RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1/2016 RY uudet ilmiöt
tuotetieto RT urakoitsijan tuotetieto - UUTTA tehokkuutta rakennusalalle! Rakennuksen tuoteseloste kertoo, mistä talot on tehty! Laki vaatii rakennushankkeeseen ryhtyvää osoittamaan tuotteitten kelpoisuuden ja turvallisuuden RT urakoitsijan tuotetieto tarjoaa siihen helpon ja kustannustehokkaan tavan. RT urakoitsijan tuotetieto on rakennusurakoitsijan käyttöön tarkoitettu työkalu, jolla dokumentoidaan luotettavasti rakennushankkeessa käytettyjen tuotteitten tiedot sekä kerätään dokumentit, kuten suoritustasoilmoitukset (DoP) ja käyttöturvallisuustiedotteet (KTT). Näistä luodaan rakennuksen tuoteseloste. Säästä aikaa ja rahaa rakennushankkeen tuotetietojen hallinnassa Aikaa ja rahaa säästyy, kun tuotetiedot ja dokumentit ovat saatavilla ja hallittavissa keskitetysti ja standardoidusti. Rakentamisen laatu ja luotettavuus lisääntyy, kun tuotetiedot ovat hallinnassa. Kiinteistön ylläpitovaiheessa rakennuksen tuoteseloste tuo selvää etua, kun rakennusvaiheessa käytetyistä materiaaleista on tarkkaa tietoa. Ota yhteyttä myyntiimme ja kysy lisää Kari Jokitalo puh. 0207 476 422 kari.jokitalo@rakennustieto.fi Timo Hietala puh. 0207 476 425 timo.hietala@rakennustieto.fi Pasi Pulakka puh. 0207 476 497 pasi.pulakka@rakennustieto.fi Eero Salenius puh. 0207 476 423 eero.salenius@rakennustieto.fi Eva Petsalo puh. 0207 476 494 eva.petsalo@rakennustieto.fi Tuotetiedot ja dokumentit haetaan RT tuotetiedosta, jonne rakennustuotevalmistajat ne tuottavat. RT urakoitsijan tuotetiedon lanseeraustilaisuus 17.3.2016 klo 9-10.30 Tervetuloa näkemään ja kuulemaan miten tuotetietoa hallitaan tehokkaasti ja kuinka luodaan helposti rakennuksen tuoteseloste hankeen valmistuttua RT urakoitsijan tuotetieto -sovelluksella! TEHO-hankkeessa kehitetty RT tuotetiedon tuotehakemistoa hyödyntävä sovellus mobiiliapplikaatioineen tekee lain vaatimien rakennushankkeen tuotetietojen ja dokumenttien keräämisen ja arkistoinnin helpoksi. Tilaisuus onsuunnattu erityisesti urakoitsijoille jarakennustuotevalmistajille. Ilmoittaudu tilaisuuteen www.rakennustieto.fi/ilmoittaudu. www.rttuotetieto.fi Sähköpostit myyntiin: etunimi.sukunimi@rakennustieto.fi
RY 1/2016 uudet ilmiöt 17 44 32 55 4 Asuntomessujen Casa Humana -palkinto esteettömyyden problematiikkaa käsittelevälle diplomityölle 5 Pääkirjoitus 6 Itsehallintoalueet ja rakennusvalvonta Aila Korpivaara 8 Rakennusvalvonnalle malli arvioida tuottavuuttaan Tapani Mäkikyrö 13 Ohjelmalla tukea ikääntyneiden asuinolojen parantamiseen Raija Hynynen 17 Konttiasumisknoppeja Ulla Vahtera 22 Vihreää päin Pia Ilonen 25 Turvapaikanhakijoiden väliaikaisasumisesta Lauri Jääskeläinen 28 Monen käyttötarkoituksen hybridirakennukset uusia mahdollisuuksia kaupungin kehittämiseen Hanna Pikkarainen 40 Edullista, laadukasta ja yksilöllistä. Ryhmärakennuttaminen asuntotuotannon haastajana Salla Korpela 44 Arkkitehtuuri on merkittävä voimavara Arkkitehtuurin tiedotuskeskus rakennetun ympäristön asialla Tiina Valpola 51 Matti 52 Asuminen linjasaneeraustalossa Timo Kopomaa 55 Toronto ei ylpeile kauneudellaan Katri Isotalo 60 Berliiniin saapuneiden turvapaikanhakijoiden majoitusongelma Markku Rainer Peltonen 63 Rakentamisen ruusu 64 Kanskin kaupunki ja Väärentämättömän onnen saari Kimmo Korhonen 68 KHO:n päätöksiä 60 32 Suomessa tarvitaan uusia ratkaisumalleja urbaaniin pientaloasumiseen Markku Hedman 75 Ristikko 37 Miksi rakennukset homehtuvat hahmotelma sisäilmaongelmien syistä Juulia Mikkola Kannen kuva: Alun perin väliaikaiseksi tarkoitettu Lasipalatsi (Revell Riihimäki Kokko) valmistui sisällissodassa tuhoutuneen Turun kasarmin paikalle v. 1936. Helsingin huomattavimpiin funkis-rakennuksiin lukeutuva liikerakennus ravintoloineen ja elokuvateattereineen (Rex) on kokenut nousuja laskukausia. Lasipalatsi suojeltiin ja peruskorjattiin 1990-luvun lopulla (Pia Ilonen, Minna Lukander). Vuoden vaihteesta lähtien rakennus on ollut työmaana. Amos Andersonin taidemuseo laajenee Lasipalatsin ja aukion alle. Nimeksi tulee Amos Rex. Uuden taidemuseon on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM Asmo Jaaksin johdolla. Kuva Arkkitehtuurimuseo. Kannen suunnittelu: Marina Fogdell. Rakennettu Ympäristö 1/16 3
Asuntomessujen Casa Humana -palkinto esteettömyyden problematiikkaa käsittelevälle diplomityölle RY www.rakennettuymparisto.fi 53. vuosikerta ISSN 1457-9510 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisijat Rakennustarkastusyhdistys RTY ry Rakennustietosäätiö RTS Kustantaja Rakennustieto Oy PL 1004, 00101 Helsinki Kuva: Suomen Asuntomessut Kuvassa vasemmalta Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, professori Markku Hedman, arkkitehti Tapio Kaasalainen ja Rakennustietosäätiön yliasiamies Matti Rautiola. Osuuskunta Suomen Asuntomessut myönsi lokakuussa vuoden 2015 Casa Humana -palkinnot, yhteensä 10 000 euroa. Pääpalkinnon, 4 000 euroa, sai Tampereen teknillisen yliopiston opiskelija Tapio Kaasalainen. Kaasalainen käsittelee diplomityössään Ikääntyvät asukkaat ja asunnot esteettömyyden problematiikkaa vanhenevissa lähiökerrostaloissa. Vuosittain jaettava palkinto on suunnattu Suomen kolmen eri arkkitehtiosaston asuntokaavoituksen tai -suunnittelun diplomityölle. Palkinto on yhteensä 10 000 euroa, josta pääpalkinto on 4 000 euroa. Lisäksi kaksi ansioitunutta diplomityötä saavat 3 000 euroa. Palkinnon saajat valitsee aina ulkopuolinen asiantuntija. Suomen Asuntomessut pyrkii tukemaan laadukasta ja ajankohtaisiin haasteisiin tarttuvaa asuinympäristön suunnittelua palkitsemalla nuoria diplomityön tekijöitä. Oli ilahduttavaa huomata, miten rohkeasti osallistujat olivat tarttuneet asuinrakentamisen ajankohtaisiin haasteisiin ja löytäneet tuoreita ratkaisuja niihin, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen sanoo. Palkinnon jakoivat Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen sekä valinnan tehnyt Rakennustietosäätiön yliasiamies Matti Rautiola. Kaasalaisen työn pohjalla on vastaansanomattoman perusteellinen selvitys aiheesta sekä tutkielmakokonaisuus mahdollisuuksista ratkaista vaiheittaiset esteettömyysparannukset laajassa asuntokannassa realistisesti, kohtuullisin kustannuksin ja ikääntyviä asukkaita pehmeästi kohdellen, Rakennustietosäätiön yliasiamies Matti Rautiola sanoo. Rautiola jatkaa, että Kaasalaisen diplomityö oli voimakkaan puhutteleva. Työn yhteiskunnallinen osuvuus oli tarkkaa ja ratkaisuehdotukset realistisia. Työ ei päädy esittelemään näyttävää arkkitehtuuria, mutta se on uskottava ja toteutettavissa oleva. Casa Humana on Osuuskunta Suomen Asuntomessujen vuosittain myöntämä apuraha tai palkinto asumisen, asuntosuunnittelun ja rakentamisen tutkijoille. Apurahoja on myönnetty vuodesta 1981 lähtien. Apurahoilla ja palkinnoilla on tuettu muun muassa lapsen asemaa asumisessa, asumisen terveyttä ja ekologista asumista edistäviä tutkimuksia. Vuoden 2014 linjauksen mukaisesti Casa Humana -palkinto suunnataan arkkitehtiylioppilaalle. Toimitus Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. Kettutie 2, 00800 HELSINKI Puh. (09) 323 2223 sara.keravuori@rty.inet.fi www.rakennustarkastusyhdistysrty.fi Päätoimittaja Lauri Jääskeläinen lauri.jaaskelainen@hel.fi Toimituspäällikkö Tommi Ahlberg Puh. 050 354 7114 tommi.ahlberg@gmail.com Toimitussihteeri Sara Keravuori Puh. (09) 323 2223 sara.keravuori@rty.inet.fi Taitto Jonna Hautamäki Vammalan Kirjapaino Oy Vakituiset avustajat Marina Fogdell, Marjut Kauppinen, Ulla Vahtera, Matti Visanti ja Susanna Wähä Ilmoitukset Rakennustieto Oy PL 1004, 00101 HELSINKI Jukka Lyytinen Puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi Toimitusneuvosto Marina Fogdell, Lauri Jääskeläinen, Jukka Lyytinen, Matti Rautiola ja Ulla Vahtera Tilaukset Rakennustieto Oy Sari Vanonen Puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi kesto-/vuositilaus 57 /59 4 numeroa vuodessa Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Toimitus pidättää itselleen oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy YMPÄRISTÖMERKKI MILJÖMÄRKT 4 Rakennettu Ympäristö 1/16
Pääkirjoitus Pakolaisille pala maata? Kuva: Risto Oksanen Pari vuosikymmentä on kannettu huolta ilmastonmuutoksesta ja maapallon lämpenemisestä. Rakennusten ja rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantaminen on nähty tärkeänä keinona tuhoisan kehityksen hidastamiseksi. Tuloksia kasvihuonekaasujen vähentämiseksi on saatu, paikoitellen jopa ennakoitua nopeammin. Pohjoinen Suomi on komission joistakin huomautuksista huolimatta edennyt lähes mallioppilaan tavoin. Pariisin ilmastosopimus joulukuussa koettiin läpimurtona, kun tähän asti vastaan hangoitelleet suurvallat näyttivät sitoutuvan tosissaan päästövähennyksiin. Mutta ollaanko yhden hyvän asian edistämiseksi luomassa uusia aikapommeja? Alan tutkijat ovat jo pitkään olleet eri linjoilla, kuinka paljon enää kannattaa energiatehokkuuden parantamisessa rakennusten ominaisuuksia kehittää. Rakennus on aina eittämättä kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Laboratorio-olosuhteissa saavutetut tulokset ovat yleensä eri asia kuin käytännön rakentaminen vaihtelevien olosuhteiden työmailla. Koska rakennusten on määrä kestää vähintään sata, mieluummin monta sataa vuotta, ovat suunnittelun systeemivirheet kohtalokkaita. Varsinkin jos tietyn aikakauden rakentamisessa jokin virhe on omaksuttu vallitsevaksi hyväksi rakennustavaksi. Rakennusvalvonta ei ole mikään tutkimusorganisaatio. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi rakennusvalvonta voi puolueettomana toimijana nostaa varoittavaa ääntä, jos uusiin kokeiluihin ollaan hurahtamassa liiankin sinisilmäisesti. Ja joka tapauksessa rakennusvalvonta voi, ja sen pitää, olla äänekkäästi vaatimassa normaalin hyvää suoritusta, on sitten kysymys vanhoista koetuista ratkaisuista tai uusista innovaatioista. Eurooppa lyötiin ällikällä, kun loppukesästä alkoi pakolaisia virrata kriisialueilta. Monet asiantuntijat ovat jo pitkään puhuneet muun muassa ilmastopakolaisista. Tällä kertaa kysymys on kuitenkin ollut valtaosin sotia pakoon lähteneistä. Edes kohtuullisten asumisolojen järjestäminen on tuottanut vai keuksia kaikissa vastaanottajamaissa. Ruotsissa ratkaisuksi on esitetty kutakuinkin samaa, jolla Suomi hoiti siirtokarjalaisten ja rintamamiesten kotouttamisen. Myös Hollannissa on esitetty konkreettisia ehdotuksia, miten järkevämpää on luovuttaa pakolaisille pala maata ja opettaa heidät itse rakentamaan itsellensä välttävät asumukset kuin pakottaa viettämään aikaa toimettomana vastaanottokeskuksissa. 14.2.2016 LAURI JÄÄSKELÄINEN Rakennettu Ympäristö 1/16 5
Eläintarhanlahden Meripaviljonki, pääsuunnittelija arkkitehti Simo Freese. OP Ryhmän uusi toimitalo Vallilassa, pääsuunnittelija arkkitehti Asmo Jaaksi. Kuva: Jani Forsberg AILA KORPIVAARA Itsehallintoalueet ja rakennusvalvonta Muutos kohti suurempia rakennusvalvontayksikköjä on ollut hidas. Nykyistä edeltävä hallitus päätti, että rakennusvalvontatoimi kootaan ylikunnallisiksi ja suuremmiksi, asiantuntemukseltaan ja toiminnaltaan yhtenäisemmiksi yksiköiksi, jotka kattaisivat toimintansa täysimääräisesti lupamaksuilla. Kuten sittemmin tunnettua, päätöksen toteutuksen tarkempi suunnittelu jäi odottamaan kuntarakenneuudistusta ja joidenkin kunnallisten toimintojen alueellistamisselvityksiä. Useamman hallituskauden valmistelussa ollut kuntarakenneuudistus sai uuden muodon, kun Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa kesällä 2015 asetettiin tavoitteeksi enintään 18 itsehallintoalueen perustaminen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen rakenteen muodostamiseksi. Marraskuussa 2015 hallitus linjasi itsehallintoalueiden aluejaon perusteet ja SOTE-uudistuksen askelmerkit. Hallitus linjasi, että maakuntajaon pohjalle perustettavista itsehallintoalueista tulisi monitoimialaisia. Se tarkoitti, että niihin sijoitettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi pelastustoimen ja maakuntien liittojen tehtävät, ELY-keskusten alueiden- ja elinkeinoelämän kehittämistehtävät, sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuollon tehtävät. Keväällä päätöksiä Ministeriöt velvoitettiin nopealla aikataululla arvioimaan ja selvittämään, mitä alueellisesti tai kuntien lakisääteisessä yhteistyössä hoidettavista tehtävistä voitaisiin siirtää itsehallintoalueille. Selvityshenkilöksi valtioneuvosto kutsui ministeri Lauri Tarastin. Kevään 2016 aikana hallitus päättää vuoden 2019 alussa voimaan tulevaksi tarkoitetun uudistuksen lainsäädännön ja muun tarkemman suunnittelun seuraavista askelmerkeistä. Ympäristöministeriö ehdotti selvityksessään rakennusvalvontatoimen järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta itsehallintoalueille. Rakennusvalvontatoimen järjestämisvastuun siirto itsehallintoalueille tuottaisi samat edut kuin edellisellä hallituskaudella tavoitellut ylikunnalliset rakennusvalvontayksiköt olisivat tuottaneet. Suuremmilla yksiköillä olisi vahvempi rooli, ne pystyisivät tarjoamaan monipuolista ammatillista osaamista ja hankkimaan erityisosaamista. Riittävät resurssit myös mahdollistaisivat toiminnan kehittämisen sekä käytäntöjen ja tulkintojen yhdenmukaistamisen. Toiminnan ennakoitavuus paranisi ja asiakkaiden kohtelu tasapuolistuisi eri puolilla Suomea. Ympäristöministeriö ehdotti myös, että kuntien ympäristötoimen tehtävät siirrettäisiin itsehallintoalueille. Niukkojen voimavarojen ja kuntakohtaisesti vaihtelevan osaamisen tilalle ympäristötoimen siirrolla arvioitiin saavutettavan mm. parempaa asiantuntemusta, erikoistumismahdollisuuksia, puolueettomuutta ja riippumattomuutta sekä toiminnan yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta. Ympäristöministeriön mielestä synergiahyödyt olisivat merkittäviä, jos pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon lisäksi myös ympäristötoimi ja rakennusvalvonta siirtyisivät itsehallintoalueille. Pelastustoimen hallinnollinen uudistus etenee Pelastustoiminnan valtakunnallisen johtamisen, suunnittelun, ohjauksen, valvonnan ja koordinaation vahvistamis- ja parantamistavoitteet on kirjattu 6 Rakennettu Ympäristö 1/16
Sipilän hallitusohjelmaan. Nyt uudistus on kytketty itsehallintoalueiden muodostamiseen ja sen toteuttamiseksi sisäministeriö on asettanut erillisen kolmivuotisen hankkeen. Pelastustoimen uudistuksesta vallitsee vahva yksimielisyys; pelastustoimi halutaan irrottaa kuntaorganisaatiosta ja rakentaa uusi organisaatio tiiviisti SOTE-uudistukseen kytkeytyen. Rakennusvalvontatoimen sisällöllinen uudistus tarpeen Lauri Tarasti nosti selvitystyössään suuntaviitaksi asiakaslähtöisyyden, sen lisäksi, että hän selvitystyössään tavoitteli maakuntahallintoon ymmärrettävyyttä, yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista. Tavoitteet ovat mitä parhaimmat myös rakennusvalvontatoimen jatkokehittämiselle. Samalla tavalla kuin pelastustointa uudistetaan erillishankkeella, pitäisi rakennusvalvontatoimen valtakunnallisen rakenteen pohtimisen rinnalla valmistella rakennusvalvontatoimen sisällöllistä uudistusta. Minkälainen on maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja maakuntaviraston hallinnoima ja johtama rakennusvalvontatoimi? Mikä on se yhtenäinen toimintatapa, jolla 18 maakunnassa tai tulevaisuuden kunnissa toimitaan? Miten asiakaslähtöisyyttä toteutetaan rakennusvalvonnan lupamenettelyssä ja työnaikaisessa valvonnassa? Kaikki kehittämisehdotukset, Rakennustarkastusyhdistys RTY:n ja erityisesti virastopäällikkö Lauri Jääskeläisen tekemät selvitykset ja raportit sekä eri tahojen normien purkuehdotuksina tehdyt ehdotukset ja esimerkillisesti toimivien rakennusvalvontayksiköiden erilaiset toimintatavat tulisi nyt koota aineistoksi, jonka pohjalta maakunnallisesti hallinnoitu asiakaslähtöinen rakennusvalvontatoimi rakennetaan. Kaikki yhteistoimintatavat ja niiden kokemukset kannattaisi myös kerätä. Tälläkin hetkellä eri puolilla maata on käynnissä organisaatiouudistuksia, joissa kootaan uudella tavalla rakennusvalvonta lähelle maankäyttöä, ympäristönsuojelua sekä elinkeino- ja infrapalveluita. Kokemukset myös näistä Kuva: Henna Helander Lauri Tarastin selvitysehdotus Selvitysraportissaan Lauri Tarasti esittää, että itsehallintoalue, jota hän ehdottaa jatkossa kutsuttavan maakunnaksi, päättäisi rakennusvalvonnan järjestämisestä. Hän lisäksi esittää, että laissa myöhemmin säädettävät kriteerit täyttävä kunta tai kunnat voivat ilmoittaa ottavansa tehtävän hoitaakseen. Järjestämisvastuu rakennusvalvonnasta kuuluisi maakunnille, mutta sellainen kunta tai kunnat yhdessä, jotka täyttäisivät maankäyttö- ja rakennuslakiin säädettävät rakennusvalvonnan palvelujen tuottamisen vähimmäisedellytykset, voisivat kuitenkin halutessaan ottaa rakennusvalvonnan tehtävät hoitaakseen maakunnalta. Sellaisten kuntien alueilla, joilla kunta ei yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa ota tehtävää hoitaakseen, tuottaisi rakennusvalvonnan palvelut maakunta. Maakunnan ja niiden kuntien, jotka ottavat tehtävän hoitaakseen, tulee rahoittaa toiminta rakennusvalvontatoiminnasta perittävillä maksuilla. Samalla kun valtiovarainministeriössä pohditaan maakuntahallinnon organisoinnin jatkotoimia, Tulevaisuuden kunta -hankkeessa pohditaan kuntien roolia, tehtäviä ja asemaa suhteessa itsehallintoalueisiin. Juha Sipilän hallituksen hallintouudistus on historiallisen iso ja nyt rakennusvalvontatoimi on eittämättä osa tätä uudistusta. tulisi ottaa mukaan rakennusvalvontatoiminnan sisällön uudistukseen. Epäbyrokraattista ja palvelevaa rakennusvalvontaa arvostetaan Ennen kuin lainsäädännöllä voidaan määritellä, minkälaista asiantuntemusta ja erityisosaamista rakennusvalvontatoimessa vaaditaan, tulisi nykyistä tarkemmin tietää ja myös päättää, miten uusi yhtenäinen ja asiakaslähtöinen rakennusvalvonta toimii. Rakentamisen Ruusut tammikuussa saaneet OP Ryhmän toimitilahankkeen ja Meripaviljongin rakennuttajat antoivat kiitospuheissaan tunnustusta osaavalle suunnittelulle ja toteutukselle sekä asiantuntevalle viranomaisyhteistyölle. Valistuneet tilaajat ja rakennuttajat osasivat arvostaa epäbyrokraattista, kannustavaa ja palvelevaa rakennusvalvontaa. Sellainen rakennusvalvontatoimi koko maahan! Arkkitehti SAFA Aila Korpivaara. Rakennettu Ympäristö 1/16 7
TAPANI MÄKIKYRÖ Rakennusvalvonnalle malli arvioida tuottavuuttaan Suomessa, ja Euroopassa laajemminkin, vallitsee epätietoisuus rakennusvalvontatoimen tuottavuudesta: miten se lasketaan, mitä tarkasteluun otetaan mukaan ja mihin resursseja kannattaisi kohdentaa. Tuottavuusajattelun muotoutumattomuus on toiminnalle haitallista. Voidaan ounastella, että viranomaistoimintaakin aletaan asemoida ja osoittaa sille resursseja työn asiakastuottavuuden perusteella. Jos silloin rakennusvalvonnan tavoitteita ja resursseja asetetaan vain kulubudjetin tai henkilömäärän lähtökohdista, jää toimi varjoon ja asiakkaille ja hankkeille paljon lisäarvoa tarjoamatta. Rakennusinvestointien hintakin olisi tuolloin oikeampi mitoituslähtökohta, jos mahdollisia lisäarvotavoitteita ei vielä osata määrittää. Rakennusvalvonnan operointikenttä on täynnä mahdollisuuksia. Lisäarvo voisi nousta jopa miljardiin Tuottavuusajattelua tukee myös Hallitusohjelma 2015, liite 3, Kuntien ohjaus ja valvonta: Palvelujen sisältöjen normittamisesta siirrytään palvelujen tulosten seuraamiseen. Rakennusvalvonnalla olisi erinomaiset mahdollisuudet vastata haasteeseen. Suomessa toiminnan lisäarvo voisi tavoitteellisesti kehitettäessä muutamassa vuodessa nousta vuositasolla jopa miljardiin euroon. Mahdollisuus pitää ensin arvioida, sitten tavoitteistaa ja nostaa tietoisuuteen. Ajankohta suorastaan vaatii sitä. Eletään ilmasto- ja energia-asioiden murrosta monine laatu- ja vauriokipuiluineen vielä vuosikymmeniä. Artikkelissa arvioidaan Oulun rakennusvalvonnan jo vuosia käyttämistä laadunohjauksen keinoista lähtien, mitä ja mistä lisäarvoa olisi hankkeille tuotettavissa, ja millä edellytyksillä rakennusvalvonnat saisivat lisäarvon tuottamisen laajasti käyntiin. Mittarina ovat lähinnä eurot. Esitetyt arviot ovat oikeansuuntaisia, mutta lukuarvoiltaan osin viitteellisiä. Siksi puhutaan väittämistä ja johtopäätöksistä. Lisäarvon tuottaminen; väittämät ja johtopäätökset PÄÄVÄITTÄMÄ (1): Suomen rakennusvalvonnat voisivat tuottaa toimintansa tavoitteellisen kehittämisen jälkeen arviolta miljardiin euroon vuodessa nousevaa erityistä lisäarvoa hankkeille ja lopulta yhteiskunnalle. Mukana arvioinnissa ei ole vielä esimerkiksi elä- mänlaatua, estetiikkaa ja rakenteellista kestävyyttä. Toiminnan kohdentaminen ei juuri aiheuttaisi kokonaiskustannuksen nousua. Samanaikainen digitalisointi vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. (Kuva 1. Koonti ohjaustyön vaikuttavuudesta) Rakennusvalvonnan poikkeuksellisen mahdollisuuden lisäarvon tuottamiseen luo maankäyttö- ja rakennuslaki. Yksinkertaistettuna, talonrakentaminen on lakisääteisesti luvanvaraista, ja lähes kaikki rakennushankkeet menevät rakennusvalvonnan ohjaus-, lupa- ja valvontaprosessien läpi. Toista operatiivista tahoa vastaavalla herkällä ja kattavalla vaikuttamismahdollisuudella ei ole. VÄITTÄMÄ 2: Lisäarvon tuottamiselle on olemassa lähes ehdoton kynnysehto. Rakennustuotannon onnistumisen ja laadun kannalta tärkein kehittämishaaste kohdistuu rakennusvalvontaprosessin sujuvuuteen ja ennakoitavuuteen sekä naapuriristiriitojen ja valitusten sovitteluun. Lupaehtojen ja päätösaikataulujen epätietoisuudella ja turhalla viivästymisellä on kova hintansa. Muihin tuottaviin lisäarvo- ja laatukohtiin päästään vain positiivisen vuorovaikutuksen ja palveluasenteen kautta. (Kuva 3. Palvelun ennakoitavuuden hinta) Ratkaistavia laatuvajeita tai osaamispuutteita esiintyy varsinkin rakennusten kosteus-, home- ja sisäilma-asioissa. Ne ovat suomalaisen rakentamisen suurin ja kallein ongelma. Niiden vaurioiden seurannaiskustannus on vuodessa jopa miljardeja euroja. Ja kääntäen, rakennusvalvonnan lisäarvon tuottamismahdollisuus on suurinta juuri niiden vaurioiden torjunnassa ja korjaamisessa. VÄITTÄMÄ 3: Rakennusten kosteudenhallinta on lisäarvon näkökulmasta tuottavin alue, ja siinä on vielä paljon tehtävissä. Kuivaketju10:llä päästään läpimurtoon tavoitteessa. Toimintamalli on kehitteillä Oulun rakennusvalvonnan ja ympäristöministeriön yhteishankkeena. Yhteistyöhalukkuus sen kehittämiseen 8 Rakennettu Ympäristö 1/16
mm. kaupunkien rakennusvalvonnoissa ja alan keskeisissä tahoissa on ollut kannustavaa. Kuivaketju10 tulee jalkautukseen ja käyttöön v.2016 aikana. (Kuva 4. Lisäarvoa kosteudenhallinnasta, Kuva 5. Kuivaketju10- prosessi) Ilmastonmuutoksen hillintätoimet nostavat esiin osaamispuutteita energiansäästössä, energialähteiden valinnassa ja vaurioriskien hallinnassa. Puutteiden parempi hallinta rakennusvalvonnan ohjauksen keinoin tuottaa selvää lisäarvoa hankkeille. (Kuva 6. Lisäarvoa energiatehokkuudesta) Suunnitelmallisen korjaamisen määrä sen tarpeeseen ja korjausvelkaan nähden on riittämätön. Luonnollinen lisäystavoite on velan kasvun taittava 4 5 mrd/v. Työvoimavaltaisena korjaamisen lisääntyminen rakennusvalvonnan myönteisten toimien ja motivoinnin vaikutuksesta olisi seurannaisvaikutuksineen miljardilisä koko yhteiskunnan talousaktiviteettiin. (Kuva 7. Lisäarvoa korjaamisen lisääntymisestä) Selvää lisäarvoa voidaan tuottaa myös rakennusvalvonnan lupavaiheen ohjauksella, joka kohdistuu turhien laajuusneliöiden karsimiseen tilasuunnittelua tehostamalla ja vanhusväestön kotona-asumisen mahdollistamiseen tilojen esteettömyyttä pa- rantamalla. (Kuva 1. katso koonnin alimmat rivit: Tilatehokkuuden parantaminen, Vanhusväestön kotona-asuminen) JOHTOPÄÄTÖS 1: Jos lisäarvoa halutaan tuottaa koko valtakunnan alueella, on yhdistyneiden tai yhteistyössä toimivien rakennusvalvontayksiköiden koon oltava vähintään 10 hlöä, väestöpohja tällöin noin 60 000 as. Henkilöstö olisi puoliksi ns. erikoisalojen asiantuntijoita ja rakennusvalvonnan laaja-alaisia moniosaajia, joita viimeksi mainittuja pienet yksiköt yksin toimiessaan edellyttävät. Henkilöstön rakennemuutos tapahtuisi tavoitteellisesti lisäkoulutuksen ja vaihtuvuuden kautta. (Kuva 2. Isommat RV-yksiköt) JOHTOPÄÄTÖS 2: Rakennusvalvontojen, varsinkin isojen, pitäisi kohdistaa erityinen laatutyönsä oman osaamisensa rajoissa yhteen tai korkeintaan muutamaan vaikuttavimpaan laadun vajeeseen. Näin hankkeille voisi syntyä säästö- tai tuottavuuspotentiaalia moninkertaisesti laadun tuottamiskustannuksiin ja lupamaksuihin verrattuna. Jos tavoitteellisessa työssä onnistutaan pitkäjännitteisesti, yksin kosteusvaurioiden jälkikustannuksissa säästöä voisi lopulta kertyä jopa yli miljardi euroa vuodessa. (Kuva 1. Koonti ohjaustyön vaikuttavuudesta) Kuva 1. Koonti: Arvio RV:n ohjaustyön mahdollisuuksista ja vaikuttavuudesta / T.Mäkikyrö 2016 Rakennusvalvonnan ennakkoohjauksen aihe ja vaikutus (tulos koko maata koskien/v) Lupavalmistelun ja valituskäsittelyn sujuvoittaminen ja pitkitt.estäminen; 3,6 vrk (n.5%), inv. 20 mrd/v, kork.7% Kosteusvaurioiden ja huonon sisäilman aiheuttamat kustannukset 1,5...9 mrd/v; alenema 50%, siitä Energiansäästö rakennusten kaikessa energian kulutuksessa, arvio; Oulun v.2014 tulos x 10 20 Korjausvelan kasvun taittuminen, korjaamisen määrän kasvu 4...5 mrd/v seurann.vaikutus kuntiin Tilatehokkuuden parantaminen, ok-taloissa -2 m2 / okt (n. 1 %) Vanhusväestön kotona-asuminen est.ohjaus 20 asuntoa / 100 000 as / v tulos; 30 asuk., 2 lisävuotta, 6700 /v Vuoden ohjaustyön säästö (S.) tai luotu säästöpotentiaali(sp.) Lisäkustannus, RV S. 14 milj. (m ) - S. 20... m kumuloituva vuosisäästö SP. 375... m 20v. SP. 250...500 m 0 50 vuotta Tal. aktivit. nousu jopa 4...5 mrd/v, vaikutus suuri? S. 40 m investointi SP. 120 m elinkaari S. 20m eläm.laatu etu kunnille 7 m / v 1) Vuoden ohjaustyön tuotto yht. SP. 1 mrd n. 7 m - 1) - 1) - 1) - 1) Edellytykset, RV: omavaraisuus, oltava tavoite ja seuranta - Asenne, aktiivisuus, laatutavoitteet - Hyvä työnhallinta, aikataulutus - Hankkeeseen mukaan meno - Valitusuhkien ennakko-sovittelu - RV:n lisäresurssi 10 %, isot yksiköt - Erikoisosaaminen; Kuivaketju10, kosteusasiat, talotekniikka ym - Aktiivisuus, tavoitteellisuus; 20 v. - Erikoisosaaminen; energia-asiat ym - Isot yksiköt 10 hlöä, aktiivisuus - Erikoisosaaminen; energia-asiat, kosteusasiat, korjaustekniikka - Isot yksiköt 10 hlöä, aktiivisuus - Erikoisosaaminen; tilasuunnittelu - Isot yksiköt, aktiivisuus, tässä okt:t --- --- Edellyttää 30 hlön/100000as kotonaasumista 2 vuotta laitoksen sijasta Digitalisointi tehostaa lisäresursseja ilman kokonaiskust. nousua 1) Digitalisointi tehostaa, vapauttaa resursseja lisäresurssi laaduntavoitteluun ilman kokon.kust.nousua Rakennettu Ympäristö 1/16 9
KAIKEN PERUSTA: On asetettava tavoitteet ensin rakennusvalvonnan oman asenteen, osaamisen ja yhteistoiminnan kehittämiselle ja sitten lisäarvon tuottamiselle sekä toteutettava niiden seuranta. Toimintakentän murros tarjoaa mahdollisuuden Rakentamisen kenttä on voimakkaimmassa murroksessa vuosikymmeniin. Se koettelee osapuolia. Ilmastonmuutoksen eteneminen on tunnustettu tosiasia. Sitä yritetään hillitä rakennusten energiaasioiden jyrkillä muutoksilla. Niitä ei vielä hallita. Sääilmiöiden nopeat vaihtelut yleistyvät. Ne edellyttävät uudenlaisia rakenteita ja työmenetelmiä. Niitäkään ei vielä riittävästi osata. Rakennusten kosteus- ja homevauriot ja niistä johtuva huono sisäilma ovat seuraamuksiltaan miljardiluokkaa, tietolähteestä riippuen 1,5 9 mrd Pienten rakennusvalvontayksiköiden yhteistoiminta / yhdistyminen Periaatteellinen kehittymispolku erityisen lisäarvon tuottamiseen Mo = moniosaaja, yleislääkäri perustyö luvat, valvonta E o = erikoisosaaja, erikoislääkäri, aktiivinen ote rakentamisen murroksessa laadun (vajeissa) tavoitteellinen ennakoiva ohjaus lisäarvoa hankkeille Ohjausta yksikön oman Eo - osaamisalueensa mukaan: Kantavat rakenteet - Kaupunkikuva/Arkkitehtuuri - Rakennusfysiikka - Energia-asiat - Talotekniikka - Asuttavuus/Esteettömyys - Juridiikka Kuva 2. Viitteell. arvio ennakoitavuuden vaikutuksesta Rak.lupa- tai oikaisu-/valitusvaiheen keston muutos, johon ei varauduttu aiheuttaa usein suunnitellun käyttöönoton / varatun resurssin ajankohdan siirtymistä lisäkust. 14 milj. / v. Rakennuslupien valmisteluajat noin 2 vk vuosi Suunnitelman jumppaus ennen hakem. jättöä herkintä yhteistyötä syntyy eroja/jälkimakuja. Jumppaus sujuvasti hyvällä asenteella tuo posit. esille lisäarvoa tuottavat laatutekijät ( ) Päätösajankohtien ja -ehtojen ennakointi on tärkeintä. Edellyttää hyvää työnhallintaa ja osapuolilta asennetta ja ihmissuhdetaitoa! Sovitun resurssin / ajankohdan siirtyminen on kallista (rahoitus, koneet, vuokraus sanktiot). -72 vrk; arvioitu viitteell. aika luvan lainvoimaan -3,6 vrk; em. ajan ennakoimaton jatkuma (5 %) -20 mrd ; vuosi-investointi (matalasuhdanne) -7%; investoinnin odotustuotto lisättynä käyttöönoton (vuokraus)häiriöiden kustannuksilla -70 milj. ; Suomen RV:n kokonaiskulut / vuosi Kuva 3. 10 Rakennettu Ympäristö 1/16
Kosteusvaurioiden ja huonon sisäilman seuraamusten vuosikustannusten arviot vaihtelevat 1,5 9 mrd (vaihteluväli=?) ja ovat pääosin sairauksien hoitoa sekä työtehon laskua ja työstä poissaoloa. Vaurioiden vähentäminen edellyttää erikoisosaamista ainakin energia- ja kosteus- sekä rakennusterveysasioissa. Isoilla, >10 hlön RV-yksiköillä, joissa em. asiantuntijoita, mahdollista saada merkittävä muutos vauriotilanteeseen. RV aktiivisella otteella ja ohjelmoidusti mukaan mennen koordinoisi, tukisi, motivoisi rakentamisprosessin joka vaiheessa, yksi keino on: Kuivaketju10 + tilaajan kosteuskoordinaattori. Viitteellinen arvio RV:n vaikutuksesta: Vauriokust. vähenee 50% 20 v. aikana, RV:n työn osuus siitä puolet eli 375 m alarajan 1,5 mrd / v mukaan arvioituna. Lisäresurssin tarve arviolta 7 m (10%). Huom! Odotusaika 20v eritt. varovainen! Kuva 4. Kuva 5. Rakennettu Ympäristö 1/16 11
Oulu on asettanut energiansäästölle TAtavoitteet vuodesta 2008 alkaen. Yksikkö on perehtynyt energia-asiaan, sen kehitykseen sekä ennakko-ohjannut rakennuttajia määräystasoa selvästi parempiin, turvallisiin valintoihin. Vuoden 2014 TA-tavoitteet energiankulutukselle uudisrakentamisessa on esitetty piirroksessa, samoin vastaava toteutunut tilanne. Oulun ohjaustavoite (toteuma) 2014: Rakennusten energiansäästöpotentiaali (50v periodi) kokonaisvaltaisesti ohjaten; Taloussähkö 3 m (3,6) Lämmin käyttövesi 2 m (2,2) Tilatehokkuus 5 m (4,2) Vaipan lämpöhäviöt 12 m (18) Yhteensä 22 m (28 m ) lisäkulua rakennuttajille n. 2 m Koko maa: 10 20 x Oulun toteuma Edellytys; uudenlainen tavoiteasettelu, isot yksiköt, erikoisosaajat, massaohj. Kuva 6. Korjausvelkaa on lähes 50 mrd määrä kasvanut jopa 3 4 mrd vuodessa. Velka on pääosin aiheutunut kosteus- ja homevaurioista sekä kiinteistönhoidon ja kunnossapidon laiminlyönneistä ja liian myöhäisistä korjauksista. Korjausvelan kasvun saaminen hallintaan on pakollinen tehtävä. Se edellyttää vuodessa 3 5 mrd lisäystä korjaamiseen. Korjaaminen on työvoimavaltaista ja usein pienimuotoista. Sen vaikutus kuntien talousaktiviteettiin on suuri. Korjaaminen on pääsääntöisesti luvanvaraista ja kulkee RV:n ohjauksen ja katselmusten kautta. Turvallinen ohjaaminen edellyttää energia- ja kosteusasioiden sekä korjaustekniikan erikoisosaamista. RV:lla on ohjelmoidusti erinomainen mahdollisuus monin keinoin vaikuttaa järkevän korjaamisen ylösajoon. Korjaamisen määrä on juuri ohittanut uudisrakentamisen määrän. Kuva 7. euroa vuodessa. Ongelma on kärjistynyt viime vuosina äärimmilleen. Kysymys on ensisijaisesti ihmisten terveydestä ja työkyvystä, niiden kustannuksista ja inhimillisestä hädästä. Murrostilanteessa asiantuntevalla, riippumattomalla ja palvelevalla rakennusvalvonnalla täytyy olla kysyntää. Diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrö. Rakennusvalvonnan johtaja, eläkkeellä 12 Rakennettu Ympäristö 1/16
RAIJA HYNYNEN Ohjelmalla tukea ikääntyneiden asuinolojen parantamiseen Väestöstämme yli miljoona henkilöä on yli 65-vuotiaita. Vuonna 2030 heitä on noin 1,5 miljoonaa. Ikääntyneiden asumisen kehittäminen koskettaa siis suurta väestöryhmää ja erilaisia tarpeita. Asumisen tukemiseksi tarvitaankin monenlaisia toimenpiteitä. Näitä toteutetaan ympäristöministeriön koordinoimassa kansallisessa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa vuosina 2013 2017. Kohderyhmänä ohjelmassa ovat 65 vuotta täyttäneet, mutta myös nuoremmat väestöryhmät ennakoinnin ja varautumisen kautta. Ohjelmalla vaikutetaan sekä ikääntyneiden kansalaisten ja kuntien sekä asunto- ja rakennusalan toimintaan. Sen toteutukseen osallistuu laaja joukko yhteistyötahoja valtion, kuntakentän ja järjestöjen puolelta. Toimintaan vaikutetaan mahdollisimman laajasti Ohjelmalla vaikutetaan sekä ikääntyneiden kansalaisten että kuntien ja asunto- ja rakennusalan toimintaan. Ohjelman päätavoitteena on parantaa ikääntyneiden asumisoloja siten, että he voivat asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista toimintakyky huomioon ottaen. Osatavoitteita ovat: tukea ikääntyneiden omaa asumiseen liittyvää varautumista ja ennakointia, vaikuttaa kuntien toimintaan ikääntyvän väestön asumisen ja elinympäristön osalta, suunnata asunto- ja rakennusalan toimintaa huomioimaan ikääntyneiden asumisen tarpeita, parantaa toimijoiden yhteistyötä ja luoda ikääntyneiden asumista tukevia toimintamalleja. Ikääntyneen väestön asuinolojen parantaminen on laaja yhteinen asia. Kun kyse on asumisesta, rakentamisesta, yhdyskuntien ja liikenteen kehittämisestä, on myös kyse palveluista, innovaatioista sekä kuntien ja yritysten toiminnasta. Kannusteena on Esteettömien asuntojen tarpeeseen vastaaminen korjaamalla ja uustuotannolla. Rakennettu Ympäristö 1/16 13
Kuvat: Ympäristöhallinnon kuvapankki Kotona asuminen on ikääntyneiden toive. se, että ikääntyneiden hyvät asuinolot vähentävät palvelujen tarvetta ja myöhentävät osaltaan siirtymistä kalliiseen palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Jotta ikääntyneet voivat asua pitempään kotona, tarvitsemme vuoteen 2030 mennessä arviolta noin miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa. Asuntokannassamme on näistä valmiina vasta noin kolmasosa. Puuttuvat kaksi kolmasosaa on saatava uustuotannon kautta ja asuntoja korjaamalla. Olemassa olevan asuntokannan korjaaminen ikääntyneiden tarpeita vastaavaksi on ohjelman keskeinen kysymys palvelutarjonnan ohella. Keinoja rakennuskannan ja asuinympäristön esteettömyyden ja turvallisuuden parantamiseksi on jo olemassa. Valtio tukee hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin ja avustaa pienituloisia ikäihmisiä korjaamaan kotiaan esteettömäksi. Ikääntyneiden asumista voidaan tukea myös monilla muilla keinoilla. Arjen sujumista voidaan edistää monenlaisilla palveluilla, kuten lähi-, tuki- sekä kiinteistöpalveluilla. Hyvinvointi- ja ICT- teknologia tarjoavat myös uudenlaisia mahdollisuuksia kotona asumisen tueksi. Korjausneuvonnasta apua asunnon omistajalle Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmalla herätellään kansalaisia varautumaan tulevaisuuteen. Koska kyse on laajasta ja moniulotteisesta asiasta, tarvitaan monia osapuolia kansalaisten lisäksi valtiota, kuntia, järjestöjä ja yrityksiä. Rakennus- ja asuntoalan toiminta on tässä merkittävä. Kaikkein tärkeimmät toimijat ovat kuitenkin kansalaiset itse, sillä noin 80 % ikääntyneistä asuu omistusasunnossa. Omaa kotiympäristöä ja sen toimivuutta on tärkeää tarkastella esteettömyyden ja turvallisuuden näkökulmista. Asunnon omistajan on itse tehtävä päätös esimerkiksi esteet tömyyden ja toimivuuden parantamisesta asunnossaan. Omistajia voidaan kuitenkin tukea tässä päätöksenteossa ja korjausten teettämisessä. Neuvonnalla ja muulla tiedon välittämisellä on tärkeä merkitys. Esi merkkinä tästä tuesta on kuntien korjausneuvonta. Myös uustuotannon suhteen asunnon ostaja eli tuleva omistaja on avainasemassa. Asunnon ostajilla on tärkeä rooli vaatia hyvää arjen toimivuutta tukevia ratkaisuja asunnoissa. Kun kysyntä kasvaa, asunto- ja rakennusala alkaa myös tuottaa tarpeita vastaavia asuntoja. Yksi selkeä esimerkki tästä on senioritalojen rakentaminen. Ohjelmassa painotetaan myös kuntien roolia kokonaisvaltaisessa suunnittelussa ja ikääntyneiden asumisen tukemisessa. Samankaltainen tavoite on myös vanhuspalvelulaissa. Se velvoittaa kunnat laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön hyvin- 14 Rakennettu Ympäristö 1/16
voinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi. Suunnittelussa painotetaan kotona asumista, ja esimerkiksi asuinolot, liikennepalvelut ja ympäristön esteettömyys ovat osa tätä suunnitelmaa. Tämä edellyttää laajaa yhteistyötä sekä kunnan eri toimialojen kesken että muiden tahojen kanssa. Esteettömiä asuntoja tarvitaan paljon Väestökehityksen myötä esteettömien asuntojen kysyntä tulee kasvamaan huomattavasti, mutta asuntokantamme muuttuu kuitenkin hyvin hitaasti. Jotta ikääntyneet voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, tulee heillä olla toimiva ja turvallinen asunto. Julkisuudessa on esitetty, että esteettömyysmääräykset aiheuttavat korkeita rakentamiskustannuksia ja että kalliiden asuntojen ongelma poistuisi esteettömyysmääräyksiä lieventämällä. Ympäristöministeriön vuoden 2014 selvityksen mukaan esteettömyydestä johtuvat kerrostalojen rakentamiskustannukset ovat hyvin alhaiset suhteessa niistä saataviin hyötyihin. Esteettömyyden rakentamiskustannukset olivat kuusikerroksisen talon kol miossa 31 euroa/m 2 ja yksiössä 63 euroa/m 2 Helsingissä 2014 kustannustasolla. Tässä on otettu huomioon esteettömyysmääräysten mukaisesti asuntojen sisätilat, yhteistilat, sisäänkäynnit ja piha-alueet. Jälkikäteen esteettömyyskorjausten kustannukset ovat moninkertaisia verrat- tuna uustuotantoon, toki näitäkin korjauksia tullaan tarvitsemaan. Esteettömyydessä on kyse hyvästä suunnittelusta, sen avulla saadaan aikaan tehokkaita esteettömiä asuntoja eikä hukkatilaa synny. Esimerkiksi esteetön kylpyhuone mahtuu alle neljään neliöön. Merkittävä vastuu on myös tilaajalla, jonka tulee selkeästi tuoda esille, haluaako panostaa tehokkaan ja toimivan esteettömyyden suunnitteluun. Tulevaisuudessa jokaista esteetöntä kerrostaloasuntoa kysyy suuri määrä ikääntyneitä, jotka kilpailevat muiden toimivaa asuntoa etsivien kanssa. Mikäli esteettömiä asuntoja on tarjolla liian vähän, niiden hinnat kohoavat markkinoilla nopeasti. Tämä näkyy jo tällä hetkellä palvelujen läheisyydessä olevien hissitalojen asuntojen hinnoissa. Paikallisissa hankkeissa luodaan toimintamalleja ja vahvistetaan toteutusta Jälkiasennushissi on tehokkain keino edistää esteettömyyttä, sillä se hyödyttää monia asuntokuntia vuosikymmenten ajan. Valtakunnallinen hissihanke ARAn johdolla on edistänyt jälkiasennushissien rakentamista olemassa olevaan asuntokantaan. Hankkeen käynnistämä alueellisten hissityöryhmien toimintamalli tuo yhteen kunnat, rakentajat sekä järjestöt. Ympäristöministeriö, Lahden kaupunki ja Lahden ammattikorkeakoulu toteuttivat kehittämishankkeen, jossa luotiin toimintatapa ikääntynei- Esteettömien asunnoilla on kysyntää. Rakennettu Ympäristö 1/16 15
Kuvat: Ympäristöhallinnon kuvapankki den asuinolojen kartoittamiseen ja parantamiseen sosiaali- ja terveystoimen ja asuntotoimen yhteistyönä. Ympäristöministeriö ja Tampereen kaupunki ovat yhdessä järjestöjen kanssa toteuttamassa ikäystävällisen Hervannan kehittämishanketta. Siinä asuinaluetta ja palveluja kehittämällä edistetään ikääntyneiden asukkaiden aktiivista elämää ja itsenäistä asumista. Jälkiasennushissi on tehokas tapa parantaa asuinoloja. Väliarvioinnista tukea ohjelman loppukauden suuntaamiseen Ympäristöministeriö teetti Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tueksi väliarvioinnin. Sen mukaan ohjelma on suunnattu keskeisesti toimintaympäristön haasteisiin. Ohjelman merkittävimmät tulokset tähän mennessä liittyvät erityisesti jälkiasennushissien rakentamiseen, asuntojen korjausavustusten määrärahan turvaamiseen, ikääntyneiden asumisen ennakointiin ja varautumiseen, sekä uusien toimintamallien kehittämiseen. Arvioinnin mukaan ohjelman tulee jatkossakin keskittyä mm. asuntojen ja rakennusten sekä asuinalueiden esteettömyyden ja turvallisuuden lisäämiseen, kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen, sekä asukaslähtöisempien asumismuotojen ja asumisen yhteisöllisyyden kehittämiseen. Myös ennakointiin ja varautumiseen tulee panostaa edelleen, kuten myös ikääntyneiden asumistarpeisiin liittyvään julkiseen keskusteluun. Keinoina ovat tiedon tuottaminen, viestintä ja koulutus. Valtakunnallinen ohjelma on nostanut ikääntyvän väestön asumisen kehittämisen painoarvoa. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin nykyistä laajemman toimijajoukon resursseja sekä asenneilmapiirin muutosta toimijoiden ja kansalaisten keskuudessa. Ohjelman loppukaudella yhteistyötä kuntasektorin ja rakennus- ja kiinteistöalan kanssa tullaan vahvistamaan. Doctor of Philosophy Raija Hynynen. Asuntoneuvos. Ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto. Kuntien korjausneuvonnasta saa tietoa ja tukea asuntojen korjaamiseen vastaamaan ikääntyneiden tarpeita. Lisätietoa: http://www.ymparisto.fi/fi-fi/asuminen/ Ikaantyneiden_asuminen 16 Rakennettu Ympäristö 1/16
Utrecht. Toisto on arkkitehtoninen selkäranka, vankka pohja elämälle ja enemmänkin: se on provokaatio individualismille; ikuiselle ilmiölle. ULLA VAHTERA Konttiasumisknoppeja Rakennusvalvontaviranomaisen vakioasiakkaan kyselytunnin aiheena tapasi olla kontti. Helsingin rakennusvalvontaviraston kantaasiakkaisiin kuuluvat vilpittömän pyöreäsilmäiset ideoitsijat, jotka ovat keksineet, että ulkomaisten esimerkkien tavoin myös Suomen pääkaupungissa voisi asua konteissa. Oivaltajat ovat havainneet, että asuntopulaa on. Toinen havainto on ollut, että asuntojen hinnat ovat karanneet tavoittamattomiin niin omistus- kuin myös vuokra-asumisessa. Taustoitusta seuraa itse asia: esitellään tuote, joka on kontti. Esitelty repertoaari on laaja eri kokoisista käytetyistä merikonteista puusovelluksiin saakka. Välimaastossa ovat pitkälle varustellut, sekarakentein kootut siistit ja anonyymit paketit, jotka mahdollistavat lievää esteettistä virittä mistä. Asiakkaan agendan kolmas paragrafi on valokuvakavalkadi hollantilaisia esimerkeistä, aina. Edellä kuvatun kolmiosaisen asiapaketin kanssa lähestytään pääkaupungin rakennusvalvontaviranomaista 2 5 kertaa vuodessa. Jokaisen käynnin kohdalla on lopputulema ollut, ettei rakennusvalvontavirasto juurikaan aseta ylittämättömiä esteitä konttiasumiselle. Pikemminkin päinvastoin; rakennusvalvonta on katsonut velvoitteekseen osaltaan esittää sekä vaihtoehtoista että etenkin kohtuuhintaista asumista. Kontit voivat olla ratkaisu kumpaankin tarpeeseen, mikä asiakkaille on hyvin tehty selväksi. Tilausta on. Asiakkaalle on rakennettu tuki ja annettu kannustus edetä. Zürich. Brutaaliudessaan ikoninen klassikko: Freitag lab AG:n 25 metriä korkean myymälän, alueen maamerkin, on suunnitellut arkkitehdit Spillman ja Echsle jo vuonna 2006. Kaupattavat tuotteet ovat käytettyjen kuormapressujen modifikaatioita. Oivaltavin arkki tehtuuri on näennäisesti itsestäänselvyyttä: juuri tämä ratkaisu on oikea, juuri näin rakennetaan konteista (vrt. RY 1/09). Utrecht. Opiskelija-asuntorakennukset sumuisen niityn ja rakennetun ympäristön rajapinnassa. Rakennuspaikka on osuva: infrastruktuuri on järjestettävissä sujuvasti ja itse kappaleet asettuvat nokkelaksi osaksi diversiteetiltään sallivaa ympäristöä. Kuvat: Ulla Vahtera Rakennettu Ympäristö 1/16 17
Kuvat: Ulla Vahtera Tarjolla tänään Koska konttiasiakkaita ilmaantuu varsin usein ja esitetyt kysymykset toistuvat, on jokaisen osapuolen ajansäästön kannalta todettu järkeväksi virittää kirjallinen vakiovastaus. Sen sisältö ei niinkään ole painottaa rajoituksia, vaan antaa valistusta rakentamisessa yleisimmin käytettävistä termeistä ja niiden merkityksestä. Koetusti asiakkailla on aina ollut jotain tietoa rakentamisesta ja tälle pohjalle yleisvastaus on räätälöity. Kanta-asiakastarjous konttiasiakkaiden ydintietopaketiksi on kokonaisuudessaan seuraava: Milano, EXPO 2015. Maailmannäyttelyt ovat tilapäisyyden aarreaitta, josta myös arkkitehtonisten oivallusten ajantasaisin liikehdintä on selattavissa. Eestin paviljongin puuelementit ovat mielleyhtymä konteista. Keinut käyttäjineen rakentavat julkisivua aivan huippuarkkitehtuuria. Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto on eri rakennushankkeisiin ryhtyneiden käynnistämien asuntotuotantohankkeiden myötä syventynyt vaihtoehtoisiin rakentamistuotantotapoihin. Tällaisia ovat olleet merikonttien, tavarasäilöjen, parakkien sekä muiden vastaavien tilaelementeiksi verrattavien rakennusosien käyttäminen asuntorakentamisessa. Yhtenä perehtymiskohteena oli kesän 2013 Hyvinkään asuntomessuilla esillä olleen rakennushankkeen, nk. Merikonttikoti-Duokoti-Sinkkukoti - toteutuksen soveltaminen asuntotuotantoon. (Edellä kuvattu rakentamistapa yleisesti ilmaistaan jatkotekstissä sanana kontti.) Asiaa koskien tekivät Helsingin rakennusvalvontaviraston kaupunkikuva- sekä rakennusteknillisen osaston edustajat tutustumiskäynnin Tuusulaan. Kunnan johtava rakennustarkastaja Kaisa Nousiainen esitteli hankkeen rakennuslupakäsittelyä. Tapaamisen jälkeen tutustuttiin konkreettiseen kohteeseen merikonttiin rakennettuun asuntoon. Katsottiin, että rakennusvalvontaviraston on hyvä laatia raamitusta jatkohankkeiden toteutettavuudesta Helsingissä. Yleistä on, että: I. KAAVOITUKSEN kannalta konteista rakennettavat kohteet ovat pääsääntöisesti tilapäistä rakentamista, jolloin hankkeet etenevät seuraavasti: 1. Asemakaava-alueilla on mahdollista rakentaa rakennuslautakunnan myöntämällä viiden vuoden tilapäisellä rakennusluvalla. 2. Asemakaavasta on mahdollista hakea poikkeamispäätöstä rakennusvalvontavirastosta. Poikkeamispäätöksen myöntämisen edellytykset arvioi rakennusvalvontaviranomainen yhdessä kaavoittajan kanssa. Päätöksen tekee tapauksesta riippuen rakennuslautakunta, kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö tai kaupunkisuunnittelulautakunta. Kun rakennetaan asemakaavan mukaisesti, noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta sekä mitä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa määrätään. II. RAKENTAMISTA koskevat säädökset on jaoteltavissa pääpiirteiltään seuraavasti: 1. Pientaloksi konttien rakentaminen tutustumiskäyntikohteen mukaisesti on mahdollista sellaisenaan. Hanke on P3-luokan rakennus, jossa ei ole erityisiä paloturvallisuusvaateita, joita ei olisi mahdollista toteuttaa. Esteettömyyttä ei edellytetä kuin sisäänkäynnin osuudella Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa F1 noudattaen. 2. Rivitalo on pientalo ja sen rakentamisessa noudatetaan mitä edellä on mainittu lisäyksenä asuinhuoneistojen välisen palonkestävyyden ja ääneneristävyyden rakentaminen määräysten mukaisesti. 3. Kaksikerroksisten asuinkerrostalojen rakentamisessa noudatetaan mitä kohdassa 2 on mainittu. Rakenteellista paloturvallisuutta sekä ääneneristävyyttä on määrältään edellisiä enemmän. Kaksikerroksinen asuinkerrostalo voidaan suunnitella luokkiin P1, P2 ja P3. 4. Kolmikerroksisessa asuinkerrostalossa on esteettömyysvaatimusten toteuduttava. Rakennus ei enää ole P3-luokan rakennus, vaan palotekninen vaatimustaso kasvaa. Mikäli hanke toteutetaan tilapäisenä, ei määräysten mukaisuudesta koskien terveellisyyttä ja turvallisuutta tingitä. 18 Rakennettu Ympäristö 1/16
Milano. Hangaari on saanut uuden käyttötarkoituksen jatkaa elämäänsä taidehallina. Kontit ovat saaneet uuden ilmaisun taideteoksessa an sich. Milano, EXPO 2015. Peruskonttien uusperhe on pop-up-kulttuurissa. Siirtokelpoisena se notkeasti vastaa nopeasykliseen kysyntään. Oivaltava viimeistely tuottaa haluttavuutta ja pidentää elinkaarta. Harkintaa Edellä kirjoitettu on faktojen tykittämista. Se on perustietoa, joka tulee olla hallinnassa ja siksi se tulee nakuttaa asiakkaalle selkeimmällä mahdollisella tavalla. Kun jokaisella osapuolella varmuudella on perussäädökset, eli kova fakta sisäistettynä, voi varovaisesti lähteä tekemään harkintaa. Konttihankkeiden kohdalla harkinnanvaraisuuden kanssa pelaaminen on lopulta helppoa, sillä ainakaan toistaiseksi asiakkaat eivät ole kuvitelleet tekevänsä absoluuttisen pysyvää ympäristöä. Toisaalta rakennusvalvonnan puolesta estettä sellaiseenkaan ei ole. Luovaan virittämiseen on innostavaa antaa kannusteita; portaat raparalleista ovat ok, tavaralavat ovat varmuudella vankkoja, kierrätysmateriaalin käyttö suotavaa. Ongelmat Kaikesta laupeudesta huolimatta konttiasumista ei vaan synny. Olennaisin ongelma pääkaupungissa on sama kuin kaikessa rakentamisessa: rakentamispaikkoja ei ole. Asemakaavoja laaditaan täydellä teholla, rakennuspaikat valmistellaan rakentamiskelpoisiksi, tontteja luovutetaan. Kaupunki tekee ihan varmasti voitavansa. Se, mitä valmiiksi saadaan, viedään käsistä saman tien tarpeeseen, pysyvään rakentamiseen, jolle toteuttajia riittää yllin kyllin. On myös nähty tilanteita, joissa rakennuspaikkoja on eri hallintokuntien yhteistyöllä etsitty ja löydetty, mutta ne eivät sitten ole kelvanneetkaan konttiyrittäjille. Liikenneyhteydet eivät ole sopivia tai muuta vastaavaa on argumentoitu. Niinpä tälläkään tavalla ei päätä ole saatu avattua. Tosiasia on, että kaupungin käsiin jääneet rakennuspaikat, jotka eivät kelpaa pysyvän rakennustuotannon toteuttamiseen, eivät kelpaa konttiyrittäjillekään. Konttiasuinrakentamisyrittäjät hamuavat epäkurantteja rakennuspaikkoja, jotka ovat hyvien kulkuyhteyksien varrella. Toive on kauniin idealistinen, mutta usein mahdoton. Epäkurantteja, mutta asumisen mahdollistavia rakennuspaikkoja ei Helsingissä ole, sillä konttiasumisen kaltainen toteutus tarvitsee kuitenkin jonkinkaanlaisen infran. Jos kaupunki sellaisen saa aikaan, onkin rakennus paikalle jo Rakennettu Ympäristö 1/16 19
Kuva: Jussi Tiainen Helsinki, Päiväkoti Telkkä/Arkkitehtitoimisto Häkli Ky, Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy, pääsuunnittelija arkkitehti Seppo Häkli. Arkkitehti Seppo Häklin suunnittelemat rakennukset kertovat rehellisesti olevansa tilapäisiä. Ilmaus on tehty kauniisti. Rumuus ei ole tilapäisyyden peruste. Hyvin suunnitelluille kontti- ja tilaelementtiratkaisuille on jatkuvuudelle edellytykset. Niiden uusille rakennuspaikoille on rakennuslupaharkinta vain miellyttävä tehtävä. Häkli toteaa: Nyt on Suomessakin tehty muutama clt-tilaelementtirakenteinen kerrostalo, viimeisin on palkittu hieno Puukuokka. Myös Stora Enson tehtailla on valmiina seuraava puukerrostalo kontteina odottamassa siirtoa. Periaatteessa kyse näissäkin on konteista. Ne vaan tehdään asumiseen mitoitettuina, mikä on järkevää. Yllättävää on, että kerrostalossa on esim. talotekniikan osuus 25 % kokonaiskustannuksista, ja se kasvaa koko ajan. Yleensäkin talon rungon osuus on hämmästyttävän pieni, toteutustavasta riippuen noin 20 %:n luokkaa kokonaiskustannuksista. On järkevää tehdä rakenne, eli kontti asumiseen sopivilla mitoilla, eikä laivaukseen ja lavakuljetukseen sopivilla mitoilla. Ns. peruskontti on tosi kapea asumiseen. ottaja tuottaakseen pysyvää rakentamista. Yksityisille rakennuspaikoille ei menemistä ole; yksityiset maapohjan haltijat eivät epäsovinnaisuuksiin tartu. Absoluuttisen epäkurantit paikat, kuten teiden rampit, ovat epäterveellistä asuinympäristöä, jossa viimeistään ympäristöviranomaiset ovat epääjiä. Jos näin uskaliaaseen paikkaan rakentaa, on rakennussuunnittelun ratkaistava jo varsin monitasoiset ongelmat. Konteista sellaisenaan ilman erittäin osaavaa suunnittelupanosta ei ratkaisua löydy. Kaupunkikuva Maailma on väärällään mitä riemastuttavinta kontti-innoitusta. Siksi onkin hämmentävää, että ainakin toistaiseksi ovat asumiseen esitetyt arkkitehtoniset ratkaisut vailla mitään ambitiota. On vaan ne hollantilaiset esimerkit. Viranomaisen on hankala lähteä isoin palkein myötävaikuttamaan hankkeita, joissa ei vakavasti ole esitetty olevaa ympäristöä parantavaa estetiikkaa ja oivallusta. Murheellisinta on ottaa vastaan hakemuksia koulujen väistötiloiksi. Ne ovat kontteihin verrattavia tilaelementtejä, joiden kvaliteetin eteen ei ole tehty mitään. Näihin esitetään sijoitettavaksi lapsia viiden vuoden ajaksi. Viisi vuotta lapsen elämässä on iso osa koko lapsuutta. Hakijaa ei hävetä. Marttyyriys nostaa päätään, kun viranomainen edellyttää edes lievää esteettistä otetta edes niitä rimoituksia. Usein jopa maali on ylittämätön panostus. Tilanne on hämmentävä, sillä ei ole montakaan vuotta siitä, kun arkkitehti Seppo Häklin laatimien suunnitelmien pohjalta toteutettiin tilapäisrakennuksia, jotka edelleen ovat rakennustaiteen huippua. Häklin suunnitteluratkaisut tuottivat positiivisia mielleyhtymiä väliaikaistoteutusten mahdollisuuksiin. Oli iloa ja se on hyvin säilynyt ja kestänyt aikaa. Aivan varmasti myös konttiasunnot ovat toteutettavissa ilahduttavalla kvaliteetilla. Voikin sanoa, ettei viranomaisista ainakaan rakennusvalvonnan edustaja ole konttiasumisen estäjä. Sen sijaan voi todeta, etteivät konttien tarjoajat itse ole voitavaansa tehneet. Ratkaisevimmassa asemassa lopulta kuitenkin on rakennuspaikan saanti sekin ratkeaisi, jos kaupungin koneistolla oikeasti tahtoa olisi. Nämä kun on kanta-asiakkaan kanssa juteltu, poistuu hän kontteineen tyytyväisenä saamaansa palveluun. 20 Rakennettu Ympäristö 1/16