Dnro:380/D.a.5/2009 Sivu 1/10 Lapin lääninhallitus PL 8002 96101 Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008 Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi myönnetyn valtionavustuksen jakamisessa Saamelaiskäräjät on huomioinut yleisessä valtionavustuksessa saamelaisalueen kunnille maksettavan kielilisän ja sillä tuotetut palvelut. Valtionavustuksen myöntämisen perusteena on ollut kuntien omarahoitusosuus. Avustuksella tuetut toiminnat eivät saa samanaikaisesti muuta valtionavustusta. Suunnitelmat hankkeiden jatkamisesta mainitaan jokaisen hankkeen kohdalla erikseen. ENONTEKIÖN KUNTA Enontekiön kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä 76 127,62, joka jakautui käyttösuunnitelman mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Hetan saamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin Miessin toimintaan 32 000,00 Saamenkielisessä ryhmäperhepäiväkodissa työskentelee kaksi äidinkieleltään saamenkielistä perhepäivähoitajaa. Saamenkielisen päivähoidon piirissä on ollut yhteensä 10 lasta, joilla yhteensä 1529 läsnäolopäivää. Alle 3-vuotiaita lapsista oli kolme (3). Valtionavustuksella on kunnan näkemyksen mukaan turvattu Hetan alueella saamelaislasten subjektiivinen oikeus saamenkieliseen päivähoitoon. Lasten kultuurin ja perinteen tuntemusta on pyritty vahvistamaan yhteistyössä Saamelaiskäräjien saamelainen lastenkulttuurikeskus -hankkeen ja Samisoster ry:n Ovattastallan-projektin kanssa. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle 2009 21 798,66. 2) Veahkki -saamenkielinen kotiavustaja ostopalveluna 20 000,00 Kotipalveluohjaajan tehtävänä oli omakielisen ja omaan kulttuuriin pohjautuvan tuen avulla tukea saamelaisten ikäihmisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien kotona asumista. Työhön on kuulunut myös henkistä tukemista, sosiaalisen verkoston vahvistamista, yhteiskunnallisten palvelujen hakemisessa ja käyttämisessä avustamista. Työntekijä on tukenut omaishoitajien työtä mahdollistamalla saamenkielisten omaishoitajien vapaapäiviä. Saamenkielisen kotipalvelun piirissä oli yhteensä 17 kotitaloutta. Kotitalouksia oli Pousujärvi- Karesuvanto-Kultima alueella kuusi, Hetan alueella kuusi, Näkkälä-Palojärvi alueella yksi ja Nunnasessa kaksi taloutta. Palvelu on hankittu ostopalveluna Samisoster ry:ltä. Saamenkieliselle kotiavustajatoiminnalle ostopalveluna myönnettiin valtionavustusta vuodelle 2009 18 175.
Sivu 2/10 3) Saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä -hanke 24 127,62 Saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä hanke käynnistyi 17.8.2005. Hanke jakautuu kahteen osioon, saamelaisen sosiaalityön kehittämiseen ja käytännössä tehtävään sosiaalityöhön, jossa painottuvat erityisesti saamelaisasiakkaat. Kehittämistyön osuus hankkeessa on puolet työajasta. Kehittämistyö on läheisesti yhteydessä käytännön sosiaalityöhön. Kehittäjä-sosiaalityöntekijä on työskennellyt virkasuhteisena sosiaalityöntekijänä aikuissosiaalityössä ja lastensuojelun työparina. Saamelaiset asiakkaat ovat saaneet saamenkielistä ja saamelaisen kulttuuritaustan huomioivaa sosiaalityön palvelua, johon on sisältynyt mm. asiakastapaamisia (358 toimeentulotukipäätöstä, lasten elatukseen ja huoltoon liittyvät tehtävät 13, päihdehuolto 2), kotikäyntejä (7 käyntiä) ja yhteistyötä muiden saamelaiselta kulttuuripohjalta tehtävien työmuotojen kanssa. Työvoimahallinnon viranomaisten kanssa yhteistyössä on laadittu aktivointisuunnitelmia (14). Varsinaisen asiakastyön lisäksi kehittäjä-sosiaalityöntekijä on osallistunut viranomaistapaamisiin ja moniammatillisiin palavereihin saamelaisnäkökulman edustajana. Kehittämistyön yhtenä tavoitteena on ollut yhteistyöverkostojen rakentaminen Norjan ja Ruotsin saamelaisalueiden kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia on kartoitettu naapurikuntien, Kautokeinon ja Kirunan kanssa. Valtakunnan rajat ylittävän yhteistyön aikaansaamisessa ei ole kuitenkaan toistaiseksi edetty. Konkreettisella tasolla yhteistyö sosiaalityön alueella on jäänyt lähinnä tutustumistapaamisten tasolle. Vuoden 2008 aikana on tehty tutustumiskäynti Karasjoelle, jossa tutustuttiin mm päihdehuoltoon ja sen eri työmuotoihin. Kehittämistyön puitteissa kehittäjä-sosiaalityöntekijä -hanke on mukana Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkörakenteessa. Tehdyn sopimuksen mukaisesti hanke saa kehittämisyksikkörakenteelta sosiaalityöhön liittyvää sisällöllistä, teoreettista, tutkimuksellista ja tietoteknistä ohjausta ja kehittäjä-sosiaalityöntekijä on voinut osallistua kehittämisyksikön kehittämisseminaareihin, joissa tavoitteena on asiakastyön prosessien kehittäminen ja sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin käynnistäminen. Hanke päättyi kesäkuussa 2008. Toiminnalle on myönnetty valtionavustusta ajalla 1.1.-28.2.2009 4 800. Kehittäjäsosiaalityöntekijän toiminta turvataan 1.3.2009 alkaen Kaste-rahoituksella.
Sivu 3/10 INARIN KUNTA Inarin kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä 314 997,02 käyttösuunnitelman mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Inarin pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin toiminta 44 790,00 Urbi-ryhmäperhepäiväkodissa on työskennellyt 1.1.2008 alkaen vakinainen lastentarhanopettaja ja kaksi vakinaista perhepäivähoitajaa, jotka ovat osa-aikaeläkkeellä (50 % työaika). Vakinaisen lastentarhanopettajan työloman aikana sijaisena on toiminut lähihoitaja 18.8.2008 alkaen. Inarin ryhmäperhepäiväkodissa oli hoidossa 31.12.2008 9 lasta ja toteutuneita hoitopäiviä 1594. Alle 3-vuotiaita lapsista oli viisi (5). Kaikki pohjoissaamenkielistä päivähoitoa tarvitsevat lapset Inarissa ja Ivalossa ovat saaneet tarpeen mukaan päivähoitopaikan ryhmäperhepäiväkodissa. Haasteena on kelpoisuusehdot täyttävien ja kielitaitoisten sijaisten saanti sekä pienten yksiköiden toiminnan järjestäminen ja kehittäminen vastaamaan muuttuvia hoidon ja työajan käytön tarpeita. Kunnan näkemyksen mukaan ryhmäperhepäiväkotien säilyttäminen ja toiminnan kehittäminen on erittäin tarpeellista pohjoissaamenkielisen päivähoidon mahdollistamiseksi myös jatkossa. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle 2009 57 890,56. 2) Ivalon pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin toiminta 33 390,00 Kevätkaudella Násti-ryhmäperhepäiväkodissa oli työssä vakinaisen perhepäivähoitajan lisäksi määräaikainen perhepäivähoitaja 7,5 kuukauden ajan. Syyskaudella työssä oli yksi hoitaja, koska päivähoitoa tarvitsevien lasten määrä väheni. 31.12.2007 ryhmäperhepäiväkodissa oli hoidossa 7 lasta ja toteutuneita hoitopäiviä oli yhteensä 967. Alle 3-vuotiaita lapsista oli kaksi (2). Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle 2009 43 796,02. 3) Anarâškielâ servi ry:n inarinsaamenkielisen kielipesän/päivähoidon toiminnan turvaamiseen 63 932,11 Anarâškielâ servi ry:n inarinsaamenkielistä kielipesätoimintaa jatkettiin Inarin kunnan kanssa tehdyllä ostopalvelusopimuksella ajalla 1.1.-31.12.2008. Vuoden aikana kielipesähoidossa oli 10 lasta ja toteutuneita hoitopäiviä oli 1533. Alle 3-vuotiaita lapsista oli kaksi (2). Lähes kaikki kielipesähoitoa hakeneet saivat hoitopaikan kielipesästä. Kielipesän toiminta on ollut erittäin tärkeää inarinsaamen kielen säilymisen kannalta. Toiminnan kokopäiväisyys on mahdollistanut lasten inarinsaamenkielisen päivähoidon järjestämisen. Kielipesän vakiintuneen ja tavoitteellisen toiminnan perustana on kielikylpymenetelmä, jossa lapset oppivat kieltä toiminnan kautta. Tavoitteiden toteutumisen ja opetuksen laadun osoituksena on se, että suurin osa kielipesän lapsista on jakanut myös peruskoulussa inarinsaamenkielisessä opetuksessa. Kielipesätoiminnan välttämättömyys inarinsaamenkielen säilyttäjänä korostuu jatkossa yhä enemmän, koska kouluissa on jo pulaa inarinsaamenkielisistä opettajista eikä inarinsaamenkielisen opetuksen saaminen ole enää varmalla pohjalla. Toiminta turvataan vuonna 2009 opetusministeriön Saamelaiskäräjille Saamelaisen kieli- ja kulttuuripesätoiminta hankkeelle myöntämän valtionavustuksen turvin 81 200 eurolla.
Sivu 4/10 4. Koltankielinen terveydenhoitaja/palveluneuvoja Sevettijärven alueelle 26 825,00 Terveydenhoitaja/palveluneuvoja on toiminut kokoaikaisena työntekijänä Sevettijärven alueella ajalla 1.1. 31.12.2008. Toiminta vakinaistettiin 1.1.2008 alkaen. Työtehtäviin on kuulunut terveydenhoitajan vastaanottotoiminta laaja-alaisen työkuvan mukaan käsittäen paikallisen väestön terveyden ja sairaanhoitoon liittyvät hoidot vauvasta vaariin. Lisäksi osa työpanoksesta on muodostunut erilaisista koltankielisistä neuvontapalveluista, palveluiden käytön opastuksesta, tukien, korvausten ja avustusten anomisista, hakemusten tekemisestä, perusteiden kartoittamisesta sekä Kelan lomakkeiden täyttämisestä. Työtehtävät ovat nivoutuneet toisiinsa ja toteutuneet neuvolavastaanotoilla ja kotikäynneillä. Asiakaskäyntejä terveydenhoitaja/palveluneuvojalla oli seuraavasti: - lastenneuvola; 3 asiakasta, - kouluterveydenhoito; 11 asiakasta, - kotisairaanhoito; 1 käynti/vko 5 asiakasta, 2 käyntiä/kk 4 asiakasta, 1 käynti/kk 17 asiakasta, 1-6 käyntiä/v 5 asiakasta Toiminnalla on pystytty turvaamaan Sevettijärven alueen asukkaiden terveyden- ja sairaanhoito, joka lisää paikallisten asukkaiden kotona asumisen mahdollisuuksia. Toiminnan jatkuminen turvaa tulevina vuosina kolttasaamenkieliset palvelut Sevettijärven alueella. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle 2009 22 000. 5) Koltansaamenkielisen kotipalvelutyöntekijän palkkaaminen Sevettijärven alueelle 31 550,00 Koltansaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä on toiminut Sevettijärven alueella 1.1.- 31.12.2008. Toimi vakinaistettiin 1.5.2008 alkaen. Työtehtäviin on kuulunut kotona asuvien ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden perushoitoon ja kodinhoitoon liittyvät tehtävät. Toiminnan tavoitteena on ollut turvata omakielinen kotipalvelu Sevettijärven alueella. Sevettijärven alueella asuvat ikäihmiset ovat voineet osallistua myös päiväkerhotoimintaan kahden viikon välein, jonne heidät on kuljetettu taksilla. Toiminta on käsittänyt ruuan valmistusta, muistelua, leikkejä ja erilaisia juhlia ja retkiä. Ikäihmiselle on järjestetty taksikuljetus kerhopaikalle. Asiakaskäyntejä kotipalvelutyöntekijällä oli seuraavasti: - 1 käynti/vko 5 asiakasta, - 2 käyntiä/kk 3 asiakasta, - 3 käynti/kk 4 asiakasta, - 2 käyntiä/kk 2 asiakasta Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle 2009 24 187,50.
Sivu 5/10 6) Kolttasaamenkielinen lähihoitaja, Männikön palvelukoti 30 000,00 Männikön palvelukodissa työskenteli kolttasaamenkielinen lähihoitaja ajalla 25.2. 31.12.2007. Lähihoitaja työskenteli kaksivuorotyössä tehostetun asumispalvelun yksiköissä Hillassa ja Puolukassa sekä palveluasumisyksikkö Mustikassa. Männikössä asui vuonna 2008 kuusi kolttasaamenkielistä vanhusta. Useimmilla vanhuksilla on muistamattomuuden mukanaan tuomia vaikeuksia suomen kielen hallinnassa, jolloin he mielellään käyttävät omaa äidinkieltään. Männikön palvelukodin saamenkielisen vanhustenhoidon turvaamiseksi vuonna 2009 on valtionavustusta myönnetty kahden lähihoitajan palkkaamiseksi osasto Mustikkaan 18 700 ja osasto Hilla-Puolukkaan 18 700. 7) Kolttasaamenkielisen kylätyöntekijän palkkaaminen Sevettijärven alueelle 15 609,91 Vanhuksille kotiin annettuja koltankielisiä palveluja Sevettijärven alueella pyrittiin tukemaan palkkaamalla kylätyöntekijä 85 % työajalla ajalle 19.2. 30.6.2008 ja 22.9. 31.12.2008. Työntekijä avusti vanhusväestöä raskaissa kotitöissä (lumityöt, polttopuiden hankinta, halonhakkuu) ja teki pienimuotoisia korjaustöitä. Palvelun saajat ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Toiminnalle on kokoaikainen ja kokovuotinen tarve. Asiakastalouksia kylätyöntekijällä oli 16. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle 2009 18 157,50. 8) Pohjoissaamenkielinen lähihoitaja, terveyskeskuksen vuodeosasto 33 000,00 Pohjoissaamenkielinen lähihoitaja on työskennellyt kokoaikaisena työntekijänä terveyskeskuksen vuodeosastolla ajalla 20.2. 31.12.2008. Vuodeosastolla on hoidossa lähes aina saamen kieltä äidinkielenään puhuvia potilaita. Erityisesti muistisairauksia sairastavat vanhukset tarvitsevat omakielistä tukea hoidossa oloaikana. Toiminnalle ei riittämättömän valtionavustuksen johdosta myönnetty valtionavustusta vuonna 2009. 9) Kolttasaamenkielinen kielipesä, Ivalo (uusi) 35 900,00 Kolttasaamenkielinen kielipesä aloitti toimintansa Ivalossa 24.6.2008, jolloin kielipesässä työskenteli yksi lastenhoitaja ja hoidossa oli kaksi lasta. Kielipesään haluavien lasten määrä kasvoi nopeasti ja kielipesään palkattiin toiseksi työntekijäksi lastenhoitaja 1.9.2008 alkaen. 31.12.2008 kielipesässä oli hoidossa 8 lasta, joista koululaisten iltapäivätoiminnassa oli 3. Toteutuneita hoitopäiviä oli vuonna 2008 yhteensä 527. Alle 3-vuotiaita lapsista oli neljä (4). Kunnan näkemyksen mukaan kielipesätoiminta ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Koska kielipesätoiminta on ollut kokopäiväistä, ovat lapset saaneet tarvittavan päivähoidon kolttasaamenkielellä. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle 2009 74 750.
Sivu 6/10 SODANKYLÄN KUNTA Sodankylän kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä 42 925,89 käyttösuunnitelman mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Saamenkielisen lähihoitajan palkkaamiseen vanhustyöhön Sodankylän keskustan lähinnä laitoshoidossa oleville vanhuksille sekä tarvittaessa Vuotson alueelle 35 000,00 Saamenkielinen lähihoitaja on jatkanut toimintaansa Sodankylän keskustan kotihoidossa, ryhmäkodissa ja laitoshoidossa olevien vanhusten hoitotiimeissä. Vuotson alueella lähihoitaja toimi kodinhoitajan sijaisena. Vuotson alueella kodinhoitajan asiakkaista vuonna 2008 kaksi oli saamenkielistä. Lisäksi lähihoitaja piti avovastaanottoa joka kolmas viikko. Nämä avovastaanotot jäivät syksyllä vähemmälle, koska alueen oma terveydenhoitaja palasi lomalta töihin. Kirkonkylän alueella asuvat saamenkieliset kotisairaanhoidon asiakkaat ohjattiin saamenkieliselle lähihoitajalle yli tiimirajojen, muuten saamenkielinen lähihoitaja työskenteli pohjoisen tiimin alueella (25 asiakasta). 1-2 päivää viikosta oli varattu kotisairaanhoitoon,jossa vakituisia asiakkaita oli 10 (osa saamenkielisiä). Ryhmäkodilla (jossa 1 saamenkielinen asukas) saamenkielinen lähihoitaja työskenteli säännöllisesti 1 päivänä /3 viikossa. Tämä päivä pyrittiin ajoittamaan siten, että Vuotson kotihoidon säännöllisessä lomahoidossa käyvä saamenkielinen asiakas oli myös tällöin ryhmäkodilla. Yksi saamenkielinen asiakas asui Rajalan kylällä, jossa lähihoitaja kävi 1-2 kertaa viikossa. Hannuksenkartanon vanhainkodissa oli kaksi saamenkielentaitoista asiakasta, jossa lähihoitaja kävi kerran kuukaudessa. Syynä käyntien vähäisyyteen oli asiakkaiden suhteellisen huono kunto, eivät jaksaneet kommunikoida. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle 2009 26 250. 2) Saamen kielipesä Biedju 7 925,89 Kielipesä aloitti toimintansa kokopäivätoimintana 1.9.2007. Toiminnan tavoitteena oli tukea saamen kielen ja kulttuurin aseman vahvistumista Vuotsossa sekä turvata saamenkielisen päivähoidon saatavuus. Kielipesätoiminta päättyi 1.4.2008 työntekijän jäätyä äitiyslomalle. Yrityksistä huolimatta kielipesään ei saatu jatkajaa. Totetuneita hoitopäiviä oli ajalla 1.1. 30.3.2008 aikana yhteensä 79. Kielipesässä oli hoidossa viisi lasta, joista kaksi äidinkieleltään saamenkielistä lasta. Lapset siirtyivät kielipesän loputtua takaisin suomenkielisen päivähoidon piiriin. Toiminta turvataan vuonna 2009 opetusministeriön Saamelaiskäräjille Saamelaisen kieli- ja kulttuuripesätoiminta hankkeelle myöntämän valtionavustuksen turvin 18 800 eurolla.
Sivu 7/10 UTSJOEN KUNTA Utsjoen kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä 165 949,47 joka jakautui käyttösuunnitelman mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Utsjoen saamenkielisen päivähoitoyksikön toiminta 56 000,00 Valtionavustusta on käytetty henkilöstön palkkaukseen ja toimintaan. Saamenkielisessä päivähoitoyksikössä oli vuonna 2008 hoidossa yhteensä 23 lasta ja toteutuneita hoitopäiviä 2205. Alle 3-vuotiaita lapsia oli kaksitoista (12). Väliaikaista päivähoitoa tarjottiin myös Norjan Tanan kunnassa asuville 4:lle saamenkieliselle lapselle. Osastossa toimi saamenkielisen varhaiskasvatuksen ohjaaja/lastentarhanopettaja, määräaikainen lastenhoitaja, perhepäivähoitaja ja määräaikainen päiväkotiapulainen ja osa-aikainen erityisavustaja. Lisäksi päiväkodissa on ollut kaksi työharjoittelijaa Saamelaisesta korkeakoulusta ja yksi työvoimahallinnon osoittama työkokeilija. Toiminnassa keskityttiin saamen kieleen ja kulttuuriin erilaisten retkien, vierailujen, yhteisten tapahtumien ja juhlien merkeissä. Toiminnalle on myönnetty valtionavustusta vuodelle 2009 51 455,52. 2) Perhetyö lastensuojelun avohuollon tukitoimena saamelaisperheissä 28 619,11 Saamenkielinen perhetyö on toiminut lastensuojelun avohuollon tukitoimena saamelaisperheissä. Utsjoella on keskimääräistä enemmän lastensuojelun avohuollon tukitoimissa olevia lapsia. Toiminnan tavoitteena on varhainen puuttuminen ja tuki perheille lastensuojeluongelmien ilmetessä. Perhetyöntekijä työskentelee intensiivisiä, suunnitelmallisia jaksoja kunnan lastensuojelutyön osoittamissa perheissä. Perhetyön avulla ehkäistään laitos- ja sairaalajaksoja, jotka jouduttaisiin toteuttamaan lapselle vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä Rovaniemellä. Perhetyötä on kehitetty sukuyhteisön voimavaroja huomioivaksi ja verkostoituvaksi työskentelyksi. Perhetyö tukitoimena soveltuu erityisen hyvin Utsjoelle. Perhetyön piirissä oli vuonna 2008 13 perhettä, joista 12 perheessä ainakin toinen vanhemmista ollut saamenkielinen. Toiminnalle on myönnetty valtionavustusta vuodelle 2009 30 000 3) Karasjoen kriisi- ja insestikeskuksen sopimuksen jatkaminen 1 457,98 Utsjoen kunta on jatkanut vuonna 2002 aloitettua yhteistyötä Karasjoen kriisi- ja insestikeskuksen kanssa. Keskuksen kautta kuntalaiset saavat saamenkielisiä kriisipuhelin- ja turvakotipalveluita. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle 2009 3239,24. 4) Auttaja-Aslak toiminta, Utsjoki-Nuorgam ja Karigasniemi 50 000,00 Utsjoki-Nuorgam alueella on toiminut kokovuotinen ja aikainen työntekijä. Karigasniemen alueella aloitti kesäkuussa 2008 toinen työntekijä. Auttaja-Aslakin kohderyhmänä ovat olleet kotona asuvat vanhukset ja mielenterveyskuntoutujat. Vuonna 2002 aloitettu toiminta on jatkanut ja vakiintunut vanhusten kotona asumisen tukitehtävissä. Työtehtäviin on huolehtinut vanhusväestön kotona asumisen edellytyksistä auttamalla mm. lumitöiden, polttopuiden, pienten remonttien ja korjaustöiden muodossa. Lisäksi työntekijä on auttanut
Sivu 8/10 perinnekäsitöiden tekemisessä erityisesti fyysistä voimaa vaativissa työvaiheissa. Työ on painottunut vanhustyöhön, mutta jatkunut myös mielenterveyskuntoutujien parissa. Lisäksi Auttaja-Aslak toiminnassa on ollut mukana aktivointityötoiminnassa olevia henkilöitä, joiden ohjaajana työntekijä samalla toimii. Aktivointityötoiminnan liittäminen Auttaja-Aslakin toimintaan on ollut onnistunutta, esimerkiksi nuori on aktivoitunut jatkamaan opiskelua. Auttaja-Aslak toiminnan piirissä on ollut koko kunnan alueella vuoden 2008 aikana 62 taloutta. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle 2009 seuraavasti: Auttaja-Aslak toiminta, Utsjoki 32 500 ja Auttaja-Aslak toiminta, Karigasniemi 32 500. 5) Hoivatyöntekijä 29 872,38 Vuonna 2002 aloitettu hoivatyöntekijä on jatkanut aiempaan tapaan saamelaisvanhusten ja muutoin toimintakyvyiltään rajoittuneiden henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien aktivoimista omatoimisuuteen ja auttanut osallistumaan yhteisön tapahtumiin. Hoivatyöntekijän tehtäviin on kuulunut saamelaiskulttuuriin lähtökohdista toteutettu viriketoiminta. Asiakkaiden kanssa on valmistettu perinneruokia ja käsitöitä, marjastettu jne., kaikkea sitä mihin tavanomaisessa kotipalvelussa ei ole aikaa. Hoivatyöntekijä on huolehtinut myös yksin asuvien vaatehuollosta sekä toiminut retkillä asiakkaiden avustajana. Omaishoitajien työssä jaksamisen tukeminen ja hoidettavien aktivointi sekä osallistuminen hoitajien vapaapäivien järjestelyyn ovat kuuluneet hoivatyöntekijän toimenkuvaan. Hoivatyöntekijän toiminnan piirissä oli 38 taloutta vuonna 2008. Toiminnalle myönnetty valtionavustusta vuodelle 2009 34 500.
Sivu 9/10 SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMINEN SAAMELAISALUEEN KUNNISSA VUONNA 2008 Yhteenveto valtionavustuksen käytöstä kunnittain: Enontekiön kunta 76 127,62 Inarin kunta 314 997,02 Sodankylän kunta 42 925,89 Utsjoen kunta 165 949,47 yhteensä 600.000,00 Saamenkieliset ja saamelaisista lähtökohdista toteutetut hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä saamelaisväestön hyvinvoinnin lisäksi myös saamen kielien ja kulttuurin säilymiselle sekä vahvistumiselle tulevaisuudessa. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitettu erillismääräraha on tukenut saamelaisen alkuperäiskansan kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien turvaamista saamelaisten kotiseutualueella kulttuuri-itsehallinnon perustalta. Erillismäärärahan kautta saamelaiset voivat keskeisesti vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen toteuttamiseen, järjestämistapoihin ja palvelujen sisältöihin ja näin ohjata kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämistä ja kehittämistä asuinalueellaan. Saamenkielisestä peruspalvelutuotannosta vastaavat pääosin kunnat. Joitakin palveluita tuottavat myös järjestöt ostopalveluna (Sámisoster ry, Inarinsaamen kielen yhdistys). Toisaalta saamenkielisestä ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottavasta sosiaali- ja terveydenhuollosta päättäminen kuuluu kulttuuri-itsehallinnon piiriin ja siitä vastaa saamelaiskäräjät. Lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestämään sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut asukkaiden tarpeen mukaisesti. Lainsäädäntö ei kuitenkaan säätele yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta, sisältöä tai järjestämistapaa. Itsehallinto-oikeuden mukaan saamelaisilla tulee olla mahdollisuus päättää itse, siitä millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja he tarvitsevat, millaiselle perustalle ja arvomaailmalle sekä näkemyksille hyvinvoinnista niiden tulisi rakentua ja miten ne tulisi parhaiten järjestää. Talousarviovuonna painopistealueiksi valittiin varhaiskasvatus ja vanhustenhuolto. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laadullista kehittämistä saamelaiskulttuurin pohjalta saamelaisväestön tarpeita vastaaviksi. Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli lasten saamen kielen ja identiteteetin vahvistamisessa sekä laajemminkin saamelaisen kansaryhmän ja saamen kielen säilymiselle ja kehittymiselle käyttökielenä. Erityismäärärahalla palkatut kotipalvelutyöntekijät ovat olleet tärkeitä saamelaisvanhusten ja mielenterveyskuntoutujien kotona selviytymisen tukemisessa, sosiaalisten kontaktien ja yhteisösuhteiden ylläpidossa. Saamelaisalueella omaishoitajien tilanne on huolestuttava. Omaishoitajat hoitavat omaisiaan vähimmällä tuella ja koulutuksella. Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien toteutuminen on sattumanvaraista. Oikeus vapaapäiviin on aivan välttämätöntä jaksamisen kannalta. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen pitkäjänteisen kehittämisen suurimpana esteenä on rahoituksen riittämättömyys ja epävarmuus sekä koulutetun henkilöstön puute. Valtionavustuksen määräaikaisuus ei heikennä vain saamenkielisten asiakkaiden palveluiden saatavuutta, kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista, mutta myös vakituisen henkilöstön saatavuutta ja työhön sitoutumista. Saamelaiskäräjät on useissa yhteyksissä esittänyt saamelaisten kieleen ja kulttuuriin kuuluvan itsehallinnon vahvistamiseksi, että
Sivu 10/10 valtionapuviranomaisen tehtävät saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen osalta siirretään Saamelaiskäräjien hoidettavaksi. Saamenkielisten saamelaiseen kulttuuriin pohjautuvien palvelujen kehittäminen on alkuvaiheessa. Palveluiden sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen sekä koulutuksen ja työnohjauksen järjestäminen määrärahalla palkatulle henkilöstölle toimenkuvan ja identiteetin vahvistamiseksi on tästä syystä erityisen tärkeää. Vuoden 2009 aikana tullaan tutkimuksella kartoittamaan saamelaisten hyvinvoinnin tilaa. Tarkastelun pääpaino on saamelaisten omissa kokemuksissa hyvinvointipalveluiden saatavuudesta, laadusta ja puutteista. Ristenrauna Magga Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Pia Ruotsala Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri