JUUAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2011 Päivitys 1.8.2013 musiikin lisätyt kurssit Päivitys 1.8.2014 opiskeluhuolto
2
SISÄLLYSLUETTELO 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 5 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 6 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä... 6 2.2 Arvoperusta... 6 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 7 3.1 Oppimiskäsitys... 7 3.2 Opiskeluympäristö ja opetusmenetelmät... 7 3.3 Toimintakulttuuri ja toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi... 7 3.4 Opintojen rakenne... 8 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN... 8 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 8 4.2 Ohjauksen järjestäminen... 9 4.3 Opiskelijahuolto... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.4 Opiskelun erityinen tuki... 13 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 14 5 OPPIMIS JA OPETUKSEN... 14 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet... 14 5.2 Aihekokonaisuudet... 14 5.2.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys... 15 5.2.2 Hyvinvointi ja turvallisuus... 16 5.2.3 Kestävä kehitys... 16 5.2.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus... 17 5.2.5 Teknologia ja yhteiskunta... 18 5.2.6 Viestintä ja mediaosaaminen... 19 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus... 20 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä... 20 5.3.2. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä... 25 5.4 Toinen kotimainen kieli... 31 5.4.1 Ruotsi... 31 5.5 Vieraat kielet... 34 5.5.1 Englanti... 35 5.5.2 Saksa... 38 5.5.3 Venäjä... 42 5.5.4 Ranska... 45 5.5.5 Espanja... 49 5.6 Matematiikka... 51 5.6.1 Matematiikan pitkä oppimäärä... 53 5.6.2 Matematiikan lyhyt oppimäärä... 61 5.7 Biologia... 66 5.8 Maantiede... 71 5.9 Fysiikka... 76 5.10 Kemia... 81 5.11 Uskonto... 85 5.11.1 Evankelis-luterilainen uskonto... 86 5.11.2 Ortodoksinen uskonto... 89 5.11.3 Muut uskonnot... 92 3
5.12 Elämänkatsomustieto... 93 5.13 Filosofia... 97 5.14 Historia... 100 5.15 Yhteiskuntaoppi... 106 5.16 Psykologia... 110 5.17 Musiikki... 116 5.18 Kuvataide... 120 5.19 Liikunta... 124 5.20 Terveystieto... 128 5.21 Opinto-ohjaus... 131 5.22 KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT... 133 5.22.1 Muotoilu... 133 5.22.2 Ilmaisutaito... 135 5.22.3 Tietotekniikka... 136 5.22.4 Luonnontieteiden soveltavat kurssit... 137 5.22.5 Kielten soveltavat kurssit... 138 5.22.6 Yhteiskuntaopin soveltava kurssi... 138 5.22.7 Äidinkielen soveltavat kurssit... 139 5.22.8 Opinto-ohjauksen soveltava kurssi... 139 5.22.9 Psykologia... 139 6.1 Arvioinnin tavoitteet... 140 6.2 Kurssisuorituksen arviointi... 140 6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi... 143 6.4 Lukion oppimäärän suoritus... 144 7. LIITTEET... 145 4
1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Lukion oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen kolmessa vuodessa turvataan järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava erityinen tuki. Opetussuunnitelma antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Tämä opetussuunnitelma on laadittu opetushallituksen antamien opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta eri tahojen välisenä yhteistyönä. Opetussuunnitelman hyväksyy sivistyslautakunta. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Lukion opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat ohjaustyön suunnitelma eheyttäminen ja aihekokonaisuudet tuntijako kieliohjelma tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain itsenäisen opiskelun periaatteet tietostrategia yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskelijahuolto opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 5
2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatkoopintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukion antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetus tukee opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. 2.2 Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasaarvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Juuan lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava, jatko-opintoihin ja aikuisuuteen valmentava toisen asteen oppilaitos, joka painottaa opetussuunnitelmassaan kuvataiteita ja muotoilua. Koulumme vahvuutena ovat laadukas opetus, monipuolinen kurssitarjonta, avoin vuorovaikutus, myönteinen ilmapiiri ja viihtyisät tilat. Korostamme yksilöllisyyttä ja kannustamme vastuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Perusarvot: hyvyys, totuus, kauneus ja lähimmäisen rakkaus ohjaavat koulutyötämme. Vaalimme rehellisyyttä niin toinen toisiamme kuin itseämmekin kohtaan. Tavoitteena on oikean ja väärän erottamiseen pystyvä, vilpitön, kanssaihmisiä kunnioittava kansalainen. Yleissivistys on tietoja, taitoja, arvoja ja asenteita. Arvostamme maatamme, kotiseutuamme, kieltämme ja kulttuuriamme, mutta myös muita kansoja ja kulttuureja. Korostamme kestävän kehityksen periaatteita ja annamme valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Koulumme pyrkii vahvistamaan opiskelijoiden itsetuntoa. Kannustamme opiskelijoita itsensä kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteena on pitkäjännitteinen, työntekoa arvostava, vastuunkantava ja toiset huomioonottava ihminen, joka pyrkii viisauteen, ei pelkästään tietämiseen. 6
3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Oppiminen syntyy opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. 3.2 Opiskeluympäristö ja opetusmenetelmät Opiskelijoita kannustetaan asettamaan omia tavoitteitaan ja työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille annetaan tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja ja heitä ohjataan tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa Opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee, ja he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Osa opiskelusta voidaan suorittaa etäopiskeluna ja itsenäisenä opiskeluna. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjaston palveluja. Tieto- ja viestintästrategia on liitteenä. (LIITE 5) 3.3 Toimintakulttuuri ja toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Siihen kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. Juuan lukion toimintakulttuuri rakentuu työyhteisön jäsenten keskinäiselle kunnioitukselle ja hyvälle yhteishengelle. Lukiossa vallitsee avoin ja kannustava ilmapiiri. Opinnoissa edistymistä seurataan ja tukea annetaan tarpeen mukaan. Koulussamme toimii aktiivinen oppilaskunta. Oppilaskunta edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Erityinen yhteistyön osoitus on vuosittain järjestettävä yökoulu. Oppilaskunnan lisäksi merkittävä rooli koulun hengen kehittäjänä on naistoimikunnalla. Naistoimikunta on opiskelijoiden äideistä koostuva vapaaehtoisjärjestö. Naistoimikunta on tukenut koulua stipendein ja lahjoituksin sekä osallistumalla erilaisiin koulun tilaisuuksiin. Vanhojen tanssit, erilaiset konsertit ja juhlat ovat tapahtumia, joita lukio tarjoaa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön vanhempainiltojen lisäksi. Muita yhteistyö-tahoja ovat Poikolan koulu, kansalaisopisto ja musiikkiopisto, 4H-järjestö, juukalaiset yritykset, seurakunnat ja Kivikeskus. Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa tapahtuu tietoverkkoja hyväksi käyttäen, kuten Itä-Suomen oppimisverkosto. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa tietotekniikan virtuaaliapprobatur Joensuun yliopistossa. 7
Myös kansainvälisyys kuuluu lukion toimintakulttuuriin. Ulkomaille suuntautuvat leirikoulumatkat ja ystävyyskoulut ovat osa koulumme kansainvälisyyskasvatusta. Opetussuunnitelmaa toteutetaan vuosittain hyväksyttävässä työsuunnitelmassa. Koulun toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään opetussuunnitelmakokouksissa. 3.4 Opintojen rakenne Lukio-opinnot muodostuvat pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Lisäksi lukiossa on koulukohtaisia syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltavia kursseja ovat myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähtökohta kodin ja lukion välisessä yhteistyössä on aikuistuvan nuoren itsenäisyyden ja vastuullisuuden tukeminen. Kun kyseessä on täysi-ikäistä opiskelijaa koskeva asia, huoltajien mukaan ottamiseen vaaditaan opiskelijan suostumus. Huoltajia autetaan perehtymään lukio-opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin, työtapoihin ja toimintakulttuuriin. Yhteydenpidossa käytetään pääasiassa seuraavia keinoja: Tiedotus Lukion kotisivuilla on nähtävissä mm. yhteystiedot, jaksotus, tapahtumat, lukujärjestykset ja oppikirjat. Lukion syystiedote kertoo lukuvuoden pelisäännöt. Vuosikertomus kertaa lukuvuoden tärkeimmät tapahtumat Paikallislehti Vaarojen Sanomat kertoo koulun tapahtumista. Vanhempaintilaisuudet tilaisuus Poikolan koulun 9-luokkalaisille: lukio koulutusväylänä 1. vuosikurssin opiskelijoiden vanhempaintilaisuus: lukio-opiskelun käytännöt 2-4. vuosikurssin vanhempaintilaisuus: ylioppilaskirjoitukset, jatko-opinnot leirikouluun lähtevien vanhempaintilaisuudet Juhlat ja tapahtumat Vanhemmat ovat tervetulleita koulun juhliin, kuten yökouluun, puurojuhlaan ja yökirkkoon, vanhojentansseihin ja kevätjuhlaan. Naistoimikunta Naistoimikunta vastaa lukion vanhempainyhdistystä. Nimestään huolimatta se ei väheksy isien panosta kodin ja koulun yhteistyössä. Naistoimikunta pyrkii lisäämään lukion viihtyisyyttä. Yhteydenotot ongelmatilanteissa 8
Vanhempien toivotaan ottavan yhteyttä kouluun aina, kun mieltä askarruttavia asioita nousee esille. Koulu on yhtä lähellä kuin lähin puhelin. Rehtoriin, opinto-ohjaajaan, ryhmänohjaajaan tai aineenopettajaan on kätevää ottaa yhteyttä myös sähköpostitse. Koulun puolelta erityisesti ryhmänohjaajalla on velvollisuus ottaa yhteyttä kotiin, jos opiskelijan ote koulunkäyntiin alkaa lipsua. 4.2 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettajat ja ohjaushenkilöstö. Ohjaustoiminnan lähtökohtana ovat opiskelijoiden erilaiset ohjaukselliset tarpeet lukio-opintojen aikana. Yksilöllisiä tarpeita syntyy opiskelijoiden kokemissa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa tai henkilökohtaisen elämän ongelmatilanteissa. Lukiossa toteutettavan ohjauksen tulee vastata näihin tarpeisiin. OHJAUKSEN TYÖNJAKO Ohjauksen keskeisenä tavoitteena on tukea opiskelijaa valinta- ja päätöksentekotilanteissa sekä ohjata ja tukea häntä erilaisissa henkilökohtaisissa elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen avulla opiskelija oppii muodostamaan käsityksen siitä, miten hänen tekemänsä valinnat ja päätökset ovat suhteessa ura- ja elämänsuunnitteluun sekä tulevaisuudensuunnitelmiin yleensä. Rehtori vastaa koulun toiminnasta luo ohjaukselle sellaiset toimintamahdollisuudet, että erilaisten ohjausmenetelmien ja työnjakojen toteuttaminen onnistuu kurssitarjotin - muualla suoritettujen opintojen hyväksyminen ylioppilaskirjoitukset opiskelijahuoltoryhmä - tiedottaminen Opinto-ohjaaja päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta lukio-opintojen ja kurssivalintojen ohjaus yo-suunnitelman ohjaus ammatinvalinnanohjaus - tiedotus ja ohjaukseen liittyvä yhteistyö yläasteen kanssa yhteistyö jatko-oppilaitosten ja työvoimatoimiston kanssa opiskelijahuoltoryhmä Ryhmänohjaaja lähiohjaaja ryhmänsä perehdyttämisessä lukion käytäntöihin opintosuunnitelman ja opintosuoritusten seuranta poissaolojen seuranta motivointi opiskeluun, ongelmien ennalta ehkäisy ryhmäyttäminen tiedotus, toimiminen linkkinä ryhmänsä ja koulun välillä opiskelijan opastaminen vaikeuksissa oikean henkilön puoleen yhteydenpito huoltajiin 9
Aineenopettaja oman aineensa opiskeluun ja yo-kirjoituksiin liittyvä ohjaus poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen opiskelijan käyttäytymisessä tai opiskelumenestyksessä tapahtuviin muutoksiin puuttuminen Tutor toimiminen vertaisohjaajana toimiminen ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan apuna ensimmäisten luokkien vastaanottamisessa - toimiminen apuna lukion esittelytilaisuuksissa Opiskelija henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen realistisen aikataulun laatiminen omille opinnoilleen jatkokoulutussuunnitelmien huomioonottaminen opintojen sisältöjen sekä ylioppilaskirjoitusten suunnittelussa OPISKELIJAN OHJAUSPOLKU JUUAN LUKIOSSA Perusopetuksen 9. luokat vanhempainillat (opinto-ohjaaja, rehtori, tutorit) lukiomarkkinat (opinto-ohjaaja, rehtori, tutorit) lukion valintojen merkitys jatko-opintojen kannalta (opinto-ohjaaja) lukion valintakortin täyttötilaisuus (opinto-ohjaaja, rehtori) kurssivalintainfotilaisuus (rehtori) - tiedottaminen ja markkinointi : esitteet, opinto-opas, kotisivut, messut 1. vuosikurssi vanhempainilta (ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja, rehtori) opinto-ohjauksen luokkatunneilla 1. jaksossa orientoituminen uuteen opiskeluympäristöön, lukion toimintatapoihin ja työmuotoihin (opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat) opinto-ohjelman suunnittelu koko lukion ajaksi 2. vuosikurssi vanhempainilta (ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja, rehtori) jatko-opintojen esittelyä opintoretki Kuopioon vierailijat eri oppilaitoksista, ammatinvalintapsykologin vierailu yo-info (rehtori) opinto-ohjelman päivitys 3. vuosikurssi vanhempainilta (ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja, rehtori) jatko-opinnot, haku jatko-opintoihin yo- info (rehtori) abi-päivä Joensuussa vierailijat eri oppilaitoksista 10
Tiedottaminen lukion opinto-opas, vuosittain ilmestyvä syystiedote, kotisivut, paikallislehti Opintojen ohjaus opiskelijan opintojen etenemisen seuraaminen kurssi- ja ainevalintojen tarkistaminen ylioppilaskirjoituksiin valmentaminen tukiopetuksen ja ainekohtaisen ohjauksen antaminen ongelmatilanteissa kokoontuu opiskelijahuoltoryhmä Opiskelijan henkilökohtainen ohjaus henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen opinto-ohjelman muutokset ammatinvalinnanohjaus ohjaus hakemisessa jatko-opintoihin - kesken lukuvuotta tulleiden uusien opiskelijoiden ohjaus aikuisopiskelijoiden ohjaus (opinto-ohjaaja, aineenopettajat) kursseja tenttivien opiskelijoiden ohjaus (aineenopettajat, opinto-ohjaaja) Ohjauksen vuodenkierto lukiossa on opetussuunnitelman liitteenä. LIITE 13. 4.3 Opiskeluhuolto Opiskeluhuolto tarkoittaa toimintaa, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Opiskeluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ja 9 ). 4.3.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 ). Yhteisöllisen opiskelijahuollon lähtökohtana on opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Toteuttamisessa otetaan huomioon sekä aikuistuvan nuoren itsenäisyyden tukeminen että huoltajien osallistuminen. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä otetaan huomioon yhteistyö myös kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön [Lukiolaki 21 (1268/2013)]. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus opiskelu- 11
yhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja se otetaan huomioon kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 ) Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 ) Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien toiminta on osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1) opiskeluhuollon ohjausryhmä, 2) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä 3) tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 14 ) Opiskeluhuoltoryhmä Kokoonpano: Tehtävät: Opiskelijahuollon ohjausryhmä Kokoontuu 1-2 kertaa/v Lukion opiskelijahuoltoryhmä Kokoontuu n. 3 krt/v sivistysjohtaja, sos. ja terveysjohtaja, rehtori Rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, erityisopettaja Lisäksi tapauskohtaisesti kutsuttuina kuraattori, kouluterveydenhoitaja, psykologi Opiskeluhuollon yleinen suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja arviointi Yhteisöllisen opiskelijahuollon toteuttaminen Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi Koulun terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen ja esimerkiksi koulukiusaamisen ehkäiseminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen Asiantuntijaryhmä Monialainen ja tapauskohtainen kokoonpano, joka perustuu yksi- Yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon 12
Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Kokoontuu tarvittaessa lölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen. Ryhmän jäsenyys edellyttää opiskelijan suostumusta, tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumusta. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. tuen tarpeen selvittäminen ja palvelujen järjestäminen Opiskelijahuoltoryhmä toimii ensisijaisesti etenemisesteiden ja muiden opintoja haittaavien tekijöiden selvittäjänä. (LIITE6). Lisäksi opiskelijahuoltoon liittyvät seuraavat toimintaohjeet: * järjestyssääntö (LIITE 7) * lukion ja liikuntahallin sammutus- ja pelastussuunnitelma (LIITE 8) * toimintaohje kriisitilanteisiin (LIITE 9) * toimintaohje kiusaamisen ehkäisemiseksi (LIITE 10) 4.4 Opiskelun erityinen tuki Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija voidaan vapauttaa jonkin oppiaineen opiskelusta. Hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Tällöin opiskelijalle laaditaan suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet toteutetaan. 13
4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus MAAHANMUUTTAJAT JA MUUT VIERASKIELISET Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa otetaan huomioon opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat, kuten suomen kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Vieraskieliset opiskelijat voivat opiskella suomea toisena kielenä, S2-kielenä. S2-opetus voidaan järjestää integroituna äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen, mutta soveltuvin osin S2-opetusta voidaan antaa myös kokonaan tai osittain itsenäisesti suoritettavana verkkokurssina tai myös lähiopetuksena. ( LIITE 4 Opetushallituksen suositus lukiokoulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi) Heti opiskelun alkaessa vieraskielisiä opiskelijoita informoidaan opiskelujärjestelyistä ja tukimahdollisuuksista sekä heidän oikeuksistaan ylioppilaskirjoituksissa. 5 OPPIMIS JA OPETUKSEN 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet Lukio-opetuksen tavoitteena on laaja-alainen yleissivistys ja jäsentynyt maailmankuva. Opiskelijan saa olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa ja taitoa. Hänessä vahvistetaan halua elinikäiseen opiskeluun. Lukio-opetus lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Kannustamme opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Lukio-opetus antaa opiskelijalle valmiudet suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Opiskelija saa edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään. 5.2 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys 14
kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin.. Valtakunnallisten aihekokonaisuuksien lisäksi Juuan lukiossa paneudutaan paikalliseen kulttuuriin ja ympäristöön taidekasvatuksessa ja kiven, keramiikan ja muiden luonnonmateriaalien muotoilussa. 5.2.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Juuan lukiossa aihekokonaisuuden tavoitteena on, että lukion käytyään opiskelija tuntee yhteiskunnan toimintaperiaatteet, erilaiset osallistumiskanavat sekä niiden toimintatavat. Juuan lukion on omalta osaltaan vaikutettava nuorten yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen tukemalla oma-aloitteisuutta ja halua vaikuttaa paikalliseen ja maakunnallisen päätöksentekoon. Juuan lukiossa osallistutaan valtakunnallisiin nuorisovaaleihin, ja niiden yhteydessä pyritään järjestämän vaalipaneeleja. Vierailukäynnit tuovat paikallista ja maakunnallista päätöksentekoa tutummaksi. Varsinaisen opetustyön lisäksi oppilaiden vahvana vaikutuskanavana toimii oppilaskunnan hallitus, joka voi tarvittaessa osallistua lukio-opiskelua sivuavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yrittäjyyskasvatus tähtää opiskelijan sisäisen yritteliäisyyden tukemiseen lisäämällä aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta, luovuutta ja sinnikkyyttä opiskelun aikana. Koulu työyhteisönä tarvitsee sisäisiä yrittäjiä niin opettajissa kuin opiskelijoissakin. Lukion käytyään oppilaalla tulee olla laaja työelämätietous sekä työn merkityksen ymmärtäminen. Yrittäjyyskasvatuksen pääpaino on yrittäjyyskurssin toteutuksessa sekä yrittäjyyden tukemiseen muotoilukurssien aikana. Tavoitteena on että opiskelija tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja sidosryhmiä sekä yrityksen perustamiseen liittyvät toimet. Erityisen tärkeänä kehittämiskohteena on yhteistyömuotojen kehittäminen kuten yritysvierailut. Molemminpuolisten vierailujen avulla hahmotetaan yritysten roolia kansantaloudessa sekä yrityksen tekemiä valintoja yhteiskunnassa. Edelleen varteenotettavana kehittämiskohteena on työelämään tutustuminen. Tiedot ja taidot voivat vanheta, mutta yrittäjyydelle suopeista arvoista ja asenteista luodaan kestävä pohja uuden rakentamiselle! 15
5.2.2 Hyvinvointi ja turvallisuus. Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen. Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä sille, että jokainen voi tuntea olevansa osa kokonaisuudesta, saa keskinäistä tukea ja kokee oikeudenmukaisuutta. Ne ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Tällä tavoin ylläpidetään hyvää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämäntilanteissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. On tärkeää, että oppilaalla olisi koulussa mahdollisimman hyvä ja turvallinen olla ja hän saisi positiivisia rakennusaineita oman hyvinvointinsa eteen. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ilmaista tunteitaan ja näkemyksiään vuorovaikutustilanteissa yhteisöä kehittävällä tavalla osaa käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti uskaltaa ottaa vastuuta lukion jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä toimii niin, että hän vaikuttaa toimillaan myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Koulussamme olemme toteuttaneet / olemme toteuttamassa seuraavia asioita: koulumme on siisti ulkoasultaan ja henki on hyvä oppilaillemme tarjotaan mahdollisuus suorittaa opintoja ensiavusta. tutortoimintaa on aloitettu (tutustutaan toisiin, yhteistyötä, tukee koulussa selviämistä, auttaa jaksamaan) ryhmänohjaajat ja opo toimivat parhaan kykynsä mukaan oppilaiden kanssa koulullamme on terveydenhoitajan vastaanotto 5 päivänä viikossa Terveystarkastukset toimivat säännöllisesti uusimuotoista oppilashuoltotyöryhmän toimintaa kehitellään oppilaskahvio tuo virkistystä lukion joukkueilla palloiluturnauksia valtakunnallisesti Säännöllisiä/ silloin tällöin yhteistapahtumia: juhlat, yökoulu, teatteriretki, laskettelu-/ uintiretki,vanhojen juhlatanssit. 5.2.3 Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Juuan lukiossa on tavoitteena, että opiskelija tuntee kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset periaatteet. Nämä periaatteet tulisi huomioida kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Ongelmana on se, että kestävän kehityksen osa-alueet ovat toisinaan ristiriidassa keskenään, esimerkiksi taloudellisesti kestävä kehitys voi olla ekologisesti kestämä- 16
töntä. Juuan lukiossa johdatetaan opiskelijat ymmärtämään kestävään kehitykseen liittyvät ongelmat, mutta myös kestävän kehityksen välttämättömyyden. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ja haluaa toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan lukiolaisena, kuluttajana, lähimmäisenä ja aktiivisena kansalaisena. Kestävää kehitystä käsitellään perusteellisesti maantieteen ja biologian kursseilla tutkitaan aineiden ja energian kulkua ekosysteemeissä ja teknosysteemeissä tarkastellaan väestön ja kulutuksen kasvua sekä köyhyyttä analysoidaan ympäristöuhkia tutustutaan ekotehokkuuteen ja sen lisäämismahdollisuuksiin Muissa oppiaineissa kestävää kehitystä ja sen eri osa-alueita käsitellään eri aihepiirien yhteydessä historia, yhteiskuntaoppi, uskonto, psykologia, filosofia, kemia, kielet ja äidinkieli Kestävä kehitys osa-alueineen tulee opiskelijoille tutuksi myös erilaisten koulukohtaisten projektien ja tapahtumien kautta. Näiden kautta opiskelija saa kokemuksia siitä, että hänen omilla valinnoillaan ja teoillaan on merkitystä. lukion ympäristöohjelman laatiminen (jatkossa tavoitteeksi lukion ekologisen jalanjäljen pienentäminen) Dembi-keräys (tuotto tansanialaisen koulun toiminnan tukemiseen) leirikoulu (leirikouluohjelma voi liittyä eri kestävän kehityksen osa-alueisiin) Globe-projekti 5.2.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön 17
Aihekokonaisuuden käsittely Juuan lukiossa - kansainvälinen yhteistyö: opintomatkat ja luokkaretket ulkomaille sekä Dembi Dollon ystävyyskoulu - koulun omat perinteet: vanhojen tanssit, penkkarit, Lucia-juhla - karjalainen kulttuuriperinne - teatteri- ja musiikkiesitykset (vierailevat esiintyjät, retket teattereihin) - taidenäyttelyt - asuminen, ympäristö ja rakentaminen (miljöökasvatus) Missä aineissa ja millä kursseilla aihekokonaisuus näkyy: Äidinkieli AI2 Matematiikka MAB1 Ranska RAB7 Uskonto UE1-3, UE5 Historia HY1-4, HY9 Ruotsi RUB3-5, RUB7 Englanti ENA4, ENA6 Kuvataide OPO 5.2.5 Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasaarvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous. 18
5.2.6 Viestintä ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus. Aihekokonaisuus Juuan lukiossa: tietotekniikan kursseilla käydään läpi tietoturvaan liittyviä kysymyksiä opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää koulun tietokoneluokkaa myös oppituntien ulkopuolella lehtityön kurssi verkko-opiskelumahdollisuus (ISO-verkosto) opiskelijoita harjaannutetaan eri oppiaineissa valikoimaan ja arvioimaan tietoa 19
5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota,sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. 20
Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. PAKOLLISET KURSSIT Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta vuorovaikutustaidot ryhmässä TYÖTAVAT: opettajajohtoinen keskustelu, erilaiset kirjalliset tehtävät, ryhmäkeskustelut 21
ARVIOINTI: numeroarvosana, joka koostuu aineiden arvosanoista sekä tuntiaktiivisuudesta 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja tapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä 22