Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan

Transkriptio

1 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta aineiston pohjalta Mervi Niemi

2 2(11) Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21, aineistoanalyysi Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointia yritysten innovaatiotoimintaan ei ole aiemmin selvitetty kattavilla tilastokyselyillä. Asia oli ensimmäistä kertaa esillä yritysten innovaatiotoiminta kyselyssä. (Osana innovaatiotutkimusta toki kysytään mm. innovaatiotoiminnan tietolähteistä ja yhteistyöstä, joissa kummassakin yhtenä osaelementtinä ovat asiakkaat.) Tilastokeskus liitti käyttäjälähtöisyyttä kartoittavan kysymyksen yritysten innovaatiotoiminta kyselyynsä tarkoituksena kartoittaa, missä määrin ja millä keinoin yritykset integroivat käyttäjätietoa, käyttäjiä ja käyttäjäinnovaatioita innovaatiotoimintaansa ja innovatiivisten tuotteidensa tuotantoon. Koska kysymys esitettiin nyt ensimmäistä kertaa yrityksille, mittausvirheen mahdollisuus on aineistoa käytettäessä pidettävä mielessä. Kysymykseen ei liittynyt vastauskatoa ja kysymykseen saatu aineisto oli looginen suhteessa muuhun kyselyaineistoon, joten tiedustelun laatua voidaan tältä osin pitää hyvänä. Käyttäjälähtöisyyskysymys osana innovaatiotutkimusta Yritysten innovaatiotoiminta -kysely on Suomen osuus EUharmonisoidusta innovaatiotutkimuksesta Community Innovation Survey (CIS). Kysely kattaa vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset seuraavilta toimialoilta (Toimialaluokitus TOL 28): - Kaivostoiminta ja louhinta (B 5 9) - Teollisuus (C 1 33) - Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (D 35) - Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (E 36 39) - Tukkukauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa (46) - Kuljetus ja varastointi (H 49 53) - Kustannustoiminta (58) - Televiestintä (61) - Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta (62) - Tietopalvelutoiminta (63) - Rahoitus- ja vakuutustoiminta (64 66) - Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi (71). Käyttäjälähtöisyyden integrointia koskeva kysymys liitettiin kyselyn viimeiseksi kysymykseksi, kohteena lähtökohtaisesti kaikki kohdejoukon yritykset. Vastausta pyydettiin kuitenkin vain yrityksiltä, jotka ilmoittivat harjoittaneensa innovaatiotoimintaa vuosina eli jotka oli tuoneet markkinoille tai ottaneet käyttöönsä tuoteinnovaatioita, prosessi-

3 3(11) innovaatioita, organisaatioinnovaatioita tai markkinointi-innovaatioita tai joilla oli ollut tuote- ja prosessi-innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon tähtääviä toimenpiteitä. Käyttäjälähtöisyyttä koskeva kysymys oli seuraava: Kysymys kattoi mahdollisimman laajan variaation käyttäjälähtöisyyden eri intensiteettitasoja aina yksisuuntaisista asiakaspalautteista varsinaisiin käyttäjäinnovaatioihin. Koska asiaa tiedusteltiin yrityksiltä nyt ensimmäistä kertaa, tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava yleiskuva siitä, millä tavoin ja missä määrin yritykset hyödyntävät käyttäjänäkökulmaa kehittämistoiminnassaan ja innovatiivisten tuotteiden tuotannossaan. Yritykset integroivat käyttäjätietoa ja tekevät yhteistyötä käyttäjien kanssa varsin yleisesti Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että käyttäjät ovat varsin merkittävä resurssi useille yrityksille niiden kehittämistoiminnassa. Kaikkiaan 8 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä ilmoitti integroineensa käyttäjätietoa tai käyttäjiä innovaatiotoimintaansa jollakin tavoin vuosina

4 4(11) Kuvio 1 Menettelyt käyttäjälähtöisyyden integroimiseksi suomalaisyritysten innovaatiotoimintaan 28 21, osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä % Asiakaspalautejärjestelmät Markkinatutkimukset, kuluttajapaneelit yms. Tiedostamattomien tarpeiden selvittäminen, käyttäjien havainnointi Yhdessä kehittäminen käyttäjien kanssa Käyttäjät muokanneet tuotteita, tuotteet yrityksen tuotannossa Käyttäjät kehittäneet tuotteita, tuotteet yrityksen tuotannossa Vähäinen merkitys Kohtalainen merkitys Suuri merkitys Kuvio 1b havainnollistaa vielä lisäksi sen, että markkinoiden näkökulmasta innovatiivisia tuotteita lanseeranneet yritykset ilmoittivat käyttäjätiedon ja käyttäjien integroinnista yleisemmin kuin yritykset, jotka toivat markkinoille vain oman yrityksensä kannalta uusia tuotteita tai etenkin yritykset, jotka ilmoittivat innovaatiotoiminnasta, mutta eivät tuoneet tuoteinnovaatioita markkinoille vuosina Kuvio 1b Menettelyt käyttäjälähtöisyyden integroimiseksi innovaatiotoimintaan 28 21, osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä % Asiakaspalautejärjestelmät Markkinatutkimukset yms. Havainnointi yms. Yhdessä kehittäminen Käyttäjien muokkaamat tuotteet Käyttäjien kehittämät tuotteet Tuoteinnovaattori, markkinoille uusia tuotteita Tuoteinnovaattori, vain yritykselle uusia tuotteita Ei tuoteinnovaattori Mikäli menetelmiä tarkastellaan pois lukien asiakaspalautejärjestelmien ja markkinatutkimusten ja vastaavien käyttö, yleisimmin merkityksellisinä menettelyinä pidettiin käyttäjien havainnointia ja tiedostamattomien tarpeiden selvittämistä (6 % innovaatiotoimintaa harjoittaneista arvioi menet-

5 5(11) telyn merkityksen suureksi) ja innovatiivisten tuotteiden tuotantoa, joka perustui käyttäjien muokkaamiin tuotteisiin (innovaatiotoimintaa harjoittaneista kaikkiaan 8 % arvioi ko. menettelyn merkityksen suureksi). Vaikka käyttäjälähtöisyyskysymys kysyttiin vain innovaatiotoimintaa harjoittaneilta, intensiivisimpien menettelyiden yleisyyttä voidaan arvioida myös suhteessa koko kohdejoukkoon (menettelyt ovat tyypillisiä kehittäjäyrityksille, ja kuvautunevat näin ollen edustavasti innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten kautta). Kuvio 2 Käyttäjälähtöisyyttä hyödyntävien menettelyjen yleisyys ja merkitys 28 21, osuus kaikista yrityksistä ,5 2 % ,5 2,3 9,5 7,5 12,2 2,1 5,2 5 8,1 8,4 9,8 9,4 Tiedostamattomien Yhdessä kehittäminen Käyttäjät muokanneet Käyttäjät kehittäneet tarpeiden käyttäjien kanssa tuotteita, tuotteet tuotteita, tuotteet selvittäminen, yrityksen tuotannossa yrityksen tuotannossa käyttäjien havainnointi Vähäinen merkitys Kohtalainen merkitys Suuri merkitys Reilu kolmannes, 35 prosenttia, tutkimuksen kaikista kohteena olleista yrityksistä oli käyttänyt vähintään yhtä edellä mainituista neljästä menetelmästä. Noin joka neljäs tutkimuksen kohteena olleista yrityksistä oli käyttänyt vähintään yhtä edellä mainituista neljästä menetelmästä ja oli kokenut menettelyn olleen merkitykseltään suuri tai kohtalainen. Seuraavassa tarkastelu rajataan vain neljään, kaikkein käyttäjäintensiivisimpään menettelyyn: tiedostamattomien tarpeiden selvittäminen, käyttäjien havainnointi yhdessä kehittäminen käyttäjien kanssa käyttäjien muokkaamiin tuotteisiin perustuva tuotanto käyttäjien kehittämiin tuotteisiin perustuva tuotanto. Käyttäjälähtöisyyttä hyödyntävät kaiken kokoiset yritykset Innovaatiotutkimuksessa tarkastellaan siis vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä. Käyttäjälähtöisyyden integrointia arvioidaan seuraavassa em. neljän menettelyn perusteella eri kokoluokan yrityksissä.

6 6(11) Tulosten perusteella havaitaan, että käyttäjälähtöisyyttä hyödyntävät kaiken kokoiset yritykset. Innovaatiotoiminta, kuten myös käyttäjälähtöisyyden hyödyntäminen siinä, yleistyvät kuitenkin yrityskoon kasvaessa. Tutkimuksen kohteena olleista yrityksistä noin kolme neljästä kuuluu pienimpään kokoluokkaan eli 1 49 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Näistä reilu puolet ilmoitti harjoittaneensa innovaatiotoimintaa vuosina 28 21, joista edelleen useampi kuin joka toinen oli integroinut käyttäjien havainnointia tai käyttäjien ideoita innovatiivisten tuotteidensa kehittämiseen tai tuotantoon. Suurista eli vähintään 25 henkilöä työllistävistä yrityksistä sen sijaan valtaosa, 83 prosenttia, ilmoitti harjoittaneensa innovaatiotoimintaa tutkimuksen tarkastelujaksolla. Lähes pari sataa suurimmista yrityksistä arvioi käyttäjien roolin olleen suuri tai kohtalainen. Kuvio 3 harjoittaneet ja käyttäjälähtöisyyttä integroineet yritykset yrityksen suuruusluokan mukaan 28 21, osuus kaikista yrityksistä % 4 23,4 3,8 51, 3 2 8,1 11,1 14,5 1 21,3 21,6 17, (N=6173) (N=1526) 25+ (N=382) ei käyttäjälähtöisyyttä merkitys vähäinen merkitys suuri tai kohtalainen Käyttäjien tarpeet ja käyttäjät mukana kaikkien alojen kehittämistoiminnassa, mutta etenkin tietointensiivisissä palveluissa Tutkimustulosten perusteella yritykset integroivat käyttäjien tarpeisiin liittyviä tietoja ja käyttäjälähtöisiä ideoita toimintaansa kaikilla aloilla. Käyttäjälähtöisyyttä hyödynnetään kehittämistoiminnassa suhteellisesti yleisimmin tietointensiivisissä palveluissa. Ko. toimialoilla 1264 yrityksestä kaikkiaan reilu 8 yritystä ilmoitti innovaatiotoiminnasta ja reilu 6 yritystä käyttäjätarpeiden havainnoinnista tai käyttäjäideoiden integroinnista. Näistä valtaosa, lähes 5 yritystä, arvioi menettelyn olleen merkitykseltään suuri tai vähintään kohtalainen. Tietointensiiviset palvelut kattavat tässä seuraavat toimialat: Kustannustoiminta (58),

7 7(11) Televiestintä (61), Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta (62) ja Tietopalvelutoiminta (63). Ryhmään muut kuuluvat Kaivostoiminta ja louhinta (B 5 9), Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (D 35), Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (E 36 39) sekä Kuljetus ja varastointi (H 49 53). Kuvio 4 harjoittaneet ja käyttäjälähtöisyyttä integroineet yritykset yrityksen toimialan mukaan 28 21, osuus kaikista yrityksistä % ,2 23, 37,3 9, 2,8 Teollisuustuotanto (N=3494) 9,6 26,2 Tukkukauppa (N=1242) 11,1 15,9 Tietointensiiviset palvelut (N=1264) 26,4 13, 28,6 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (N=415) 1,6 4,6 2, Muut alat (N=1666) ei käyttäjälähtöisyyttä merkitys vähäinen merkitys suuri tai kohtalainen Tarkemmat toimialatiedot löytyvät liitekuviosta 1. Käyttäjälähtöisyys tärkeä resurssi monelle yritykselle, vaikutusten arviointi tulee tehdä pidemmällä aikajaksolla Aineiston luonteen vuoksi käyttäjälähtöisyyden integroinnin vaikutuksia ei voida vielä arvioida. Oheen on kuitenkin tyypitelty yrityksiä liikevaihdossa tapahtuneen kehityksen mukaisesti. Liikevaihtoa on tarkasteltu vuosia 28 ja 21 koskien. Käyttäjälähtöisyyttä soveltaneista yrityksistä 42 prosentilla liikevaihto oli kasvanut vuodesta 28 vuoteen 21. Yhdeksälle prosentille liikevaihdon muutos ei ollut määriteltävissä. Reilulla puolella, noin 55 prosentilla, yrityksistä, jotka eivät olleet integroineet liikevaihto oli pienempi vuonna 21 kuin vuonna 28.

8 8(11) Kuvio 5 Liikevaihdon muutos 21/28, yritysten lukumäärä 6 5 Yritysten lukumäärä Ei käyttäjälähtöisyyttä Liikevaihto kasvanut 21/28 Liikevaihto laskenut 21/28 Integroinut käyttäjälähtöisyyttä Liikevaihdon kehityksestä ei tietoa 21/28 (aloittanut yritys tms.) Vaikka käyttäjälähtöisyyden integroinnin vaikutuksia ei voida vielä arvioida tarvittavan aineiston puuttuessa, seuraavassa on tyypitelty yrityksiä käyttäjälähtöisyyden integroinnin ja keskimääräisen liikevaihtokehityksen perusteella. Kuvion 6 mukaisesti jotakin mainituista neljästä käyttäjälähtöisyyteen liittyvää menettelyä soveltaneilla liikevaihto kehittyi keskimäärin 25 prosenttia vuodesta 28 vuoteen 21. Muilla yrityksillä liikevaihdon keskimääräinen muutos ko. parin vuoden aikana oli 19 prosenttia. Yrityksissä, jotka olivat selvittäneet käyttäjätarpeita muun muassa tiedostamattomia tarpeita havainnoimalla, liikevaihdon keskimääräinen kasvu oli 32 prosenttia vuodesta 28 vuoteen 21. Muilla yrityksillä, kattaen myös muilla tavoilla käyttäjälähtöisyyttä integroineet, liikevaihdon muutos oli 18 prosenttia keskimäärin. Kuvio 6 Liikevaihdon keskimääräinen %-muutos, % Käyttäjälähtöisyyttä Ei käyttäjälähtöisyyttä

9 9(11) Kuvio 7 Liikevaihdon keskimääräinen %-muutos, % Tarpeiden havainnointi Ei tarpeiden havainnointia Käyttäjien kanssa yhdessä kehitystyötä tehneiden yritysten keskimääräinen liikevaihdon muutos oli 36 prosenttia vuodesta 28 vuoteen 21, kun taas käyttäjäinnovaatioita tuotantoonsa integroineiden yritysten liikevaihto kehittyi keskimäärin 28 prosenttia ko. ajanjaksolla. Kuvio 8 Liikevaihdon keskimääräinen %-muutos, % Yhdessä kehittäminen Ei yhdessä kehittämistä Kuvio 9 Liikevaihdon keskimääräinen %-muutos, % Käyttäjien muokkaamia tai kehittämiä tuotteita Ei käyttäjäinnovaatioita

10 1(11) Innovaatiotutkimuksen käsitteistön mukaan ollakseen innovaatio tuotteen on oltava uusi sitä tuottavan yrityksen näkökulmasta, joskaan sen ei tarvitse olla uusi yrityksen markkinoiden kannalta. Tutkimuksessa kuitenkin eritellään, ovat yrityksen markkinoille tuomat innovaatiot uusia ainoastaan oman yrityksen kannalta vai uusia yrityksen markkinoiden kannalta. Tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneiden yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta vuonna 21 kaikkiaan noin neljäsosa kertyi vuosina markkinoille tuoduista innovaatioista. Yritysten markkinoiden kannalta uusista tuotteista saatu liikevaihto edusti 13 prosenttia tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneiden yhteenlasketusta liikevaihdosta ja kahdeksaa prosenttia kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Kuvion 1 avulla voidaan havaita, että markkinoiden kannalta uusista tuotteista saadun liikevaihdon osuus oli kymmenen prosenttiyksikköä suurempi yrityksissä, jotka integroivat käyttäjälähtöisyyttä toiminnassaan kuin yrityksissä, jotka eivät ilmoittaneet soveltaneensa käyttäjälähtöisyyteen liittyviä menettelyjä vuosina Kuvio 1 Markkinoiden kannalta uusista tuotteista saadun liikevaihdon osuus % Tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneet, käyttäjälähtöisyyttä Tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneet, ei käyttäjälähtöisyyttä

11 11(11) Liitekuvio 1 harjoittaneet ja käyttäjälähtöisyyttä integroineet yritykset yrityksen toimialan mukaan 28 21, osuus kaikista yrityksistä Muiden kulkuneuvojen valmistus Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus Moottoriajoneuvojen, perä- ja puoliperävaunujen Kumi- ja muovituotteiden valmistus Muu valmistus Metallien jalostus Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja Televiestintä Rahoituspalvelut Huonekalujen valmistus Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvot ja -pyörät) Kustannustoiminta Tekstiilien valmistus Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Veden otto, puhdistus ja jakelu Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Tietopalvelutoiminta Vaatteiden valmistus Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden Viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto Kuljetus ja varastointi Posti- ja kuriiritoiminta Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Kaivostoiminta ja louhinta Nahan ja nahkatuotteiden valmistus Kaikki toimialat yhteensä % ei käyttäjälähtöisyyttä merkitys vähäinen merkitys suuri tai kohtalainen Toimialat ovat 2-numerotason toimialoja, paitsi seuraavien osalta: Kaivostoiminta ja louhinta (5 9) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (1 11) Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus (19 21) Viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto (37 39) Kuljetus ja varastointi (49 52)