Bovallius-ammattiopisto TUETTU OPPISOPIMUSKOULUTUS

Bovallius-ammattiopisto TUETTU OPPISOPIMUSKOULUTUS

SISÄLLYSLUETTELO 1 Mikä on oppisopimuskoulutus?... 3 2 Oppisopimuksen purkaminen... 4 3 Tietopuolisen koulutuksen toteuttaminen... 4 4 Mitä tarkoittaa oppisopimuksen henkilökohtaistaminen?... 4 5 Kuvaus ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä ja ohjauksesta... 5 6 Tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen toteutuksen suunnitteleminen...5 7 Millaisia tukitoimia oppisopimuskoulutukseen voi saada?... 5 8 Käytännön toimintatapoja ruokailu ja poissaolot... 8 9 Työssäoppimisen arviointi... 8 10 Tietopuolisen koulutuksen arviointi... 8 11 Osallistumistodistus... 9 12 Työllistyminen... 9 13 Oppisopimus ja eläke... 9 Oppisopimuskoulutukseen liittyviä käsitteitä... 10 Oppisopimusta koskeva lainsäädäntö... 13 Lähteet... 13 Oppisopimusprosessin eteneminen Bovallius-ammattiopistossa... 14 2

1 MIKÄ ON OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimus on tehokas tapa kehittää osaamista ja ammattitaitoa, kouluttaa henkilöstöä uusiin tai muuttuviin tehtäviin, rekrytoida uutta henkilökuntaa tai kouluttautua yrittäjänä. Oppisopimuskoulutus on työssä tapahtuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä tietopuolisilla opinnoilla. Tuettu oppisopimus on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea opintoihinsa. Tuen tarve voi liittyä esimerkiksi kognitiivisiin haasteisiin, elämänhallintaan tai sosiaalisiin taitoihin. Oppisopimus edellyttää työsuhdetta. itse tai esimerkiksi kunnan työvalmentaja etsii sopivan työpaikan. Yleensä oppisopimusta edeltää työkokeilu, työharjoittelu tai oppisopimuksen ennakkojakso, jonka aikana työnantaja ja opiskelija tutustuvat toisiinsa ennen työsuhdetta. Tämä jakso suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kunnan työvalmentajan, oppisopimuskoulutuksen järjestäjän ja/tai tietopuolisen koulutuksen tarjoajan kanssa. Jakson aikana pyritään tekemään sellaisia tehtäviä, jotka ovat keskeisiä myös oppisopimuskoulutuksen aikana. Jos työnantaja ja opiskelija haluavat solmia oppisopimuksen, tulee heidän ensin tehdä työsopimus. Oppisopimustoimisto hyväksyy työsopimuksen. Tämän jälkeen solmitaan kirjallinen oppisopimus työnantajan, oppisopimustoimiston ja opiskelijan kesken. Työnantajan vastuulla on huolehtia, että opiskelija saa koulutuksessa ammatillisen tutkinnon. suunnittelussa. Työtehtävien on oltava monipuolisia, ja niiden tulee soveltua suoritettavaan tutkintoon. Työtehtäviä voidaan kartoittaa esimerkiksi työanalyysilla, jonka avulla työtehtävät jaetaan pienempiin osiin. Työanalyysin tuloksena työtehtävistä voidaan laatia työkortteja, jotka ohjaavat suoritusta. Jos työssäoppiminen ei toteudu omalla työpaikalla, se voidaan järjestää myös muualla. Työpaikalle nimetään työpaikkakouluttaja ohjaamaan työssäoppimista ja vastaamaan työssäoppimisen arvioinnista yhdessä niiden työpaikan jäsenten kanssa, jotka osallistuvat opiskelijan ohjaamiseen. Koulutusta täydennetään teoriaopinnoilla oppilaitoksessa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja lähiopetuspäivien sisällöistä sovitaan työnantajan ja tietopuolisesta koulutuksesta vastaavan kouluttajan kesken. Oppisopimustoimisto maksaa työnantajalle koulutuskorvausta. Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Vuosiloman ja ylitöiden korvaamisessa noudatetaan alan työehtosopimusta. Oppilaitoksessa opiskelun ajalta opiskelijalle maksetaan opintososiaalisia etuuksia, mikäli työnantaja ei maksa kyseiseltä ajalta palkkaa. Opetus on maksutonta. Työttömien oppisopimuskoulutuksesta työhallinto voi maksaa työnantajalle lisäksi palkkatukea. Oppisopimuksella voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai osan jostain tutkinnosta. Oppisopimuksella tutkintoon valmistavat koulutukset ovat kestoltaan 1 3 vuoden pituisia riippuen tutkinnosta, aikaisemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa, joka ei johda tutkintoon, koulutusaika on 4 12 kuukautta. Koulutuksen sisältö suunnitellaan opiskelijan ja työpaikan tarpeiden mukaan. Suurin osa opinnoista suoritetaan työpaikalla, joten työnantajan asettamat tavoitteet tulee huomioida koulutuksen 3

4 2 OPPISOPIMUKSEN PURKAMINEN Oppisopimus voidaan purkaa työsuhteen koeaikana tai yhteisellä sopimuksella, jos osapuolet eivät ole valmiita sitoutumaan koulutukseen. Purkaminen on myös mahdollista työsopimuslain 8 luvun 1 ja 3 :ssä säädetyillä perusteilla tai koulutuksen järjestäjän luvalla perusteilla, jotka työsopimuslain mukaan oikeuttaisivat työsopimuksen irtisanomiseen. Lisäksi oppisopimus purkautuu, jos työnantaja lopettaa liikkeensä, joutuu konkurssiin tai kuolee. voi puolestaan purkaa oppisopimuksen opiskelijaa ja työnantajaa kuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta lain ja asetuksen säädöksiä tai tehdyn sopimuksen määräyksiä. 3 TIETOPUOLISEN KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Tietopuolinen opetus vastaa teoriatiedon opettamisesta alan tutkinnon perusteiden mukaisesti, mutta tuetussa oppisopimuksessa tämä voi tarkoittaa työvaltaista opetusta. Tietopuolisen opetuksen määrä riippuu koulutuksen tavoitteista ja opiskelijan henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta. lle ja työpaikkakouluttajalle toimitetaan tarvittaessa opetussuunnitelman toteutussuunnitelma ja lukujärjestys. Opettaja suunnittelee toteutussuunnitelman siten, että työpaikalla tapahtuva oppiminen on selkeästi todennettavissa. Tietopuolisesta opetuksesta vastaavalla oppilaitoksella on vastuu tiedottaa työnantajalle ja työpaikkakouluttajalle lähiopetuksessa käsitellyistä asioista sovitulla tavalla esimerkiksi sähköpostitse. Lähiopetuspäiviin voi myös kutsua työpaikkakouluttajan tai muun työnantajan edustajan mukaan. Tietopuolisesta opetuksesta vastaava oppilaitos hoitaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen työpaikoilla. Opettajan ja/tai työhönvalmentajan työpanosta käytetään ;; työssäoppimisen tukemiseen ;; työpaikkakouluttajan ja muun työyhteisön perehdyttämiseen ;; työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamiseen ;; työpaikkakouluttajan tehtäviin ;; arviointiin ja palautteen antamiseen yhteistyössä oppisopimuskeskuksen kanssa. Mukautetun arvioinnin perusteita selvennetään tarvittaessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tuen tarpeeseen ja siitä nouseviin erityiskysymyksiin. Pari kertaa lukukaudessa koulutuksen järjestäjä, opettaja ja/tai työhönvalmentaja tekevät yhteisen käynnin työpaikoille. Vierailun yhteydessä käydään läpi opiskelijan tilannetta, opintojen etenemistä ja ammattiosaamisen näyttöjä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi HOJKS-kokouksen yhteydessä. 4 MITÄ TARKOITTAA OPPISOPIMUKSEN HENKILÖKOHTAISTAMINEN?, työpaikkakouluttaja, oppisopimuskoordinaattori sekä tietopuolisen koulutuksen järjestäjän opettaja ja työhönvalmentaja laativat yhdessä opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS). Henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan kirjataan alustava suunnitelma tulevista tutkintotilaisuuksista. Jos opiskelijalla on aikaisempaa tunnustettua osaamista, hän voi suorittaa tutkinnon osia myös suoraan ilman valmistavaa koulutusta. n opinnot etenevät suunnitelmien mukaisesti ja niitä arvioidaan vähintään kolme kertaa lukuvuodessa HOJKS-kokousten yhteydessä. HOJKS-kokouksiin osallistuvat opiskelija, työnantaja, tietopuolisen koulutuksen opettaja, työhönvalmentaja, alaikäisen huoltaja sekä mahdollisuuksien mukaan oppisopimuskoordinaattori.

5 KUVAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISESTÄ JA OHJAUKSESTA Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja ohjaus ovat osa opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS). Näin ollen suunnitelma on alustava, ja siihen voi tulla muutoksia. Näytöt voidaan suorittaa tutkinnon osa kerrallaan tai osanäyttöinä. voi osoittaa osaamistaan myös kahden tai useamman tutkinnon osan näytössä, mikäli niistä saadaan koottua järkevä kokonaisuus. Tietopuolisen opetuksen opettaja ja työhönvalmentaja valmentavat opiskelijaa ammattiosaamisen näyttöön ja valitsevat yhdessä siihen sopivat tukimuodot. Ammattiosaamisen näytöt suoritetaan pääsääntöisesti aidoissa työtilanteissa, ja ne kestävät 3 5 päivää. n osaamista arvioivat työelämän edustajat ja opettajat sopivat keskenään, kuinka he jakavat työpanoksensa arviointijakson aikana. Opettajan johtamassa arviointikeskustelussa opiskelijan osaamista arvioivat opiskelija itse, työelämän edustajat ja opettaja. 6 TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN TOTEUTUKSEN SUUNNITTELEMI- NEN Kun oppisopimusopiskelija hakeutuu opiskelemaan, koulutuksen järjestäjä ja tietopuolisen koulutuksen tarjoaja tunnistavat opiskelijan tuen tarpeen tutustumalla taustatietoihin ja tekemällä alkukartoituksen. Alkukartoituksessa selvitetään ainakin aikaisempi alaan liittyvä koulutus sekä työ- ja muu kokemus, nykyinen ammattitaito, oppimisen vahvuudet ja kehittämiskohteet, opintojen aikataulu sekä tutkinnon suoritustapa. Tuen toteutus suunnitellaan yhteistyössä HOJKS-kokouksessa. 7 MILLAISIA TUKITOIMIA OPPISOPI- MUSKOULUTUKSEEN VOI SAADA? ja työnantaja voivat saada tukea oppisopimuskoulutukseen eri vaiheisiin. voi tarvita tukea esimerkiksi sopivan työpaikan etsimiseen, oman osaamisensa ja työelämävalmiuksien arviointiin, opiskelutekniikan hahmottamiseen, ryhmässä toimimiseen tai taloudellisen tilanteen hoitamiseen. Työnantaja puolestaan voi tarvita tukea työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, perehdyttämiseen, erilaisten tukimuotojen selvittämiseen ja hakemiseen sekä opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin. Tukitoimina voivat olla esimerkiksi selkokieliset ohjeet, apuvälineet, työpaikkakoulututtajan suulliset ohjeet ammattiosaamisen näytössä ja työhönvalmentajan resurssi. Työhönvalmentaja voi ohjata ja opastaa opiskelijaa työtehtävien suorittamisessa, palautteen vastaanottamisessa ja antamisessa, selkeyttää ammattitaitovaatimusten ja työtehtävien kohtaamista sekä ohjata työssäoppimisen arviointeja. Päävastuu työssaäoppimisen ohjaamisesta on kuitenkin työpaikkakouluttajalla, joka ohjaa opiskelijaa päivittäin. Työhönvalmentajan resurssit määräytyvät koulutuksen järjestäjän ja tietopuolisen opetuksen välisen sopimuksen mukaisesti. 5

Yksi tukimuodoista on tiivis ja säännöllinen yhteistyö oppilaitoksen työhönvalmentajan, työpaikkakouluttajan ja opiskelijan välillä. Yhteistyö jaksottuu opintojen aikana seuraavasti: Koulutuksen alkaessa työhönvalmentaja on mukana perehdyttämässä ja ohjaamassa opiskelijaa käytännön työn tekemiseen. Työtehtävät sovitetaan opiskelijan taitoja sekä koulutuksen tavoitteita vastaaviksi yhdessä työhönvalmentajan, opiskelijan ja työnantajan edustajan kanssa. Tässä vaiheessa on mahdollista hyödyntää Bovalliusammattiopiston aikaisempien verkostoyhteistyöhankkeiden tuloksena syntyneitä työanalyysimalleja sekä työohjekortteja. Koulutuksen aikana työhönvalmentaja ja opettaja käyvät säännöllisesti työpaikalla. Käyntien ajankohdat sovitaan erikseen työpaikan kanssa. Keskeistä on tiivis verkostoyhteistyö, jossa työhönvalmentajan tehtävänä on toimia linkkinä eri toimijoiden välillä. Työhönvalmentaja on mukana työpaikalla tapahtuvan oppimisen arvioinnissa, jolloin mahdolliset ongelmatilanteet voidaan selvittää pikaisesti. Tarvittaessa työhönvalmentaja osallistuu myös oppitunneille, jolloin oppilaitoksen ja työpaikan välinen tiedonsiirto tehostuu. Koulutuksen päättyessä työhönvalmentaja osallistuu opiskelijan arviointiin sekä työpaikalla että oppilaitoksessa. Hän on mukana mahdollisissa työnantajan ja opiskelijan välisissä neuvotteluissa työsuhteen jatkosta. Tukea oppisopimuskoulutukseen saa myös Bovallius-ammattiopiston järjestämistä työpaikkaohjaajakoulutuksista, jotka ovat Opetushallituksen työpaikkaohjaajien koulutusohjelman mukaisia. Erityisenä painopisteenä koulutuksissa on ollut toimiminen erityistä tukea tarvitsevan oppijan työpaikkaohjaajana. Työpaikkaohjaajakoulutuksen lisäksi oppisopimusopiskelijoiden työpaikoille tarjotaan työyhteisövalmennuksia. Valmennusten keskeisenä tavoitteena on edistää osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä ja työssä pysymistä. Valmennukset koostuvat seuraavista sisällöistä: 6

1. Työpaikan hakuvaihe Mitä maksaa? tietoa ja tukea työpaikalle 2. Työn aloittaminen ja päättäminen Työsuhteen solmiminen, jatkaminen ja päättäminen Työyhteisön perehdytys 3. Perehdytys ja työyhteisöön integroituminen Työntekijän työhönperehdytys Työturvallisuus Ohjauksellinen työote Yhteistyö sujumaan roolit, vastuut, ratkaisut Esteettömyys ja työolosuhteiden järjestely Bovallius-ammattiopisto järjestää myös Tuetun oppisopimuskoulutuksen perusteet -koulutuskokonaisuutta, jonka teemat ovat 1. tuen tarpeen tunnistaminen 2. tuen toteutuksen suunnittelu, yhteistyö ja työkalut 3. tuen toteutuksen menetelmät ja järjestelyt 4. työllistymisen tukeminen ja verkostoyhteistyö. Tuettu oppisopimuskoulutus on yhteistyötä opiskelijan, työnantajan, koulutuksen järjestäjän, tietopuolisen koulutuksen järjestäjän ja muiden sidosryhmien kanssa. Huoltajat Tietopuolisen koulutuksen antaja Opetuksen ohjaajat Koulutuksen järjestäjä OPISKELIJA Työhönvalmentaja TE-palvelut Kela Työnantaja 7 Yhteistyö oppisopimuskoulutuksessa.

8 KÄYTÄNNÖN TOIMINTATAPOJA RUOKAILU JA POISSAOLOT maksaa itse ruokailun tietopuolisen koulutuksen ajalta. ilmoittaa poissaolot työpaikan työterveyshuollon pykälien ja työpaikan käytäntöjen mukaan. Poissaolot tietopuolisesta koulutuksesta tulee ilmoittaa sekä työnantajalle että oppisopimuskoordinaattorille. 9 TYÖSSÄOPPIMISEN ARVIOINTI Oppisopimusaikana opiskelijan oppimista arvioidaan työpaikalla jatkuvasti, mutta varsinainen arviointi tehdään yleensä kolme kertaa vuodessa oppisopimuskoulutuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti. Arviointi voidaan tehdä oppisopimustoimiston sähköiseen arviointijärjestelmään esimerkiksi yhdessä keskustellen työpaikalla työpaikkakouluttajan ja opiskelijan kesken tai erikseen. 10 TIETOPUOLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTI Tietopuolisen koulutuksen järjestäjä arvioi vain oman osuutensa eli lähipäivät, oppimistehtävät ja ammattiosaamisen näytöt. Näytöt arvioidaan oppilaitoksen näyttöprosessin mukaisesti tutkinnon osa kerrallaan tai sopimuksen mukaan yhdistettyinä useamman tutkinnonosan kokonaisuutena. Tuetussa oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisen opetuksen opettaja ja työhönvalmentaja valmentavat opiskelijaa ammattiosaamisen näyttöön ja valitsevat yhdessä siihen sopivat tukimuodot. Ammattiosaamisen näytöt suoritetaan pääsääntöisesti aidoissa työtilanteissa. Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuvat opiskelija, työpaikkakouluttaja ja tietopuolisen koulutuksen opettaja. Kun tutkinnon suorittaja on osoittanut tutkinnon ammattitaitovaatimukset hyväksytysti, opiskelija saa tutkintotodistuksen. Tutkintotodistuksen myöntää alan tutkintotoimikunta. arvioi itse osaamistaan arviointijärjestelmään esimerkiksi tietopuolisen koulutuksen opettajan tai työhönvalmentajan avulla. Arvioinnin jälkeen työnantajalle maksetaan koulutuskorvaus, jonka määrä riippuu koulutusalasta ja tietopuolisen koulutuksen hinnasta sekä siitä, maksaako työnantaja opiskelijalle palkan teoriapäivien osalta. 8

11 OSALLISTUMISTODISTUS Oppisopimuksen päätyttyä työnantaja tai työpaikkakouluttaja antavat opiskelijalle hänen ammatillisesta osaamisestaan päättöarvioinnin. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan asteikolla 1 3 oppisopimuskoulutuksen järjestäjän arviointiohjeen mukaisesti. Alkuperäinen arviointilomake jää opiskelijalle. Kopio päättöarvioinnista toimitetaan oppisopimustoimistoon tai oppisopimuksen järjestävään oppilaitokseen. Tietopuolisen opetuksen järjestänyt oppilaitos antaa opiskelijalle arvioinnin, sekä toimittaa siitä jäljennöksen koulutuksen järjestäjälle. laatii edellä mainittujen arviointien perusteella todistuksen tutkintoon valmistavasta oppisopimuskoulutuksesta. saa tutkintotodistuksen liitteenä näyttötodistuksen. 13 OPPISOPIMUS JA ELÄKE Oppisopimusopiskelija voi jättää työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään opintojen ajaksi. Tällöin hän ilmoittaa Kelalle eläkkeen lepäämään jättämisestä ja laittaa hakemuksen liitteeksi kopion työsopimuksesta tai palkkakuitin. voi samalla anoa kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahan saa työantaja, koska hän maksaa oppisopimusopiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Loma-aikoina kuntoutusraha maksetaan opiskelijalle. Kuntoutusraha maksetaan opiskelijalle myös tietopuolisen opetuksen lähiopetuspäiviltä, jos työnantaja ei maksa tuolta ajalta palkkaa. Eläke voi levätä korkeintaan kaksi vuotta. Opintojen jälkeen opiskelijan on oltava eläkkeellä vähintään kuukausi ennen kuin hän voi saada eläkkeen takaisin. Tämä eläkejakso on sovittava työnantajan kanssa, koska oppisopimusopiskelijalle tulee tuolta ajalta palkaton poissaolo töistä. Oppisopimuksen tukitoimista voit lukea lisää sähköisestä käsikirjasta: www.tuettuoppisopimus.fi 12 TYÖLLISTYMINEN Tuetun oppisopimuskoulutuksen loppuvaiheessa tietopuolisessa opetuksessa ja etenkin työhönvalmentajan tuella vahvistetaan opiskelijan tietoutta työelämän pelisäännöistä. Samalla tiedustellaan työnantajan ja opiskelijan sitoutumista mahdolliseen työsuhteen jatkamiseen. Jos oppisopimuksen loppuessa työsuhdetta ei jatketa, työhönvalmentaja tekee opiskelijalle jatkosuunnitelman yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi työhönvalmentaja tukee opiskelijaa työnhaussa ja yhteydenotoissa esimerkiksi TE-toimistoon ja kunnan työvalmentajiin. Jos opiskelijan tietopuoliset opinnot toteutetaan jossakin muussa oppilaitoksessa, hankkii koulutuksen järjestäjä jatkosijoittumisen ohjauksen. 9

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Tavoitteena on, että oppisopimuskoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa käytetään käsitteitä yhdenmukaisesti. Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija osoittaa vaadittavan ammattitaidon ammattiosaamisen näytöissä. Ammattitaidon osoittamisen tavat ja niiden arviointi on määritelty tutkintokohtaisesti tutkinnon perusteissa. Oppisopimus Oppisopimus on vähintään 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan välinen määräaikainen työsopimus. Oppisopimus voidaan tehdä, jos työnantaja ja koulutuksen järjestäjä ovat sopineet oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuu pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävään koulutukseen. llä tarkoitetaan kaikissa tilanteissa sellaista ammatillisen perus- ja/tai lisäkoulutuksen järjestäjää, jolla on koulutuksen järjestämisen edellytyksenä olevat opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät järjestämisluvat. Järjestäessään ammatillista perus- tai lisäkoulutusta oppisopimuskoulutuksena, koulutuksen järjestäjä on se viranomainen, joka vastaa koulutuksen johtamisesta ja valvonnasta ja on sitä koskevan valtionosuusrahoituksen alkuperäinen saaja. Henkilökohtainen opiskeluohjelma Oppisopimuskoulutuksen järjestämismuoto edellyttää aina henkilökohtaisen opiskeluohjelman laadintaa, jonka sisällöstä on säädetty yksityiskohtaisesti ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) 6 :ssä. Henkilökohtainen opiskeluohjelma tulee laatia riippumatta siitä, toteutetaanko oppisopimus näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena, ammatillisena peruskoulutuksena tai lisäkoulutuksen kohdalla ei-tutkintoon valmistavana lisäkoulutuksena. Henkilökohtainen opiskeluohjelma on keskeinen oppisopimuskoulutuksen toteutumista ja rahoituksen perusteena olevan toiminnan sisältöä kuvaava asiakirja. 10 Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistaminen koskee oppisopimuskoulutusta silloin, kun sitä järjestetään näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena. Henkilökohtaistamisen toteuttaminen perustuu ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin (631/1998, 8 :n 3 mom) sekä Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräykseen (43/011/2006). Sen mukaisesti henkilökohtaistaminen tulee toteuttaa kolmessa vaiheessa: koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Henkilökohtaistaminen on dokumentoitava vaiheittain ja koottava henkilökohtaistamista koskevaksi asiakirjaksi. Osapuolten on myös allekirjoitettava se, samoin tehtäessä siihen muutoksia. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma ja muu henkilökohtaistamisen yhteydessä dokumentoitu aineisto kootaan henkilökohtaistamista koskevaksi asiakirjakokonaisuudeksi. Henkilökohtainen opiskeluohjelma ja muu henkilökohtaistamista koskeva asiakirja tulee olla erikseen osoitettavissa.

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Järjestettäessä oppisopimuskoulutusta tutkintoon johtavana ammatillisena peruskoulutuksena, tulee laatia sitä koskeva henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). n mahdollisuudesta yksilöllisiin opintoihin ja opintojen valintoihin säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (14 ). Ammatillisesta koulutuksesta annetussa asetuksessa (811/1998, 3, 4, 12 a ) on puolestaan säännökset opinnoista tiedottamisesta ja opinto-ohjauksesta ja osaamisen tunnustamisesta. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman perusteella edistetään opiskelijan yksilöllistä valinnaisuutta ja yksilöllisten lähtökohtien huomioon ottamista. HOJKS HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on opintosuunnitelma, joka tulee laatia niille opiskelijoille, joille on tehty hallinnollinen erityisopetuspäätös; kaikille erityisopetusta saaville opiskelijoille sitä ei siis laadita. Suunnitelmaan kirjataan opiskelijan tarvitsemat resurssit, yhteistyötahot ja vastuualueet eri tahojen kanssa sekä kehityksen ja kasvun seuranta. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkintojärjestelmässä näyttötutkinnon järjestäjän tehtävänä on tunnistaa eri tavoin aikaisemmin hankittua osaamista ja esittää se kolmikantaisen tutkintotoimikunnan tunnustettavaksi. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan tulee itse hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen arvioimista ja tunnustamista (811/1998, 12 a ). Oppisopimuskoulutuksessa on opiskeluohjelmaa laadittaessa otettava huomioon ja luettava hyväksi opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus (811/1998, 6 ). Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla järjestettävää koulutusta, joka tapahtuu käytännön työtehtävien yhteydessä. Työpaikkakouluttaja Työpaikkakouluttajalla tarkoitetaan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan kirjattavaa vastuullista kouluttajaa, joka vastaa oppisopimusopiskelijan ohjauksen ja koulutuksen järjestämisestä työpaikalla siten, että opiskelijan on mahdollista saavuttaa tutkinnon perusteiden mukaiset ja yrityksen tarpeisiin täsmennetyt ammattitaitovaatimukset. Asetuksessa (811/1998, 5 2. mom.) edellytetään, että työpaikalla on ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. 11

Tietopuolinen opetus ja tietopuoliset opinnot Oppisopimuskoulutukseen sisältyvän tietopuolisen opetuksen tarkoitus on täydentää työpaikalla työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa koulutusta. Opetus toteutetaan etätehtävinä, ohjattuna etäopiskeluna, verkko-opetuksena, oppilaitoksessa teoriaopetuksena, lähiopetuspäivinä tai kehittämis- ja projektitöinä. Tietopuolisen opetuksen tulee muodostaa johdonmukainen kokonaisuus työpaikalla tapahtuvan koulutuksen kanssa. Henkilökohtaisen opiskeluohjelman sisältövaatimusten yhteydessä (811/1998, 6 ) käytetään käsitettä tietopuoliset opinnot, joka kuvaa tietopuolisen opetuksen kokonaisuutta opiskelijan näkökulmasta. Tietopuolisten opintojen kohdalla on keskeistä niiden ajoittuminen oppisopimuskoulutuksen ajalle siten, että ne täydentävät työpaikalla tapahtuvaa koulutusta työtehtäväkokonaisuuksien sisältöjen ja vaativuuden mukaisella tavalla. Näyttötutkinto Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava ammatillisen tutkinnon suorittamistapa. Ammatilliset perustutkinnot (PT), ammattitutkinnot (AT) ja erikoisammattitutkinnot (EAT) voi suorittaa näyttötutkintoina. Aikuiset voivat osoittaa näyttötutkinnolla ammattitaitonsa ja tutkinnon suorittajat osallistuvat tavallisesti myös tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Koulutuksen sisältö ja kesto määritellään silloin aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella jokaiselle henkilökohtaisesti. n arviointi Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan arvioinnilla tarkoitetaan osaamisen ja sen kehittymisen arviointia. Arviointeja on tehtävä riittävän usein koulutuksen aikana ja sen päättyessä sekä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen että tietopuolisten opintojen osalta. Arviointi tehdään käyttäen kolmiportaista arviointiasteikkoa. Arvioinnissa käytettävät perusteet on määritelty tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksissa, arvioinnin kohteissa ja kriteereissä sekä ammattitaidon osoittamistavoissa. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkintosuoritus on näyttötutkinnon suorittajan tutkintotilaisuudessa antama osoitus tutkinnon perusteissa vaadittavasta ammattitaidosta. Tutkintotilaisuus on tapahtuma, jossa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon. Tutkintotodistus tarkoittaa todistusta ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen antaa tutkintotoimikunta, kun kaikki tutkinnossa vaadittavat osat on suoritettu hyväksytysti. Ammatillisessa peruskoulutuksessa todistuksen antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus antaa määräykset todistusmalleista. Osallistumistodistus Näyttötutkintoperusteisessa oppisopimuskoulutuksessa oppisopimusopiskelijalle annetaan osallistumistodistus. Opetushallitus on antanut määräyksen 56/011/2009 osallistumistodistuksista tutkintoon tai tutkinnon osaan valmistavassa oppisopimuskoulutuksessa. 12

OPPISOPIMUSTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Opetustoimen lainsäädäntö laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, A 811/1998) laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998, A 812/1998) laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (L 1705/2009) ja siihen liittyvä asetus (A 1766/2009) Työoikeus työsopimuslaki (55/2001) työntekijän työaikaa, vuosilomaa, työturvallisuutta ja työntekijän muuta suojelua koskevat säännökset (esim. työturvallisuuslaki 738/2002) alaa koskeva työehtosopimus. LÄHTEET 1. Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen. http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2011/liitteet/tr08.pdf?lang=fi Luettu 28.11.2014 2. Näyttötutkintojärjestelmän käsitteitä. http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/oppisopimuskoulutus/arviointi_ja_todistukset Luettu 28.11.2014 3. Oppisopimuskoulutus. http://www.nayttotutkinnot.fi/portal/kasitteisto.html Luettu 1.12.2014. 13

OPPISOPIMUSPROSESSIN ETENEMINEN BOVALLIUS-AMMATTIOPISTOSSA Tuettu oppisopimus Vastuu Kriittiset ja tärkeät tekijät Menetelmät, ohjeet ja mallit Syntyvä ja jäljitettävä tieto Etsii työkokeilupaikan Kotikunnan työvalmentaja, uraohjaaja tai muu vammaispalvelun työllistymisestä vastaava henkilö. Työttömän työnhakijan kohdalla vastuu on TE-palveluiden työntekijöillä. Lisäksi mahdollisia vastuutahoja ovat työpajat, KELA, peruskoulu tai valmentava koulutus Selvitetään opiskelijaksi hakeutuvan mahdollisuudet tuetusta oppisopimuskoulutuksesta selviytymiseen ja mahdollisuus jättää mahdollinen työkyvyttömyyseläke lepäämään. Selvitykset kehitysvammaneuvoloista ja -poliklinikoilta sekä omalta lääkäriltä Lääkärin B-lausunto ja aiemmat todistukset Yhteistyöpalaveri: miten ops toteutuu kyseisessä työpaikassa Tietopuolisen koulutuksen järjestäjää ei välttämättä vielä tiedetä. Oppilaitoksen koulutusalan opetussuunnitelma ja/tai oppisopimustoimiston käyttämä työpaikan työtehtäväkartoitus Aloittaa työkokeilun ksi hakeutuva Riittävä ja oikein kohdistettu ohjaus Ohjaa työkokeilujaksoa Kotikunnan työvalmentaja sekä työnantajan edustaja Aika/Kiire Ohjauskeskustelu: aloittaako oppisopimuskoulutuksen? Ohjauskeskustelussa mukana työnantaja, työvalmentaja sekä opiskelijaksi hakeutuva. Palaa valmentavaan vaiheeseen n motivointi taitojen ja tietojen kehittämiseen sekä uuden työkokeilun aloittamiseen Solmii oppisopimuksen opiskelijan ja työnantajan kanssa Oppisopimus-asiakirja Solmii oppisopimuksen oppisopimustoimiston ja opiskelijan kanssa Työnantaja Oppisopimus-asiakirja 14 Solmii työsopimuksen opiskelijan kanssa Työnantaja Työsopimus Allekirjoittaa oppija työsopimuksen Työsopimus

Ilmoittaa eläkkeen lepäämään jättämisestä ja anoo kuntoutusrahaa Hakemusten täyttäminen oikein ja liitteiden saaminen hakemukseen. ilmoittaa Kelalle mahdollisen eläkkeen lepäämän jättämisen lomakkeella EV 278 ja laittaa hakemuksen liitteeksi kopion työsopimuksesta tai palkkakuitin. Kuntoutusrahaa hän anoo lomakkeella KU 112 ja laittaa liitteeksi KU111 (nuoren kuntoutusraha ja oppisopimus), Y 17 (työnantajan palkkailmoitus), oppisopimuksen, opiskelusuunnitelman ja työsopimuksen. Eläke voi levätä enintään kaksi vuotta, jonka jälkeen opiskelijan on oltava vähintään kuukausi eläkkeellä, jotta hänen on mahdollista saada eläke takaisin opintojen jälkeen. Vastaanottaa ilmoituksen eläkkeen lepäämään jättämisestä ja anomuksen kuntoutusrahasta Kela Hyväksytäänkö kuntoutusraha-anomus? Kela Ei maksa työnantajalle kuntoutusrahaa Kela Maksaa työnantajalle palkkailmoitusten perusteella kuntoutusrahan Kela Eläkkeen lepäämän jättämispäätös ja kuntoutusrahapäätös Kilpailuttaa tietopuolisen koulutuksen Taloudellisesti suuret kilpailutuksen tapahtuvat Hilma-järjestelmässä Jättää tarjouksen tietopuolisen koulutuksen järjestämisestä Koulutusjohtaja Tarjous ei voita kilpailutusta Tarjoukseen lasketaan tarkasti kaikki koulutuksesta syntyvät kulut Tarjouslomake 15 Pitävät tiedonsiirtopalaverin Saada kaikki osapuolet palaveriin

Määrittelee ohjaavan opettajan ja työhönvalmentajan resurssit Koulutusjohtaja Resurssit määräytyvät hyväksytyn tarjouksen perusteella BAO ja oppisopimustoimisto pitävät työpaikkaohjaaja koulutuksen tai perehdytyksen opiskelijan työnantajalle ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjä Aika ja paikka: järjestetäänkö koulutus työnantajan tiloissa vai muualla ja onko samassa tilaisuudessa kaikki työnantajat vai kukin yksittäin? Työpaikkaohjaajakoulutukse n käyneet viedään Priimus- tietokantaan virallisiksi työpaikkaohjaajiksi Laatii henkilökohtaisen opiskeluohjelman Henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka tulee oppisopimuksen liitteeksi Aloittaa tietopuolisen koulutuksen n kulkeminen tietopuoliseen koulutukseen ja integroituminen opiskeluryhmään Työvaltainen opetus, selkokieli, kuvat Tukee työssä oppimista Työhönvalmentaja Säännölliset keskustelut työnantajan edustajan ja opiskelijan kanssa sekä käynnit työpaikoilla Tunnistavat tuen tarpeen Ryhmän ohjaava opettaja ja työhönvalmentaja Säännölliset keskustelut ja työpaikkakäynnit. Tuen tarve kirjataan hojks- asiakirjaan Havainnointi, keskustelut 16 Laatii HOJKSin Ryhmän ohjaava opettaja Työssäoppimispaikan työpaikkakouluttaja ja mahdollisesti myös esimies mukaan hojksiin sekä koulutuksen järjestäjän edustaja. Hojks-kokous on hyvä pitää työpaikalla, jotta työpaikan edustajat pääsevät mukaan. Kokous vähintään 3 kertaa/ lv. Kokous pidetään mielellään tutkinnonosien vaihtuessa, jotta voidaan samalla perehdyttää työpaikka seuraavan tutkinnonosan vaatimuksiin ja suunnitella työssäoppiminen tutkinnonosan vaatimusten mukaan. Hojks-asiakirja toimitetaan laskentapäivään mennessä oppisopimus- toimistolle. Hojks-asiakirja

Vastaanottavat HO- JKSin, työnantajan edustaja ja opiskelija Tulostetaan hojksasiakirja jo hojks-kokouksessa ja annetaan kaikille allekirjoittajaosapuolille (opiskelija, työnantaja, BAO, koulutuksen järjestäjä) tai sovitaan erikseen tapaaminen asiakirjan antamiseen sekä allekirjoitusten ottamiseen. BAO ja oppisopimustoimisto perehdyttävät työpaikan työssä oppimisen arviointiin ja työhönvalmentaja Työhönvalmentajan ja ryhmän ohjaavan opettajan vuoropuhelu ja materiaalit arviointiin liittyen Tekevät yhdessä ensimmäisen työssäoppimisen väliarvioinnin Työpaikkakouluttaja Työhönvalmentaja mukaan ensimmäiseen työssäoppimisen väliarviointiin Väliarviointi koulutuksen järjestäjän sopimuspro- järjestelmään Tekee itsenäisesti 2 muuta lukuvuodessa tehtävää työssäoppimisen väliarviointia Työpaikkakouluttaja Väliarvioinnin tiedon siirtyminen tietopuolisen koulutuksen järjestäjälle Väliarvioinnit tehdään SopimusPro-järjestelmään Tekee tietopuolisessa koulutuksessa lukuvuoden kaksi muuta työssäoppimisen arviointia Ryhmän vastuuopettaja organisoi tunnin, jolla opiskelija tekee oman työssäoppimisensa arvioinnin. lla on tietopuolisessa koulutuksessa mukana SopimusPron tunnukset ja salasanat Valmentaa ammattiosaamisen näyttöihin Ryhmän vastuuopettaja Työnantajan tilojen ja toimintojen huomioiminen ammattiosaamisen näytöissä Ammattiosaamisen näytön suunnitelma Valitsevat tuen menetelmät ammattiosaamisen näyttöihin Ryhmän vastuuopettaja Valmistautuu ammattiosaamisen näyttöihin Vastaanottaa jatkuvaa ammattiosaamisen näyttöä Osallistuvat ammattiosaamisen näytön arviointiin Työpaikkakouluttaja Ryhmän vastuuopettaja Työpaikkakouluttajan ammattiosaamisen näyttöjen sisältöjen tuntemus Ammattiosaamisen näyttöjen kirjaaminen Priimus-tietokantaan 17

Onko ammattiosaamisen näyttö hyväksytysti suoritettu? Ryhmän vastuuopettaja Saa näyttötodistuksen tutkintotodistuksen liitteenä Valmistautuu uudestaan ammattiosaamisen näyttöön Onko ammattiosaamisen näyttö hyväksytysti suoritettu? Ryhmän vastuuopettaja ja työpaikkakouluttaja Oppisopimus purkautuu Kaikkien yhteistyötahojen kuuleminen ja asianosaisten tiedottaminen sekä opiskelijan jatkopolun varmistaminen Saa näyttötodistuksen tutkintotodistuksen liitteenä Antaa osallistumistodistuksen Priimusvastaava Priimukseen on merkitty opiskelija läsnäolevaksi Osallistumistodistus Antaa arvioinnin tietopuolisesta koulutuksesta Ryhmän vastuuopettaja Koota eri opettajien antamat arvioinnit Antaa arvioinnin työssäoppimisesta tutkinnonosittain Työpaikkakouluttaja Saa arvioinnin ja osallistumistodistuksen tietopuolisesta koulutuksesta ja työssäoppimisesta työnantajalta Arvioivat viimeisen työssäoppimisen Työpaikkakouluttaja Tietopuolisen kouluttajan edustajan mukanaolo 18 pitävät jatkosuunnitelmapalaverin ja arvioivat prosessia Työhönvalmentaja Saada koolle kaikki osapuolet Jatkosuunnitelmapalaveri voi olla tarvittaessa myös viimeisen syyslukukauden aikana, mutta viimeistään viimeisenä keväänä. Jatkosuunnitelma Antaa tutkintotodistuksen

Anooko työkyvyttömyyseläkkeen takaisin? Työllistyy avoimille työmarkkinoille itsenäisesti Työllistyy tuetusti Anoo työkyvyttömyyseläkkeen takaisin ja palaa kunnan työllistymispalveluihin Kunnan työvalmentaja Eläkkelle palaaminen ilmoitetaan Kelan lomakkeella EV 275. Myöntää työkyvyttömyyseläkkeen takaisin Antaa tukea työllistymiseen Kela Kunnan työvalmentaja Päätös eläkkeelle palaamisesta 19

Bovallius-ammattiopisto Mari Luokkanen, p. 040 7059287 mari.luokkanen@bovallius.fi