Selvitys pk-yritysten tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan tarpeista 0
SELVITYS PK-YRITYSTEN TIETOTEKNIIKAN JA SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN TARPEISTA
Helsingin seudun kauppakamari Taitto ja ulkoasu: Marianne Holm Savion kirjapaino Oy, kesäkuu 0 ISBN ---1- (NIT.) ISBN ---1- (PDF)
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... TUTKIMUKSEN TOTEUTUS....1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet.... Tutkimuksen sisältö.... Tutkimuksen toteutustapa, kohderyhmä.... Tutkimukseen lisätyt uudet ja laajennetut kysymykset.... PK-YRITYKSIÄ JA HENKILÖITÄ KUVAAVAT TAUSTATIEDOT....1 Henkilöiden asema yrityksessä.... Yritysten liikevaihto ja henkilöstö sekä etätyön osuus.... Yritysten liiketoiminnan suuntautuminen.... SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN MERKITYS YRITYSTEN TOIMINNOISSA JA TAVOITTEISSA...1.1 Neljän merkittävimmän sähköisen liiketoiminnan tarjoaman mahdollisuuden vertailu suhteessa yritysten taustatekijöihin...1. Sähköisen liiketoiminnan esteet ja hidasteet...1. Merkittävimpien esteiden ja hidasteiden vertailu suhteessa yritysten liikevaihtoon...1. Sähköisen liiketoiminnan vaikutus eri toimintojen tuottavuuteen...1. SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA OSANA YRITYKSEN STRATEGIAA JA TOIMINTASUUNNITELMIA...0.1 Sähköisen liiketoiminnan ottaminen huomioon liiketoimintastrategioiden ja toimintasuunnitelmien laadinnassa ja vastuuhenkilöiden nimeäminen...0. Sähköisen liiketoiminnan ottaminen huomioon strategioiden ja toimintasuunnitelmien laadinnassa ja vastuuhenkilöiden nimeäminen suhteessa yrityksen taustatekijöihin...1. SÄHKÖISET KAUPPAPAIKAT....1 Sähköiset kauppapaikat suhteessa yritysten taustatekijöihin.... Sähköisten kauppapaikkojen integrointi yritysten tietojärjestelmiin.... Sähköisten kauppapaikkojen integrointi suhteessa yritysten taustatekijöihin...
. KOKONAISVALTAISET TIETOJÄRJESTELMÄT....1 Tietojärjestelmien käyttö.... Kokonaisvaltaisten tietojärjestelmien integrointi.... Tietojärjestelmien integrointi suhteessa yritysten taustatekijöihin.... ULKOISTUS JA SOVELLUSVUOKRAUS...1.1 Tietotekniikkaan ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvien tukipalveluiden ulkoistus...1. Sovellusvuokrauspalvelut.... Sovellusvuokraus suhteessa yritysten taustatekijöihin.... TIETOTURVA....1 Tietoturvan osa-alueet ja tulokset.... Tietoturva suhteessa yritysten taustatekijöihin.... SÄHKÖISET VIRANOMAIS- JA JÄRJESTÖPALVELUT....1 Mielipiteitä sähköisestä viranomaisasioinnista.... VERKKOLASKUTUS...1.1 Saapuvien verkkolaskujen prosentuaalinen osuus.... Lähetettyjen verkkolaskujen prosentuaalinen osuus.... Verkkolaskutus liikevaihdon mukaan tarkasteltuna... 1. TIETOTEKNIIKAN JA SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AJANKOHTAISET AIHEET... 1. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 1. TUTKIMUSKYSYMYKSET...1
1. JOHDANTO Helsingin seudun kauppakamarin selvitys pk-yritysten tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan tarpeista toteutettiin neljännen kerran. Tietotekniikan ja siihen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien merkitys yritysten kilpailukykyyn on hyvin ratkaiseva, sillä tuottavuudesta valtaosa syntyy uuden teknologian hyödyntämisen kautta. Vuoden 0 selvityksen pääteemoina olivat vuosien 001, 00 ja 00 selvitysten tapaan sähköisen liike-toiminnan mahdollisuudet ja esteet, tuottavuus, tietojärjestelmien käyttö, sovellusvuokraus, sähköinen liiketoiminta osana yritysstrategiaa, yritysten käyttämät sähköiset viranomaispalvelut ja verkkolaskutus sekä ajankohtaiset kehittämiskohteet. Kysymyksissä on uusina tai entistä syvempinä tarkastelukulmina nostettu esiin sosiaalisen median merkitys, verkkolaskutuk- sen kehitystilanne, verkkokaupankäynnin muodot ja etätyön määrä yrityksissä. Selvityksen kohdejoukkona olivat kauppakamarin pienet ja keskisuuret jäsenyritykset. Vastaajat olivat pääasiassa yritysten johtavassa asemassa olevia päätöksentekijöitä, jotka edustavat monipuolisesti eri toimialoja. Selvityksen aineisto kerättiin marraskuussa 0. Selvityksen tiedonkeruun ja tulosten analysoinnin hoiti kauppakamarin tilauksesta Taloustutkimus Oy, jossa toteutuksesta vastasi johtaja Kari Roose. Kauppakamarissa toteutuksesta ja selvityksen ohjauksesta vastasi asiamies Markku Lahtinen.
. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Selvitys on toteutettu aiemmin vuosina 001, 00 ja 00. Nyt vuonna 0 selvitys toteutettiin neljännen kerran. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa aiempien vuosien tapaan sähköiseen liiketoimintaan liittyviä tarpeita, valmiuksia, mahdollisuuksia ja esteitä pk-yritysten keskuudessa. Tutkimus toteutettiin Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritysten keskuudessa.. Tutkimuksen sisältö Selvitys etsi vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millaisia tietoteknisiä sovellusratkaisuja ja niihin liittyviä tukipalveluita yritykset käyttävät liiketoimintansa tukena? Miten sähköinen liiketoiminta vaikuttaa yritysten tuottavuuteen? Millaisina koetaan sähköisen liiketoiminnan luomat uudet mahdollisuudet? Millaisia esteitä/hidasteita sähköiseen liiketoimintaan liittyy? Miten sähköinen liiketoiminta on levinnyt yritysten taloushallinnon toimiin? Mikä on verkkomyyntikanavien asema pk-yritysten keskuudessa? Miten yritykset huomioivat sähköisen liiketoiminnan pitkän ja lyhyen aikavälin suunnitelmissaan? Missä määrin yritykset integroivat tietojärjestelmiään sidosryhmiensä kanssa?. Tutkimuksen toteutustapa, kohderyhmä Tutkimus toteutettiin sähköposti-informoituna Internet-kyselynä. 1..0. Tutkimuksen tilasi Helsingin seudun kauppakamari ja sen toteutuksesta vastasi Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen kysymyslomake suunniteltiin aiempien vuosien lomakkeen pohjalta yhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin ja Taloustutkimuksen kanssa. Tutkimuksen kohderyhmä oli Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritykset kokoluokassa
1 työntekijää ja joiden liikevaihto on alle 1 miljoonaa euroa. Otos muodostettiin Helsingin seudun kauppakamarin jäsenrekisteristä. Lähtönäytteen koko oli ja vastausprosentiksi muodostui. Kaiken kaikkiaan tutkimukseen vastasi 1 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä.. Tutkimukseen lisätyt uudet ja laajennetut kysymykset Kysymyslomake noudatti pääpiirteittäin edellisten tutkimusten linjaa, muutamia muutoksia ja lisäyksiä lukuun ottamatta. Tänä vuonna haluttiin selvittää myös etätyöhön liittyviä kysymyksiä. Verkkomyyntikanavien osalta tarkastelua laajennettiin verkkomyynnin kasvun tulevaisuudennäkymiin. Myös verkkolaskutukseen liittyviä asioita selvitettiin tänä vuonna edellisvuosia hieman laajemmin. Kysymykset sidosryhmien lukumäärästä sekä perinteisten viestintävälineiden (puhelin, faksi, sähköposti, jne.) tärkeydestä poistettiin kokonaan.
. PK-YRITYKSIÄ JA HENKILÖITÄ KUVAAVAT TAUSTATIEDOT Tutkimukseen osallistui 1 pk-yrityksen edustajaa Vastaajista suurin osa on toimitusjohtajia tai yrittäjiä/omistajia Tutkimukseen vastanneista valtaosa ( ) harjoittaa yritysten välistä kauppaa Suomessa toimintaa harjoittaa, muissa EU-maissa ja EU:n ulkopuolella 1 0 :lla tutkituista yrityksistä henkilöstön koko on alle 0 työntekijää 1 toimii yhdellä toimipaikalla 1 :ssa yrityksistä tehdään ainakin jonkin verran etätöitä.1 Henkilöiden asema yrityksessä Tutkimukseen vastanneista henkilöistä on toimitusjohtajia, 1 yrittäjiä/omistajia. Vuoden 00 tutkimuksessa näiden yhteenlaskettu osuus oli 1. Muita johtajia ja päällikkötason vastaajia on huomattavasti vähemmän kuin viime tutkimuskerralla (1 ); tänä vuonna heitä on 1. Asiantuntijoita on kutakuinkin yhtä suuri osuus vastaajista kuin aiemmassakin tutkimuksessa.. Yritysten liikevaihto ja henkilöstö sekä etätyön osuus Yritysten liikevaihto on :lla yrityksistä pienempi kuin 1, Meuroa. Noin kaksi kolmesta vastaajas- ta edustaa kuitenkin 0, 1, Meuron liikevaihdon omaavaa yritystä. Henkilöstön määrää tarkastellessa, yli puolet vastaajista on 1 henkilön organisaatiosta. Yli henkilön organisaatioita on mukana 1. Edellisellä tutkimuskerralla suurin osa vastaajista koostui henkilön organisaatioista, joita tänä vuonna oli vastaajista enää ( vuonna 00). Etätyöntekijöiden (kokonaan tai osittain) osuutta yrityksen henkilöstöstä tiedusteltiin tänä vuonna ensimmäisen kerran; ilmoittaa, ettei yrityksessä tehdä ollenkaan etätöitä. Yrityksiä, joissa lähes kaikki (1 0 ) tekevät (myös) etätöitä, on vastaajayrityksistä.
Vastaajan asema yrityksessä n=1 Toimitusjohtaja Yrittäjä/omistaja 1 Toimipaikkojen määrää kysyttiin tänä vuonna ensimmäisen kerran ja tulokset kertovat, että :lla yrityksistä on enemmän kuin yksi toimipaikka ja :lla neljä tai useampia toimipaikkoja. Muu johtaja Päällikkötaso. Yritysten liiketoiminnan suuntautuminen Päätoimialaluokittelun vaihtuessa vertailuja ei voida, luokittelun uudistuksen vuoksi, suoraan tehdä edelliseen tutkimuskertaan. Useimmin vastaajien organisaatioiden toimiala kuuluu markkinapalveluihin ( ). Kaupan alan yrityksiä vastaajissa oli noin neljännes ja jalostuspuolen yrityksiä hieman tätä vähemmän. Kaupankäynnin muotoa koskevista tuloksista nähdään, että valtaosa ( ) harjoittaa yritysten välistä kauppaa ja kuluttajille suunnattua kauppaa harjoittaa runsas neljännes. Julkishallintoon päin toimintaansa suuntaa tätä hieman harvempi eli 1 yrityksistä. Suomessa liiketoimintaa on :lla yrityksistä ja muissa EU-maissa runsaalla neljänneksellä. EU:n ulkopuolista kauppaa harjoittaa 1. Asiantuntija 0-0, 0, - 1, 1, - 1, 1, - 1 Yrityksen liikevaihto vuonna 00 (Meuroa) n=1
Henkilöstön määrä n=1 Toimipaikkojen määrä n=1 1-1 1 - -1 1 1 0-1 0-0-1 tai enemmän 00-1 Kokonaan tai osittain etätyötä tekevien osuus henkilöstöstä n=1 0 Yrityksen päätoimiala n=1 1- Markkinapalvelut (mm. palvelut liike-elämälle) -0 1-0 Kauppa 1-0 1-0 1-0 Jalostus (esim. teollisuus ja rakentaminen) 1-0 1 Julkiset palvelut 1-0 1-0 1-0 1 Alkutuotanto 1
. SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN MERKITYS YRITYSTEN TOIMINNOISSA JA TAVOITTEISSA Yrityksen liikevaihto vuonna 00 (Meuroa) n=1 0-0, 0, - 1, 1, - 1, 1, - 1 Viime tutkimuskertaan verrattuna kärkinelikkoon sähköisen liiketoiminnan myötä syntyvistä mahdollisuuksista on noussut uusien asiakasryhmien tavoittaminen, yhteistyön tiivistymisen yhteistyökumppaneiden kanssa laskiessa yhden sijan. Kaikkein merkittävimmäksi sähköisen liiketoiminnan myötä syntyväksi mahdollisuudeksi koetaan kaikkien vastaajien keskuudessa asiakaspalvelun parantuminen, kokee sillä olevan suuri tai kohtalainen merkitys. Myös yrityskuvan vahvistuminen, liiketoimintaprosessien tehostaminen ja uusien asiakasryhmien tavoittaminen koetaan muita merkityksellisimmiksi mahdollisuuksiksi. Liiketoiminnan kansainvälistyminen ja tuotekehityksen tehostuminen ovat vastaajien mielestä vähiten merkityksellisiä mahdollisuuksia. 1
.1 Neljän merkittävimmän sähköisen liiketoiminnan tarjoaman mahdollisuuden vertailu suhteessa yritysten taustatekijöihin Henkilöstön koon mukaan tarkasteltuna asiakaspalvelun parantuminen on merkityksellisin mahdollisuus henkilöstöltään suurimmille yrityksille, joiden vastaajista yli puolet (1 ) kokee sillä olevan suuri merkitys. Yrityskuvan vahvistuminen koetaan sitä merkityksellisemmäksi mahdollisuudeksi mitä suuremmasta yrityksestä on kyse. 0 henkilön organisaatioiden vastaajista jopa kokee mahdollisella yrityskuvan parantumisella olevan suuri merkitys. Samoin voidaan todeta liiketoimintaprosessien tehostumisen osalta etenkin suuremmat, yli 0 hengen yritykset näkevät liiketoimintaprosessien tehostumisen mahdollisuudet muita selkeämmin. Uusien asiakasryhmien tavoittamisen näkevät mahdollisuutena kaikki vastaajat lähes samassa määrin eli yrityskohtaisia merkittäviä eroja ja ei vastauksissa juuri näy. Ehkä kaikkein pienimmät, alle hengen yritykset näkevät vähiten mahdollisuuksia uusien asiakasryhmien tavoittamiseen sähköisen liiketoiminnan avulla. 1
Sähköisestä liiketoiminnasta syntyvien mahdollisuuksien merkitys: Yrityskuvan vahvistuminen henkilöstön määrän mukaan n=1 ei merkitystä 1 vähäinen merkitys kohtalainen merkitys Sähköisestä liiketoiminnasta syntyvien mahdollisuuksien merkitys: Uusien asiakasryhmien tavoittaminen henkilöstön määrän mukaan n=1 ei merkitystä 1 vähäinen merkitys kohtalainen merkitys suuri merkitys en osaa sanoa 1-1,00 1-1,0 -,0-1,1-1,1-1 1, 0-0 1 1,1 0-1, 0-0, 0-, Sähköisestä liiketoiminnasta syntyvien mahdollisuuksien merkitys: Asiakaspalvelun parantuminen henkilöstön määrän mukaan n=1 ei merkitystä 1 vähäinen merkitys kohtalainen merkitys Sähköisestä liiketoiminnasta syntyvien mahdollisuuksien merkitys: Liiketoimintaprosessien tehostuminen henkilöstön määrän mukaan n=1 ei merkitystä 1 vähäinen merkitys kohtalainen merkitys 1-1 0, 1-1 1,01-1,01-1, -1 0,0-1 1 1, 0-1, 0-1 1 0,1 0-0 1, 0-0 1, 1
. Sähköisen liiketoiminnan esteet ja hidasteet ESTEIDEN/HIDASTEIDEN merkitys sähköiselle liiketoiminnalle n=1 ei merkitystä 1 vähän merkitystä melko vähän merkitystä melko paljon merkitystä paljon merkitystä erittäin paljon merkitystä en osaa sanoa Yhteistyökumppaneiden valmiudet Tietotekniikan perustamis- ja 1 1 1 1 1 1,, Aika ei riitä sähköisen 1 1 0 1 1, Yhteensopivuuskysymykset 1 1, Ulkoisten palveluiden tuottajat 1 0, Sopivien palvelu- 1 1, Tietoturva- ja virusongelmat Sähköisen liiketoiminnan 1 1 1 1 1 1 1 1 1,, Yrityksen liikeidea ei sovellu 1 1 1 1 1,0 Asiakaskunnan koko 1 0 1 1, Maksuliikenteen epävarmuus 0 1 1,1 Pelko tietotekniikkaprojektin 1 1 1 1, Yrityksen avainhenkilöiden Henkilöstön muutosvastarinta 1 1 0 1 1 1 1 1,, Kuluttajasuojaan liittyvät asiat 0 1 1 0, Tekijänoikeus- ja patenttiasiat 1 1 1,0 Vuoden 00 selvityksen tapaan yhteistyökumppaneiden valmiudet, tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannukset, sekä yhteensopivuuskysymykset arvioidaan neljän merkityksellisimmän sähköisen liiketoiminnan esteiden/hidasteiden joukkoon. Ajan riittämättömyys sähköisen liiketoiminnan kehitystyölle on uusi este/hidaste kärkinelikossa. 1
. Merkittävimpien esteiden ja hidasteiden vertailu suhteessa yritysten liikevaihtoon Kaikista merkityksellisimmäksi sähköisen liiketoiminnan esteeksi/hidasteeksi koetaan tänä vuonna yhteistyökumppaneiden valmiudet; vastaajista kokee ko. asialla olevan vähintään melko paljon merkitystä hidasteena/esteenä. Yhteiskumppanien valmiudet sähköiseen liiketoimintaan koetaan esteiksi/hidasteiksi useimmin pienemmissä yrityksissä. Ajan riittämättömyys on merkityksellisin 1, 1, Meuron liikevaihdon omaaville yrityksille, joissa voi olla jo useita erilaisia tarpeita sähköiselle liiketoiminnalle muttei dedikoituja resursseja (tutk.huom.). Yhteensopivuuskysymykset koetaan sitä merkityksellisempänä esteenä/hidasteena mitä suuremman liikevaihdon omaavasta yrityksestä on kyse eli järjestelmien kasvava määrä ja koko aiheuttavat luonnollisesti enemmän yhteensopivuusongelmia (tutk.huom.). Sähköisen liiketoiminnan esteet/hidasteet liikevaihdon mukaan: Yhteistyökumppaneiden valmiudet n=1 ei merkitystä 1 vähän merkitystä melko vähän merkitystä melko paljon merkitystä paljon merkitystä erittäin paljon merkitystä en osaa sanoa 0-0, 0, - 1, 1, - 1, 1, - 1 1 1 1 0 Sähköisen liiketoiminnan esteet/hidasteet liikevaihdon mukaan: Tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannukset n=1 ei merkitystä 1 vähän merkitystä melko vähän merkitystä melko paljon merkitystä paljon merkitystä erittäin paljon merkitystä en osaa sanoa Liikevaihto (Meuroa) 0-0, 0, - 1, 1, - 1, 1 1 1 0 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1,,,,,,, 1, - 1 1 1 1, 1
Sähköisen liiketoiminnan esteet/hidasteet liikevaihdon mukaan: Aika ei riitä sähköisen liiketoiminnan kehitystyölle n=1 Liikevaihto ei merkitystä 1 0-0, 1 1 1, vähän merkitystä 0, - 1, 1 1 1, melko vähän merkitystä melko paljon merkitystä 1, - 1, 1 1, paljon merkitystä erittäin paljon merkitystä 1, - 1 1 1 0 0, en osaa sanoa Sähköisen liiketoiminnan esteet/hidasteet liikevaihdon mukaan: Yhteensopivuuskysymykset (tekniset ratkaisut/standardointi) n=1 ei merkitystä 1 vähän merkitystä melko vähän merkitystä melko paljon merkitystä paljon merkitystä erittäin paljon merkitystä en osaa sanoa Liikevaihto 0-0, 1 1 0,1 0, - 1, 1 1, 1, - 1, 1 1, 1, - 1 1 0 1, 1
Sähköisen liiketoiminnan vaikutus eri toimintojen TUOTTAVUUTEEN n=1 ei lainkaan 1 hyvin vähän vähän melko paljon paljon erittäin paljon en osaa sanoa. Sähköisen liiketoiminnan vaikutus eri toimintojen tuottavuuteen Taloushallinto Ulkoinen viestintä Asiakaspalvelu Markkinointi Myynti Tilaus ja toimitus 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1,,,,,, Sisäinen viestintä 1 1 1 1,1 Resurssien hallinta 1 1 1 1,0 Henkilöstöhallinto 1 1 1 1,0 Hankinta ja varastointi 0 1 1 0 1, Tuotanto 1 1 1 0, Tuotekehitys 1 1 0, Sähköisellä liiketoiminnalla koetaan olevan tuottavuutta parantava vaikutus yrityksen eri toiminnoista etenkin taloushallintoon, ulkoiseen viestintään sekä asiakaspalveluun. Seuraavaksi eniten sähköisen liike-toiminnan katsotaan tehostavan markkinoinnin ja myynnin tuottavuutta. Ainakin markkinoinnin kontaktihinnat voivat olla sähköisessä liiketoiminnassa perinteisiä menetelmiä selvästi edullisemmat, joskin tehokkuuden mittaaminen ei ole aina yksinkertaista. Myyntiin sähköinen liiketoiminta tarjoaa ainakin joustavuutta, uutta alueellista ja ajallista ulottuvuutta ja uusia kanavia (tutk.huom.). Toimitusketjun hallintaan liittyvistä toiminnoista tilauksen ja toimituksen nähdään lisänneen eniten tuottavuuttaan sähköisen liiketoiminnan ansiosta, kun taas muiden toimitusketjun hallintaan liittyvien toimintojen tuottavuuteen vastaajista uskoo sähköisen liiketoiminnan vaikuttaneen enintään vähän. Esimerkiksi tuotekehityksen integroiminen edes osin osaksi sähköistä liiketoimintaa on vielä uusi ja sangen tuntematon konsepti monelle pk-yritykselle, joskin sosiaalisen median merkityksen kasvaminen tullee muuttamaan tätäkin asiaa tulevaisuudessa (tutk.huom.). 1
. SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA OSANA YRITYKSEN STRATEGIAA JA TOIMINTASUUNNITELMIA.1 Sähköisen liiketoiminnan ottaminen huomioon liiketoimintastrategioiden ja toimintasuunnitelmien laadinnassa ja vastuuhenkilöiden nimeäminen Onko sähköinen liiketoiminta...osana strategiaa/...osana toimintasuunnitelmia/...onko vastuuhenkilöt nimetty n=1 kyllä, koko yrityksen kyllä, tietyn osa-alueen ei en osaa sanoa Osana strategiaa Osana toimintasuunnitelmia 0 0 Vastuuhenkilö(t) nimetty 0 1 Sähköinen liiketoiminta on muodostunut yhä erottamattomammaksi osaksi liiketoimintaa. Tällä hetkellä 0 tutkituista pk-yrityksistä sisällyttää sähköisen liiketoiminnan osaksi strategiaansa. Merkittävä havainto on myös se, että sähköinen liiketoiminta on paitsi osana strategioita, se on nyt yhtä suuressa osassa yrityksistä osana toimintasuunnitelmia ja vastuuhenkilökin on nimetty. Sähköinen liiketoiminta tuntuu siltä osin olevan nyt tasapainoisempaa ja vakiintuneempaa kuin aikaisempina tutkimuskertoina. 0
. Sähköisen liiketoiminnan ottaminen huomioon strategioiden ja toimintasuunnitelmien laadinnassa ja vastuuhenkilöiden nimeäminen suhteessa yrityksen taustatekijöihin Onko sähköinen liiketoiminta yrityksessä...osana strategiaa n=1 Liikevaihto (Meuroa) kyllä, koko yrityksen kyllä, tietyn osa-alueen ei en osaa sanoa Onko sähköinen liiketoiminta yrityksessä...osana toimintasuunnitelmia n=1 Liikevaihto (Meuroa) kyllä, koko yrityksen kyllä, tietyn osa-alueen ei en osaa sanoa 0-0, 0-0, 1 0, - 1, 0 0, - 1, 0 1, - 1, 1 1, - 1, 0 1 1, - 1 0 1, - 1 Liikevaihdon mukaan tarkasteltuna yli 1, Meuron liikevaihdon omaavilla yrityksillä on jonkin verran todennäköisemmin sähköinen liiketoiminta sisällytetty joko strategiaan tai toimintasuunnitelmiin kuin tätä pienemmillä yrityksillä. Suurimmat erot yritysten kokoluokkien välillä syntyvät vastuuhenkilöiden nimeämisen suhteen. Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä harvemmin vastuuhenkilö vastaa koko yrityksen sähköisestä liiketoiminnasta vaan ennemminkin jostakin osa-alueesta eli vastuu lienee hajautettu useammalle vastuuhenkilölle esim. yrityksen toimintojen mukaan. Tämä on luonnollinen kehityspolku yrityskoon ja yksittäisten toimintojen (kuten taloushallinto, tilausjärjestelmät, markkinointi jne.) koon ja merkityksen kasvaessa (tutk. huom.). 1
. SÄHKÖISET KAUPPAPAIKAT Onko käytössä oma verkkokauppa tai muu sähköinen kauppapaikka n=1 Yrityksellämme ei ole verkkomyyntikanavaa Yrityksellämme on muu oma sähköinen markkinapaikka 1 Yrityksellämme ei ole verkkomyyntikanavaa, mutta harkitsemme sellaista 1 Yrityksellämme on oma verkkokauppa 1 Tuotteemme/palvelumme ovat esillä toimialan yhteisellä sähköisellä markkinapaikalla Tuotteemme/palvelumme ovat esillä yhteisverkkokaupassa/-torilla En osaa sanoa Edellisen tutkimuksen mukaan vuonna 00 sähköisiä kauppapaikkoja käytti yrityksistä. Tänä vuonna vastaava tulos on mutta kysymys on muotoiltu hieman eri tavalla kuin aikaisemmin, koska haluttiin selvittää tarkemmin mitä sähköisiä kauppapaikkoja yritykset käyttävät. Muun muassa tästä syystä tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin tutki muskertoihin. Saadaksemme tietoa tulevasta, selvitettiin myös kuinka suurella osalla yrityksistä sähköinen kauppapaikka on suunnitteilla. Oma verkkokauppa on 1 prosentilla tutkituista pk yrityksistä ja sama osuus ilmoittaa harkitsevansa jotakin verkkomyyntikanavaa tulevaisuudessa. Lisäksi noin joka kymmenes pk-yritys käyttää jotain yhteisverkkokauppaa/-toria ja/tai pitää tuotteitaan esillä jollain toimialan yhteisellä kauppapaikalla. 1 :lla on lisäksi käytössä jokin muu oma sähköinen kauppapaikka.
.1 Sähköiset kauppapaikat suhteessa yritysten taustatekijöihin Onko yrityksellä oma verkkokauppa tai muu oma sähköinen markkinapaikka (toimialan mukaan) n=1 Jalostus (esim. teollisuus ja rakentaminen) Kauppa Markkinapalvelut (mm. palvelut liike-elämälle) Julkiset palvelut 1 1 1 1 0 1 1 1 0 Yrityksellämme on oma verkkokauppa Yrityksellämme on muu oma sähköinen markkinapaikka Tuotteemme/palvelumme ovat esillä yhteisverkkokaupassa/- torilla Tuotteemme/palvelumme ovat esillä toimialan yhteisellä sähköisellä markkinapaikalla Yrityksellämme ei ole verkkomyyntikanavaa, m utta harkitsemme sellaista Yrityksellämme ei ole verkkomyyntikanavaa En osaa sanoa Mikäli yrityksellä on toimintaa myös Suomen ulkopuolella, on keskimääräistä yleisempää, että käytössä on oma verkkokauppa tai muu oma sähköinen markkinapaikka. EU:n sisämarkkinoilla toimivilla yrityksillä on myös hieman useammin jotakin verkkokauppatoimintaa kuin pelkästään Suomessa tai EU:n ulkopuolelle myyntiä harjoittavilla pk-yrityksillä. Toimialan mukaan tarkasteltuna kaupan alan yrityksistä noin viidenneksellä on oma verkkokauppa. Jalostusalan yritykset (teollisuus, rakentaminen jne.) ovat ymmärrettävästikin heikoimmin mukana verkkomyyntikanavien hyödyntämisessä, sillä jopa ilmoittaa, ettei niillä ole minkäänlaista verkkomyyntikanavaa. Liikevaihdon mukaan tarkasteltuna, mitä suurempi on yrityksen liikevaihto, sitä todennäköisemmin yrityksellä on ainakin jokin verkkomyyntikanava. Yritysten edustajilta tiedusteltiin myös heidän omia näkemyksiä verkkomyynnin tulevaisuudennäkymistä; yli kolmannes uskoo verkkomyynnin osuuden kokonaismyynnistä kasvavan ja samainen määrä vastaajia uskoo sen pysyvän ennallaan. Vain 1 vastaajista näkisi verkkomyyntinsä kehityksen olevan laskusuuntaista.
Mihin suuntaan verkkomyynnin osuuden kokonaismyynnistä uskoo muuttuvan seuraavan vuoden aikana n=1 kasvavan pysyvän ennallaan vähenevän en osaa sanoa 1 Liikevaihdon mukaan tarkasteltuna 0, 1, Meuron liikevaihdon pk-yritysten vastaajat uskovat muita useammin verkkomyynnin osuuden (kokonaismyynnistä) kasvamiseen seuraavan vuoden aikana. Liikevaihto Uskooko verkkomyynnin osuuden yrityksen kokonaismyynnistä kasvavan vai vähenevän seuraavan vuoden aikana (liikevaihdon n=1 mukaan) kasvavan pysyvän ennallaan vähenevän en osaa sanoa 0-0, 0 1 0, - 1, 1, - 1, 0 1 1, - 1 0 0
. Sähköisten kauppapaikkojen integrointi yritysten tietojärjestelmiin Kirjautuvatko asiakkaan verkkomyyntikanavassa tekemät toimenpiteet suoraan tietojärjestelmiin n=1 Ei, toimenpiteet vaativat manuaalista käsittelyä Toimenpiteet vaativat osittain manuaalista käsittelyä Kyllä, toimenpiteet ovat automatisoituja En osaa sanoa Noin puolet (1 ) sähköisen kauppapaikan omaavista yrityksistä on integroinut kokonaan tai osittain sähköisen kauppapaikkansa yrityksen tietojärjestelmiin. Tällöin asiakkaan toimenpiteet, kuten tilaaminen ja maksaminen kirjautuvat täysin tai osin automaattisesti yrityksen tilaus- ja laskutusjärjestelmiin. Yrityksistä kuitenkin peräti ilmoittaa, että nämä toimenpiteet vaativat edelleen manuaalista käsittelyä. Tällöin kyse ei ole varsinaisesta verkkokaupasta vaan lähinnä sähköisestä tuoteluettelosta, jonka tilaukset tehdään jotakin muuta kanavaa käyttäen, sähköpostilla, puhelimitse tms.
. Sähköisten kauppapaikkojen integrointi suhteessa yritysten taustatekijöihin Kirjautuuko asiakkaan verkkomyyntikanavassa tekemät toimenpiteet (esimerkiksi tilaaminen ja maksaminen) suoraan tietojärjestelmiin (toimialan mukaan) n=1 Jalostus (esim. teollisuus ja rakentaminen) 1 1 0 Ei, toimenpiteet vaativat manuaalista käsittelyä Kauppa 0 Toimenpiteet vaativat osittain manuaalista käsittelyä Markkinapalvelut (mm. palvelut liike-elämälle) 1 1 Kyllä, toimenpiteet ovat automatisoituja En osaa sanoa Julkiset palvelut 0 0 0 Markkina-alueiden mukaan tarkasteltuna tilastollisesti merkitseviä eroja ei ole havaittavissa. Sen sijaan toimialoista kaupan alalla verkkomyyntikanavan tapahtumien täysin automatisoitu kirjautuminen on selvästi keskimääräistä yleisempää ja julkisissa palveluissa täysin manuaalinen toiminta on harvinaisinta. Liikevaihdon mukaan tarkasteltuna merkittävä hyppy sähköisen kauppapaikan integrointiasteessa yrityksen muihin järjestelmiin tapahtuu siirryttäessä yli 1, Meuron yrityskokoon, jossa enää vain 1 yrityksistä kirjaa asiakkaan sähköisessä kauppapaikassa tekemät toimenpiteet manuaalisesti. Koska tietojärjestelmäintegroinnit aiheuttavat aina kustannuksia ja yksi sähköisen liiketoiminnan merkittävistä esteistä on tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannukset, voi olla, että pienyrityksille sopivia sähköisiä kauppapaikkaratkaisuja tai järjestelmäintegrointipalveluja ei ole riittävästi kohtuuhinnalla tarjolla tai niitä ei tunneta (tutk.huom.).
. KOKONAISVALTAISET TIETOJÄRJESTELMÄT.1 Tietojärjestelmien käyttö Tietojärjestelmien käyttö n=1 käytössä käyttöönottovaiheessa suunnitteilla ei ole suunnitteilla en osaa sanoa ASIAKKUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ 1 TOIMINNANOHJAUS- JÄRJESTELMÄ TOIMITUSKETJUN HALLINTAJÄRJESTELMÄ 1 PÄÄTÖKSENTEON TUKIJÄRJESTELMÄ 1 Tutkituista yrityksistä käyttää asiakkuudenhallintajärjestelmää (CRM) runsas kolmasosa, joista vastaajayrityksistä :lla se on juuri käyttöönottovaiheessa. Lisäksi 1 :lla tutkituista pk-yrityksistä kyseinen järjestelmä on suunnitteilla. Tutkimuksessa mukana olleista tietojärjestelmätyypeistä myös toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) on käytössä yleisesti. Toimitusketjun hallintajärjestelmää (SCM) käyttää 1 ja päätöksenteon tukijärjestelmää (KMS) 1 tutkituista yrityksistä. Tietojärjestelmien yleisyys korreloi vahvasti yrityskoon mukaan, mitä suurempi yritys, sitä todennäköisemmin sillä on jokin tai useampi em. tietojärjestelmistä käytössään.
. Kokonaisvaltaisten tietojärjestelmien integrointi Onko jokin kokonaisvaltainen tietojärjestelmä integroitu sidosryhmien tietojärjestelmiin n=1 kyllä ei suunnitteilla en osaa sanoa Alihankkijoiden suuntaan Kumppaneiden suuntaan 1 Asiakkaiden suuntaan 1 0 Tutkimuksessa selvitettiin myös mihin suuntaan, jos mihinkään, yritysten kokonaisvaltaiset tietojärjestelmät on integroitu. Kokonaisuudessa kokonaisvaltaisten tietojärjestelmien integrointi yrityksen sidosryhmien tietojärjestelmiin on verrattain vähäistä, eikä sitä ole suunnitteillakaan kovin suurella osalla yrityksistä. Yleisimmin tietojärjestelmäintegraatiota on tapahtunut asiakkaiden suuntaan (1 :lla jokin tietojärjestelmä integroitu). Kumppaneiden suuntaan integrointi on lähes yhtä yleistä (1 ), mutta alihankkijoiden suuntaan tietojärjestelmiä integroineita yrityksiä on vain vastanneista yrityksistä. Yksittäisen yrityksen näkökulmasta tietojärjestelmäintegraatio on järkevintä asiakkaan suuntaan, koska integraatio sitouttaa asiakasta yritykseen ja tekee toimittajan vaihtamisen vaikeammaksi. Kumppaneiden suuntaan tietojärjestelmien integrointi voi olla samoin järkevää jos sillä saadaan aikaan tehokkuutta toimintaan ja siten pystytään palvelemaan asiakkaita paremmin tai monipuolisemmin. Alihankkijoiden suuntaan tietojärjestelmien integrointi on harvinaisinta ja sille on esteenä mm. alihankkijoiden säännöllinen kilpailuttaminen, mikä ei toimintamallina suosi tiettyyn alihankkijaan sitouttavia tietojärjestelmäintegraatioita (tutk.huom.).
. Tietojärjestelmien integrointi suhteessa yritysten taustatekijöihin Jalostus (esim. teollisuus ja rakentaminen) Onko kokonaisvaltainen tietojärjestelmä integroitu ASIAKKAIDEN SUUNTAAN (toimialan mukaan) n=1 kyllä ei suunnitteilla en osaa sanoa 1 Kauppa 1 Markkinapalvelut (mm. palvelut liike-elämälle) 1 Julkiset palvelut 0 Taustaryhmittäin tarkasteltuna, toimialan mukaan kokonaisvaltaisten tietojärjestelmien integrointi asiakkaiden suuntaan on tavallisinta julkisten palveluiden keskuudessa, joskin muillakin toimialoilla on juuri nyt suunnitteilla integrointihankkeita :ssa tutkituista yrityksistä. Kumppaneiden suuntaan integrointi on yleisintä kaupan alalla, jossa on myös uusia integrointihankkeita eniten käynnissä. Tietojärjestelmien integrointi kumppaneiden suuntaan on harvinaisinta jalostuksen aloilla; vain näistä yrityksistä on integroinut tietojärjestelmiään kumppaneidensa kanssa. Kaupan alan yritykset ovat integroineet tietojärjestelmiään useimmin myös alihankkijoidensa suuntaan (1 integroinut). Ilmeisesti kaupan alalla on keskimääräistä pitkäikäisempiä ja kiinteämpiä yhteistyösuhteita alihankkijoihin päin, jolloin tietojärjestelmienkin integrointi tulee useammin kysymykseen perusteltuna toimintamallina (tutk.huom.).
Onko kokonaisvaltainen tietojärjestelmä integroitu KUMPPANEIDEN SUUNTAAN (toimialan mukaan) n=1 kyllä ei suunnitteilla en osaa sanoa Jalostus (esim. teollisuus ja rakentaminen) 0 Kauppa 1 Markkinapalvelut (mm. palvelut liike-elämälle) 1 Julkiset palvelut 1 0 Onko kokonaisvaltainen tietojärjestelmä integroitu ALIHANKKIJOIDEN SUUNTAAN (toimialan mukaan) n=1 kyllä ei suunnitteilla en osaa sanoa Jalostus (esim. teollisuus ja rakentaminen) Kauppa 1 0 Markkinapalvelut (mm. palvelut liike-elämälle) Julkiset palvelut 0 0
. ULKOISTUS JA SOVELLUSVUOKRAUS.1 Tietotekniikkaan ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvien tukipalveluiden ulkoistus Tietotekniikkaan ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvien tukipalveluiden ulkoistus n=1 ulkoistettu aiotaan ulkoistaa ei ulkoistusta suunnitteillakaan en osaa sanoa Kotisivujen tekninen toteuttaminen ja/tai ylläpito Tietoturva Lähiverkon tai yrityksen sisäisen verkon ylläpito IT-henkilöstö 1 Järjestelmien käyttötuki (call center) Henkilöstön koulutus 1 Koneet ja laitteet (työasemat, palvelimet jne.) 1 0 Sähköisen kauppapaikan rakentaminen ja/tai ylläpito 1 1 Dokumenttien hallinta Tietotekniikkaan ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvien tukipalveluiden ulkoistamiseen liittyen, eniten on ulkoistettu kotisivujen teknistä toteuttamista ja/tai ylläpitoa, kuten edelliselläkin tutkimuskerralla. Lähes puolet tutkituista yrityksistä on ulkoistanut kotisivujen teknisen toteuttamisen ja/tai ylläpidon. Toiseksi useimmin on ulkoistettu tietoturvaa ( ulkoistanut). Harvimmin on ulkoistettu dokumenttien hallintaa, mutta toisaalta sen ulkoistamista suunnittelee yhtä moni yritys kuin mitä on jo ulkoistanut sen. Sikäli dokumenttien hallinnan ulkoistaminen näyttäisi tuplaantuvan lähitulevaisuudessa. Aiotaan ulkoistaa listalla esiintyvät tällä hetkellä useimmin kotisivujen tekninen toteutus ja/tai ylläpito sekä sähköisen kauppapaikan rakentaminen ja/tai ylläpito ( aikoo ulkoistaa). Näissä näyttäisi siten olevan suurin määrällinen potentiaali ajatellen ulkoistamispalveluja kokonaisuutena. 1