Valtioneuvoston kanslian tilinpäätös 2011. toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Valtioneuvoston kanslian tilinpäätös 2011 toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat Valtioneuvoston kanslian sisäiset määräykset ja ohjeet 3/2012

VALTIONEUVOSTON KANSLIAN TILINPÄÄTÖS 2011 toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS...5 1.1 Johdon katsaus...5 1.2 Vaikuttavuus...7 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus...7 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus... 12 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 13 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 13 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 19 1.3.3 Maksullinen toiminnan tulos ja kannattavuus... 19 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 20 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 20 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 20 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 25 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 25 1.6 Tilinpäätösanalyysi... 30 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 30 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 30 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 33 1.6.4 Tase...35 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 36 1.8 Arviointien tulokset... 36 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 36 2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA... 37 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 40 4 TASE...41 5 LIITETIEDOT...43 6 ALLEKIRJOITUKSET... 55 7 VALTIONEUVOSTON KANSLIAN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 56 JA NIITÄ TÄYDENTÄVÄT LIITTEET 2011... 56 8 Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös 2011... 73 8.1 Johdon katsaus... 73 8.2 Oikeuskanslerinviraston laskelmat... 81 3

1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston kanslia pääministerin ministeriönä on poliittisen toiminnan keskiössä erityisesti vaalivuosina niin myös vuonna 2011. Vaikka eduskunta perustuslain mukaisesti vastaa pääministerin valinnasta ja hallitusneuvottelujen järjestämisestä, valtioneuvoston kanslia on käytännössä keskeinen toimija niin neuvottelujen osalta kuin hallituksen nimittämisen valmistelussa ja hallitusohjelman toimeenpanossa. Eduskuntavaalit järjestettiin 17.4.2011. Tasavallan presidentti nimitti 22.6.2011 pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen, joka on itsenäisen Suomen 72. hallitus, jossa on 19 ministeriä. Samalla tasavallan presidentti vapautti pääministeri Mari Kivinimen hallituksen tehtävästään. Alkuvuosi oli hallituksen tukemista valmistauduttaessa vaaleihin ja vaalien jälkeiseen aikaan. Valtioneuvoston kanslia laati oman tulevaisuuskatsauksensa, jossa käsiteltiin politiikan johtamisen haasteita 2010-luvulla sekä raportin vaalikauden 2007 2011 hallituspolitiikan toteutumisesta. Kanslia toimitti kaikkien hallinnonalojen tulevaisuuskatsaukset puolueille. Hallitusohjelman tehokkaan toimeenpanon menettelyjen kehittämishankkeessa valmisteltiin seuraavaa hallituskautta varten suosituksia hallitusohjelman toimeenpanon ja seurannan menettelyistä. Tähän liittyen Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittämishanke laati suositukset poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantamisesta. Talousneuvoston toimintaa vuonna 2011 leimasivat poikkeuksellisen pitkä hallituksen vaihdokseen liittyvä kokoustauko sekä euroalueen kriisikehityksen seuraaminen. Helmikuussa keskusteltiin tavanomaista laajemmalla kokoonpanolla globaalin talouden kehityssuunnista, joista alustivat mm. OECD:n pääsihteeri ja EU:n talouskomissaari. Euroopan tilanne oli aiheena syksyllä kahdessa kokouksessa ja siitä annettiin lisäksi lyhyempiä tilannekatsauksia muidenkin kokouksien yhteydessä. Neuvostolle tehty oma tutkimus- ja selvitystyö pyrki tarjoamaan tietopohjaa julkisen talouden tuottavuutta ja vaikuttavuutta edistävien toimien tueksi. Sosiaali- ja terveyshuollon rahoitusta sekä julkisten palveluiden tuottavuusseurannan kehittämistä koskevat raportit esiteltiin ja julkaistiin loka-marraskuussa. Hallituksen muodostamisen jälkeen hallitusohjelman toimeenpanoon ryhdyttiin välittömästi. Kansliassa tämä merkitsi muun ohella ministerien palkkioista annetun lain muuttamista ministerien palkkioiden laskemiseksi jo vuoden 2011 aikana sekä tarkistuksia kanslian pääluokkaan vuoden 2012 talousarvion ja kehysten osalta. Hallitusohjelman mukaan myös puolueille niiden puoluetoimintaan sekä niiden viestintään ja tiedotustoimintaan tarkoitettuja määrärahoja eli puoluetukea laskettiin 2 miljoonalla eurolla. Valtioneuvoston kanslia asetti hallitusohjelman mukaisen kielistrategian. Strategian valmistelua ohjaamaan asetettiin työryhmä, jota johtaa pääministeri Katainen. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta päättivät kokouksessaan 7. lokakuuta turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelujen ja puolustusvoimien rakenneuudistustyön käynnistämisestä. Samalla päätettiin asiakokonaisuuden valmistelua seuraavan parlamentaarisen kontaktiryhmän koolle kutsumisesta. Kanslia käynnisti tulevaisuusselonteon valmistelun hallituksen sovittua selonteon aiheesta Suomen kestävästä kasvusta ja hyvinvoinnista, ja sen valmistelun. Hallitusohjelmassa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden koordinointi annettiin kanslian tehtäväksi, ja kanslia asetti syksyllä tämän työn tueksi valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän. Valtioneuvoston kanslia asetti hankkeen valtionhallinnon viestinnän seurantaja arviointijärjestelmän toteuttamiseksi. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa valtionhallinnolle 5

viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä sekä konkreettisia tutkimusvälineitä, joita käytetään viestinnän jatkuvan seurannan ja arvioinnin apuna. Systemaattisen seurannan ja arvioinnin tehtävänä on palvella erityisesti viestinnän strategista johtamista sekä normaali- että poikkeusoloissa. Entinen pitkäaikainen pääministeri ja valtioneuvos Harri Holkeri kuoli elokuussa 2011. Valtioneuvosto päätti järjestää valtiolliset hautajaiset, joiden järjestelyistä vastasi valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden valtiolle vuonna 2011 maksamat osingot kasvoivat edellisvuoden 863 miljoonasta eurosta 1 187 miljoonaan euroon. Valtion vuonna 2011 saamat osingot sisältävät Solidiumin maksamaa osinkoa 660 miljoonaa euroa (356 miljoonaa euroa vuonna 2010). Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen, mikä korostaa aiempaa selkeämmin yritysten vastuullisen toiminnan merkitystä. Vastuullisen toiminnan toteuttaminen ja raportointi on yritysten hallitusten ja johdon vastuulla. Omistaja seuraa ja arvioi toimintaa ja tarvittaessa reagoi arviointiinsa perustuen. Valtioneuvoston kanslialle kulunut vuosi oli haasteellinen, eikä vähiten useampien työntekijöiden poismenon johdosta, vaan myös muutoin. Työyhteisön hyvinvointiin ja jaksamiseen panostettiin aikaisempaa enemmän. 6

1.2 Vaikuttavuus 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 1. Valtioneuvoston kanslia on seurannut hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä kokonaisuutena niin, että hallitus on pystynyt päättämään tarvittavista politiikkatoimista hyvän tiedon pohjalta ja oikea-aikaisesti. Vuosi 2011 oli viimeinen edellisen hallituksen toimintavuosi ja hallitus vaihtui kesällä 2011. Hallitusvaihdokseen liittyen valtioneuvoston kanslia tuotti raportin vaalikauden 2007 2011 hallituspolitiikan toteutumisesta. Uuteen hallituskauteen kanslia valmistautui tuottamalla suosituksia seuraavalla kaudella noudatettavista menettelyistä, joiden tavoitteena on tehostaa hallitusohjelman toimeenpanoa. Suosituksia valmisteltiin kanslian Hallitusohjelman tehokkaan toimeenpanon menettelyjen kehittämishankkeessa (ns. KOKKA-hanke). Tähän liittyen Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittämishanke (ns. POVI-hanke) laati suositukset poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantamisesta. Suositusten pohjalta pääministeri Jyrki Kataisen hallitus vahvisti järjestäytymisistunnossaan hallituksen strategiaprosessin uudet menettelyt, joissa keskeistä ovat hallitusohjelman strategisen toimeenpanosuunnitelman laatiminen ja alkuvuoteen sijoittuva hallituksen strategiaistunto. Lisäksi hallituskauden alussa uudistettiin kansliapäällikkökokouksen toimintamalli, mikä tarkoittaa mm. kansliapäälliköiden yhteistyön vahvaa roolia hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman laadinnassa ja seurannassa. Vaaleja ja hallitusneuvotteluita silmällä pitäen talousneuvoston alkuvuoden 2011 toiminta pyrki osaltaan vahvistamaan päätöksentekijöiden tietopohjaa keskeisistä pidemmän aikavälin kysymyksistä. OECD:n kanssa yhteistyössä järjestetty seminaari pohti ns. vihreän kasvua, hyvinvoinnin mittaamista ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. IIASA:lta tilattu raportti tarkasteli puolestaan arktisten alueiden hyödyntämisen potentiaalia. Sihteeristö koordinoi myös julkisten varojen käytön tehostamiseen tähtäävän menokartoituksen hallitusneuvottelijoiden käyttöön. Loppuvuoden ohjelmassa tavoitteena oli tukea hallitusohjelman keskeisten linjausten toimeenpanoa. Osin ennakoiden käynnistettyjen selvityshankkeiden ohjaamana keskustelua käytiin erityisesti julkisen talouden kestävyyteen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvistä linjauksista. Samaan aikaan seurattiin tiiviisti Euroopan finanssikriisin kehittymistä ja tarjottiin evästystä sitä koskevaan kannanmuodostukseen. Neuvoston kokousmuistioiden lisäksi sihteeristö julkaisi yhteensä seitsemän asiantuntijaraporttia, järjesti kolme tiedotustilaisuutta ja otti käyttöön sidosryhmille suunnatun uutiskirjeen. Hallitus sopi syksyllä 2011, että valtioneuvoston tulevaisuusselonteko laaditaan Suomen kestävästä kasvusta ja hyvinvoinnista, ja kanslia käynnisti sen valmistelun. Hallitusohjelmassa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden koordinointi annettiin kanslian tehtäväksi, ja kanslia asetti syyskaudella valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän. Valtioneuvoston ennakointiverkosto laati ennen toimikautensa päättymistä keväällä 2011 ministeriöiden ennakointiyhteistyö koskevat suosituksensa. Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian toteuttama Findikaattori-palvelu avattiin lokakuussa 2009. Internetissä (www.findikaattori.fi) toimivan maksuttoman palvelun tehtävänä on parantaa yhteiskunnan kehityksestä kertovan ajantasaisen tiedon saatavuutta. Palvelun teknisestä ylläpidosta vastaa Tilastokeskus ja sen sisällön kehittämisestä vastaavat yhteistyössä valtioneuvoston kanslia ja Tilastokeskus. 7

Valtioneuvoston kanslia teetti Findikaattori-palvelun käytettävyydestä arvion keväällä 2011 ja sen pohjalta palvelun ulkoasu uudistettiin vuoden 2012 alussa. Lisäksi Tilastokeskus kehitti saadun arvion mukaisesti uusia toiminnallisuuksia kuten sosiaalisen median sisällyttämisen palveluun. Kuluneen vuoden aikana Tilastokeskus päivitti Findikaattorin teknistä toteutusta niin että jatkossa palvelu on monikielinen. Uudistettu palvelu lanseerataan keväällä 2012 sen jälkeen kun sinne on tuotettu riittävästi monikielistä sisältöä. Vuoden 2011 aikana sivustolla kävi noin 48 000 yksittäistä vierailijaa ja sivulatauksia oli 240 000 mikä osoittaa hienoista käytön kasvua edellisvuodesta. Käyttäjien joukossa on erityisesti tutkimussektorin ja julkishallinnon edustajia. Kävijöitä sivuilla on ollut kaiken kaikkiaan lähes sadasta (100) eri maasta. 2. Valtioneuvoston kanslialle kuuluu valtioneuvoston toiminnan turvaaminen sekä sen varmistaminen, että valtioneuvostolla on kyky kaikissa tilanteissa ohjata tehtävänsä mukaisesti yhteiskunnan toimintaa. Valtioneuvoston päätöksenteon järjestelyin ministereillä ja valtioneuvoston oikeuskanslerilla on etukäteen tiedossa valtioneuvoston yleisistunnon, tasavallan presidentin esittelyn sekä hallituksen neuvottelujen ja iltakoulun kokoontumisen ajankohdat ja paikat sekä niissä käsiteltävät asiat. Vuoden 2011 aikana avustettiin eduskunnan johdolla tapahtunutta hallituksen muodostamista järjestämällä valtioneuvostossa tasavallan presidentin esittely, jossa pääministeri Kiviniemen hallitukselle myönnettiin ero ja pääministeri Kataisen hallitus nimitettiin, sekä sitä seuranneet hallituksen järjestymisistunnot. Valtioneuvoston kanslia valmistelee ministeriöiden ja eduskunnan kanssa yhteistyössä valtioneuvoston päätösasiakirjojen valmistelun uudistamista. Tavoitteena on vuoden 2013 alussa ottaa käyttöön xml-rakenteet asiakirjojen valmistelussa, mikä parantaa asiakirjojen yhteiskäyttöä erityisesti ministeriöiden, eduskunnan ja valtio neuvoston tieto- ja päätöksentekojärjestelmien välillä. Samalla kehitetään asiakirjojen julkaisu- ja tulostusominaisuuksia ja siten niiden saatavuutta ja käy tettävyyttä kansalaisille. Valtioneuvoston toiminnan turvaamista on edistetty parantamalla valtioneuvoston linnan ja muiden tilojen tilaturvallisuutta niin, että ne saadaan vastaamaan kansallisia ja EU:n antamien kriteerien mukaisia vaatimuksia tila- ja tietoaineiston turvallisuudesta. Ministeriöiden turvallisuusyhteistoimintaa on kehitetty. Valtioneuvoston jäsenten henkilösuojausta on kehitetty yhdessä Suojelupoliisin ja Liikkuvan poliisin kanssa. Kriisijohtamiseen ja tilannekuvatoimintaan liittyen on edelleen kehitetty sekä toiminnallisia että teknisiä valmiuksia. Kanslia asetti selvityshenkilön tekemään selvityksen tilannekuvatoiminnan järjestämiseksi. Kriisijohtamismallin kehittäminen aluetasolla on edelleen kesken. Vuoden 2011 aikana osallistuttiin seitsemään toiminta- ja valmiusharjoitukseen, jossa testattiin tilannekuvatoiminnan ja kriisijohtamismallin toimivuutta, turvajärjestelyjä sekä valtioneuvoston toiminnan turvaamista poikkeusoloissa. Menettelyjä ja ohjeistusta on kehitetty saatujen kokemusten perusteella. 8

3. Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on ollut varmistaa, että Suomen tavoitteita Euroopan unionissa edistetään ennakoivasti, aktiivisesti ja tuloksellisesti. Talouskriisin lisäksi vuotta 2011 leimasivat erityisesti rahoituskehysneuvottelujen alkaminen, Venäjän WTO-jäsenyysneuvottelujen saaminen päätökseen sekä Kroatian tulo tarkkailijaksi sen EU-jäsenyyden varmistuttua. Suomen keskeiset tavoitteet koskivat talouskriisin hoitamista, talouskurin edistämistä, Eurooppa 2020 -ohjelman tavoitteita, talouden eurooppalaista ohjausjaksoa sekä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä. Vuonna 2011 jatkui Lissabonin sopimuksen muutoksen jälkeinen kehitys, jossa päämiestaso korostui EU:n päätöksenteossa. Talouskriisi vahvisti tätä kehitystä. Eurooppa-neuvosto kokoontuikin useammin kuin kahteen säännönmukaiseen kokoukseensa puheenjohtajuuskaudessa. Myös euroryhmä kokoontui vuonna 2011 useita kertoja päämiestasolla. Toinen Suomen EU-toimintaa vaikuttanut muutos koski päämieskokousten valmistelua, joka ei monilta osin tapahtunut unionin normaalien institutionaalisten rakenteiden puitteissa, vaan pääkaupunkien kesken. Suomessa päämiestason korostuminen ja pääkaupungeissa tapahtuva kokousten valmistelu korostivat edelleen Suomen Eurooppa-neuvoston jäsenen eli pääministerin asemaa. Suomen EU-politiikkaa valmistellaan entistäkin syvällisemmin pääministerin johdolla. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. EU-ministerivaliokunnan toiminnan tiivistymistä ja siellä tapahtuvaa EUtoimintalinjausten valmistelua. Kansalliset päätökset ja linjaukset onnistuttiin tekemään oikea-aikaisesti ja ennakoivasti, jotta Suomen aktiiviset vaikuttamismahdollisuudet unionitasolla tapahtuvissa keskusteluissa taattiin. Tämä edellytti kansallisten kantojen määrittelyn jälkeen tiivistä ja jatkuvaa yhteydenpitoa komissioon ja Euroopan parlamenttiin. Yhteydenpito ja neuvottelut eri jäsenvaltioiden pääkaupunkeihin ja Eurooppa neuvoston pysyvään puheenjohtajaan korostuivat erityisesti Eurooppa-neuvoston valmisteluiden alla. Suomi teki lukuisia aloitteita ja etsi niille aktiivisesti tukea muilta toimijoilta. 4. Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on ollut, että valtion yritysvarallisuutta hoidetaan tuloksellisesti. Valtio-omistaja toimii läpinäkyvästi, pitkäjänteisesti ja pragmaattisesti. Omistajaohjausosasto julkaisee vuosikertomuksen, jossa eduskunnalle raportoidaan valtion yhtiöomistuksen kehityksestä, omistajapolitiikasta ja omistajaohjaustoimista. Jatkuvan tiedonantovelvollisuuden mukaisesti omistajaohjausosasto tiedottaa omituksiin liittyvistä muutoksista. Huomiota kiinnitetään erityisesti hyvän hallintotavan edellytyksiin ja vastuisiin, omistajastrategiseen toimintaan sekä erilaisiin yhtiökohtaisiin asioihin. Omistajaohjausosaston vuoden 2011 toiminnassa painopistealueena olivat hallitusohjelmakirjausten valmistelu sekä omistajapoliittisen periaatepäätöksen uudistaminen. Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 2011 uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen, mikä korostaa aiempaa selkeämmin yritysten vastuullisen toiminnan merkitystä. Vastuullisen toiminnan toteuttaminen ja raportointi on yritysten hallitusten ja johdon vastuulla. Omistaja seuraa ja arvioi toimintaa ja tarvittaessa reagoi arviointiinsa perustuen. Periaatepäätöksen hyväksymisen yhteydessä Arctia Shipping Oy:n ja Meritaito Oy:n omistajaohjaus siirrettiin liikenne- ja viestintäministeriöstä omistajaohjausosastolle. Fingrid Oyj:n 9

omistajaohjaus siirrettiin periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriölle 1.3.2012. Suomen Erillisverkot Oy:n omistajaohjaus siirtyi vuoden 2011 alussa sisäasiainministeriöltä valioneuvoston kanslialle. Valtio pääomitti yhtiötä yhteensä 60 miljoonalla eurolla vuonna 2011. Pääomitukset kohdistuivat pääosin Suomen Erillisverkot Oy:n tytäryhtiön Leijonaverkot Oy:n toteuttamiin telelaitetilainvestointeihin. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti puolustusvoimien ravitsemispalvelut yhtiöitettiin ja uusi Leijona Catering Oy -niminen yhtiö aloitti toimintansa 1.1.2012. Raportointivuoden aikana omistajaohjausosasto osallistui yhtiöittämisvalmisteluihin. Yhtiö on valtion kokonaan omistama ja sen omistajaohjaus sijoitettiin omistajaohjausosastolle. Valtio on vuoden 2008 joulukuun Solidium-ratkaisun jälkeen suoraan omistajana kolmessa pörssiyhtiössä ja Solidium omistaa 11 pörssiyhtiön osakkeita (Elisa Oyj, Kemira Oyj, Metso Oyj, Outokumpu Oyj, Rautaruukki Oyj, Sampo Oyj, Sponda Oyj, Stora Enso Oyj, TeliaSonera AB, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ja Tieto Oyj). Valtion nykyisen suoran omistuksen (Finnair Oyj, Fortum Oyj, Neste Oil Oyj) markkina-arvo laski 3,5 miljardia euroa vuonna 2011 (-28,6 %). Salkun markkina-arvo vuoden 2011 lopussa oli 8,6 miljardia euroa (12,1 miljardia euroa). Helsingin pörssin yleisindeksi laski 30,3 % vuonna 2011. Kursseja painoi Euroopan velkakriisin kärjistyminen sekä epävarmat talousnäkymät. Solidiumin osakesalkun kokonaistuotto vuonna 2011 oli -20,1 %. Salkun vertailuindeksi 1 laski -24,9 % vuonna 2011. Vertailtuna toimialaindekseihin, valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden markkina-arvot kehittyivät vuonna 2011 seuraavasti. Finnair 120 100 80 60 40 20 0 31.12.2010 14.1.2011 28.1.2011 11.2.2011 25.2.2011 11.3.2011 25.3.2011 8.4.2011 22.4.2011 6.5.2011 20.5.2011 3.6.2011 17.6.2011 Finnair 1.7.2011 15.7.2011 29.7.2011 TAIRP Index 12.8.2011 26.8.2011 9.9.2011 23.9.2011 7.10.2011 21.10.2011 4.11.2011 18.11.2011 2.12.2011 16.12.2011 30.12.2011 1 OMX Helsinki Cap-tuottoindeksi 10

Fortum Fortum 120 100 80 60 40 20 0 31.12.2010 14.1.2011 28.1.2011 11.2.2011 25.2.2011 11.3.2011 25.3.2011 8.4.2011 22.4.2011 6.5.2011 20.5.2011 3.6.2011 17.6.2011 1.7.2011 15.7.2011 29.7.2011 12.8.2011 26.8.2011 9.9.2011 23.9.2011 7.10.2011 21.10.2011 4.11.2011 18.11.2011 2.12.2011 16.12.2011 30.12.2011 Fortum SX6P Index Neste Oil Neste Oil 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 31.12.2010 14.1.2011 28.1.2011 11.2.2011 25.2.2011 11.3.2011 25.3.2011 8.4.2011 22.4.2011 6.5.2011 20.5.2011 3.6.2011 17.6.2011 1.7.2011 15.7.2011 29.7.2011 12.8.2011 26.8.2011 9.9.2011 23.9.2011 7.10.2011 21.10.2011 4.11.2011 18.11.2011 2.12.2011 16.12.2011 30.12.2011 Neste Oil SXEP Index Valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden valtiolle vuonna 2011 maksamat osingot olivat 1187,2 miljoonaa euroa (863,2 miljoonaa euroa vuonna 2010). Solidium maksoi valtiolle vuonna 2011 osinkoja 660,0 miljoonaa euroa (356,0 miljoonaa euroa vuonna 2010). Valtion suoran omistuksen pörssisalkun yhtiöiden vuoden 2011 tuloksistaan valtiolle maksama osinkosumma 2 pysyi edellisen vuoden tasolla (495,9 miljoonaa euroa). Markkina-arvojen laskettua merkittävästi vuonna 2011, salkun osinkotuotto nousi 5,8 prosenttiin (4,1 %). Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden osinkotuotto oli vuonna 2011 alemmalla tasolla kuin valtion suoran omistuksen pörssisalkun osinkotuotto eli 5,2 % (4,2 % 2010). Fortumin parantuneen raportoidun tuloksen myötä salkun yhtiöiden yhteenlaskettu nettotulos nousi 22,1 prosenttia. Valtion suoran omistuksen pörssisalkun osinkosuhde siten laski ja oli vuonna 2011 53,2 % (64,9). Koko pörssin tasolla osinkosumma aleni 10,0 % ja yhteenlaskettu nettotulos 11,7 %. Pörssin osinkosuhde nousi vuodentakaisesta 63,6 prosentista 64,8 prosenttiin. Solidiumin salkussa olevien yhtiöiden osinkotuotto oli 6,1 % ja osinkosuhde 74,1 %. Valtion suoran omistuksen pörssisalkun sijoitetun pääoman tuotto nousi vuonna 2011 11,9 prosenttiin (9,9 %). Nousu johtui pääosin Fortumin vuonna 2011 saavuttamasta raportoidusta tuloksesta. Yhtiön sijoitetun pääoman tuottoprosentti nousi 15,0 prosenttiin (11,8 %). Finnairin sijoitetun pääoman tuotto laski -4,8 prosenttiin (-0,6 %) edellisestä vuodesta syventyneen 2 osingot hallitusten esityksiä 11

tappion myötä. Neste Oilin tulos laski niin ikään ja yhtiön sijoitetun pääoman tuotto laski 6,3 prosenttiin (7,4 %). 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Puoluelain (1969/10) 9 :n mukaan voidaan eduskunnassa edustettuna olevalle puolueelle myöntää avustusta sen säännöissä ja yleisohjelmassa määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. Avustus jaetaan puolueiden viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa saamien edustajanpaikkojen lukumäärän suhteessa. Vuonna 2011 puo luetukea myönnettiin kokonaisuudessaan 36 000 000 euroa, josta Ahvenanmaan maakunnan lakisääteinen osuus oli 180 000 euroa. Vuoden 2011 talousarviossa momentille 23.20.50 (Puoluetoiminnan tukeminen) myönnettiin 36 000 000 euroa. Määrärahasta 17 910 000 oli käytettävä puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen, josta 12 prosenttia oli tarkoitettu käytettäväksi puolueiden naisten poliittisen toiminnan tukemiseen sekä samoin 12 prosenttia puolueiden piirijärjestöjen tukemiseen. Lisäksi määrärahasta sai käyttää 90 000 euroa avustuksen suorittamiseen Ahvenanmaan maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa. Lisäksi 17 910 000 euroa on tarkoitettu käytettäväksi puolueille niiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Lisäksi lisämäärärahasta saa käyttää 90 000 euroa avustuksen suorittamiseen Ahvenanmaan maakuntahallitukselle tiedotustoiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa. Avustukset puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettiin 3.2.2011 ajalle 1.1. 30.4.2011 ja 12.5.2011 ajalle 1.5. 31.12.2011. Puoluetuen käyttöä valvoo oikeusministeriö. Puolueille jaettavan tuen vaikuttavuutta ei ole erikseen arvioitu. Poliittisen toiminnan tukeminen 1.1. 30.4.2011 Edustajien määrä Poliittisen toiminnan tukemiseen Tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen Puolue Suomen Keskusta r.p. 51 1 530 000 1 530 000 Kansallinen kokoomus r.p. 50 1 500 000 1 500 000 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 45 1 350 000 1 350 000 Finlands Socialdemokratiska Parti r.p Vasemmistoliitto r.y. 17 510 000 510 000 Vihreä Liitto r.y. 15 450 000 450 000 Svenska Folkpartiet i Finland r.p 9 270 000 270 000 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 7 210 000 210 000 Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p. Perussuomalaiset Sannfinländarna r.p 5 150 000 150 000 Yhteensä 199 5 970 000 5 970 000 Ahvenanmaa 1 30 000 30 000 12

Poliittisen toiminnan tukeminen 1.5. 31.12.2011 Puolue Edustajien määrä Poliittisen toiminnan tukemiseen Tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen Kansallinen kokoomus r.p. 44 2 640 000 2 640 000 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Finlands Socialdemokratiska Parti r.p 42 2 520 000 2 520 000 Perussuomalaiset Sannfinländarna r.p 39 2 340 000 2 340 000 Suomen Keskusta r.p. 35 2 100 000 2 100 000 Vasemmistoliitto r.y. 14 840 000 840 000 Vihreä Liitto r.y. 10 600 000 600 000 Svenska Folkpartiet i Finland r.p 9 540 000 540 000 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p. 6 360 000 360 000 Yhteensä 199 11 940 000 11 940 000 Ahvenanmaa 1 60 000 60 000 Siirtotalouden kulut sisältävät myös vuoden 2011 talousarviossa momentille 23.90.58 myönnetyn avustuksen Tammenlehvän perinneliitto ry:n toimintaan. Avustus myönnettiin vuonna 2005 ensimmäistä kertaa ja se oli suuruudeltaan 50 000 euroa. Kertomusvuonna avustuksen suuruus oli 75 000 euroa. Avustuksella tuetaan Tammenlehvän perinneliiton valtakunnallista perinnetyötä. Tammenlehvän perinneliiton tarkoituksena on hoi taa ja vaalia Suomen vuosina 1939 1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perintöä. Tammenlehvän perinneliitto ry:n avustus vuosina 2009 2011 Tammenlehvän perinneliitto ry 2011 75 000 2010 75 000 2009 75 000 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Osastojen määrärahojen käyttö Osastojen määrärahataulukossa on ensin esitetty kunkin osaston ja yksikön käyttämät määrärahat sen mukaan kuin kullekin vastuualueelle on kirjattu. Toimintamenojen lisäksi taulukossa on huomioitu osakehankinnat-momentti, pääministerin ja hänen avustajiensa matkat-momentti sekä Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin-momentti. Sen jälkeen taulukossa on jaettu kustannuksia osastoilta toisille osastoille joko seurannasta kerättyjen kohdistustietojen perusteella tai henkilötyövuosien suhteessa. Politiikkapalveluista on jaettu osastoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti painatuspalvelut. Hallinto- ja palveluosaston kustannuksista on jaettu yhteinen koulutus, henkilöstökulut, tietohallintokulut, palvelukeskusmaksut ja asiakirjahallinnon kulut osastoille henkilötyövuosien suhteessa. Käännöspalvelut on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti osastoille. 13

Valmiusosastolta on jaettu vuokrat omistajaohjauksen, käännöstoimiston ja Arppeanumin/ Mariankadun osalta aiheuttamisperiaatteella ja valtioneuvoston linnan vuokrat on jaettu henkilötyövuosien suhteessa. Tilapalveluiden muut kustannukset on jaettu osastoille henkilötyövuosien suhteessa. Taulukon alaosassa esitetyt koulutuskustannukset ml. koulutusmatkat summa sisältää myös jaetut yhteiset koulutukset. Hallinto- ja palveluosaston kustannuksista on henkilöstökulut, tietohallintokulut, palvelukeskusmaksut, ja asiakirjahallinnon kustannukset jaettu osastoille aiheuttamisperiaatteella ja henkilötyövuosien suhteessa. Kanslialla on useita työryhmiä, joiden kustannukset sisältyvät yllä olevaan taulukkoon. Arvonimilautakunnan kustannukset olivat 2 690 euroa ja Valtioneuvoston ruotsinkielen lautakunnan kustannukset olivat 3 045 euroa. Arktisen alueen neuvottelukunnan kustannukset vuonna 2011 olivat 13 984 euroa. Tulo- ja kustannuskehityksen seurantatoimikunnan kustannukset olivat 4 594 euroa, EU ministerivaliokunnan kustannukset 6 388 euroa sisältyvät politiikkapalveluiden vastuualueelle. Nämä kustannukset eivät sisällä palkkakustannuksia eivätkä yleiskustannuksia. Ulkopuolisille tahoille eli eduskunnalle, tasavallan presidentin kanslialle ja muille ministeriöille kohdistuvat kustannukset on vähennetty taulukossa. Näistä 8 546 845 euron kustannuksista on jäljempänä erillinen taulukko. Ulkopuolisten kustannukset sisältävät 8 546 845 euron lisäksi edustustilojen ja erityiskäytössä olevien tilojen kustannukset 2 829 152 euroa. Vastaavasti kanslian osuus eritellyistä kustannuksista on kohdistettu eri osastoille. Kokonaiskustannukset ovat kunkin osaston tai yksikön aiheuttamat kustannukset. 14

Osastojen määrärahojen käyttö Johto PP HPO VALO Omistajaohjaus Yhteensä Htv 7,95 56,14 94 54,25 18,41 231 Henkilöstökulut 395 871 3 702 410 5 123 367 3 020 064 1 431 301 13 673 012 Käyttöomaisuushankinnat 0 0 1 529 000 1 529 000 Aineet tarvikeet ja tavarat 17 442 29 199 228 438 1 033 956 330 1 309 365 Vuokrat 2 840 700 124 576 4 121 109 4 249 226 Palveluiden ostot 203 325 589 148 2 809 737 3 609 545 20 506 7 232 261 Muut kulut 16 892 119 742 203 902 74 393 26 367 441 296 Omistajaohjaus osakehankinnat-momentin kulut Pääministerin ja hänen avustajiensa matkat-momentti EU:n osallistuminen matkamenojen korvaamiseen 758 610 758 610 209 154 46636 202 255 992 241 585 80 885 682 2 043 325 195 Yhteensä 1 087 109 4 568 720 8 490 903 13 390 111 2 237 114 29 773 957 Siirretty sisäisessä laskennassa -56 727-2 450 764-3 325 813-5 833 304 Vuokrat 75 664 534 309 844 639 516 321 266 556 2 237 489 Koulutus ml.koulutusmatkat 2 745 45 238 50 796 35 986 91 103 225 868 Jaettu yhteinen koulutus 1 018 7 375 12 318 7 127 2 418 30 256 Käännöspalvelut 9 251 42 264 8 886 0 10 545 70 946 Painatukset 950 42 805 626 0 44 381 Tilapalvelut, muut kuin vuokra 50 822 39 873 177 361 126 236 7 870 402 162 Henkilöstökulut 12 540 88 551 147 906 85 570 29 039 363 605 Tietohallinto 36 664 258 908 432 451 250 191 84 904 1 063 117 Palvelukeskusmaksut 8 654 61 114 102 079 59 057 20 041 250 946 Asiakirjahallinto 3 823 27 000 45 097 26 091 8 854 110 865 VNK:n osuus sisäisessä laskennassa jaetuista kustannuksista (seur sivun taulukko) 211 324 139 824 727 419 135 117 45 853 1 259 536 Yhteensä 1 497 819 5 754 017 8 538 920 11 270 008 2 713 193 29 773 957 Ulkopuolisten kustannukset sisäisen laskennan perusteella (seur sivun taulukko) -205 896-3 567 340-7 602 761-11 375 997 Kokonaiskustannukset 1 497 819 5 548 121 4 971 580 3 667 247 2 713 193 18 397 960 15

Edellä olevan taulukon vertailu vuoteen 2010 on tässä alla: Osastojen määrärahojen käyttö Yhteensä 2011 Yhteensä 2010 Muutos % 2010 2011 Htv 231 235 Henkilöstökulut 13 673 012 13 951 055-2 Käyttöomaisuushankinnat 1 529 000 196 512 678 Aineet tarvikeet ja tavarat 1 309 365 1 276 938 3 Vuokrat 4 249 226 4 216 296 1 Palveluiden ostot 7 232 261 8 744 213-17 Muut kulut 441 296 655 591-33 Omistajaohjaus osakehankinnat-momentin kulut 758 610 1 106 116-31 Pääministerin ja hänen avustajiensa matkat-momentti 255 992 461 000-44 EU:n osallistuminen matkamenojen korvaamiseen 325 195 384 482-15 Yhteensä 29 773 957 30 992 205-4 Siirretty sisäisessä laskennassa -5 833 304-4 976 427 17 Vuokrat 2 237 489 2 195 432 2 Koulutus ml.koulutusmatkat 225 868 359 333-37 Jaettu yhteinen koulutus 30 256 70 275-57 Käännöspalvelut 70 946 58 275 22 Painatukset 44 381 82 072-46 Tilapalvelut, muut kuin vuokra 402 162 495 316-19 Henkilöstökulut 363 605 408 741-11 Tietohallinto 1 063 117 804 920 32 Palvelukeskusmaksut 250 946 202 434 24 Asiakirjahallinto 110 865 115 181-4 VNK:n osuus sisäisessä laskennassa jaetuista kustannuksista (seur sivun taulukko) 1 259 536 991 451 27 Yhteensä 29 773 956 31 439 874-5 Ulkopuolisten kustannukset sisäisen laskennan perusteella (seur sivun taulukko) -11 375 997-11 948 690-5 Kokonaiskustannukset 18 397 960 19 491 184-6 Eduskunnan, tasavallan presidentin ja oikeuskanslerinviraston puolesta maksetut kustannukset Valtioneuvoston kanslia tuottaa palveluita eduskunnalle, tasavallan presidentin kanslialle, oikeuskanslerinvirastolle ja muille ministeriöille. Yhteisten palvelujen kustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Valtioneuvoston kanslian yleiskustannuksia ei ole vyörytetty palveluille. Laskelmassa ei ole myöskään huomioitu poistoja. Kuljetuspalveluiden kustannukset sisältävät ministereiden ja valtioneuvoston kanslian autoista aiheutuvat kustannukset sekä ministereiden autonkuljettajien palkka- ja matkakustannukset. Valtioneuvoston kanslian osuus sisältää pääministerin ja kanslian autojen kustannukset, pääministerin autonkuljettajien palkkakustannukset sekä laskennallisen osuuden matkoista ja muista kuljetuspalveluiden kustannuksista. Muiden ministereiden autojen kustannukset sekä ministereiden autonkuljettajien palkkakustannukset ja matkat on jaettu muille ministeriöille ministerien lukumäärän mukaisesti. Kohdennus on tehty sijoitusministeriön mukaisesti. Vuonna 2011 on ostettu kuusi uutta autoa. Investointeja ei ole otettu huomioon laskelmassa. 16

Turvallisuuspalvelujen kustannukset sisältävät turvallisuuteen liittyvät kustannukset, kuuden henkilötyövuoden palkkakustannukset ja matkat. Osa turvallisuuspalveluiden kustannuksista on kohdennettu suoraan kulun aiheuttaneelle ministeriölle. Yhteiset kulut on jaettu ministeriöiden henkilötyövuosien mukaisesti niille ministeriöille, joille valtioneuvoston kanslia tuottaa turvallisuuspalveluita. Varautumisen kustannukset sisältävät varautumiseen liittyvät menot sekä yhden henkilötyövuoden palkkakustannukset. Yhteissumma on jaettu ministeriöille ministeriöiden lukumäärän mukaisesti. Senaattorin kustannukset sisältävät Senaattorin sisältöön, ylläpitoon sekä kehittämiseen liittyvät kustannukset sekä kahden henkilötyövuoden palkkakustannukset. Osa Senaattorin kustannuksista on kohdennettu suoraan kulun aiheuttaneelle virastolle. Senaattorin yhteiset kustannukset on jaettu tasavallan presidentin kanslialle, oikeuskanslerinvirastolle sekä ministeriöille henkilötyövuosien mukaisesti. Senaattorin sisältömenoista on laskutettu tasavallan presidentin kansliaa, oikeuskanslerinvirastoa sekä ministeriöitä yhteensä 74 781 euroa (ilman alv). Alla olevassa taulukossa on esitetty nettokustannukset, eli laskutettu osuus on vähennetty. Eutorin kustannukset sisältävät Eutorin ylläpidon, ylläpitovaiheen kehittämisen, Eutori3- toteutuksen ja Eutori-Vaski integraation kustannukset sekä 12 henkilötyövuoden palkkakustannukset. Eutorin kustannukset on jaettu eduskunnalle, tasavallan presidentin kanslialle, oikeuskanslerinvirastolle ja ministeriöille käyttäjien lukumäärän mukaisesti. Päätöksentekojärjestelmän (PTJ) kustannukset sisältävät kaikki järjestelmään liittyvät kustannukset sekä yhden henkilötyövuoden palkkakustannukset. Vuonna 2011 on aloitettu säädöskokoelmassa ja valtiopäiväasiakirjoissa julkaistavien asiakirjojen rakenteista tuottamista tukevan työvälineen hankinta, jonka kustannukset on myös huomioitu tässä laskelmassa. PTJ:n kustannukset on jaettu eduskunnalle, tasavallan presidentin kanslialle, oikeuskanslerinvirastolle sekä ministeriöille järjestelmän käyttäjien lukumäärän mukaisesti. Käännöspalvelut sisältävät kääntämisen kustannukset sekä käännöstoimiston palkkakustannukset. Kustannukset on jaettu ministeriöille käännöstöiden aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Vuonna 2011 ministeriöissä ja oikeuskanslerinvirastossa otettiin käyttöön uusi työajanseurantajärjestelmä. Valtioneuvoston kanslia on maksanut käyttöönotosta aiheutuneet kustannukset. Osa kustannuksista on kohdennettu suoraan kulun aiheuttaneelle virastolle. Yhteiset kustannukset on jaettu tasan ministeriöille ja oikeuskanslerinvirastolle. Muut kustannukset ovat painatuskuluja. 17

Eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian, oikeuskanslerinviraston ja ministeriöiden puolesta maksetut kustannukset Kuljetuspalvelut Varautuminen PTJ (sis. RAKETTI) Käännöspalvelut EK 4 502 2 806 7 308 TPK 15 524 614 748 16 886 OKV 894 10 099 1 023 1 309 18 188 31 515 VNK 191 523 335 125 159 514 32 640 14 940 12 346 493 872 19 576 1 259 537 UM 193 003 4 285 159 514 119 669 320 697 21 700 64 579 18 188 901 634 OM 72 478 172 832 159 514 34 569 32 131 20 110 13 603 18 188 523 425 SM 36 188 191 670 159 514 38 185 44 820 14 217 39 715 18 188 542 496 PLM 0 1 494 159 514 22 394 14 326 8 418 0 18 188 224 334 VM 144 956 242 915 159 514 50 841 77 565 23 851 986 191 18 188 1 704 021 OKM 144 956 189 689 159 514 41 078 19 442 15 807 39 390 18 188 628 064 MMM 72 478 218 332 159 514 43 127 40 727 15 714 75 532 18 188 643 611 LVM 108 666 315 641 159 514 25 769 49 322 13 375 196 670 18 188 887 146 TEM 144 956 369 341 159 514 74 467 54 848 29 744 0 18 188 851 057 STM 144 956 283 716 159 514 57 351 34 587 19 829 259 531 18 188 3 302 977 671 YM 144 956 167 928 159 514 39 270 26 605 14 965 32 949 18 188 604 375 Yhteensä 1 399 116 2 493 861 1 914 163 604 983 736 150 214 940 2 202 031 237 835 3 302 9 806 382 Turvallisuuspalvelut Senaattori (ei sis. edelleen laskutettua 74 781 ) EU-tori Työajanseurantajärjestelmä Muut Yhteensä Valtioneuvoston kanslian osuus 1 259 537 Muiden osuus yhteensä 8 546 845 Alla taulukko, jossa yllä olevan taulukon yhteensä sarake ja vastaavat tiedot vuodelta 2010. Eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian, oikeuskanslerin-viraston ja ministeriöiden puolesta maksetut kustannukset 2011 2010 Muutos % 2010 2011 EK 7 308 21 560-66 TPK 16 886 32 888-49 OKV 31 515 66 133-52 VNK 1 259 537 864 394 46 UM 901 634 663 923 36 OM 523 425 888 559-41 SM 542 496 982 689-45 PLM 224 334 386 918-42 VM 1 704 021 1 138 534 50 OKM 628 064 825 657-24 MMM 643 611 720 799-11 LVM 887 146 990 064-10 TEM 851 057 1 056 461-19 STM 977 671 1 076 304-9 YM 604 375 763 768-21 Yhteensä 9 806 382 10 478 651-6 Valtioneuvoston kanslian osuus 1 259 537 864 394 46 Muiden osuus yhteensä 8 546 845 9 614 257-11 18

Edustustilojen ja erityiskäytössä olevien tilojen kustannukset Edustustilojen ja erityiskäytössä olevien tilojen kustannukset sisältävät valtioneuvoston kanslian emäntien palkat, tilakustannukset ja muut tiloista ja tilaisuuksien järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. Kustannukset eivät sisällä tilaisuuksien tarjoilukustannuksia, jotka maksaa tilaisuuden järjestäjä. Kuljetuksiin käytettävän kylmäauton kustannukset sisältyvät kuljetuspalveluiden kustannuksiin. Edustustilojen ja erityiskäytössä olevien tilojen kustannukset vuonna 2011 Kustannukset yhteensä euro Tilaisuuksien lukumäärä kpl Kustannukset/ tilaisuus euro Osallistujamäärä yhteensä lkm Kustannukset/ osallistuja euro Juhlahuoneisto 703 273 245 2 871 10 045 70 Königstedt 393 470 78 5 044 1 736 227 Säätytalo 930 120 762 1 221 36 811 25 Kesäranta 509 458 - - - - Valtion vierastalo 292 832 - - - - Yhteensä 2 829 153 1 085 2 608 48 592-1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on tuottaa monia palveluita oman ministeriön lisäksi kaikille muille ministeriöille. Valtioneuvoston kansliassa maksetaan kaikkien ministereiden ja erityisavustajien palkat. Kansliassa hoidetaan myös keskitetysti ministereiden kuljetuspalvelut, kuluvalvonta-asiat, turvapalvelut, valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmä (PTJ), Senaattori ja Eutori-järjestelmät. Valtion säädöskääntäminen tapahtuu valtioneuvoston kansliassa. Valtio neuvoston kanslia ylläpitää valtioneuvoston edustustiloja, Valtioneuvoston juhlahuoneistoa, Säätytaloa ja Königstedtin kartanoa, sekä erityiskäytössä olevia Valtion vierastaloa ja Kesärantaa, joita käyttää pääasiassa koko valtionhallinnon johto. Vuoden 2010 alusta valtioneuvoston kansliassa otettiin käyttöön uudet tilipuitteet ja uusi tiliöintitapa, joka mahdollistaa tarkemman kustannusseurannan. Kustannuksia on seurattu pääasiassa tehtävittäin, koska kanslialla ei ole vielä käytössä työajan kohdennusta. 1.3.3 Maksullinen toiminnan tulos ja kannattavuus Valtioneuvoston kanslian peruspalvelut ministereille ja ministeriöille ovat maksuttomia. Valtioneuvoston kanslialla ei ole maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita. Valtioneuvoston kanslian asetus valtioneuvoston kanslian suoritteiden maksullisuudesta 259/2010 määrittelee ne suoritteet, jotka hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Näitä ovat esimerkiksi pöytäkirjaotteet, todistukset ja muut jäljennökset sekä niiden oikeaksi todistaminen ja asiantuntija-, koulutus- sekä tietopalvelut. Koska valtioneuvoston kanslian maksullisten suoritteiden määrä ja niistä kertyvät tulot ovat vähäisiä, ei kanslian suoritteista ole tehty kustannusvastaavuuslaskelmia. Kertomusvuonna valtioneuvoston kanslia tuloutti 35 002,70 euroa sekalaisiin tuloihin momentille 12.39.10, vastaava luku oli vuonna 2010 yhteensä 102 475,76 euroa. Suurin erä oli asunnoista perityt vuokratulot ja julkaisujen välitysmyyntitulot. 19

1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisesta toiminnasta ei ole laadittu kustannusvastaavuuslaskelmaa toiminnan vähäisyyden vuoksi. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Valtioneuvoston kanslian osastojen ja yksiköiden tehtävänä on tuottaa erilaisia palveluita muille ministeriöille, ministereille, hallitukselle ja tasavallan presidentin kanslialle, kansalaisille sekä sisäiseen käyttöön. Jäljempänä esitetyistä taulukoista ilmenevät suoritteiden määrät erilaisissa toiminnoissa kolmen viime vuoden ajalta. Arvonimet Valtioneuvoston kanslia valmistelee kaksi kertaa vuodessa tasavallan presidentin päätettäväksi arvonimiesityksiä. Esitykset käsitellään ensin tasavallan presidentin nimittämässä ja pääministerin johtamassa arvonimilautakunnassa. Käsittelyssä sovelletaan tasavallan presidentin asetusta arvonimistä (381/2000). Arvonimipäätöksistä suoritetaan veroa 1.1.2002 voimaan tulleen arvonimistä suoritettavasta verosta (1388/2001) annetun lain mukaisesti. Esitysten määrä on pysynyt lähes vakiona vuositasolla. Esitykset voi tehdä sähköisellä lomakkeella. Saapuneet esitykset Myönnetyt arvonimet Verokertymä 2011 244 167 1 116 840 2010 279 177 1 212 940 2009 265 189 1 324 110 Findikaattori Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian toteuttama Findikaattori-palvelu avattiin lokakuussa 2009. Internetissä (www.findikaattori.fi) toimivan maksuttoman palvelun tehtävänä on parantaa yhteiskunnan kehityksestä kertovan ajantasaisen tiedon saatavuutta. Palvelun teknisestä ylläpidosta vastaa Tilastokeskus ja sen sisällön kehittämisestä vastaavat yhteistyössä valtioneuvoston kanslia ja Tilastokeskus. Valtioneuvoston kanslia teetti Findikaattori-palvelun käytettävyydestä arvion keväällä 2011 ja sen pohjalta palvelun ulkoasu uudistettiin vuoden 2012 alussa. Lisäksi Tilastokeskus kehitti saadun arvion mukaisesti uusia toiminnallisuuksia kuten sosiaalisen median sisällyttämisen palveluun. Kuluneen vuoden aikana Tilastokeskus päivitti Findikaattorin teknistä toteutusta niin että jatkossa palvelu on monikielinen. Uudistettu palvelu lanseerataan keväällä 2012 sen jälkeen kun sinne on tuotettu riittävästi monikielistä sisältöä. Vuoden 2011 aikana sivustolla kävi noin 48 000 yksittäistä vierailijaa ja sivulatauksia oli 240 000 mikä osoittaa hienoista käytön kasvua edellisvuodesta. Käyttäjien joukossa on erityisesti tutkimussektorin ja julkishallinnon edustajia. Kävijöitä sivuilla on ollut kaiken kaikkiaan lähes sadasta (100) eri maasta 20

Kotimaisten kielten käännöstoiminta Säädöskääntäminen on kotimaisten kielten käännöstoiminnan ydintehtävänä. Säädösvalmistelun painottuminen ministeriöissä hallituskauden toiselle puoliskolle heijastuu käännöstoimeksiantojen määrään. Kertomusvuosi oli hallitusvaihdosvuosi, joten säädöskääntäminen vilkastui vasta loppuvuodesta. Käännöstoiminnassa näkyi vuonna 2011 erityisesti hallitusvaihdosprosessi sekä Euroopan talousalueen kriisi. Käännösaikataulut olivat poikkeuksetta hyvinkin tiukat ja kiireellisiin, jo käännettyihin teksteihin tehtyjä muutoksia käännettiin melko runsaasti. Ulkoistetuista toimeksiannoista lukumääräisesti suurimman osan muodostavat eduskunnan kysymykset. Pääsääntöisesti myös raportit ja kertomukset ulkoistetaan. Vuosi Käännökset Kpl Sivua 2011 Eduskunnan kysymykset 566 1834 Hallituksen esitykset 133 8268 Muut säädökset (VNA, MINA, TPA) 273 1932 U-kirjelmät 53 1113 Muut käännökset 813 6210 Yhteensä 1838 19357 - joista ulkoistettuja töitä 373 5699 2010 Eduskunnan kysymykset 783 2430 Hallituksen esitykset 243 16358 Muut säädökset (VNA, MINA, TPA) 219 1817 U-kirjelmät 35 440 Muut käännökset 771 5869 Yhteensä 2051 26470 - joista ulkoistettuja töitä 705 11493 2009 Eduskunnan kysymykset 807 2 427 Hallituksen esitykset 260 20742 Muut säädökset (VNA, MINA, TPA) 283 2 160 U-kirjelmät 31 457 Muut käännökset 861 6640 Yhteensä 2 242 32426 - joista ulkoistettuja töitä 903 12767 Käännökset vieraille kielille Vieraiden kielten kääntäminen kattaa kanslian sisäisten englanninkielisten käännös- ja kielenhuoltopalvelujen tuottamisen, ulkopuolelta ostettavien käännöspalvelujen järjestämisen sekä tarvittaessa käännösten tarkistamisen. Vuonna 2011 vieraiden kielten käännöstoimintaa leimasi hallitusvaihdosprosessi ja toimeksiantojen kiireellisyys. Kertomusvuonna vieraiden kielten toimeksiantoja oli 332, joista kanslian omat kääntäjät hoitivat 90 %. Loput 10 % toimeksiannoista ostettiin kanslian ulkopuolisilta käännöstoimistoilta. Ulkoistetuista toimeksiannoista 78 % koski pitkiä, 25 150-sivuisia toimeksiantoja. Kaikista teksteistä 96 % käännettiin englannin kielelle. 21

Toimeksiannot kääntäjänsivuina Käännökset ja kielenhuolto Ulkoistettuja töitä Yhteensä 2011 513 828 1 341 2010 412 783 1 195 2009 461 1 532 1 993 Terminologinen työ Valtioneuvoston kanslian ylläpitämän valtioneuvoston julkisen termipankin Valterin käyttö kasvoi merkittävästi, hakuja oli keskimäärin 16 853 kuukaudessa. Valterin käytön lisääntyminen, kanslian verkkosivustolla julkaistut uudet sanastot ja ohjeet (mm. valtioneuvoston asiakirjatyypit englanniksi, virastojen nimien kirjoittaminen englanniksi) sekä kanslian aktiivinen tiedottaminen kieli- ja sanastoasioista näkyvät termineuvontaan tulleiden yhteydenottojen vähenemisenä. Alla olevassa taulukossa ESKO-termit tarkoittavat kanslian koordinoiman EU:n toimielinten suomen kääntäjien ja kotimaisten virkamiesten yhteistyöverkoston (ESKO) kautta selvitettyjä kysymyksiä. Vuosi 2010 oli verkoston ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Yhteydenotot termineuvontaan Kysytyt termit Englannin osuus termeistä % ESKO-termit Haut Valtertermipankissa 2011 368 1488 53 187 202 234 2010 381 930 54 207 111 913 2009 513 1 283 55-67 914 Tietopalvelut Eutori ja EU-tiedonhallinta EU-valmistelua tukevaa sähköistä tietojärjestelmää käytetään 32 organisaatiossa ja käyttäjiä on n. 3500. EUTORI:n integrointia eduskunnan rakenteilla olevaan VASKI-tietojärjestelmään jatkettiin eduskunnan aikataulujen puitteissa. Valtioneuvoston kanslian sisäisenä järjestelynä kehitettiin EU-valmistelua avustavaa tietotukea Valtioneuvoston EU-sihteeristölle Senaattori Senaattori-palvelut ovat ministeriöiden yhteisiä tietopalveluja ja valtioneuvoston yhteisten prosessien tukea välittävä palvelu. Senaattori-palvelujen käyttäjiä ovat ministeriöiden, oikeuskanslerinviraston ja tasavallan presidentin kanslian sekä eduskunnan virkamiehet. Erilaisia suunnittelun ja raportoinnin listatoiminnallisuuksia kehitettiin ja hyödynnettiin toimintavuonna. 22

2011 2010 2009 HANKEREKISTERI (HARE) Valtioneuvoston kanslian asettamat hankkeet 15 20 12 Valtioneuvoston kanslian kirjatut asiat 1123 1345 Arkistohaut ja tutkijapalvelu 136 109 145 EU-tiedonhallinta Neuvoston ja komission asiakirjoja 55 637 50 333 52 010 kokouskutsuja 6 275 6 753 6 712 Rekisteröinnit 28 650 26 892 27 783 Tietopalvelupyynnöt 320* 518* 1 293 EUTORI Kanslian vastuulla olevat EU-asiat 65 (1975**) 69 (1 779) 70 (1 627**) * Tietopalvelupyyntöjen laskutapaa on muutettu edellisvuosista; mukaan on laskettu asiakirjalliseen aineistoon kohdistuvat palvelupyynnöt ** vuosittainen uusien asioiden kokonaismäärä EUTORI-järjestelmässä Tiedotusaineistot Vuonna 2011 valtioneuvoston viestintäyksiköstä koolle kutsuttuja tiedotustilaisuuksia pidettiin kotimaassa 50. Tiedotustilaisuuksien ja muiden tilaisuuksien verkkolähetyksiä välitettiin Valtioneuvoston netti-tv:ssä yhteensä 66. Suosituimpia niistä on ladattu yli 50 000 kertaa, ja keskimäärinkin sivulatauksia on ollut tuhansia. Valtioneuvoston sivujen käyntimäärä oli vuonna 2011 noin 830 000 ja valtioneuvoston kanslian noin 140 000. Vuosi Tiedotustilaisuudet Tiedotustilaisuuksien verkkolähetys Netti-TV vn.fi käyntimäärä vnk.fi käyntimäärä 2011 arvio 50 66 830 000 140 000 2010 70 36 ei käytettävissä ei käytettävissä Tiedotteet ja kutsut medialle Tiedotteita ja kutsuja valtioneuvoston viestintäyksikkö lähetti medialle suomeksi 360, ruotsiksi 255 ja englanniksi 215. Lisäksi valtioneuvoston yleisistunnon ja tasavallan presidentin esittelyn asialistoja julkaistiin keskimäärin kaksi viikossa. Valtioneuvoston yleisistunnon, raha-asiainvaliokunnan ja presiden tin esittelyn päätösreferaattikoosteita julkaistiin keskimäärin kolme viikossa. Vuosi suomeksi ruotsiksi englanniksi keskimäärin per päivä 2011 2010 2009 360 255 215 2,3 383 228 187 2,2 384 221 198 2,2 Valtioneuvoston edustustilat Valtioneuvoston kanslian ylläpitämiä valtioneuvoston edustustiloja ovat Säätytalo, Valtioneuvoston juhlahuoneisto, Königstedtin kartano ja Kesäranta, joka on myös pääministe- 23

rin virka-asunto. Tilat ovat olleet maksuttomasti ministeriöiden ja muun valtion keskushallinnon johdon käytössä. Tilaisuuksien määrissä ei ole viime vuonna tapahtunut olennaista muutosta. Tilaisuuksien kokonaislukumäärät vuosina 2009 2011 Säätytalo Juhlahuoneisto Königstedt Kesäranta Yhteensä 2011 762 245 78 94 1 179 2010 830 302 78 139 1 349 2009 705 283 90 90 1 168 Hallituksen kokoukset Valtioneuvoston yleisistunto, tasavallan presidentin esittely sekä raha-asiainvaliokunnan esittelyt on hoidettu käyttäen hyväksi sähköistä päätöksentekojärjestelmää (PTJ). EU-ministerivaliokunnan valmistelu on hoidettu kansliasta. Istuntojen lukumäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muut ministerivaliokunnat on hoidettu muista ministeriöistä. Vuosi EU-ministerivaliokunta Hallituksen neuvottelut ja iltakoulut VN istunnot TP istunnot 2011 44 18 62 38 2010 42 37 72 44 2009 30 21 67 36 Valtioneuvoston yleisistunnon päätökset 2011 2010 2009 Henkilöstöasiat 205 171 181 Normipäätökset/hallinnollinen jaotus 0 6 7 Valtioneuvoston asetus 319 259 390 Hallintopäätökset 18 20 25 Periaatepäätökset/suunnitelmat 19 27 22 Sivuelinorganisaatiot 91 73 84 Taloudellinen ohjaus 50 63 70 Lupa-asiat 36 25 22 Selonteko/tiedonannot EK:lle 4 13 12 Eduskunnan kirjelmät 24 20 15 TP/hallitus 27 19 19 Tulosopimukset/VES/TES 1 1 2 Valtioneuvoston kirjelmä 95 56 93 Kv.- ja EU-asioita 57 59 41 Muut* 4 3 4 Yhteensä 950 815 978 *esim. päätöstason siirto, käsittelyajankohta tms. 24

Tasavallan presidentin valtioneuvostossa tekemät päätökset 2011 2010 2009 HE:t/lakien vahvistus 386 596 537 Muut EK-asiat 19 14 9 Asetukset 68 70 59 Henkilöstöasiat 95 64 79 Kansainväliset asiat 67 98 82 Ahvenanmaan asiat 23 22 21 Valtioneuvostoa koskevat 2 3 1 Armonanomukset 26 19 21 Hengenpelastusmitalit 0 0 1 Arvonimet 2 3 5 Virka- ja muut ansiomerkit 2 3 2 Muut 0 1 0 Yhteensä 690*** 893** 817* * yleisistunto käsitteli ennakoivasti 766 asiaa ** yleisistunto käsitteli ennakoivasti 842 asiaa *** yleisistunto käsitteli ennakoivasti 635 asiaa Valtioneuvoston kanslian esittelylistat Kanslialla oli listoja PTJ:ssä Raha-asianvaliokunta Valtioneuvoston yleisistunto Tasavallan presidentin esittelyt 2011 8 71 14 2010 2 14 19 2009 10 36 9 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Valtioneuvoston kansliassa on tehty vuoden 2011 aikana asiakastyytyväisyyskyselyjä EUtiedonhallinnan asiakkaille, käännöspalvelujen asiakkaille sekä valtioneuvoston edustustilojen asiakkaille. Viimeksi mainittuja kyselyjä toteutettiin neljä kertaa vuode aikana. Asiakastyytyväisyys palveluun oli 1 5 asteikolla 4,5 ja 4,8 välillä eri osien osalta. Hallinto- ja palveluosasto teki myös CAF-arviointijärjestelmän mukaisen kyselyn sisäisille asiakkailleen vuoden 2011 aikana. Kyselyn vastausprosentti jäi huomattavan alhaiseksi. Muutoin toiminnasta on saatu suoraa palautetta ja erityisesti ulkoa ostettuihin tietohallinnon palveluihin on tullut esille tyytymättömyyttä. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Vuoden 2011 talousarviossa valtioneuvoston kanslian pääluokassa arvioitiin olevan yhteensä 300 henkilötyövuotta. Tähän henkilötyövuosimäärään ei ole laskettu ministereitä, joiden lukumäärä muuttui 20:stä 19:een hallituksen vaihtuessa kesällä 2011. Samanaikaisesti ministerien erityisavustajien lukumäärä nousi 32:sta 35:een. Oikeuskanslerinviraston 36 henkilötyövuotta ovat mukana. Kanslian henkilötyövuosimäärä vuonna 2011 oli 224. Henkilötyövuosimäärään vaikutti muun ohella hallituskauden loppuvaiheessa vähentynyt määräaikaisten projektityöntekijöiden väheneminen. Kertomusvuoden aikana valtioneuvoston kansliassa työskenteli 276 25