentelevistä on määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikainen työsuhde on selvästi harvinaisin yksityisellä sektorilla, jossa vain joka kymmenennellä on määräaikainen työsuhde. Kuvio 3. Määräaikaisten työntekijöiden osuus työsuhteessa olevista n=on työsuhteessa (kaikki vastaajat/naiset/miehet) Kunta/kuntayhtymä/- kunnalliset yhtiöt, n=165/118/47 23 36 41 Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n=267/173/94 21 31 36 Kaikki vastaajat Yksityinen, n=806/532/274 5 10 12 Naiset Miehet Yliopisto, n=482/338/144 72 81 85 Muu, n=9/5/4 60 67 75
7 Apurahan turvin työskentelee kolme prosenttia jäsenistöstä (tutkimuksessa n=65). Apurahan keskimääräinen suuruus on 2136 euroa kuukaudessa, mediaanin ollessa 1667 euroa. Apurahalla työskentelevistä lähes yhdeksällä kymmenestä (86 ) on työhuone yliopistolla, kun vain kuudella prosentilla työhuone oli valtion tutkimuslaitoksessa ja kahdella prosentilla yrityksessä. Kuusi prosenttia apurahalla työskentelevistä ilmoitti työhuoneen olevan jossain muualla, joka yleensä tarkoittanee työskentelyä kotona. Niiltä jäseniltä, jotka olivat lokakuussa 2012 lomautettuna, vanhempainvapaalla, työttömänä, vuorottelu- tai opintovapaalla tai muuten työelämän ulkopuolella, tiedusteltiin, mitä etuuksia he saavat. Heistä 41 prosenttia sai ansiosidonnaista päivärahaa, 19 prosenttia vanhempainrahaa ja 11 prosenttia kotihoidon tukea. Näiden yleisimpien tukien lisäksi mainittiin työmarkkinatuki (6 ), Kelan peruspäiväraha (5 ) ja opintotuki (4 ). Useampi kuin joka kymmenes (13 ) vastaaja ilmoitti, että ei saanut mitään etuuksia. Etuuksien keskimääräinen suuruus oli 1398 euroa mediaanin ollessa 1300 euroa. Etuuksia koskevat tunnusluvut on eritelty taulukossa 2. Taulukko 2. Kuukausiansion tai etuuden luonne n Keskiarvo Mediaani Työmarkkinatukea 14 6 870 721 Kelan peruspäivärahaa 11 5 697 874 Ansiosidonnaista päivärahaa 97 41 1533 1453 Äitiys- tai isyysrahaa - - - - Vanhempainrahaa 46 19 1838 1800 Kotihoidon tukea 26 11 779 525 Toimeentulotukea - - - - Opintotukea 10 4 696 470 Sotilasavustusta - - - - Jotain muuta 15 6 1300 1199 4. Jäsenkunnan työllistyminen eri sektoreille Tutkimuksessa selvitettiin monia työmarkkinoille sijoittumiseen liittyviä asioita. Tarkastelu kohdistui vain heihin, jotka olivat lokakuussa 2012 joko määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa (ml. osa-aikaeläkkeellä). Yrittäjät, apurahalla työskentelevät sekä lokakuussa 2012 työelämän ulkopuolella olevat rajattiin pois tarkastelusta. Tutkimuksessa selvitettiin, millä sektorilla jäsenet työskentelevät. Sektorit jaettiin viiteen osaan: 1) Valtio (sis. myös valtion tutkimuslaitokset), 2) yksityinen sektori (sis. yritykset, järjestöt, yhteisöt ja säätiöt), 3) kunta ja kuntayhtymä (sis. kunnalliset liikelaitokset ja yhtiöt), 4) yliopisto ja 5) muu. Hieman alle puolet (47 ) jäsenistöstä työskentelee yksityissektorilla. Toiseksi suurin työllistäjä LAL:n jäsenillä on yliopisto, jonka leivissä on reilu neljännes (28 ) jäsenistöstä. Valtion palveluksessa on 15 prosenttia ja kunnallisella sektorilla työskentelee 10 prosenttia jäsenistä. Miesten ja naisten kesken ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja työnantajan sektorissa.
8 Kuvio 4. Työelämässä olevien työnantajasektori n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kunta ja kuntayhtymä, myös kunnalliset liikelaitokset ja yhtiöt Valtio, valtion tutkimuslaitokset Yksityinen (yritys, järjestö, yhteisö, säätiö) Yliopisto Muu Kaikki vastaajat, n=1729 10 15 47 28 1 Sukupuoli Naiset, n=1166 10 15 46 29 Miehet, n=563 8 17 49 26 1 Yksityisellä sektorin suurin työllistäjä on lääketeollisuus. Sen piirissä työskentelee hieman yli neljäsosa (27 ) yksityisellä sektorilla työskentelevistä LAL:n jäsenestä. Kemianteollisuus (pl. lääketeollisuus) on toiseksi suurin yksityinen työllistäjä (18 ). Yksityisellä laboratorioalalla työskentelee joka yhdeksäs (11 ). Muilla toimialoilla työskennellään selvästi harvemmin. Usein mainitaan myös muu teollisuus, 11. Muulla teollisuudella tarkoitetaan muita kuin edellä mainittuja kemian- tai lääketeollisuutta tai elintarvike-, metalli- tai metsäteollisuutta. Näillä kolmella viimeksi mainitulla teollisuudenalalla yhteensä työskentelee 10 LAL:n jäsenistöstä. Valtion palveluksessa olevista valtion tutkimuslaitoksissa työskentelee 66 prosenttia. Neljä prosenttia työskentelee jossain valtion liikelaitoksissa. Loput 31 prosenttia työskentelevät joissain muissa valtion virastoissa. Kunta-alalla olevista yli puolet työskentelee kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa (52 ), joka kolmas (34 ) kunnallisen liikelaitoksen tai yhtiön palveluksessa ja loput 15 opetustehtävissä (ml. ammattikorkeakoulut). Kunta-alalta työskentelevistä kysyttiin myös minkä sopimusalan piiriin vastaajat kuuluvat. Kaksi kolmesta ilmoittaa kuuluvansa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin (KVTES). Kahdeksan prosenttia kuuluu opetusalan virka- ja työehtosopimuksen piiriin (OVTES). Samoin kahdeksan prosenttia kuuluu teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) piiriin ja 10 prosenttia jonkin muun kunnan virka- tai työehtosopimuksen piiriin. Kahdeksan prosenttia kunnalla työskentelevistä jäsenistä ei osannut sanoa, minkä sopimusalan piiriin he kuuluvat.
9 Työelämässä olevia jäseniä pyydettiin myös kertomaan, minkä kokoisessa organisaatiossa he työskentelevät. Alla olevasta kuviosta nähdään, miten jäsenistö jakautuu organisaation koon mukaan. Kuvio 5. Työnantajaorganisaation koko Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä, n=1729 1-9 henkilöä 3 10-29 henkilöä 7 30-99 henkilöä 9 100-249 henkilöä 9 250-499 henkilöä 7 500-999 henkilöä 15 1000-2999 henkilöä 15 3000+ henkilöä 17 Ei osaa sanoa 17 5. Jäsenistön toimiasema ja työtehtävät Tutkimuksessa selvitettiin sitä, missä toimiasemassa kukin työskentelee. Vastaaja valitsi yhdeksästä nimikkeestä omasta mielestään itselleen sopivimman vaihtoehdon. Yli kaksi kolmesta (68 ) jäsenestä työskentelee jossain asiantuntijatehtävässä. Asiantuntijatehtävät oli kysymyslomakkeessa jaettu kolmeen eri tasoon. Suurin osa asiantuntijatehtävissä olevista työskentelee alimman tason asiantuntijatehtävissä, joiksi luetaan suunnittelu, tutkimus- ja tuotekehitystehtävät ja muut asiantuntijatehtävät. Työelämässä olevasta jäsenistöstä useampi kuin joka kolmas (37 ) työskentelee tällaisissa tehtävissä. Vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelee joka neljäs (26 ) jäsen. Tällaisia tehtäviä ovat vaativat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät. Erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelee viisi prosenttia työssä olevista jäsenistä. Tällaiseksi tehtäviksi luetaan ylimmän johdon esikuntatehtävät sekä koko yritystä tai virastoa koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät. Asiantuntijana toimivien osalta löytyy naisten ja miesten välillä jonkin verran eroja sijoittumisesta eri tehtäviin. Kaikkiaan asiantuntijana toimii 71 prosenttia naisista ja 65 prosenttia miehistä. Naiset toimivat asiantuntijoina
10 useammin alimmalla tasolla (naisista 42) kuin ylemmillä tasoilla (naisista 28) kun taas miesten keskuudessa vastaavat osuudet ovat: 27 prosenttia alimmalla ja 39 prosenttia ylemmillä tasoilla. 19 prosenttia LAL:n jäsenistä työskentelee johtotehtävissä. Johtotehtävät jaoteltiin neljään eri tasoon. Useimmat johtotehtävissä työskentelevistä työskentelee joko alemmassa keskijohdossa (8 ) tai ylemmässä keskijohdossa (7). Ylemmän keskijohdon tehtäviä ovat osasto-, toimisto-, osto- tai myyntipäällikön tehtävät, joissa on myös esimiesvastuuta. Alempaan keskijohtoon kuuluvat ovat edellisen ryhmän alaisia, jaos-, jaosto- tai aluepäälliköitä, itsenäisessä vastuullisessa asemassa toimivia tai muissa esimiestehtävissä olevia. Ylimmän johdon tehtävissä on yksi prosentti kaikista työelämässä olevista jäsenistä. Ylimmän johdon tehtäviksi katsotaan pää-, toimitus- tai varatoimitusjohtaja, päätoiminen johtokunnan jäsen ja rehtori. Seuraavalla tasolla, joka on nimetty vain johtotehtäviksi, työskentelee kaksi prosenttia jäsenistä. Tähän ryhmään kuuluvat apulaisjohtajat, henkilöstö-, markkinointi-, teknilliset johtajat. Naisten ja miesten välillä on eroa toimiaseman suhteen. Naisista 16 prosenttia työskentelee johtotehtävissä, kun miehistä joka neljäs (24 ) on näissä tehtävissä. Ero naisten ja miesten välillä on suurin ylemmän keskijohdon osalta, naisista kuusi ja miehistä 10 prosenttia toimii ylemmässä keskijohdossa. Ylimmässä johdossa toimii naisista yksi ja miehistä kaksi prosenttia. Opettajana työskentelee kolme prosenttia työelämässä olevasta jäsenkunnasta. Toimihenkilön asemassa on seitsemän prosenttia jäsenkunnasta kahdeksan prosenttia naisista ja neljä prosenttia miehistä. Toimihenkilön tehtävä oli lomakkeella kuvattu sellaiseksi, että työtä tehdään ohjauksen alla ilman itsenäistä asemaa.
11 Kuvio 6. Asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Alempi keskijohto Ylempi keskijohto Toimihenkilö Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Opettaja Johto Ylin johto Ei osaa sanoa Työsuhteessa olevien toimiasema n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä 8 8 9 7 6 10 7 8 4 5 4 8 3 2 4 2 2 3 1 1 2 2 2 2 27 26 24 31 37 42 Kaikki vastaajat, n=1734 Naiset, n=1170 Miehet, n=564 Jäsenistöltä kysyttiin myös, missä työtehtävässä he työskentelevät. Jäsenet valitsivat 18 nimikkeen listalta heille sopivimman. Yleisintä on työskennellä tutkimustehtävissä, joissa on 42 prosenttia LAL:n jäsenkunnasta. Toiseksi yleisintä on työskennellä tuotekehitys- ja teknisissä suunnittelutehtävissä (11 ). Seitsemän prosenttia toimii hallinnollisissa tehtävissä ja kuusi prosenttia laatu-/auditointitehtävissä. Sekä miehet että naiset työskentelevät yleisimmin tutkimustehtävissä. Naisia useammin miehet toimivat tuotekehitys- ja teknisissä suunnittelutehtävissä (17 miehet, 9 naiset) tai hallinnollisissa tehtävissä (9 miehet, 6 naiset). Naiset toimivat puolestaan miehiä useammin laatu-/auditointitehtävissä (7 naiset, 4 miehet) tai terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtävissä (7 naiset, 2 miehet). Yleisesti voidaan sanoa, että vaikka iso osa LAL:n jäsenistä työskenteleekin tutkimustehtävissä niin muut työskentelevät hyvin moninaisissa tehtävissä, kuten alla olevasta kuviosta nähdään.
12 Kuvio 7. Työsuhteessa olevien työtehtävä Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ lomautettuna/ äitiys/vanhempain/hoito/ vuorottelu/opintovapaalla, n=1821 Tutkimustehtävät Tuotekehitys- ja tekniset suunnittelutehtävät Hallinnolliset tehtävät/johtaminen Laatutehtävät, auditointi Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtävät Muu luonnontieteen alaan liittyvä tehtävä Opetus- ja koulutustehtävät Käyttö- ja ylläpitotehtävät, tuotteiden valmistus Kaupalliset tehtävät kotimaassa Kansainvälisen kaupan tehtävät Tarkastustehtävät Konsultointi Neuvonta/asiakaspalvelu Ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävät Muu kuin luonnontieteen alaan liittyvä tehtävä Edunvalvonta Tiedotus/viestintä Puun hankinta ja metsien hoito Muu Ei töissä tällä hetkellä 7 6 5 5 4 3 2 2 2 2 2 1 1 0 0 0 5 1 11 42 6. Viikkotyöaika Vakinaisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevista sekä osa-aikaeläkkeellä olevista 80 prosentilla on työsopimuksessa määritelty säännöllinen viikoittainen työaika. Valtiolla, kuntasektorilla tai yksityisellä sektorilla työskentelevistä säännöllinen työaika on noin yhdeksällä kymmenestä, kun taas yliopistossa työskentelevistä määritelty säännöllinen työaika on vain puolella. Toimiasemakohtaisessa tarkastelussa huomattavaa on se, että neljällä kymmenestä ylimmässä johdossa työskentelevällä on työsopimuksessa määritelty säännöllinen työaika. Muissa johtotehtävissä työskentelevillä on jo selvästi useammin säännöllinen työaika. Asiantuntijatehtävissä tai vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevistä säännöllinen määritelty työaika on noin 80 prosentilla. Erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivista 90 prosentilla on säännöllinen määritelty työaika. Opettajista vain joka kolmannella on työsopimuksessa määritelty säännöllinen työaika. Kokoaikatyötä tekevillä keskimääräinen työsopimuksessa tai muutoin sovittu viikkotyöaika on 37 tuntia ja 15 minuuttia. Mediaani työaika on 38 tuntia. Naisilla ja miehillä on yhtä pitkä sovittu viikkotyöaika. Yksityisellä sektorilla sovittu viikkotyöaika on jonkin verran muita sektoreita pidempi. Sektorikohtaiset erot eivät kuitenkaan ole kovin suuria. Osa-aikatyötä tekevillä keskimääräinen sovittu viikkotyöaika on hieman yli 28 tuntia. Mediaani viikkotyöaika osa-aikatyössä olevilla on 30 tuntia.
13 Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan heidän todellista viikkotyöaikaa. Niillä LAL:n jäsenillä, jotka olivat kokoaikatyössä, keskimäärin todellinen viikkotyöaika on 39 tuntia 30 minuuttia. Mediaaniarvo on 39 tuntia. Miehet tekevät keskimäärin noin 30 minuuttia pidempää työviikkoa kuin naiset. Pisintä työviikkoa tehdään yliopistolla ja yksityisellä sektorilla, joissa todellinen työaika on keskimäärin lähes 39 tuntia. Kunnissa tai kuntayhtymissä ja valtiolla todellinen työaika on noin tunnin lyhyempi. Sektorikohtaiset erot eivät kuitenkaan ole suuria. Johtoportaassa tehdään selvästi muita pidempää työviikkoa. Ylin johto esimerkiksi työskentelee keskimäärin 43 tuntia 50 minuuttia viikossa. Muidenkin johtavassa asemassa olevien jäsenten todellinen viikkotyöaika ylittää 40 tuntia. Kuvio 8. Kokoaikaisesti työskentelevien viikkotyöaika 1/2 n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kaikki, n=1636 39,53 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n=156 38,94 Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n=252 39,01 Yksityinen, n=758 39,74 Yliopisto, n=462 39,62 Muu, n=8 39,47 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 Tuntia
14 Kuvio 9. Kokoaikaisesti työskentelevien viikkotyöaika 2/2 n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kaikki, n=1636 39,53 Toimiasema Ylin johto, n=18 43,85 Johto, n=41 43,25 Ylempi keskijohto, n=125 40,64 Alempi keskijohto, n=134 39,67 Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät, n=89 40,32 Vaativat asiantuntijatehtävät, n=428 39,57 Asiantuntijatehtävä, n=608 38,89 Opettaja, n=47 39,19 Toimihenkilö, n=107 38,78 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 Tuntia 7. Ylitöiden tekeminen ja korvaaminen LAL:n jäsenten keskuudessa ylitöiden tekeminen on yleistä. Vain 24 prosenttia työssä olevista jäsenistä ilmoittaa, ettei tee lainkaan ylitöitä. Miehet tekevät naisia hieman useammin ylitöitä. Ylitöitä tehdään harvimmin valtiolla, jonka työntekijöistä 32 prosenttia ilmoittaa, ettei tee lainkaan ylitöitä. Yksityisen sektorin työntekijöistä 23 prosenttia ja kunnan työntekijöistä 24 prosenttia ei tee ylitöitä lainkaan. Ylityöt korvataan useimmin yksi yhteen vapaa-aikana. Tämän menettelyn ilmoittaa kolmannes työelämässä olevista vastaajista. Joka yhdeksäs ilmoittaa, että ylityöt korvataan työaikalain, virka- tai työehtosopimusten mukaisina korvauksina korotettuna rahana. Muut tavat korvata ylityöt ovat selvästi harvinaisempia, kuten ilmenee kuviosta 10. 26 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei ylitöitä korvata lainkaan.
15 Kuvio 10. Ylitöiden korvaaminen Vakinaisessa/määraikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä, n=1729 Ilman korotuksia vapaana (1:1) 34 Ylitöitä ei korvata, sisältyvät peruspalkkaan 26 Ei tee ylitöitä 24 Korvataan korotettuna rahana 11 Korvataan korotettuna vapaana 5 Ilman korotuksia osittain vapaana 5 Ilman korotuksia rahana (1:1) 3 Ylityöt korvataan muuten 3 Ilman korotuksia osittain rahana 1 Kuukausittainen korvaus, arvio 1 Ei osaa sanoa 2 8. Työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen korvaaminen Jäsenistöltä kysyttiin myös, miten heille korvataan matkustaminen työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella. Vastaajille kerrottiin, että päivärahaa ei katsota korvaukseksi matkustamisesta. Vain joka seitsemäs vastaaja ilmoitti, että ei matkusta lainkaan työasioissa työajan ulkopuolella. Ylivoimaisesti suurin osa, 63 prosenttia työssä olevista, ilmoitti, että matka-aikaa ei korvata lainkaan tai että matkustaminen työasioissa sisältyy peruspalkkaan. Kahdeksalle prosentille jäsenistöstä matka-aika korvattiin vapaa-aikana ilman korotuksia. Neljälle prosentille matkustaminen korvattiin osittain vapaa-aikana ilman korotuksia.
16 Taulukko 3. Matka-ajan korvaaminen matkustettaessa työajan ulkopuolella, n=1821 En matkusta työasioissa työajan ulkopuolella 14 Korotettuna tuntipalkkana 1 Korotettuna vapaa-aikana 0 Ilman korotuksia rahana (1:1) 2 Ilman korotuksia vapaa-aikana (1:1) 8 Ilman korotuksia osittain rahana 1 Ilman korotuksia osittain vapaa-aikana 4 Erillisenä kiinteänä kuukausittain maksettuna arviomääräisenä rahakorvauksena 0 Matka-aikaa ei korvata tai sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan 63 Matka-aika korvataan muuten 3 Ei osaa sanoa 8 9. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin sisällyttämään ilmoittamaansa palkkaan myös luotoisetujen yhteenlasketun verotusarvon. Mahdolliset ylityökorvaukset, lomarahat ja omaisuustulot eivät sisälly kuukausiansioihin. Palkkauksen osalta tarkastelu kohdentuu vain niihin vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleviin jäseniin, jotka ovat kokoaikaisesti töissä. Taulukoissa on käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkan aritmeettista keskiarvoa (keskipalkka) sekä ns. fraktiileja, joita ovat F10, F25, F50 (mediaani), F75 ja F90. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja tätä enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. F90:n ja F10:n rajaamalle tuloalueelle sijoittuu siis 80 prosenttia ryhmän palkansaajista. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Taulukossa 4 tarkastellaan kaikkien 4L-liittojen (kokoaikaisessa työssä olevien) palkkausta fraktiileittain. Keskipalkka kaikkien neljän liiton osalta on 4108 euroa. Mediaanipalkka on 3830 euroa. Keskipalkka on kasvanut viime vuodesta maltillisesti, 1,4 prosenttia. Mediaanipalkka on käytännössä viime vuoden tasolla. Kaiken kaikkiaan palkkojen hajonta on melko suuri. Sen henkilön palkka, jonka alle jää 90 prosenttia 4L-liittojen kokoaikaisessa työsuhteessa olevista palkansaajista, on 3217 euroa suurempi kuin sen palkansaajan palkka, jonka alle jää 10 prosenttia palkansaajista. Korkein palkkataso 4L-liittojen jäsenistä on Metsänhoitajaliiton jäsenillä. Heille keskipalkka on 4784 euroa ja mediaanipalkka 4240 euroa. Heikoin palkkataso on YKL:n jäsenillä, joilla keskipalkka on 3673 euroa ja mediaanipalkka 3570 euroa. Taulukko 4. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2012, euroa/kk (sis. luontoisetujen verotusarvon) n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Agronomiliitto 1195 4511 2900 3359 4060 5060 6563 LAL 1635 3844 2320 3000 3720 4500 5300 Metsänhoitajaliitto 641 4784 2894 3431 4240 5430 7254 YKL 1091 3673 2500 3000 3570 4200 4980 Kaikki 4562 4108 2533 3185 3830 4650 5750
17 LAL:n jäsenillä on kolmanneksi korkeimmat palkat kaikkien neljän liiton vertailussa. Keskipalkka LAL:n jäsenillä on 3844 euroa ja mediaanipalkka on 3720 euroa. Parhaiten ansaitseva kymmenys ylsi yli 5300 euron palkkaan ja alimman kymmenyksen palkka on enintään 2320 euroa. 9.1 Palkat työnantajasektoreittain LAL:n jäsenten palkat poikkeavat toisistaan työnantajan sektorin mukaan. Keskipalkkaa tarkasteltaessa suurimmat palkat on yksityisellä sektorilla ja pienimmät yliopistossa työskentelevillä. Kuten taulukosta 5 nähdään, keskipalkan erotus näiden kahden sektorin välillä on lähes 1300 euroa. Puolet yksityisen sektorin työntekijöistä ansaitsee 4067 euroa tai enemmän, kun taas yliopistolla puolet ansaitsee 2800 euroa tai enemmän. Taulukko 5. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2012, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta ja kuntayhtymä 155 4 057 2 600 3 200 4 100 4 718 5 273 Valtio 252 3 925 2 688 3 200 3 755 4 523 5 300 Yksityinen 758 4 289 3 000 3 500 4 067 4 824 5 800 Yliopisto 462 2 994 2 100 2 300 2 800 3 573 4 200 Muu 8 4 600 4 600 4 600 4 600 4 600 4 600 Kaikki 1 635 3 844 2 320 3 000 3 720 4 500 5 300 Alla olevassa taulukossa 6 tarkastellaan vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkkausta työnantajasektorikohtaisesti. Palkkaerot vakituisten ja määräaikaisten välillä ovat melko suuret. Mediaanipalkka vakituisessa työsuhteessa olevilla on 1340 euroa suurempi verrattuna määräaikaisessa työsuhteessa oleviin. Mediaaniarvoista laskettuna määräaikaisen työntekijän palkka on 68 prosenttia vakituisessa työsuhteessa olevan työntekijän palkasta. On toki huomattava, että suuren palkkaeron selittää osaltaan se, että työuransa alussa olevat ovat muita selvästi useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Toinen selittävä tekijä saattaa olla se, että myös naiset, joilla on miehiä jonkin verran heikommat palkat, ovat miehiä hieman useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Työantajasektorikohtaisesti tarkasteltuna pienin palkkaero määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden välillä on kunnissa, jossa määräaikaisten palkka on 75 prosenttia vakinaisessa palvelusuhteessa olevien palkasta (kun tarkastellaan mediaanipalkkoja). Kun tarkastellaan edelleen mediaanipalkkoja kaikkien suurin palkkaero vakinaisten ja määräaikaisten välillä on yliopistolla, jossa määräaikaisen palkka on 67 prosenttia vakinaisessa virassa olevan palkasta. Yksityisellä sektorilla määräaikaisen palkka on 74 prosenttia ja valtiolla 75 prosenttia vakinaisessa työsuhteessa olevan palkasta.
18 Taulukko 6. Vakituinen n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta 99 4482 3200 3900 4500 4959 5995 Valtio 175 4220 3241 3600 4015 4913 5477 Yksityinen 685 4423 3200 3650 4155 4917 6000 Yliopisto 88 3840 2500 3403 3809 4325 4925 Kaikki 1049 4347 3200 3620 4140 4892 5700 Määräaikainen n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta 56 3321 2400 2625 3185 3991 4482 Valtio 77 3239 2300 2500 2992 3427 4050 Yksityinen 73 3036 2200 2524 3072 3475 3900 Yliopisto 374 2796 2100 2231 2581 3300 3778 Kaikki 586 2934 2115 2300 2800 3400 3950 Alla olevissa taulukoissa 7 ja 8 tarkastellaan kunnan palveluksessa olevien tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosien keskiarvot ja fraktiilit. Osa vastaajista ilmoitti kyselyssä ainoastaan kokonaiskuukausiansiot. Alla esitetyt tunnusluvut on laskettu vain niiden osalta, jotka ilmoittivat myös tehtäväkohtaisen ja/tai henkilökohtaisen palkanosan. Taulukko 7. Tehtäväkohtainen palkka/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Opetusala 21 3116 2647 2750 3007 4200 4219 Muu kunta 135 3810 2618 3110 4061 4400 5104 Kaikki 156 3729 2618 3100 4061 4369 4964 Taulukko 8. Henkilökohtainen lisä/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Opetusala 21 369 28 147 264 835 1000 Muu kunta 135 347 100 172 300 413 714 Kaikki 156 349 100 147 300 413 751 9.2. Ansiotason muutos Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten palkansaajien ansiot nousivat vuoden 2012 heinä-syyskuun välisenä aikana 3,2 prosenttia vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ansiokehityksessä oli hieman sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä puolella palkat nousivat 3,7 prosenttia, kuntasektorilla 2,6 prosenttia ja valtiolla 3,6 prosenttia. Tämän kyselytutkimuksen perusteella ei tule vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ansiotason kehityksestä, koska tämänkaltaisiin kyselytutkimukseen liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Ensinnäkin tutkimusten otokset vaihtelevat eri vuosien välillä: vastaajat eivät ole vuodesta toiseen samoja. Toiseksi otoskoot ovat sen
19 verran pieniä, että tunnusluvuissa on väistämättä mukana jonkin verran epätarkkuutta. Tuloksia tulee siten tarkastella nämä epävarmuustekijät huomioiden. Tämän kyselytutkimuksen perusteella LAL:n jäsenten nimellispalkat ovat laskeneet hieman verrattuna viime vuoteen. Keskipalkan osalta laskua olisi tapahtunut 0,6 prosenttia verrattuna viime vuoden lokakuuhun. Kuten taulukosta 9 nähdään, keskipalkka on noussut hieman yksityisellä sektorilla ja laskenut eniten kuntien ja valtion osalta. Taulukko 9. Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Agronomiliitto 2,1 0,0 2,2 6,0 1,4 LAL -1,1-1,1 0,3-0,1-0,6 Metsänhoitajaliitto -7,4 0,4 7,4 5,6 2,9 YKL 4,3 1,0 2,0-1,9 1,8 Kaikki 0,7 0,7 2,4 1,2 1,4 Puolet LAL:n työelämässä olevista jäsenistä ilmoitti, että he ovat saaneet vuoden 2011 lokakuussa solmitun raamiratkaisun mukaisen palkankorotuksen. Tosin kolmasosa vastaajista ei osannut kertoa, olivatko he tällaisen korotuksen saaneet. Raamiratkaisun mukainen korotus oli keskimääräistä hieman yleisempää yksityisellä sektorilla. Yliopistolaisista puolet eivät osanneet sanoa, olivatko he saaneet raamiratkaisun mukaisen palkankorotuksen.
20 Kuvio 11. Oletko saanut lokakuun 2011 solmitun raamiratkaisun mukaisen palkankorotuksen? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kaikki, n=1729 51 37 12 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n=165 38 47 15 Valtio/valtion tutkimus laitokset, n=267 49 44 7 Yksityinen, n=806 62 24 14 Yliopisto, n=482 38 52 9 Muu, n=9 11 44 44 9.4. Luontoisedut Työelämässä olevilta jäseniltä tiedusteltiin myös luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. LAL:n kokoaikatyössä olevista jäsenistä vähintään kolmasosalla on joitain luontoisetuja, sillä näin moni vastaaja ilmoitti lomakkeella jonkin arvon. Luontoisetujen saamisessa on suuria sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä puolella vähintään 62 prosenttia saa luontoisetuja, kun yliopistolla työskentelevistä vain neljä prosenttia ilmoittaa saavansa niitä. Kunnan työntekijöistä luontoisetuja on 11 prosenttia ja valtion leivissä olevista 17 prosenttia ilmoittaa saavansa luontoisetuja. Luontoisetujen verotusarvon keskiarvo kokoaikaisesti työskentelevillä on 293 euroa. Naisten ja miesten osalta luontoisetujen verotusarvojen erot ovat varsin pieniä: naisten osalta verotusarvo on keskimäärin 297 euroa ja miesten osalta 286 euroa.
21 9.5. Tulospalkkaus LAL:n jäsenistöltä tiedusteltiin myös mahdolliseen tulospalkkaukseen liittyviä asioita. Lähes kolmasosa vastaajista ilmoitti olevansa tulospalkkauksen piirissä. Miehistä tulospalkkauksen piirissä on 40 prosenttia ja naisista 25 prosenttia. Määräaikaisessa työsuhteessa olevista tulospalkkauksen piirissä on vain joka kymmenes. Tulospalkkaus on selvästi yleisintä yksityisellä sektorilla, jossa 47 prosenttia kuuluu sen piiriin. Valtiollakin tulospalkkauksen piiriin kuuluu joka kolmas. Kunnan työntekijöistä vain 14 prosenttia ilmoittaa kuuluvansa tulospalkkauksen piiriin ja yliopistolla sen piirissä on vain 6 prosenttia. Kuvio 12. Oletko tulospalkkauksen piirissä? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kaikki, n=1729 30 10 59 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n=165 14 12 74 Valtio/valtion tutkimus laitokset, n=267 33 14 53 Yksityinen, n=806 47 4 48 Yliopisto, n=482 6 18 76 Muu, n=9 11 89 Lähes kolme neljästä (71 ) niistä vastaajista, jotka ilmoittivat olevansa tulospalkkauksen piirissä, sai tulokseen perustuvaa palkkausta vuoden 2011 tulokseen pohjautuen. Tulospalkkion lunastivat useimmin yksityisen sektorin työntekijät (78 tulospalkkauksen piiriin kuuluvista). Valtiolla kaksi kolmesta niistä, jotka olivat tulospalkkion piirissä, saivat tulospalkkion vuoden 2011 tulokseen perustuen. Yliopistossa vain viidennes tulospalkkion piiriin kuuluva pääsi nauttimaan tulospalkkioista. Kunnissa tulospalkkion sai 70 prosenttia. Joka kymmenes tulospalkkion piiriin kuuluvista ei osannut vielä tutkimuksen tiedonkeruuvaiheessa sanoa, maksetaanko heille tulospalkkiota vuoden 2011 tuloksen perusteella.
22 Kuvio 13. Saiko tänä vuonna tulokseen perustuvaa palkkausta vuoden 2011 tulokseen pohjautuen? n=on tulospalkkauksen piirissä Kyllä Ei osaa sanoa Ei, tulospalkkiota ei makseta vuodelta 2011 Kaikki, n=522 71 10 19 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n=23 70 13 17 Valtio/valtion tutkimus laitokset, n=87 61 17 22 Yksityinen, n=381 78 7 15 Yliopisto, n=30 20 30 50 Muu, n=1 100 10. Kokemukset organisaation ja oman työpaikan vakaudesta Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka vakaana he pitävät yhtäältä työpaikan yleistä tilannetta ja toisaalta omaa tilannetta. Heitä pyydettiin valitsemaan jokin seuraavista annetuista vaihtoehdoista: 1. vakaa 2. melko vakaa 3. lomautus on mahdollinen 4. lomautus on todennäköinen 5. irtisanominen on mahdollinen 6. irtisanominen on todennäköinen 7. en osaa sanoa Kaksi kolmesta liiton jäsenestä oli sitä mieltä, että työpaikan tilanne on vähintään melko vakaa. Joka neljäs vastasi, että työpaikan tilanne on vakaa. Työpaikkansa irtisanomisia piti mahdollisena joka kahdeksas vastaaja.
23 Kiinnostavaa tutkimustuloksissa on luottamus omaan tilanteeseen työpaikalla: siinä missä kaksi kolmesta pitää työpaikkansa yleistä tilannetta vakaana tai melko vakaana, lähes kolme neljästä pitää kuitenkin omaa tilannetta vähintään melko vakaana. Yhdeksän prosenttia vastaajista pitää irtisanomista mahdollisena omalla kohdallaan. Vain neljä prosenttia pitää lomautuksia mahdollisena. Huomattavaa on myös se, että miehet luottavat naisia enemmän erityisesti omaan tilanteeseen. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat pitävät omaa tilannetta muita harvemmin vakaana, tätä mieltä heistä on 16 prosenttia kun vakinaisessa työsuhteessa olevien keskuudessa osuus on 40 prosenttia. Kuvio 14. Näkemys omasta ja työpaikan tilanteesta Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna, n=1734 Vakaa 23 32 Melko vakaa 41 43 Lomautukset ovat mahdollisia 4 6 Lomautukset ovat todennäköisiä 1 2 Irtisanomiset ovat mahdollisia 9 13 Työpaikan tilanne yleisesti Oma tilanne Irtisanomiset ovat todennäköisiä Ei osaa sanoa 5 6 7 8 Tarkasteltaessa edelleen työpaikoilla koettua mahdollista epävarmuutta muuttujat luokiteltiin uudestaan kolmeen luokkaan: vakaa, melko vakaa ja epävarma. Luokkaan epävarma yhdistettiin vaihtoehdot irtisanomiset/lomautukset ovat mahdollisia/todennäköisiä. Tällä jaottelulla lähes joka viides (19 ) pitää omaa tilannetta epävarmana. Lisäksi kahdeksan prosenttia ei osaa sanoa mielipidettä tähän kysymykseen. Vastaavasti työpaikan tilannetta pidetään vielä huolestuttavampana sillä 28 jäsenistöstä pitää työpaikan tilannetta epävarmana.
24 Kuvio 15. Näkemys omasta tilanteesta sektoreittain n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna Vakaa Melko vakaa Ei osaa sanoa Epävarma Kaikki, n=1734 32 41 8 19 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n=165 40 37 7 16 Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n=267 29 41 10 19 Yksityinen, n=806 38 40 3 19 Yliopisto, n=482 21 45 15 20 Muu, n=9 11 33 22 33
25 Kuvio 16. Näkemys työpaikan tilanteesta sektoreittain n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna Vakaa Melko vakaa Ei osaa sanoa Epävarma Kaikki, n=1734 23 43 6 28 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n=165 34 45 5 16 Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n=267 20 47 4 29 Yksityinen, n=806 23 43 6 28 Yliopisto, n=482 10 46 14 30 Muu, n=9 11 44 11 33 Alla olevasta kuviosta 17 nähdään vielä, millaisena työpaikan tilanne koetaan yksityisen sektorin eri toimialoilla. Tässä kuviossa on huomioitu kaikkien 4L-liittojen vastaajat. Epävarmimpana tilannetta näytetään pitävän tietoliikennealalla, metalliteollisuudessa ja rakentamisessa. Vakain tilanne näyttäisi vastaajien mukaan olevan lääketeollisuudessa.
26 Kuvio 17. Työpaikan yleinen tilanne lähitulevaisuudessa toimialan mukaan n=yksityisellä sektorilla toimivat kaikki 4L-liittojen jäsenet 4L-liitot, n=4873 Työnantajan toimiala Lääketeollisuus, n=238 Rakentaminen, n=17 Muu palveluala, n=104 Kemianteollisuus, n=170 Yksityinen järejstö, n=191 Elintarviketeollisuus, n=212 Muu teollisuus, n=154 Tietojen käsittelypalvelut, n=51 Kauppa, n=141 Rahoitustoiminta, n=50 Suunnittelu- ja konsuntointiala, n=132 Vakuutustoiminta, n=16 Neuvonta, n=81 Metalliteollisuus, n=61 Yksityinen laboratorioala, n=100 Metsäteollisuus, n=160 Tietoliikenne, n=12 Metsäkeskus/Tapio, n=32 Muu, n=177 Vakaa Melko vakaa Ei osaa sanoa Epävarma 23 45 5 27 36 38 2 24 35 12 6 47 33 40 1 26 32 40 2 26 32 45 4 20 31 38 2 28 31 32 2 36 29 29 41 26 40 2 32 26 38 4 32 25 48 2 26 25 38 38 20 51 4 26 18 33 2 48 17 42 3 38 14 46 2 38 8 33 58 3 53 44 26 47 3 24 11. Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla Tässä tutkimuksessa vastavalmistuneiksi määriteltiin ne, jotka olivat valmistuneet vuosien 2011 tai 2012 aikana. Kun huomioidaan kaikki neljä liittoa, tutkimusotoksessa on yhteensä 309 vastavalmistunutta. Näistä joka neljäs on mies ja siten kolme neljästä on naisia. Vastavalmistuneiden keski-ikä kaikkien neljän liiton otoksessa on 28 vuotta. LAL:n osalta vastavalmistuneita on yhteensä 142. Vastavalmistuneista miehiä on 26 prosenttia ja naisia 74 prosenttia. Vastavalmistuneiden keski-ikä LAL:n osalta on 27 vuotta. LAL:n vastavalmistuneista 11 prosenttia oli vakinaisessa työsuhteessa lokakuussa 2012. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 68 prosenttia vastavalmistuneista ja kahdeksan prosenttia oli työttömänä. LAL:n osalta vastavalmistuneiden tilanne on hieman huonompi verrattuna kaikkiin 4L-liittojen vastavalmistuneisiin, sillä 16 prosenttia 4L-liittojen vastavalmistuneista oli vakinaisessa työsuhteessa. Toisaalta työttömien osuus kaikkien 4Lliittojen vastavalmistuneista on kolme prosenttiyksikköä korkeampi verrattuna LAL:n vastavalmistuneisiin. Vastavalmistuneiden sijoittuminen eri sektoreille poikkeaa melko lailla kaikkien työelämässä olevien jakaumasta. Yleisimpiä työllistäjiä LAL:n vastavalmistuneilla jäsenillä ovat yliopistot, joiden palveluksessa on yli puolet vastavalmistuneista (59 ). Yksityisten yritysten palveluksessa on joka neljäs (25 ), valtiolla on töissä joka yhdeksäs ja viisi prosenttia työskentelee kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa.
27 Kuvio 18. Vastavalmistuneet työnantajan sektorin mukaan n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kunta ja kuntayhtymä, myös kunnalliset liikelaitokset ja yhtiöt Valtio, valtion tutkimuslaitokset Yksityinen (yritys, järjestö, yhteisö, säätiö) Yliopisto Muu 4L-liitot, n=248 10 19 35 36 Luonnontieteiden akateemisten liitto, n=112 5 11 25 59 Hieman yli puolet vastavalmistuneista on erilaisissa asiantuntijatehtävissä, tämä osuus on pienempi kuin 4Lliitoilla keskimäärin. Johtoportaassa on vain kolme prosenttia ja toimihenkilö- tai opettajatehtävissä 32 prosenttia vastaajista. LAL:n jäsenistä joka yhdeksäs ei osaa sanoa omaa asemaansa.
28 Kuvio 19. Vastavalmistuneet toimiaseman mukaan n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna Johto Asiantuntijat Toimihenkilöt ja opettajat Ei osaa sanoa 4L-liitot, n=248 4 62 28 6 Luonnontieteiden akateemisten liitto, n=112 3 54 32 11 Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin, olivatko he työttömänä valmistumisen jälkeen. Joka neljäs vastavalmistunut oli ollut työttömänä, naiset (n=87, 26 ) hieman useammin kuin miehet (n=27, 19 ). Työttömänä oltiin oltu keskimäärin kolme kuukautta. Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös sitä, millä tavalla he hankkivat itselleen työpaikan. Yleisin tapa, jonka nimesi kolmannes vastaajista, oli jatkaa opiskeluaikaisessa työpaikassaan. Toiseksi yleisin käytäntö oli hakea töitä työnantajan ilmoituksen perusteella (24 ). Lisäksi noin joka viides kertoi ottaneensa itse suoraan yhteyttä työnantajaan ja joka seitsemäs mainitsi saaneensa töitä henkilökohtaisten kontaktien kautta. Seitsemän prosenttia kertoi työnantajan ottaneen yhteyttä.
29 Kuvio 20. Miten sait työpaikan? Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ lomautettuna/ äitiys/vanhempain/hoito/ vuorottelu/opintovapaalla/ Perustutkinto 2011 tai 2012, n=114 Jatkoin opiskeluaikaisessa työpaikassani Työantajan ilmoituksen perusteella (lehti tai internet) Otin itse suoraan yhteyttä työantajaan 19 24 32 Henkilökohtaisten kontaktieni kautta 14 Työnantaja otti yhteyttä 7 Käytin työvoima- ja elinkeinotoimiston palveluita 3 Yliopiston rekrytointitai urapalveluiden kautta 0 Sosiaalisen median kautta 0 En ole vielä saanut työpaikkaa 0 Muu 1 Ei vastausta 0 Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, kuinka hyvin nykyinen työtehtävä vastaa koulutustasoa ja koulutusalaa. Noin kolme neljästä (73 ) LAL:n vastavalmistuneista kokee, että nykyinen työtehtävä vastaa heidän täysin heidän koulutustasoaan. 25 prosenttia kokee lisäksi, että työtehtävä vastaa koulutustasoa osittain. Vain kolme prosenttia sanoo, ettei työtehtävä vastaa lainkaan heidän koulutustasoaan. Miehet ovat naisia hieman useammin sitä mieltä, että työtehtävät vaativat vaatimustasoltaan heidän koulutustaan. Verrattaessa tätä tulosta kaikkien neljän liiton vastavalmistuneiden mielipiteeseen, huomataan, että LAL:n jäsenet kokevat muita useammin työtehtävän vastaavan koulutustasoaan. Pienehköjen vastaajamäärien vuoksi ei kovin syvällisiä taustamuuttujavertailuja kannata tehdä, mutta yleishavaintona voidaan sanoa, että tyytyväisimpiä tältä osin ovat yliopistossa töitä tekevät, sillä heistä 82 prosenttia mainitsee täyden vastaavuuden ja 18 prosenttia osittaisen.
30 Kuvio 21. Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan koulutustasoasi? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ lomautettuna/ äitiys/vanhempain/hoito/ vuorottelu/opintovapaalla/ Perustutkinto 2011 tai 2012 Kokonaan Osittain Ei lainkaan 4L-liitot, n=250 68 28 3 Luonnontieteiden akateemisten liitto, n=114 73 25 3
31 LAL:n vastavalmistuneet kokevat yhtä usein työtehtävänsä vastaavan myös heidän koulutusalaansa. Vastausjakaumat ovat lähes identtiset. Kuvio 22. Vastaako nykyinen työtehtäväsi koulutusalaasi? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ lomautettuna/ äitiys/vanhempain/hoito/ vuorottelu/opintovapaalla/ Perustutkinto 2011 tai 2012 Kokonaan Osittain Ei lainkaan 4L-liitot, n=250 67 30 3 Luonnontieteiden akateemisten liitto, n=114 72 25 3 12. Työn kuormittavuus Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman työnsä kuormitusta. Heiltä kysyttiin, oliko heidän nykyinen työmääränsä jatkuvasti liian suuri, ajoittain liian suuri, sopiva vai liian pieni. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että heidän työmääränsä oli ajoittain liian suuri. Yksi kahdeksasta vastaajasta oli sitä mieltä, että työmäärä on jatkuvasti liian suuri. Tämä korostuu erityisesti vakinaisessa työsuhteessa olevien keskuudessa. Sektorikohtaisesti tarkasteltuna on havaittavissa, että yksityisellä sektorilla työskentelevät kokivat muita useammin työmääränsä olevan jatkuvasti liian suuri, vastaavasti yliopistojen työntekijät olivat muita harvemmin tätä mieltä. Kun työn kuormitusta tarkastellaan toimiaseman mukaisesti, on havaittavissa, että erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivat kokevat muita selvästi useammin työn määrän jatkuvasti liian suureksi. Naisten ja miesten välillä ei ole merkittäviä eroja työn kuormittavuuden kokemisen suhteen.
32 Kuvio 23. Arviot työmäärästä n=vakinaisessa/määraikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Jatkuvasti liian suuri Ajoittain liian suuri Sopiva Liian pieni Ei osaa sanoa Kaikki, n=1729 13 44 40 2 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n=165 14 49 36 1 Valtio/valtion tutkimus laitokset, n=267 12 45 39 3 Yksityinen, n=806 15 46 36 2 Yliopisto, n=482 10 40 49 2 Muu, n=9 44 44 11 13. Kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen Työelämässä olevilta jäseniltä kysyttiin, kuinka monena päivänä he ovat osallistuneet koulutukseen viimeisen vuoden aikana. Joka kuudes vastaaja ei ollut osallistunut koulutukseen yhtenäkään päivänä. Naisten ja miesten välillä ei tässä eroa ole, mutta työsuhteen tyypin mukaan tarkasteltuna nähdään, että määräaikaisessa työsuhteessa olevilla on muita yleisempää se, ettei koulutusta ole, heistä jopa neljännes kertoo, ettei ole vuoden aikana osallistunut koulutuksiin lainkaan. Kahdeksan prosenttia vastaajista ei osannut antaa vastausta tähän kysymykseen lainkaan. Sektoreittain tarkasteltuna yliopistossa työskentelevissä on muita useammin niitä (25 ), jotka eivät ole osallistuneet koulutukseen lainkaan. Keskimäärin koulutukseen on osallistuttu viitenä päivänä (keskiarvo 5,3, mediaani 4) viimeisen vuoden aikana. Kunnissa ja valtiolla koulutuspäiviä on keskimääräisesti hieman enemmän kuin muilla sektoreilla. Yliopistosektorilla koulutuspäiviä on ollut vähiten. Muita useammin (keskiarvo yli 6) koulutuksiin osallistuneita on ollut johtotehtävissä, keskijohdossa ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivien keskuudessa. Näissä kaikissa mediaaniluku on kuitenkin pienempi, mikä viittaa siihen, että ryhmissä on heitä, jotka ovat osallistuneet
33 koulutuksiin huomattavan useina päivinä kun taas useimmilla koulutuspäiviä on keskimääräisesti tai keskimääräistä vähemmän. Jäsenistöltä tiedusteltiin, miten he ovat mahdollisesti kehittäneet osaamistaan viimeisen vuoden aikana. Vastaajille näytettiin kahdeksan vaihtoehdon lista, josta he saivat valita kaikki itselleen soveltuvat kehittämistavat. Lisäksi vastaajat saivat nimetä avoimesti ne kehittämistavat, joita ei ollut listalla mainittu. Kaikki työelämässä lokakuussa 2012 olevat jäsenet olivat jollakin tavalla kehittäneet omaa osaamistaan viimeisen vuoden aikana. Kuten kuviosta 24 nähdään lähes neljä viidestä ilmoittaa kehittäneensä omaa osaamistaan omatoimisesti, esimerkiksi lukemalla. Kuusi kymmenestä oli ollut jossain lyhytkestoisella kurssilla tai koulutuksessa. Niin ikään kuusi kymmenestä ilmoitti osallistuneensa johonkin seminaariin tai konferenssiin. Hieman yli puolet vastaajista kertoi jakaneensa kehittymiseen tähtääviä kokemuksia kollegoiden ja työtuttavien kanssa. Noin kolmannes on kehittänyt osaamistaan työssä oppimisen, uusissa projekteissa mukana olemisen tai työn sisällön kehittymisen kautta. Pitkäkestoisiin koulutuskokonaisuuksiin (esim. jatko-opinnot) on ryhtynyt noin joka kahdeksas työelämässä oleva vastaaja. Naiset ovat olleet miehiä innokkaampia osallistumaan koulutuksiin, he mainitsevat useimpia vaihtoehtoja miehiä yleisemmin. Tilastollisesti merkitsevästi miehiä useammin naiset mainitsevat työssä oppimisen työtehtäviä vaihtamalla, uudessa projektissa olemalla tai työn sisällöllisen kehittymisen kautta. Samoin merkitsevästi miehiä useammin naiset ovat osallistuneet lyhytkestoisille kursseille. Mielenkiintoista on huomata erot vakinaisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien jäsenten välillä. Vakinaisessa työsuhteessa olevat ovat määräaikaisia useammin osallistuneet lyhyille kursseille. Määräaikaiset ovat puolestaan kehittäneet osaamistaan vakinaisia useammin monin keinoin; omatoimisesti, verkko-opintojen kautta, kokemuksia jakamalla, pitkäkestoisilla koulutuksilla ja osallistumalla seminaareihin/konferensseihin. Kehittymismahdollisuuksia on useimmin hyödynnetty yliopistoissa, missä korostuvat muihin sektoreihin verrattuna erityisesti omatoiminen tiedonpäivitys, pitkät koulutukset ja seminaari-/ konferenssiosallistumiset. Valtiosektorilla työskentelevien kehittymisprofiili on samansuuntainen, mutta he osallistuvat yliopistolaisia harvemmin pitkiin koulutuskokonaisuuksiin.
34 Kuvio 24. Millä tavoilla olet kehittänyt osaamistasi viimeisen vuoden aikana? Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä, n=1729 Omatoiminen tiedonpäivitys esim. lukemalla 78 Lyhytkestoiset kurssit, tietoiskut tai koulutukset 62 Osallistuminen seminaareihin/konferensseihin 60 Kehittymiseen tähtäävä kokemusten jakaminen kollegoiden ja työtuttavien kanssa 53 Työssä oppiminen esim. vaihtamalla työtehtäviä (työnkierto) tai olemalla mukana uudessa projektissa tai työn sisällön kehittymisen kautta 35 Pitkäkestoiset koulutuskokonaisuudet (esim. jatko-opinnot, MBA, PD, JET) 13 Verkko-opinnot/monimuoto-opinnot 9 Mentorointi 4 Jokin muu 1 Ei vastausta 0 Työelämässä olevalta jäsenistöltä olevilta kysyttiin myös, missä asioissa he kokevat osaamisen kehittämisen tarpeita juuri tällä hetkellä. Heille näytettiin 20 asian listaa ja pyydettiin valitsemaan tältä listalta enintään kolme tärkeintä. Lähes puolet vastaajista (48 ) valitsi kolmen tärkeimmän asian joukkoon oman erikoisalansa syventämisen. Lähes yhtä usein (42 ) mainittiin oman erikoisalan laajentaminen. Viidennes valitsi projektinhallinnan, 16 prosenttia sekä henkilöstöjohtamisen/esimiestaidot että esiintymistaidot. Neljä prosenttia koki, ettei heillä ole tällä hetkellä mitään osaamisen kehittämisen tarvetta, tätä mieltä olivat miehet naisia useammin. Kaikilla työnantajan sektorityypeillä kaksi useimmin mainittua olivat oman erikoisalan syventäminen ja laajentaminen. Nämä mainittiin keskimääräistä merkitsevästi harvemmin yksityisellä sektorilla, mutta silti ne olivat yleisimmät vastaukset myös tällä sektorilla työskentelevien parissa. Muita sektorikohtaisia havaintoja: Kunta-ala: mikään asia ei nouse esiin merkitsevästi useammin tai harvemmin. Valtiosektori: merkitsevästi useammin mainitaan valmiudet toimia kv. ympäristössä (11 ) ja harvemmin liiketoimintaosaaminen.