VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹



Samankaltaiset tiedostot
Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

Henkilökuntaohje/Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa¹

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri)

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 2 / 2013

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta.

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

Valtioneuvoston asetus

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2012

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Pisaraeristys ja pisaravarotoimet

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (THL, tartuntatautirekisteri).

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2014

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

LÄÄKÄRIEN JA LABORATORION ILMOITUKSET YLEISVAARALLISTA JA ILMOITETTA- VISTA TARTUNTATAUDEISTA THL:N TARTUNTATAUTIREKISTERIIN.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2011

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001. Tartuntataudit Suomessa 2000

Uutta pikadiagnostiikkaan

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri, syyskuun luvut täydentyvät myöhemmin)

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2010

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2012

Moniresistentit bakteerit

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Moniresistentit mikrobit Teija Puhto infektiolääkäri

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä Osl. Jukka Suni. A.

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2014

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2013

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

ENSIHOITOYKSIKÖN HYGIENIAOHJEISTUS

LOPPUTENTTI

SISÄLLYS. N:o Tasavallan presidentin asetus

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Hoitoon liittyvien infektioiden

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet

Transkriptio:

Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/ Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus, pikkulapsilla Kosketus- ja pisaraeristys Anthrax (pernarutto) - kliininen sairaus - altistuminen itiöitä sisältävälle jauheella Ilma- ja kosketuseristys Kunnes ympäristö puhdistettu jauheesta. Clostridium difficilen aiheuttama ripuli Coxsackie -virusinfektio Ks. enterovirustaudit Vähintään 48 h oireiden päättymisestä. Hypervirulenttikanta: koko sairaalahoitojakso tai vähintään viikko. Katso ohje: Clostridium difficile potilaan hoito http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6307/31180/ Creutzfeldt-Jakobin tauti Jos epäily tai tieto taudista, yhteys sairaalahygieniayksikköön. Ks.Ohjepankki: Toimintaohje CJ:n taudissa tai epäilyssä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6309/57800/ Cytomegalovirusinfektio Difteria (kurkkumätä) - ihomuoto - nielumuoto http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6305/28021/ Ebolavirusinfektio Ilma- ja kosketuseristys Sairauden kesto Echovirusinfektio -aikuisilla -lapsilla Enterovirusinfektio - aikuisilla - lapsilla Epiglottiitti, aiheuttajana Haemophilus influenzae ESBL-kannat (laajakirjoista betalaktamaasia tuottavat bakteerikannat) Akuuttisairaanhoito:. Pitkäaikaissairaanhoito: Tavanomaiset varotoimet. Mahdollisimman pieni huone, etenkin, jos potilas eritteillään tuhriva tai hänellä on erittäviä haavoja. Kunnes viljelynegatiivinen Kunnes viljelynegatiivinen (kaksi vähintään 24 tunnin välein otettua viljelyä negatiivisia) Furunkoloosi, aiheuttajana stafylokokki - pikkulapsilla Gastroenteriitti/diarrea - Campylobacter-laji - Cholera-laji - Clostridium difficile http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6305/28021/ Ks.Ohjepankki: ResGNS -kantajan ohjeet henkilökunnalle http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6299/55510/ vaippaikäisillä ja inkontinenteilla. vaippaikäisillä ja inkontinenteilla. Ks. Ohjepankki: Clostridium difficile potilaan hoito http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6307/31180/ - Cryptosporidium vaippaikäisillä ja inkontinenteilla. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö versio 1.2 1 (5)

Gastroenteriitti/diarrea, (jatkuu) - E. coli (EHEC) - Giardia lamblia - Salmonella-lajit - Shigella-lajit - Virus: noro tai rota - Virus: muut kuin em. -Yersinia-lajit Ks: Toimintaohje EHEC-tapausten yhteydessä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6309/55249/ vaippaikäisillä ja inkontinenteilla. vaippaikäisillä ja inkontinenteilla. Ks. Salmonella tartuntojen ehkäisy http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6309/10062/ vaippaikäisillä ja inkontinenteilla. Oireiden ajan ². Noroviruksessa 2 vrk oireiden loppumisesta. Ks.ohjepankki: Toiminta noro-virus epidemian yhteydessä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6309/22203/ vaippaikäisillä ja inkontinenteilla oireiden ajan. vaippaikäisillä ja inkontinenteilla Giardiaasi (Giardia lamblia) Haavainfektio: Runsaasti erittävä Kunnes runsas märkäeritys loppuu Hepatiitti - A-hepatiitti - aikuisilla - A-hepatiitti vaippaikäisillä tai inkontinenteilla - B-hepatiitti - C-hepatiitti - E-hepatiitti Herpes simplex - enkefaliitti - mukokutaani, uusiutuva - mukokutaani, vaikea primaari tai yleistynyt - neonataali infektio Herpes zoster (vyöruusu) - paikallinen - paikallinen immuunipuutteisella - yleistynyt Hinkuyskä (pertussis) HIV-infektio (myös AIDS) Ilma- ja kosketuseristys Ilma- ja kosketuseristys http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/55259/ < 3 v ikäisillä sairaalahoitoaika, 3-14 v 2 viikkoa, muilla 1 viikko oireiden alusta Sairaalahoitoaika tai kunnes HBsAg negat. Sairaalahoitoaika. Verivarotoimia ei pureta HCV:n hoidosta huolimatta. vaippaikäisillä ja inkontinenteilla oireiden keston ajan Ei-immuunien työntekijöiden ei tulisi hoitaa näitä potilaita. Vyöruusu voi tartuttaa vesirokkoa työntekijöihin, joilla ei immuniteettia... Yleistynyt vyöruusu voi tartuttaa vesirokkoa työntekijöihin, joilla ei immuniteettia 5 päivää tehokkaan hoidon alusta Ihoinfektio- runsaasti erittävä Kunnes runsas eritys loppuu Impetigo (märkärupi) Influenssa Sairaalahoitoaika. Verivarotoimia ei pureta. 5 vrk:n ajan. Ei samaan huoneeseen immuunipuutteisen kanssa. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö versio 1.2 2

Pandeeminen influenssa Ilma-, pisara- ja kosketuseristys tai 7 vrk oireiden alusta. Aerosolia tuottavissa pisara- ja kosketuseritys (riippuen toimenpiteissä ilmaeristys. Ks. pandemiasta annettavat ajankohtaiset ohjeet. pandemian vaiheesta). Isorokko Ilma- ja kosketuseristys Jos epäily tai tieto taudista, yhteys sairaalahygieniayksikköön. Ks. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta, 2010 s. 502 Lavantauti Lassakuume Ilma- ja kosketuseristys Sairauden kesto (infektio-osastolla). Jos epäily tai tieto taudista, yhteys sairaalahygieniayksikköön. Ks. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta s. 438-441. Lintuinfluenssa Ilma- ja kosketuseristys Vähintään 14 vrk oireiden alusta. Ks. ajankohtaiset erillisohjeet. Malaria Marburgin virustauti Ilma- ja kosketuseristys Sairauden kesto (infektio-osastolla). Jos epäily tai tieto taudista, yhteys sairaalahygieniayksikköön. Ks. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta sairaalassa, 2010 s. 438-439 Meningiitti - aseptinen tai virus - meningokokki, tiedetty tai epäilty - Haemophilus influenzae, tiedetty tai epäilty - muu bakteeri tai sieni Meningokokkisepsis tai pneumonia MERS koronavirusinfektio (MERS-CoV, Middle East Respiratory Syndrome coronavirus) ks. SARS Moniresistentit bakteerit (ResGNS) - infektio tai kolonisaatio - aik.infektio tai kolonisaatio - suora siirto sairaalasta, jossa runsaasti kyseistä mikrobia MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus) Ilma-, pisara- ja kosketuseristys Mykobakteerien, atyyppisten aiheuttama infektio Mykoplasma pneumoniae. Myyräkuume Märkärupi Ks. impetigo Parainfluenssaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio - pikkulapsilla. ks. entero- ja herpesvirusinfektiot Jos epäily tai tieto taudista, yhteys sairaalahygieniayksikköön. Ks. Ohjepankki: MERS-koronavirusinfektioepäillyn potilaan tutkimukset ja hoito VSSHP:ssa http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6309/59376/ Huom! Potilaan sairauskertomuksen riskitiedot. Tarvittaessa yhteys sairaalahygieniayksikköön. Ks. Ohjepankin ohje: kosketuseristys http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/ Kunnes seulontaviljelyiden tulokset valmistuneet. Ks. ohjepankki: Moniresistenttien mikrobien torjunta VSSHPssa http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6299 Eristys päätetään vain sairaalahygieniayksikön infektiolääkärin määräyksestä. linkki: ks.ohjepankki: MRSA -kantajan hoitoon liittyviä ohjeita henkilökunnalle http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6299/55440/ Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö versio 1.2 3

Parvorokko (parvovirus B 19 infektio) - tavallinen - potilaalla aplastinen anemia tai immuunipuutos Pemphigus neonatorium Pertussis Ks. hinkuyskä Pneumonia: aiheuttaja - adenovirus - klamydia - Haemophilus influenzae - aikusilla - pikkulapsilla - meningokokki - mykoplasma - Pneumocystis carinii - pneumokokki - streptokokki, ryhmä A - aikuisilla - pikkulapsilla - muu bakteeri tai sieni - virus Poliomyeliitti (lapsihalvaus) Kosketus- ja pisaraeristys Aplastisessa anemiassa 7 päivää, immuunipuutteisella potilaalla sairaalahoitoaika Ei mielellään samaan huoneeseen immuunipuutteisen potilaan kanssa Lapsilla ks. kohta respiratorinen infektio Rabies (raivotauti, vesikauhu) Jos epäily tai tieto taudista, yhteys sairaalahygieniayksikköön. Respiratorinen infektio äkillinen, pikkulapsilla ellei mainita muualla Rhinovirus RSV-infektio pikkulapsilla ja immuunipuutteisilla Rotavirusinfektio Rubella Ks. vihurirokko Rutto (Yersinia pestis) - pneumoninen - imusolmukemuoto 72 tuntia tehokkaan hoidon alusta Salmonellainfektiot ks. gastronenteriitit SARS (Severe Acute Respiratory Syndrome) Ilma-, pisara- ja kosketuseristys Ks. ohjepankki: Salmonella tartuntojen ehkäisy http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6309/10062/ + 10 vrk kuumeen loppumisesta. Jos epäily tai tieto taudista, yhteys sairaalahygieniayksikköön. Ks. erillinen SARS-ohje. Scarlatina (tulirokko) Ks. streptokokki-infektiot, ryhmä A Shigellainfektio Sikotauti (parotiitti) 9 päivää turvotuksen alusta Stafylokokki-infektio (Staphylococcus aureus) - absessi iho- tai haavainfektio, runsaasti erittävä - MRSA - muut ks. MRSA (kosketuseristys) Kunnes runsas eritys loppu Ks. Ohjepankki: MRSA -kantajan hoitoon liittyviä ohjeita henkilökunnalle http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6299/55440/ Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö versio 1.2 4

Streptokokki-infektio, A- ryhmä (Streptococcus pyogenes) - iho- tai haavainfektio, runsaasti erittävä - pneumonia, faryngiitti tai tulirokko pikkulapsilla Syfilis (lues, kuppa) Syyhy Tuberkuloosi: Ks. Ohjepankki: Tuberkuloositartunnalle altistuminen http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6309/10073/ - meningiitti Potilaan keuhkokuvaus - ekstrapulmonaalinen, märkivä Ilma- ja kosketuseristys Kunnes eritys lakannut tai 3 negatiivista viljelyä. - keuhko- tai kurkunpäätuberkuloosi, yskösvärjäyspositii- http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10003/ tovaste tavanomainen. Arvioitava erik- Ilmaeristys 2 viikkoa tehokkaan hoidon alusta, jos hoivinen tai laajat tai onteloiset seen, jos hoitovaste on huono. Jos epäillään lääkeresistenttiä tuberkuloosia, eris- keuhkokuvamuutokset vaikka yskösvärjäykset negatiiviset tys jatkuu kunnes herkkyysmääritys saadaan. - epäily keuhkotuberkuloosi Ilmaeristys Kunnes kolme yskösvärjäystä negatiiviset, jos ei laajoja tai onteloisia keuhkokuvamuutoksia Tuhkarokko(morbiili) Ilma-, pisara- ja kosketuseristys. Ei-immuunien työntekijöiden ei tulisi hoitaa näitä potilaita, jos immuuneja työntekijöitä on käytettävissä. Ks. Ohjepankki: Toimintaohje tuhkarokkotapausten yhteydessä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6309/55196/ Tularemia (jänisrutto) Tulirokko Ks. streptokokki-infektiot Täit Vesirokko (varicella) Ilma-, pisara- ja kosketuseristys Kunnes leesiot rupeutuneet. Ei-immuunien työntekijöiden ei tulisi hoitaa näitä potilaita, jos immuuneja työntekijöitä on käytettävissä. Altistuksen jälkeinen profylaksi: konsultoi infektiolääkäriä Vihurirokko (rubella) 7 päivää ihottuman alusta. Ei-immuunien työntekijöiden ei tulisi hoitaa näitä potilaita, jos immuuneja työntekijöitä on käytettävissä Altistuksen jälkeinen profylaksi: konsultoi infektiolääkäriä VRE (vankomysiinille resistentti enterokokki) Vyöruusu Ks. Herpes zoster Eristys päätetään vain sairaalahygieniayksikön infektiolääkärin määräyksestä. Ks. Ohjepankki: VRE-kantajan hoitoon liittyvät ohjeet henkilökunnalle http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6299/55509/ 1. Tavanomaisia varotoimia suositellaan kaikkien potilaiden hoidossa. Ks. Ohjepankki: http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6305/28021/. Muut eristys- ja varotoimet tulevat niiden lisäksi. Jos sairautta/ mikrobia ei ole taulukossa, käytetään tavanomaisia varotoimia. Mukailtu taulukosta 16.3 s. 189-193. Varotoimi- ja eristyssuositukset infektiosairauksissa. Kirjassa: Hellsten, S. (toim.) 2010. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta 6. uudistettu painos. Helsinki. Suomen kuntaliitto. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö versio 1.2 5