Työmarkkina- tutkimus Nuutti Pursiainen

Transkriptio

1 Työmarkkina- tutkimus 201 Nuutti Pursiainen

2 Työmarkkinatutkimus 201 Nuutti Pursiainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry Mikonkatu 8 A, 000 Helsinki Puhelin Taitto: Aki Reinimäki Helsinki 20 ISSN Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

3 Sisällys 1 Yleistä Vastausaktiivisuus ja työtilanne Työvoiman ikärakenne Tutkinnot ja pääaineet 7 1. Jäsenistön maantieteellinen jakautuminen 7 2 Sijoittuminen työmarkkinoillle Toimiasemaluokittelu Sijoittuminen työnantajasektoreittain 2.3 Ensimmäinen työpaikka 3 Määräaikaisuus 3.1 Ikäryhmittäin ja sukupuolittain 3.2 Toimiaseman ja työnantajasektorin mukaan Työaika 11.1 Viikkotyöaika asettunut 0 tuntiin 11.2 Työmäärän kokeminen 12.3 Ylitöiden korvaaminen 12 5 Palkkaus Taustatiedot Luontoisedut, ylityöt ja tulospalkkiot Palkkataso junnasi paikallaan 1 5. Sukupuoli 5.5 Iän vaikutus palkkaan ja verotus Toimiasema Valtio Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Kunnat Yritykset Järjestöt 18 Esipuhe Luettavanasi on nyt seitsemästoista raportti työmarkkinoistamme. Liitto on tehnyt työmarkkinakyselyitä vuodesta 1 lähtien, aluksi joka toinen vuosi ja vuodesta 2002 lähtien vuosittain. Jäsenistöä koskevaa ja sitä hyödyttävää tietoa työmarkkinoista on ehtinyt kertyä runsaasti. Palkat, työmarkkinoille sijoittuminen ja työaika ovat aina olleet työmarkkinatutkimusten perusteemoja. Näihin seikkoihin paneudutaan tässäkin raportissa. Raportista löytyy oma lukunsa myös vastavalmistuneille. TMT201-raportti on luettavissa sähköisenä versiona liiton kotisivujen jäsenosiossa. Työmarkkinatutkimuksista saatava tieto on liiton toiminnan kannalta keskeistä. Ilman tätä faktatietoa jouduttaisiin turvautumaan enemmän tapauskohtaisiin, usein tulkinnanvaraisiinkin esimerkkeihin. Tuloksia käytetään liiton edunvalvonnan linjausten muodostamiseen sekä palkkaneuvontapalvelumme pohjana. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Aikatalossa pääsiäisen alla 20 Nuutti Pursiainen 6 Vastavalmistuneet 18 Liitteet 20 5

4 1 Yleistä meisten kahden vuoden aikana kokeneita oli vastaajis- tiaiden ikäluokka. Ikäluokittaisesta tarkastelusta voi- sukupuolten ikäjakauma jäsenistössä näkyy myös tut- ta 20 % (2013: 18 %). Myös ero miesten ja naisten välillä daan nähdä vuosittaiset vaihtelut vastaajajoukossa. kinnon suorittamisvuosissa. 1.1 Vastausaktiivisuus ja työtilanne kokopäivätyössä käynnin osuuden suhteen on muuttu- Vallitseva tendenssi on kuitenkin jäsenkunnan naisistu- Kutsu kyselyyn lähetettiin marraskuussa 201 kaikille lii- nut edellisvuoteen verrattuna. Miehistä kokopäiväises- minen ja nuorentuminen. Työvoimaan kuuluvan jäsenistön jakautuminen pääai- ton 08 työmarkkinoilla olevalle jäsenelle. Kutsu lähe- sä työsuhteessa oli 8 % ja naisista 85 %, kun vuonna neittain näkyy kuviosta 3. Neljä yleisintä pääaineryh- tettiin jäsenen sähköpostiosoitteeseen ja jos sellaista 2012 miehillä osuus oli 1 % ja naisilla 8 %. Työttöminä 1.3 Tutkinnot ja pääaineet mää olivat osuudeltaan muita suurempia ja niiden yh- ei ollut, niin kirjeitse. Itse kysely toteutettiin www-kyse- miehistä oli hieman yli 7 % ja naisista hieman vajaa 7 %. Valtiotieteiden kandidaatin, maisterin, lisensiaatin tai teisosuus oli noin 61 % vastaajien pääainejakaumasta. lylomakkeen avulla. Vastausaktiivisuudeksi muodostui tohtorin tutkinnon oli suorittanut 5 % vastaajista. Yh- Jakaumassa näkyy selviä eroja miesten ja naisten välil- 26 % (2013: 2 %, 2012: 32 %, 2011: 38 %, 20: 5 %). Naisten osuus työvoimaan kuuluvista vastaajista on teiskuntatieteiden kandidaatin, maisterin, lisensiaatin lä. Hallintotieteellisissä pääaineissa vastaajien osuudet Vastausaktiivisuus siis parani hieman edellisvuoteen asettunut noin 2/3 tasolle. Nyt työvoimaan kuuluvista tai tohtorin tutkinto oli puolestaan 31 prosentilla vas- vaihtelivat viiden prosentin molemmin puolin. Suuria verrattuna. Iän ja sukupuolen perusteella otos kuvaa lii- vastaajista naisia oli 6 % ja miehiä 31 %. Vuonna 2013 taajista. Näiden ryhmien osuudet pysyivät ennallaan muutoksia edellisiin tutkimuksiin verrattuna ei ole ta- ton jäsenistöä. vastaavat luvut olivat 68 % ja 32 %. vuoteen 2012 verrattuna. Vastaajista 16 prosentilla oli pahtunut. Tarkat pääainekohtaiset jakaumat on esitetty puolestaan hallintotieteiden kandidaatin, maisterin, li- liitetaulukossa 1. Vastanneista työvoimaan luokiteltiin kuuluvaksi Työvoiman ikärakenne sensiaatin tai tohtorin tutkinto ja ryhmän osuus kasvoi henkilöä, eli 7 % vastanneista. Työvoiman ulkopuolelle Työvoiman keski-ikä oli 1 vuotta, pysyen ennallaan prosenttiyksikön vuoden takaisesta tilanteesta. Mui- 1. Jäsenistön maantieteellinen jakautuminen on rajattu päätoimiset opiskelijat, eläkeläiset, kotiäidit ja edellisvuoteen verrattuna. Naiset hallitsevat nuorem- ta tutkintoja yleisimmät tutkinnot FM, KM, TTM oli Maantieteellisesti työvoimaa tarkasteltaessa ilmenee hoitovapaalla sekä pitkäaikaisella sairaslomalla olevat. pia ikäryhmiä suvereenisti ja miesten osuus nousee 8 prosentilla vastaajista. Luvut säilyivät muuttumatto- työvoiman sijoittuminen etelään ja suurimpiin kau- Vuoden 2012 tutkimuksessa työvoimaan kuului samoin sitä suuremmaksi mitä vanhempaan ikäryhmään ede- mina edelliseen vuoteen verrattuna. Tohtorin tutkinnon punkeihin. Tilanne on pysynyt vuodesta toiseen lähes 7 % vastanneista. Taulukossa 1 työvoima on jaoteltu tään. Miesten osuus oli suurempi ainoastaan 60 vuotta oli suorittanut 5 % vastaajista. Kaiken kaikkiaan yleisin muuttumattomana. työtilanteen mukaan ja kuviossa 1 palvelussuhteen ja ja vanhemmat -ikäryhmässä. Naisten keski-ikä oli 0 tutkinto oli edelleen VTM, joka oli 0 prosentilla vastaa- sukupuolen mukaan. vuotta ja miesten 3 vuotta. Naisten keski-ikä pysyi en- jista. Vuonna 2013 VTM-tutkinnon suorittaneiden osuus Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun merkitys työs- nallaan ja miesten laski vuodella edelliseen kyselyyn oli 3 %. säkäyntialueena on huomattava. Helsingissä sijaitsee Vastaajista noin 86 % työskenteli kokopäiväisesti ja verrattuna. edelleen lähes puolet jäsenistön työpaikoista. Osuus on noin 3 % osa-aikaisesti. Työttömänä vastaajista oli yli Kuviosta 2 näkyy työvoiman jakautuminen perustutkin- pysynyt ennallaan vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna. 7 %. Yleinen talouden matalasuhdanne näkyy nyt myös Liiton työvoimaan kuuluvasta jäsenistöstä lähes 50 % non suorittamisvuoden mukaan. Jo aiemmin esille tullut Pääkaupunkiseudun metropolialueen työpaikkaosuus jäsenistön työmarkkinatilanteessa. Työttömyyden vii- on alle 0-vuotiaita. Naisvaltaisin ryhmä on alle 30-vuo- oli yhteensä lähes 60 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuo- Määrä Osuus työvoimasta, % Kokopäivätyö , (86,7 / 85,) Osa-aikatyö 6 2,8 (2,0 / 2,7) Osa-aikaeläke 12 0,5 (1,0 / 0,7) Pienten lasten vanhempien lyhennetty työviikko 35 1,6 (1,7 / 2,1) Vuorotteluvapaa 7 0,3 (0,1 / 0,7) Opintovapaa tai apuraha 32 1, (1,0 / 2,1) Perhevapaa 5 2, (2,1 / 0,8) Työtön 7,1 (, /,6) 0, (0, / 0,5) Yhteensä 2250 Taulukko 1. Työvoiman työtilanne lokakuussa 201, % (vuoden 2013 / 2012 vastaavat osuudet). 6 Kaikki Nainen Mies 86 % 85 % 8 % 3 % 3 % 7 % 7 % % 75 % 80 % 85 % 0 % 5 % 0 % Kokoaikatyö Osa-aikatyö Työtön Kuvio 1. Työvoima sukupuolen ja palvelussuhteen mukaan, %. Ikäryhmä Miehet, % Naiset, % Kaikki, % 3 % 5 % 7 % 0 % Naisten osuus, % Alle 30 7 (7 / 13) 11 (1 / 17) (11 / 16) 7 (82 / 7) (33 / 37) 2 (0 / 6) 3 (38 / 3) 73 (73 / 71) 0 32 (33 / 31) 2 (28 / 21) 30 (2 / 2) 66 (6 / 58) (16 / 11) (1 / 12) 16 ( / 12) 6 (65 / 68) 60 ja yli (11 / 8) 3 ( / ) 5 (7 / 6) 5 (5 / 52) Yhteensä (68 / 67) Lkm Taulukko 2. Työvoiman ikäjakauma sukupuolittain ja naisten osuus ikäryhmittäin, % (vuosien 2013 / 2012 vast. osuudet) tai ennen Kaikki Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kuvio 2. Työvoima perustutkinnon suorittamisvuoden mukaan, % Sosiologia, sos.psyk. Valtio-oppi, kv-pol/suhteet Sos.pol., yht.pol., sosiaalityö, mikä? Taloustieteet Kuvio 3. Neljä yleisintä pääaineryhmää, %. 7

5 lella työpaikat löytyvät todennäköisimmin yliopistopaik- Kokopäivätyössä olevista enemmistö, 6 %, toimi eri- Toimiasemien nelijaon kautta on havaittavissa eroja Ikäryhmittäin tarkasteltuna kuntasektorin osuus on kakunnilta ja alueellisilta keskuspaikkakunnilta. laisissa asiantuntijatehtävissä. Toiseksi suurimman myös vastaajajoukon miesten ja naisten sijoittumises- kahtalainen: nuorimmassa ikäryhmissä se jää noin ryhmän muodostivat erilaisissa johtotehtävissä työs- sa työmarkkinoille. Miehet olivat jakautuneet aavistuk- prosenttiin, kun taas yli 60-vuotiaiden ryhmässä osuus Kotikuntana Helsinki on runsaalla kolmanneksella vas- kentelevät 25 % osuudella. Opetustehtävissä toimivien sen tasaisemmin sekä johto- että asiantuntijatehtäviin, on jopa yli 30 %. Julkisen sektorin osuutta vanhempien taajista (37 %), eli Helsingissä käydään töissä edelleen osuus oli 2 % ja kategoriaan muut kuului % vastan- 2 % ja 66 % -osuuksin, kun taas naiset jakautuivat eri ikäluokkien työllistäjänä vahvistaa ja yli 60 -ryh- myös muualta käsin. Edelliseen tutkimukseen verrattu- neista. Edelliseen tutkimukseen verrattuna asiantun- toimiasemiin miehiä epätasaisemmin: 70 % naisista mien tunnusluvut. Näistä ikäluokista noin 70 % on julki- na Helsingissä asuvien osuus pysyi ennallaan. tijatehtävissä toimivien osuus kyselyyn vastanneista työskenteli asiantuntijatehtävissä ja vain 23 % johto- sen sektorin palveluksessa. Alle 30-vuotiaiden ikäryh- nousi yhden prosenttiyksikön kun taas johtotehtävissä tehtävissä. Kategoriassa muut tehtävät naisista oli 5 % mässä valtiosektorin merkitys työllistäjänä on edelleen 2 Sijoittuminen työmarkkinoillle toimivien osuus pysyi ennallaan. Heikentynyt työmarkkinoiden tilanne ei paisuttanut myöskään muiuta teh- ja miehistä 3 %. suuri. Nyt valtiosektorin osuus oli 32 % kun se edellisen kyselyn yhteydessä oli 3 %. Suurimmillaan osuus oli 2 täviä tekevien joukkoa. Tarkempi toimiasemakohtainen 2.2 Sijoittuminen työnantajasektoreittain %, vuonna 20. Yritysten palveluksessa olevien osuus 2.1 Toimiasemaluokittelu jakauma on esitetty liitetaulukossa 2. Työantajasektoreittain jaoteltuna kokopäivätyössä ole- on suurin 0 -vuotiaiden ikäryhmässä, jossa osuus Tutkimuksessa tiedusteltiin vastaajien toimiasemaa, jo- vista vastaajista 35 % sijoittui valtion palvelukseen, 21 % on 22 %. Järjestöjen palveluksessa olevia on puolestaan hon he katsoivat sijoittuvansa. Johtotehtäviin kuuluvat Ikäryhmittäiset erot osoittavat luonnollisen urakehityk- kuntiin, 1 % yrityksien palvelukseen, % järjestöihin ja eniten 30 3-vuotiaiden ryhmässä, 1 %. ylin johto, ylempi keskijohto, keskijohto ja alempi kes- sen olemassaolon. Työura alkaa useimmiten perusasi- säätiöihin, % yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kijohto siis kaikki johto- ja esimiestehtävissä toimi- antuntijatehtävissä ja ajan kuluessa on mahdollista siir- palvelukseen. 2.3 Ensimmäinen työpaikka vat. Asiantuntijoiksi luokitellaan erilaisissa suunnittelu-, tyä esimies- ja johtotehtäviin, kuten kuviosta 6 näkyy. Kaikista työmarkkinatutkimukseen vastanneista 5 tutkimus- ja kehitystehtävissä toimivat sekä koulutuk- Alle 30-vuotiailla tehtävät -ryhmän osuus pysyi Sukupuolittain tarkasteltuna eri työantajasektoreille si- prosentilla oli ollut pysyvä tai määräaikainen koulutusta sellista asiantuntijuutta tehtävissään tarvitsevat. Ope- edelleen yli % tasolla (13 %). Lisäksi on syytä huoma- joittumisessa ei suuria eroja ole havaittavissa, kuten vastaava työpaikka jo valmistumishetkellä. Edelliseen tustehtäviin on sisällytetty opettajat sekä yliopistojen, ta, että tämän ikäryhmän vastaajien näkemykset koulu- kuviosta 7 näkyy. Eri sektorien suuruusjärjestys työllis- vuoteen verrattuna tämän ryhmän osuus laski viidellä korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja tuksen ja työn vastaavuudesta vaihtelivat eniten, joka täjänä miesten ja naisten välillä eroaa vain yritysten ja prosenttiyksiköllä. Valmistumisen jälkeen työpaikkaa tutkimushenkilöstö. Muihin tehtäviin kuuluvat yrittäjät, näkyi mm. siten, että samalla tehtävänimikkeellä työs- kuntien suhteen. Naisilla kuntasektori on toiseksi suu- hakeneiden työnetsintä oli tyypillisimmin kestänyt yh- toimihenkilöt sekä täysin koulutusta vastaamatonta kentelevät sijoittivat tehtävänsä eri toimiasemiin. Koulu- rin työllistäjä valtion jälkeen, kun taas miehillä näiden den kuukauden ja puolella työtä hakeneista haku oli suorittavaa työtä tekevät. tuksen ja työn vastaavuus on kuitenkin jossain määrin osuudet työllistäjinä ovat yhtä suuret. kestänyt kolme kuukautta tai vähemmän. Vallitseva parantunut, sillä vuonna vielä % alle 30-vuoti- taloussuhdanne näkyy näissä tunnusluvuissa ainoas- aista luokitteli toimiasemansa ryhmään muu tehtävät. taan valmistumishetken työpaikkatilanteessa. Varsinais- Turku, 5 Suomi, 2 Tampere, 7 Uusimaa, 6 Vantaa, Espoo, Helsinki, 37 Pirkanmaa, 3 Vaasa, 3 Joensuu, 3 Jyväskylä, 2 Kuopio, 2 Oulu, 2 Hämeenlinna, 1 Lahti, 1 Riihimäki, 1 Suomi, 11 Hämeenlinna, 2 Uusimaa, 2 Vantaa, 2 Espoo, 5 Helsinki, 8 Lahti, 2 Turku, 6 Varsinais- Suomi, 2 Tampere, 7 Vaasa, 3 Kuopio, 3 Joensuu, 3 Jyväskylä, 2 Oulu, 2 Rovaniemi, 1 Seinäjoki, 1 Mikkeli, 1 Suomi, 8 Kaikki Mies Nainen Alle tai yli % 20 % 0 % 60 % 80 % 0 % Kaikki 35 Mies 38 Nainen 3 Alle tai yli % 20 % 0 % 60 % 80 % 0 % Johto Asiantuntijat Opetus Valtio Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk 8 Kuvio. Työvoimaan kuuluvan jäsenistön asuinpaikkakunta, %. Kuvio 5. Työvoimaan kuuluvan jäsenistön työssäkäyntipaikkakunta, %. Kuvio 6. Toimiasemajakauma sukupuolen ja iän mukaan, kokopäivätyössä olevat, %. Kuvio 7. Työnantajasektori iän ja sukupuolen mukaan, kokopäivätyössä olevat, %.

6 Valmistuneiden työllistymisajoissa on kuitenkin edel- kymppisistä 57 % työskenteli määräaikaisena ja yli kuu- harvempi kuin joka kymmenes (7 %) oli määräaikainen, Työaika leen suurta eroavaisuutta, sillä vastaajien joukosta löy- sikymppisistä vain 3 %. Erityisesti alle 30-vuotiaidenkin kun puolestaan asiantuntijatehtävissä useampi kuin tyi yksittäistapauksia, joissa työnhaku oli kestänyt jopa ikäryhmän määräaikaisuus ilmentää työmarkkinoiden joka neljäs (27 %) ja opetustehtävissä vastaavasti lähes.1 Viikkotyöaika asettunut 0 tuntiin seitsemän vuotta. Alle 30-vuotiaiden ryhmässä jon- suhdannevaihteluja. Toisaalta tämän joukon määrä- puolet (5 %) oli määräaikaisia. Kokopäivätyötä tekevien keskimääräinen viikkotunti- ka voi ajatella parhaiten kuvaavan nykytilannetta aikaisuuksia selittää osaltaan myös aiemmin esitelty määrä oli kyselyn tekohetkellä 3, tuntia. Tilanne pysyi prosentilla oli ollut työtä jo valmistumishetkellä. Vuoden toimiasemajakauma, kun 13 % ryhmästä työskentelee Suhteessa eniten määräaikaisia palvelussuhteita oli lähes muuttumattomana vuoden takaiseen kyselyyn kuluttua valmistumisesta kuitenkin enää yksi prosentti koulutusta vastaamattomissa tehtävissä tähdäten vaa- yliopistosektorilla, jossa useampi kuin joka kolmas (3 verrattuna, jolloin keskiarvo oli 3,3 tuntia. Vertailun koko tästä ikäryhmästä oli vailla työtä. Valmistumishet- tivampaan työhön. Mielenkiintoinen ilmiö puolestaan on %) oli määräaikainen. Yliopistosektorin määräaikaisten vuoksi todettakoon, että kaikkien akavalaisten keskiar- kellä työtä saaneiden osuus laski kuusi prosenttiyksik- vanhimman ikäluokan määräaikaisten osuuden kasvu osuus kuitenkin laski kolme prosenttiyksikköä edellis- vo oli Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan 1,1 tuntia köä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna mikä on yhdestä prosentista kolmeen prosenttiin. Jää puhtaan vuoteen verrattuna. Järjestöjen palveluksessa työsken- vuonna Liiton jäsenistön työtuntien määrä on ol- osaltaan merkki työllistymisen vaikeutumisesta. Liite- spekulaation varaan onko kyseessä otokseen liittyvä televistä lähes joka kolmas (32 %) oli määräaikainen. lut laskussa vuodesta 18 lähtien, joka oli viikkotun- taulukosta löytyvät tarkemmat ikäryhmittäiset jakau- ilmiö vai enteileekö tämä työuran loppupään uutta tren- Valtiosektorilla noin neljännes (23 %), kuten myös kun- timäärällä mitattuna rankin vuosi. Huomionarvoista on, mat valmistumisen jälkeisen työnhaun kestosta. diä, jossa vakiintuneen työuran lopuksi tehdään määrä- tasektorilla (25 %), palvelussuhteista oli määräaikaisia. että prosentilla vastaajista työsopimuksessa sovittu aikaisena työntekijä- ja työnantajaosapuolten yhteisen Yritysten palveluksessa olevien jäsenten työsuhteista viikkotyöaika on 37,5 tuntia tai vähemmän. 3 Määräaikaisuus intressin mukaista työtä. noin joka kymmenes ( %) oli määräaikaisia. Edellisvuuoteen verratuna tilanne huononi tässä mielessä vain Miesten ja naisten välinen ero keskimääräisissä todel- Miesten ja naisten välillä on havaittavissa ero kysely- järjestösektorilla, jossa määräaikaisten osuus kasvoi 3 lisissa viikkotyöajoissa oli noin 20 minuuttia. Miesten 3.1 Ikäryhmittäin ja sukupuolittain hetken palvelussuhteen luonteessa. Nykyinen palve- prosenttiyksikköä. Järjestösektorin tendenssi on huono, keskimääräinen toteutunut työaika oli 3,6 tuntia viikos- Vastaajajoukosta 23 % työskenteli kyselyhetkellä mää- lussuhde oli määräaikainen 21 prosentilla miehistä ja sillä vielä vuonna 2012 määräaikaisten osuus oli 2 % sa ja naisilla 3,3 tuntia. Mediaaneilla mitattuna eroa ei räaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus 25 prosentilla naisista. Edelliseen kyselyyn verrattuna eli samaa tasoa kuin valtiosektorilla ja kunnissa. Mää- ole laisinkaan, molemmilla viikkotuntimediaani oli 38. pieneni prosenttiyksikön edellisen kyselyn tuloksiin ver- määräaikaisten osuus laski hieman naisilla ja nousi räaikaisten palvelussuhteiden osuus pieneni nyt toista Sovittu säännöllinen työaika oli mediaaneilla mitaten rattuna. vastaavasti miehillä. vuotta peräkkäin.tyypillinen määräaikainen liiton jäsen miehillä ja naisilla molemmilla 37,5 tuntia. on edelleenkin hieman yleistäen profilotuina valtio- Ikäryhmittäin tarkasteltuna voidaan selkeästi havaita 3.2 Toimiaseman ja työnantajasektorin mukaan sektorilla asiantuntijatehtävässä työskentelevä nuoreh- Mitä korkeammassa toimiasemassa henkilö työskente- (kuvio 8), että mitä vanhempiin ikäryhmiin mennään, Myös toimiasemien välillä on eroa määräaikaisuuksien ko, äskettäin valmistunut nainen. lee sitä pidempi työviikko on. Ylin johto teki keskimäärin sitä harvinaisempaa määräaikaisuus on. Alle kolme- yleisyyden suhteen. Johtotehtävissä työskentelevistä tuntia viikossa, noin neljä tuntia pidempää työviikkoa Kaikki Nainen Mies Johtotehtävät Asiantuntijat Opetus t tehtävät Alle tai yli Valtio Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk % 20 % 0 % 60 % 80 % 0 % Määräaikainen Pysyvä Kuvio 8. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus sukupuolen, työnantajasektorin, toimiaseman ja ikäryhmän mukaan, % Kuvio. Naisjäsenten, valtiosektorin, ja määräaikaisuuksien osuuden kehitys jäsenistössä 1 201, % Määräaikaisten osuus Valtiosektorin osuus Naisten osuus ,6 3,8 3, ,7 2,3 2,2 1,2 0,6 0,2 3,3,8 3,8 3, ,3 3,3 Kuvio. Työmarkkinatutkimuksissa (1 201) ilmoitettujen viikkotuntimäärien keskiarvot. 3, Toimihenkilö Opetustehtävät Asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Alempi keskijohto Ylempi keskijohto Johto Ylin johto 37,5 38,2 3,0 0,5 3,7 0,0 0,3 2,5 Kuvio 11. Ilmoitettujen viikkotuntimäärien keskiarvot toimiasemittain (kokopäivätyötä tekevät).,

7 kuin alempi keskijohto. Eri asiantijaryhmien väliset erot vastuut jne. on varmasti löydettävissä useita. Yli kaisesti joko korotettuna rahana (13 %) tai korotettuna sesti jaettuna, rahana maksetuista ylityökorvauksista työviikon pituudessa asettuivat puolentoista tunnin 0-vuotiaiden ikäryhmiä tarkasteltaessa runsas 60 % vapaa-aikana (11 %). Joka neljäs (25 %) ylitöitä tehnyt ja luontoisetujen verotusarvosta. marginaaliin (38,2 3,7 tuntia). vastaajista koki työmäärän joko jatkuvasti tai ajoittain ei puolestaan saanut ylitöistään mitään korvausta tai liian suureksi. Toisaalta positiivisena seikkana todetta- niiden katsottiin kuuluvan peruspalkkaan. Positiivinen Säännöllisen työajan ansiot muodostivat jäsenistön.2 Työmäärän kokeminen koon, että useampi kuin joka kolmas näihinkin ikäryh- signaali työelämästä on se, että tämän joukon osuus keskimääräisestä kokonaisbruttopalkasta 8 %. Pe- Kaikista vastaajista useampi kuin joka kymmenes (13 miin kuuluvista vastaajista piti työmääräänsä puoles- laski 3 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. Toi- ruspalkan merkitys palkanmuodostuksessa nousi pro- %) koki työmääränsä jatkuvasti liian suureksi (kuvio 12). taan sopivana. voa sopii, että liittojen harjoittama työaikakampanjointi senttiyksikön edellisvuoteen verrattuna. Luontoisetujen Näin vastanneiden osuus kasvoi kaksi prosenttiyksik- todella kantaa hedelmää myös pidemmällä aikavälillä verotusarvo, liikkuvat palkanerät ja ylityökorvaukset köä edellisvuoteen verrattuna. Vastaajista 5 % koki Työnantajasektoreittain asiaa tarkasteltaessa on ha- eikä kehityssuunta jää yhden kyselyn ilmiöksi. Vajaa muodostivat jäljelle jäävän kahden prosentin osan. työmäärän ajoittain liian suureksi ja kutakuinkin kaksi vaittavissa kaksi ryhmää. Ensimmäisen muodostavat kolmannes vastaajista (31 %) ei puolestaan ollut tehnyt viidestä vastaajasta (38 %) oli puolestaan sitä mieltä, valtiosektori ja yritykset, joiden palveluksessa työs- lainkaan ylitöitä. Palkkakysymyksiin riittävin tiedoin vastanneiden työn- että työmäärä on sopiva. tokset työmääräkokemus- kentelevistä yli 0 % kokee työmääränsä sopivaksi ja antajasektorijakauma - valtio 35 %, kunnat 21 %, yliopis- ten osuuksissa, vaikka ovatkin sinällään pieniä, ilmentävät osaltaan työtaakan kasvua organisaatioissa. Neljä jatkuvasti ajoittain liian suureksi noin 5 %. Toisessa ryhmässä (kuntasektori, järjestöt sekä yliopistot ja am- 5 Palkkaus tot ja ammattikorkeakoulut %, yritykset 1 %, järjestöt % vastaa jäsenistön jakautumista työmarkkinoille. prosenttia kaikista töitä tehneistä vastaajista olisi ha- mattikorkeat) sopivaksi työmääränsä kokevien osuus lunnut tehdä enemmänkin töitä. Tämän ryhmän osuus on noin kolmannes (32 36 %) ja jatkuvasti tai ajoittain 5.1 Taustatiedot 5.2 Luontoisedut, ylityöt ja tulospalkkiot ei muuttunut. liian suureksi kokevien osuus yli 60 %. Jatkuvasti liian Palkkatiedot on laskettu lokakuussa 201 kokopäivä- Runsas kolmasosa (36 %) joukosta sai luontoisetuja suureksi työmääränsä kokevien osuus vaihtelee työn- työtä tehneiden vastaajien palkoista. Heistä kaikkiaan ja niiden arvo oli keskimäärin 123 euroa. Tilanne säilyi Ikäryhmittäin vastauksia tarkasteltaessa (kuvio 13) nä- antajittain välillä % henkilöä antoi palkkalukuihin riittävät tiedot. Ky- muuttumattomana edellisvuoteen verrattuna. Ylityökor- kyy iän ja työelämäuran pituuden vaikutus työmäärän seinen joukko vastaa profiililtaan jäsenrekisteristä poi- vauksia kysyttynä ajanjaksona ilmoitti saaneensa 7 % kokemiseen: Alle 30-vuotiaat, vasta työelämään tulleet,.3 Ylitöiden korvaaminen mittua jäsenkunnan profiilia ja on näin vertailukelpoinen joukosta, keskimäärin 20 euroa. kokevat työmäärän siedettävämmäksi kuin pidempään Korvaustavoista yleisin oli edelleen ylitöiden korvaami- edellisvuoden painotettuihin palkkatunnuslukuihin. työelämässä olleet ikäryhmät. Ikäryhmästä lähes puolet piti työmääräänsä sopivana ja melkein joka kymmenes liian pienenä. Selittäviä tekijöitä kuten vanhempien ikäryhmien vaativammat tehtävänkuvat, esimiestyön Sopiva, 38,3 Liian pieni, 3,8 Jatkuvasti liian suuri, 12, Ajoittain liian suuri,,7 Kuvio 12. Työmäärän kokeminen, %. nen vapaa-aikana ilman korotuksia (ns. 1:1), kuten kuviosta 1 näkyy. Tällaisen korvauksen sai 5 % ylitöitä tehneistä. Noin joka neljännen vastaajan ylityöt korvattiin työaikalakien, virka- tai työehtosopimusten mu- Alle tai yli Valtio Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk Kuvio 13. Työmäärän kokeminen, ikäryhmittäin ja työnantajasektoreittain, % % 20 % 0 % 60 % 80 % 0 % Jatkuvasti liian suuri Ajoittain liian suuri Sopiva Liian pieni Kokonaiskuukausiansio koostuu lokakuussa 201 maksetusta bruttomääräisestä rahapalkasta sekä mahdollisista bonuksista ja muista palkkioista kuukausikohtai- Eos Ei korvata korvaustapa Kiinteä rahakorvaus Ilman korotuksia osittain vapaa-aikana Ilman korotuksia osittain rahana Ilman korotuksia vapaaaikana (1-1) Ilman korotuksia rahana (1-1) Korotettuna vapaa-aikana Korotettuna rahana 2 % 1 % 1 % 5 % 3 % 8 % 11 % 13 % 25 % 5 % 0 % % 20 % 30 % 0 % 50 % Kuvio 1. Ylitöiden korvaaminen, kokopäivätyötä tekevät, % ,2 1,2 1,7 2,8 2,3 2,7 0,3 0,7 2,8 2,7,5 5,7 5,5 5,0 5,2 5,8 7,5 5,0 5,5 6,3 5,2 3,5 3,5 2,7 1,8 3,5 1,0 1,3 0,7 0,5 0,2 0,1 0,5 2,0 8,0 0, 1,2 1, 2,6,1 3,1 3,3 3,1 3,,7 7,2 5, 3,5 Miehet 6,7 6, 8,3 8,3 7,8 8,5 0 5 Kuvio. Bruttopalkkojen (ml. bonukset) jakautuminen sukupuolen mukaan, %. Naiset 12 13

8 Edellisen vuoden ( ) aikana säännöl- la 268 euroa, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa vopalkalla mitattuna 0,7 % (nyt 263 euroa) kun taas Fraktiilien välinen ero laveni edellisvuodesta 0 eurolla lisen kuukausiansion lisäksi päätoimesta oli saanut 170 euroa ja kunnissa 1261 euroa. mediaanipalkka pysyin ennallaan 2600 eurossa euroon. tulospalkkioita, bonuksia, voitonjakoja tms. liikkuvia palkaneriä 1 % tarkasteltavasta ryhmästä. Keskimää- Taulukossa 3 on eritelty tulospalkkiot ikäryhmittäin. Liik- Taulukosta ilmenevät keskiarvopalkat työmarkkina- 5. Sukupuoli räinen liikkuvien palkanerien summa oli 3683 euroa kuvia palkaneriä saaneita oli kaikissa ikäryhmissä. Nii- tutkimusvuosilta sekä muutosten suuruus- Kokopäivätyössä olevat naiset ansaitsivat lokakuussa vuodessa kun vuonna 2013 vastaava summa oli 576 den merkitys lopullisen palkkauksen määrittymisessä luokka. Vuosien 18 ja 2002 suurehkoa prosentuaalis- 201 keskimäärin 87 % kokopäivätyötä tekevien miesten euroa ja vuonna 2012 puolestaan 3823 euroa. Tyypillisin kosketti aiemmin erityisesti 0 -vuotiaiden ikäryh- ta palkkatason nousua selittää luonnollisesti osaltaan palkoista. Ero kaventui kolme prosenttiyksikköä edel- vuosibonusten määrä oli 1700 euroa. Vuonna 2013 vas- mää, mutta nyt ikäryhmien väliset erot ovat tasoittu- kahden vuoden tutkimusväli. lisvuoteen verrattuna. Miehillä keskikuukausipalkka oli taava summa oli 2000 euroa. neet. 557 euroa ja naisilla 373 euroa. Vastaajista % ansaitsi vähemmän kuin 2700 /kk Tarkasteluryhmän miehistä % ja naisista 1 % sai bo- 5.3 Palkkataso junnasi paikallaan ja % puolestaan enemmän kuin 6000 /kk. Vuonna Miehet ansaitsivat pysyvässä kokopäiväisessä palve- nuksia ja muita liikkuvia palkaneriä. Liikkuvien palkan- Kokopäivätyössä olevan, ikäryhmä- ja sukupuolipaino vastaavat summat olivat 262 /kk ja 6000 / lussuhteessa keskimäärin 866 euroa, kun naisilla tulot osien summissa sukupuolten välinen ero kaventui: Mie- tetun tarkasteluryhmän kokonaispalkan keskiarvo laski kk ja vuonna 2012 puolestaan 265 /kk ja 5801 /kk. jäivät 250 euroon. Ero on pienempi (3387 /3165 ), het olivat saaneet vuoden aikana bonuksia keskimäärin vuoden 2013 työmarkkinatutkimukseen verrattuna 0,1 % Fraktiilien F25 ja F75 väliin jää 50 % tarkasteluryhmän jos tarkastellaan määräaikaisia työsuhteita. Kuviosta 323 euroa ja naiset puolestaan 332 euroa. Edelli- 171 euroon. Käytännössä voidaan sanoa palkan py- palkoista ja vaihteluväliksi muotoutui /kk. näkyy, kuinka naisten bruttopalkat painottuvat edelleen sessä tutkimuksessa sukupuolten välinen ero keskiar- syneen ennallaan. Keskiarvopalkan ja mediaanipalkan Fraktiilien välinen ero kapeni edellisvuodesta 60 eurolla palkkahaitarin keskivälin alapuolelle, kun taas miesten vosummissa oli lähes 3000 euroa (miehet 7535 euroa erotus oli 300 euroa. Mediaanipalkka nousi euroa 1 60 euroon. Taulukossa 5 on eritelty lisää palkkatun- palkkojen hajonnassa painottuvat myös suuremmat ja naiset 716 euroa) euroon. Säännöllisen työajan ansion keskiarvo nuslukuja. palkat. oli 075 euroa ja mediaani 3800 euroa. Säännöllisen Yritysten palveluksessa tulospalkkioita oli vuoden aika- työajan keskiarvopalkka nousi 1,0 % ja mediaanipalkka Fraktiilien F25 ja F75 väliin 50 % tarkasteluryhmän pal- Sukupuolten välisiä eroja palkkauksessa on syytä tar- na saanut 3 %, järjestöjen palveluksessa %, valtio- 0,7 %. Nettopalkalla mitattuna ansiotaso laski keskiar- koista ja vaihteluväliksi muotoutui /kk. kastella toimiasemittain. Taulukosta 6 näkyvät käytän- sektorilla 7 %, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa nön palkkaerot toimiasemien sisällä. 12 % ja kuntapuolella % tarkasteltavasta ryhmästä. Yrityspuolella tulospalkkioiden suuruus oli keskimäärin 520 euroa vuodessa, järjestöissä 3255 euroa, valtiol- Ikäryhmä 1 Tulospalkkiot yms. palkanlisät edellisen vuoden aikana keskimäärin, (TMT 2013) Tulospalkkioita saaneita ikäryhmästä, % Alle (5000) 7 () (360) 16 (16) 0 38 (738) 17 (17) (768) 1 (18) 60 ja yli 35 (63) (1) Kaikki 3683 (576) 1 (16) Taulukko 3. Tulospalkkiot edellisen vuoden aikana ikäryhmittäin (suluissa vuoden 2013 tiedot) Vuosi Keskipalkka /kk tos edelliseen tutkimukseen, % Prosenttia vuoden 2013 keskipalkasta *201 *171-0,1 0,0 *2013 *175 3,1 0,1 *2012 *050-2,6 7,0 *2011 *160 -, ,0 0, , 3, ,3 0, ,5 88, ,8 81, , 7, ,7 76, , 73, ,1 70, ,5 70, ,5 65, , 63, ,8 5, ,8 Taulukko. Bruttopalkan (ml. bonukset) keskiarvo ja muutos vuosina ja painokertoimin Säännöllisen työajan ansio Luontoisetujen verotusarvo Ylityö- yms. korvaukset Päätoimen kuukausiansio Nettopalkka Liikkuvat palkanerät/kk Kokonaiskuukausiansio Keskiarvo Mediaani F F F F Taulukko 5. Ilmoitettujen palkkojen tunnusluvut, /kk Ylin johto 656 (1) 67 (86) 6503 (82) 767 (80) 68 (87) 660 (83) 6660 (73) 560 (78) 560 (2) 5380 (83) Johto 6568 (1) 775 (78) 5708 (3) 607 (5) 6870 (83) 58 (1) 6270 (76) 5180 (83) 5300 (81) 5060 (81) Ylempi keskijohto 51 (6) 5306 (0) 505 (3) 5868 (7) (7) 550 (7) 80 (0) 820 (82) 1 (8) 80 (77) Alempi keskijohto 525 (2) 765 (87) 11 () 50 (87) 60 (80) 000 (8) 10 (86) 3860 (8) 1 (7) 350 (86) Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 73 (6) 5028 (2) 508 (88) 5052 (0) 700 () 750 (1) 650 (0) 300 (8) 200 (85) 120 (85) Vaativat asiantuntijatehtävät 388 (1) 2 () 23 () 168 () 3820 (5) 0 () 180 (8) 3730 (0) 35 (0) 360 (8) Asiantuntijatehtävät 3288 () 387 () 338 (3) 3338 () 330 () 320 (3) 30 () 20 (3) 2770 (7) 2770 (1) Korkeakoulujen opettajat 38 (117) 373 (6) 023 (3) 5 (8) 3620 (8) 370 (1) 3620 (88) 30 (80) 2807 (0) 200 (3) ja tutkimushenkilöstö Toimihenkilö 2758 (2) 2807 (0) 207 (1) 2762 (0) 22 (3) 250 (2) 20 (1) 1860 (1) 260 (87) 250 (8) Taulukko 6. Miesten keskiarvopalkat toimiasemittain, /kk (naisten palkkojen osuus miesten palkoista toimiasemittain, %).

9 Perinteisesti kaksi ylintä toimiasemaa ovat olleet mies- loveroaste oli 1,7 %. Siitä lähtien tämä tunnusluku on 5.7 Valtio ja ammattikorkeakoulusektorilla F-tunnuslukupalkka ten miehittämiä. Nyt enää ylimmässä johdossa miesten ollut laskussa. Valtiosektorilla keskiarvopalkka oli 8 /kk, mikä on oli 2500 /kk ja F0-tunnuslukupalkka 50 /kk. osuus (52 %) oli suurempi. Tässä ryhmässä kuitenkin hieman matalampi kuin kaikkien vastanneiden keski- naisten keskipalkka oli miehiä korkeampi. Sukupuolten 5.6 Toimiasema arvo 171 /kk. Mediaanipalkka oli puolestaan 000 / 5. Kunnat väliset palkkaerot kaventuivat kaikissa muissa toimi- Kokonaisansioiden keskiarvot nousivat toimiasemittain kk. Valtiosektorin F-tunnuslukupalkka oli 2800 /kk ja Kuntasektorilla kokonaisansioiden keskiarvopalkka oli asemissa paitsi vaativissa asiantuntijatehtävissä. tarkasteltuna ylimmässä johdossa ja erittäin vaativissa F0-tunnuslukupalkka 5820 /kk. 387 /kk. Mediaanipalkka oli puolestaan 3700 /kk. asiantuntijatehtävissä. Muissa toimiasemissa ne piene- F-palkka oli 2750 /kk ja F0-tunnuslukupalkka oli Palkkaerojen syitä selvitettäessä pohdinnan arvoinen nivät tai pysyivät ennallaan. Ylimmän johdon ja johdon Sukupuolittain tarkasteltuna miehillä keskipalkka oli 5600 /kk. seikka on myös oman osaamisen hinnoittelu. Erityisesti kokonaisansioiden muutosherkkyyttä selittää osaltaan 380 euroa ja naisilla 022 euroa. Vastaavat mediaani- naiset miettivät ylihinnoittelun vaaraa. Tämä näkyy liiton toimiaseman alttius liikkuvien palkanerien muutoksille. palkat olivat 235 euroa ja 3800 euroa. Miesten keskiarvokuukausipalkka kuntasektorilla oli palkkaneuvontapalvelussa, mutta myös rekrytoinneis- Huomionarvoista on kaiken kaikkiaan keskiarvo- ja me- 0 euroa ja naisten 37 euroa. Vastaavat mediaani- ta vastaavat henkilöt ovat tuoneet esille saman ilmiön. diaanipalkkojen tunnuslukujen kohtalainen keskinäinen Valtiolla lähes 80 % vastaajista työskenteli jonkinlaisis- palkat olivat miehillä 0 euroa ja naisilla 3535 euroa. Näiden lukujen valossa miesten ja naisten välisissä läheisyys. sa asiantuntijatehtävissä, joissa keskipalkaksi muodos- palkkaeroissa on nähtävissä positiivinen kehityskulku. tui 376 euroa. Valtiosektorin jäsenistöstä runsas % Kuntasektorilla vastaajista 35 % toimi johtotehtävissä. Palkkojen hajonta on edelliseen tutkimukseen verrat- toimi johtotehtävissä, joiden keskipalkka oli 530 euroa. Heidän keskipalkkansa oli 5030 /kk. Asiantuntijatehtä- 5.5 Iän vaikutus palkkaan ja verotus tuna kaventunut. Selkeä hajonta ylimmässä johdossa vissä toimivien osuus oli lähes 60 % kuntasektorin vas- Kuviossa 16 näkyy palkkatunnuslukuja ikäryhmittäin. ja johdossa (minimi runsaat 2700 ja maksimi noin 5.8 Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tanneista ja keskipalkka 38 /kk. Naisten osuus nuorimmissa ikäryhmissä on miehiin 1000 ) on toisaalta hyvinkin luonnollista mahtuuhan Sektorin keskiarvopalkka oli 373 /kk, miehillä 3882 / verrattuna moninkertainen. Alle 30-vuotiaista lähes 80 samaan kategoriaan ylintä johtoa yhtä lailla yritysmaail- kk ja naisilla 367 /kk. Vastaavat mediaanipalkat olivat 5.. Yritykset % on naisia. Vanhimmissa ikäryhmissä osuudet ovat ta- masta, järjestöistä kuin julkiselta sektoriltakin. Maksimi /kk, miehillä 3800 /kk ja naisilla 3500 /kk. Yli- Yrityksien palveluksessa työskentelevän jäsenistön saisempia, joskin naiset ovat niissäkin enemmistönä yli palkka pieneni reilusti vuoden takaisesta, jolloin suurin opistoissa ja ammattikorkeakouluissa työskentelevistä keskiarvopalkka oli 821 euroa ja mediaanipalkka vuotiaiden ryhmää lukuun ottamatta. palkka oli noin euroa. Muissa toimiasemissa mi- jäsenistä noin 75 % toimi asiantuntijatehtävissä, noin euroa kuukaudessa. Palkkatunnusluvuista F oli 2750 nimi- ja maksimipalkan erot olivat pienempiä, joskin pe- % johtotehtävissä ja noin % opetustehtävissä. Vas- euroa ja F0 783 euroa. Tuloveroaste laskettiin palkoista, joissa ei ollut mukana rusasiantuntijatehtävissäkin pienimmän ja suurimman taavien toimiasemaryhmien keskiarvopalkkatunnuslu- liikkuvia palkaneriä. Vielä vuonna 2000 jäsenkunnan tu- palkan ero oli noin 300 euroa. Erityisosaamisesta ol- vut olivat 388 /kk, 75 /kk ja 263 /kk. Yliopisto- Miesten keskiarvopalkka oli yrityksissä 5 euroa ja laan työmarkkinoilla siis valmiita edelleen maksamaan. mediaanipalkka euroa. Naisilla keskiarvopalkka oli Alle tai yli Brutto Netto Tuloveroaste Naisia ikäryhmästä (%) ,5 3,0 0, 1,7 36, 35,6 35, 35,2 3,7 35,1 33,7 3,6 35,2 3,5 33,6 33,8 3, Keskiarvo (muutos, %) Mediaani (muutos, %) Ylin johto (81) 6562 (5) 6300 (2) Johto (6) 6213 (-7) 5817 (-3) Ylempi keskijohto (3) 87 (-1) 5000 () Alempi keskijohto (122) 2 (0) 17 (2) Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät (10) 81 (2) 765 (1) Vaativat asiantuntijatehtävät (5) 138 (-3) 00 (-2) Asiantuntijatehtävät (607) 3261 (-2) 3200 (0) Opettajat (35) 3868 (7) 300 (7) Toimihenkilö (70) 2572 (0) 2500 (0) Taulukko 7. Bruttopalkka ml. bonukset toimiasemittain (vastaajien lkm), /kk (%-muutos vuoteen 2013). 73 euroa ja mediaanipalkka 3 83 euroa. Yritysten palveluksessa työskentelevistä vastaajista 3 % toimi johtotehtävissä. Heidän keskiarvopalkkansa asettui nyt 6 euroon/kk. Asiantuntijatehtävissä työskenteli puolestaan 62 % yrityssektorin jäsenistöstä ja tämän ryhmän keskiarvopalkka asettui 277 euroon/kk Järjestöt Järjestöjen palveluksessa työskentelevien keskiarvopalkka oli lokakuussa 201 puolestaan 31 euroa/kk. Järjestösektorin mediaanipalkka 3520 euroa/kk. Palkka- Kuvio 16. Brutto- ja nettopalkat ikäryhmittäin, /kk. Kuvio 17. Tuloveroaste ja painokertoimin

10 tunnusluku F oli 2600 euroa ja tunnusluku F Vastavalmistuneet vastavalmistuneiden tilanne pysyi tältä osin ennallaan. sa, joka on asettunut edellisvuoden mukaiselle runsaan euroa. Vastavalmistuneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä joko Vuonna 2011 puolestaan vain noin neljäsosa (27 %) vas- % tasolle. Työnantajasektorien välillä on eroja eri toi- kyselyn toteuttamisvuonna tai sitä edeltävänä vuon- tavalmistuneista oli kokenut työttömyysjakson jossain miasemiin sijoittumisessa. Kuntasektorin vastavalmis- Miehillä keskiarvopalkka 38 euroa/kk ja mediaani- na siis vuosina valmistuneita vastaajia. vaiheessa valmistumisensa jälkeen mediaanityöttö- tuneista johtotehtävissä työskenteli yli 20 % ja yritys- palkka 3820 euroa/kk. Järjestösektorin naisjäsenistön Heitä oli % koko vastaajajoukosta. Vastavalmistunei- myysjakson ollessa samaiset 1 viikkoa. ten palveluksessa olevistakin yli %. Kuntasektori oli keskiarvopalkka oli puolestaan 3765 euroa/kk ja medi- den ryhmässä useampi kuin kolme neljästä (78 %) vas- omassa suuruusluokassaan myös koulutusta vastaa- aanipalkka 3 euroa/kk. taajasta oli naisia. Vertailun vuoksi todettakoon, että Vastavalmistuneista 53 % oli saanut ensimmäisen työ- mattomissa tehtävissä työskentelevien osalta. Kunta- vuonna 2012 naisia oli kaksi kolmasosaa ryhmästä. paikan heti, useimmat jo ennen valmistumistaan. Täs- sektorin vastavalmistuneista yli 20 % oli tällaisissa töis- Järjestösektorin jäsenistä 32 % työskenteli johtotehtä- Alaa opiskelevien naisvaltaisuus näkyy suoraan myös sä oli laskua kuusi prosenttiyksikköä vuoden takaiseen sä. Muilla sektoreilla osuus jäi selvästi alhaisemmaksi. vissä, joissa keskiarvopalkka oli 1 euroa/kk. Asian- vastavalmistuneiden jäsenten ryhmässä. Vastavalmis- tilanteeseen verrattuna. Niistä, jotka olivat työpaikkaa tuntijatehtävissä työskentelevien osuus oli 63 % ja tä- tuneiden ryhmän keski-ikä oli kyselyhetkellä 31 vuotta hetken joutuneet hakemaan, puolet oli saanut sen alle Arvioidessaan omaa tulevaisuuttaan työpaikalla lähes hän ryhmään kuuluvien keskiarvopalkka asettui 382 ja mediaani-ikä 2 vuotta. Ryhmästä 81 % oli syntynyt kolmen kuukauden kuluessa valmistumisesta. kaksi kolmesta (65 %) näki tilanteen vakaana tai melko euroon/kk. 180-luvulla, hieman yli puolet (52 %) vuonna 185 tai vakaana ja toisaalta hieman useampi kuin joka kym- myöhemmin. Keski-ikää vanhempien vastaajien ikäja- Määräaikaisuus on perinteisesti ollut vastavalmistunei- menes (1 %) vastanneista piti irtisanomista jonkin- Liiteosion palkkataulukoissa 1 3 on esitetty palkkatun- kauma oli lavea ylettyen vuoteen 156. Ryhmästä 1 % den työsuhteille tunnusomainen piirre. Määräaikaisissa laisena uhkatekijänä. Näillä mittareilla valmistuneiden nusluvut tarkemmin työnantajasektoreittain ja suku- oli puolestaan syntynyt 10-luvulla. Vastavalmistunei- palvelussuhteissa toimivien osuus oli nyt 58 %. Määrä- näkemys on muuttunut aavistuksen positiivisemmaksi puolittain. den tutkintojakaumassa VTM-tutkinnon suorittaneita oli aikaisten osuus kuitenkin laski kuusi prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. Koko jäsenistöön verrattuna 38% (koko vastaajajoukko 0 %), YTM-tutkinnon suorit- edellisvuoteen verrattuna. vastavalmistuneet arvioivat tilannettaan aavistuksen taneita 3 % (2 %) ja HTM-tutkinnon suorittaneita 17 % varovaisemmin, kun koko jäsenistöstä 7 % piti omaa ( %). n tutkinnon suorittaneita oli 7 % (8 %). Vas- Vastavalmistuneiden suurimpana työllistäjänä pysyi tulevaisuuttaan työpaikalla vakaana tai melko vakaana. tavalmistuneiden YTM-tutkinnon suorittaneiden osuus edelleen valtiosektori 36 % osuudella. Jaetulla toisella Toisaalta lähes joka viides (16 %) ei puolestaan osannut kasvoi kolme prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattu- sijalla olivat yritys- ja järjestösektorit, molemmilla työs- luonnehtia työpaikan lähitulevaisuuden näkymiä. na ja kyseinen tunnusluku erosi selkeimmin verrattaes- kenteli 20 % vastavalmistuneista. Kuntasektori työl- sa koko vastaajajoukkoon. listäjänä nousi pari prosenttiyksikköä % osuuteen. Lokakuussa 201 vastavalmistuneiden keskipalkka Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen palveluksessa oli 3025 euroa/kk, mikä on 13 euroa vähemmän kuin Vastavalmistuneiden työllisyystilanne oli kohtuullinen. työskentelevien osuus laski viisi prosenttiyksikköä ja oli vuonna Naisilla keskipalkka asettui 30 euroon Kokoaikatyössä oli vastaushetkellä 83,5 % työvoimaan nyt %. Kuriositeettina voidaan todeta, että vielä vuon- ja miehillä se oli 266 euroa, siis 78 euroa naisia vä- Kaikki Yliopisto tai amk kuuluvista vastaajista, kun edellisvuonna vastaava osuus oli 8,8 %. Toisaalta vuonna 2011 vastaava osuus oli vielä 88 %. Osa-aikatyötä teki viisi prosenttia vastan- na 2006 vastavalmistuneista 50 % sijoittui valtion palvelukseen. Sen jälkeen valtiosektori ja yksityinen sektori ovat vuorotelleet vastavalmistuneiden suurimpana hemmän. Vuonna 2013 palkkaero oli miesten hyväksi 27 euroa. Palkkojen vaihteluväli on aiempiin vuosiin verrattuna pienentynyt (nyt vajaa 3300 euroa) liikkuen Järjestö neista. Työttömänä oli vastaushetkellä,8 % työvoimaan kuuluvista vastavalmistuneista. Tässä on kasvua työllistäjänä. haarukassa euroa. Yritys kaksi prosenttiyksikköä vuoteen 2013 verrattuna. Koko Toimiasemajakaumassa painottuivat työelämän alku- Kunta jäsenistön työttömyysaste oli samaan aikaan 7,1 %. vaiheeseen liittyen erilaiset asiantuntijatehtävät, joissa työskenteli 75 % vastavalmistuneista. Erilaisissa joh- Valtio Hieman useampi kuin kaksi viidestä ( %) oli kokenut totehtävissä toimi % vastaajista ja alle 5 % opetus- 0 % 50 % 0 % Johto Asiantuntijat Opetus työttömyyden jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen. Tästä joukosta puolet oli ollut työttömänä vähem- tehtävissä. Työmarkkinoiden heikentynyt tilanne näkyy edelleen myös koulutusta vastaamattomissa toimihen- Kuvio 18. Vastavalmistuneiden toimiasemajakauma työnantajasektoreittain, %. män kuin 1 viikkoa. Vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna kilötehtävissä toimivien vastavalmistuneiden osuudes- 18 1

11 Liitteet Liitetaulukot LIITETAULUKKO 1. Työvoima pääaineittain. Pääaine Miehet, % Naiset, % Kaikki, % Lkm Kansantaloustiede, taloustieteet Filosofia Sosiaalipolitiikka, yhteiskuntapolitiikka, sosiaalityö Sosiologia, sosiaalipsykologia Tiedotusoppi, viestintä Valtio-oppi, kv-politiikka, kv-suhteet Poliittinen, yhteiskunta-, talous- ja sosiaalihistoria Tilastotiede 2 2 Aluetiede, -suunnittelu Julkishallinto, hallintotiede Julkisoikeus, hallinto-oikeus Kunnallispolitiikka, -tiede Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Kehitysmaatutkimus 0,3 0, 0, Yhteensä LIITETAULUKKO 2. Kokopäivätyössä olevat toimiasemittain. Toimiasema Miehet, % Naiset, % Kaikki, % Lkm Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Opetustehtävät Toimihenkilö Yhteensä LIITETAULUKKO 3. Kokopäivätyössä olevat ikäryhmittäin ja työnantajasektoreittain. Ikä Valtio, % Kunta, % Yritys, % Järjestö, % Yliopisto/amk, % Lkm Alle tai yli Kaikki LIITETAULUKKO. Työllistymisaika valmistumisen jälkeen ikäryhmittäin, %. Ikä 0 kk Enint. 1 kk Enint. 3 kk Enint. 6 kk Enint. 12 kk Yli vuosi Lkm Alle tai yli Kaikki Palkkataulukot PALKKATAULUKKO 1. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) työnantajasektorin mukaan. Työnantaja Keskiarvo F F25 F50 F75 F0 Lkm Valtio Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk Yhteensä PALKKATAULUKKO 2. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) työnantajasektorin mukaan, miehet. Työnantaja Keskiarvo F F25 F50 F75 F0 Lkm Valtio Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk Yhteensä PALKKATAULUKKO 3. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) työnantajasektorin mukaan, naiset. Työnantaja Keskiarvo F F25 F50 F75 F0 Lkm Valtio Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk Yhteensä PALKKATAULUKKO. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) sukupuolen mukaan. Sukupuoli Keskiarvo F F25 F50 F75 F0 Lkm Miehet Naiset Yhteensä PALKKATAULUKKO 5. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) toimiaseman mukaan, miehet. Toimiasema Keskiarvo F F25 F50 F75 F0 Lkm Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Opetustehtävät Toimihenkilö

12 PALKKATAULUKKO 6. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) toimiaseman mukaan, naiset. Toimiasema Keskiarvo F F25 F50 F75 F0 Lkm Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Opetustehtävät Toimihenkilö PALKKATAULUKKO 7. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) toimiaseman mukaan, yleisempi jaottelu. Toimiasema Keskiarvo F F25 F50 F75 F0 Lkm Johto Asiantuntijat Opetus t PALKKATAULUKKO 8. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) toimiaseman mukaan, yleisempi jaottelu, miehet. Toimiasema Keskiarvo F F25 F50 F75 F0 Lkm Johto Asiantuntijat Opetus t PALKKATAULUKKO. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) toimiaseman mukaan, yleisempi jaottelu, naiset. Toimiasema Keskiarvo F F25 F50 F75 F0 Lkm Johto Asiantuntijat Opetus t

13