SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2010

Transkriptio

1 Sivu 1/10 Dnro:378/D.a.5/2011 Lapin aluehallintovirasto; peruspalvelut PL Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2010 Saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja järjestettäessä palvelunjärjestäjän tulee ottaa huomioon perustuslain mukainen kansalaisten oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja sosiaalihuollon asiakaslaissa säädetty velvollisuus huolehtia muutoinkin siitä, että asiakkaita voidaan palvella ja palveluja tuottaa huomioiden asiakkaiden kieli ja kulttuuritausta. Valtion tulo- ja menoarviossa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitetulla valtionavustuksella tuetaan palvelunjärjestäjiä näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Avustuksella tuetut toiminnat eivät saa samanaikaisesti muuta valtionavustusta. Suunnitelmat hankkeiden jatkamisesta mainitaan jokaisen hankkeen kohdalla erikseen. ENONTEKIÖN KUNTA Enontekiön kunta käytti myönnettyä valtionavustusta ,41, joka jakautui muutetun sopimuksen mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Hetan saamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin Miessin toimintaan ,00 Saamenkielisessä ryhmäperhepäiväkodissa työskentelee kaksi äidinkieleltään saamenkielistä perhepäivähoitajaa. Saamenkielisen päivähoidon piirissä on ollut yhteensä 4 lasta, joilla yhteensä 428 läsnäolopäivää. Valtionavustuksella on kunnan näkemyksen mukaan turvattu Hetan alueella saamelaislasten subjektiivinen oikeus saamenkieliseen päivähoitoon. Lasten kultuurin ja perinteen tuntemusta on pyritty vahvistamaan yhteistyössä Saamelaiskäräjien saamelainen lastenkulttuurikeskus hankkeen kanssa. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,00 2) Saamenkielinen kotiavustajatoiminta - Veahkki ,28 ostopalveluna Palvelu toteutettiin ostopalveluna Sámi soster ry:ltä. Veahkki I työskenteli ajalla ja Veahkki II ajalla Työntekijän tehtävänä oli omakielisen ja omaan kulttuuriin pohjautuvan tuen avulla tukea saamelaisten ikäihmisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien kotona asumista sekä kunnan osoittamia lapsiperheitä. Työhön on kuulunut myös henkistä tukemista, sosiaalisen verkoston vahvistamista, yhteiskunnallisten palvelujen hakemisessa ja käyttämisessä avustamista. Työntekijä on tukenut omaishoitajien työtä mahdollistamalla saamenkielisten omaishoitajien vapaapäiviä. Toiminnan piirissä oli yhteensä 37 kotitaloutta, joista lapsiperheitä oli 3. Käyntikertoja oli yhteensä 315. Palvelutarpeen arvioinnin ja palvelupäätöksen teki kunnan saamelainen kehittäjäsosiaalityöntekijä. Kunta peri toiminnasta maksuasetuksen mukaan kotipalvelumaksun.

2 Sivu 2/10 Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,00. 3) Saamenkielinen terveydenhoitaja ,13 (uusi) Enontekiön kunta teki määräaikaisen sopimuksen Muonio-Enontekiön kansanterveystyön ky:n kanssa saamenkielisen terveydenhoitajan palkkaamisesta ajalle Terveydenhoitaja aloitti Hetan terveysasemalla Terveydenhoitajan työssä painottui kotiin annettavat palvelut, erityisesti kotisairaanhoito. Lisäksi terveydenhoitaja työhön kuului äitiys- ja lastenneuvolatyötä, kouluterveydenhuoltoa, työttömien terveystarkastuksia ja vastaanottoa. Tarvittaessa terveydenhoitaja on toiminut potilaan kielitukena lääkärin vastaanotolla. Helmikuun alussa 2011 Enontekiöllä alkoi verkkoneuvontapalvelu, jossa terveydenhoitaja vastaa kysymyksiin sairaanhoitajan verkko- ja rokotusneuvonnassa. Terveydenhoitaja on osallistunut Posken pitämiin Ikihyvä-elintaparyhmäohjauksiin diabeteksen ja valtimosairauksien ehkäisemiseksi. Terveydenhuoltokäyntejä oli yhteensä 183, joista kotisairaanhoitokäyntejä 74, äitiys- ja lastenneuvolakäyntejä 29, kouluterveydenhoitokäyntejä 13, vastaanottokäyntejä 43, työttömien terveystarkastuksia 1, Ikihyvä-ryhmäkäyntejä 18 sekä työparina lääkärin vastaanotolla 5 käyntiä. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,00. INARIN KUNTA Inarin kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä ,27 muutetun sopimuksen mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Inarin pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkoti, Urbin toiminta ,00 Vakinainen lastentarhanopettaja palasi työlomalta Lisäksi työssä on ollut kaksi vakinaista perhepäivähoitajaa 50 % työajalla. Inarin ryhmäperhepäiväkodissa oli hoidossa , joista yksi oli koululaisten iltapäivätoiminnassa. Toteutuneita hoitopäiviä oli Kaikki pohjoissaamenkielistä päivähoitoa tarvitsevat lapset Inarissa saivat päivähoitopaikan ryhmäperhepäiväkodissa. Haasteena on kelpoisuusehdot täyttävien ja kielitaitoisten sijaisten saanti sekä pienten yksiköiden toiminnan järjestäminen ja kehittäminen vastaamaan muuttuvia hoidon ja työajan käytön tarpeita. Kunnan näkemyksen mukaan ryhmäperhepäiväkotien säilyttäminen ja toiminnan kehittäminen on erittäin tarpeellista pohjoissaamenkielisen päivähoidon mahdollistamiseksi myös jatkossa. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,00. 2) Ivalon pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkoti, Nástin toiminta ,80 Kevätkaudella ryhmäperhepäiväkodissa oli työssä vakinaisen perhepäivähoitajan lisäksi määräaikainen työntekijä 2,5 kuukauden ajan ryhmäperhepäiväkodissa oli hoidossa 3 lasta ja toteutuneita hoitopäiviä oli yhteensä 601. Kaikki pohjoissaamenkielistä päivähoitoa tarvitsevat lapset Ivalossa saivat päivähoitopaikan ryhmäperhepäiväkodissa. Haasteena on kelpoisuusehdot täyttävien ja kielitaitoisten sijaisten saanti sekä pienten yksiköiden toiminnan järjestäminen ja kehittäminen vastaamaan muuttuvia hoidon ja työajan käytön tarpeita. Kunnan näkemyksen mukaan ryhmäperhepäiväkotien säilyttäminen ja toiminnan kehittäminen on erittäin tarpeellista pohjoissaamenkielisen päivähoidon mahdollistamiseksi myös jatkossa.

3 Sivu 3/10 Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle , Koltansaamenkielinen terveydenhoitaja/palveluneuvoja Sevettijärven alueelle / Pohjoissaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Pohjois-Inarin alueelle ,04 Koltansaamenkielinen terveydenhoitaja/palveluneuvoja on toiminut kokoaikaisena työntekijänä Sevettijärven alueella ajalla Työsuhde päättyi työntekijän irtisanouduttua toimestaan. Työtehtäviin on kuulunut terveydenhoitajan vastaanottotoiminta laaja-alaisen työkuvan mukaan käsittäen paikallisen väestön terveyden ja sairaanhoitoon liittyvät hoidot vauvasta vaariin. Lisäksi osa työpanoksesta on muodostunut erilaisista koltankielisistä neuvontapalveluista, palveluiden käytön opastuksesta, tukien, korvausten ja avustusten anomisista, hakemusten tekemisestä, perusteiden kartoittamisesta sekä Kelan lomakkeiden täyttämisestä. Työtehtävät ovat nivoutuneet toisiinsa ja toteutuneet neuvolavastaanotoilla ja kotikäynneillä. Asiakaskäyntejä (154) ja käyntikertoja (360) terveydenhoitajalla oli seuraavasti: - asiakasmäärät: avosairaanhoito ja aikuisneuvola 110 hlöä, kotisairaanhoito 29 hlöä, lastenneuvola 6 hlöä, kouluterveydenhuolto 9 hlöä - käyntikerrat: avosairaanhoito 126, kotisairaanhoito 139, aikuisneuvola 71, lastenneuvola 15, kouluterveydenhuolto 9. Pohjoissaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä on toiminut Pohjois-Inarin alueella ajalla kokoaikaisena työntekijänä. Pohjoissaamenkielinen kotipalvelu mahdollisti ikäihmisten kotona asumisen omakielisen ja kulttuurisen tuen avulla mahdollisimman pitkään. Työtehtäviin on kuulunut kotona asumisen turvaava perushoito, kodinhoito ja asiointiin liittyvä palvelu. Työntekijä on tehnyt myös lapsiperhetyötä ja koulutuksensa mukaisesti kotisairaanhoitotyötä. Pohjois-Inarin alueella asuvat ikäihmiset ovat voineet osallistua kaksi kertaa kuukaudessa päivätoimintaan Inarissa. Päivätoimintaan on sisältynyt ruokailu, muistelua, bingoa, liikuntaa sekä erilaisia juhlia ja retkiä. Työntekijä on tehnyt yhteistyötä myös Samisoster ry:n kanssa osallistumalla vanhusten retkelle Enontekiölle. Asiakkaita kotipalvelutyöntekijällä oli 14 ja suoritteita yhteensä 559 käyntiä. Pohjoissaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,50. 5) Koltansaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Sevettijärven alueelle ,22 Koltansaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä on toiminut Sevettijärven alueella kokoaikaisena työntekijänä. Toimi vakinaistettiin alkaen. Työtehtäviin on kuulunut kotona asuvien ikäihmisten perushoitoon, kodinhoitoon ja asiointiin liittyvät tehtävät. Toiminnan tavoitteena on ollut turvata omakielinen kotipalvelu Sevettijärven alueella. Sevettijärven alueella asuvat ikäihmiset ovat voineet osallistua myös päivätoimintaan kahden viikon välein, jonne heidät on kuljetettu taksilla. Toiminta on käsittänyt ruuan valmistusta, muistelua, leikkejä ja erilaisia juhlia ja retkiä. Ikäihmiselle on järjestetty taksikuljetus toimintapaikalle. Kotipalveluita sai yhteensä 15 asiakasta. Asiakaskäyntejä oli yhteensä 459. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,50.

4 6) Koltansaamenkielinen lähihoitaja, Männikön palvelukoti, palveluasumisen osasto Mustikka ,45 Sivu 4/10 Männikön palvelukodissa työskenteli kolttasaamenkielinen lähihoitaja kaksivuorotyössä ajalla Männikössä asui vuonna kolttasaamenkielistä vanhusta. Omakielisen hoidon tarve on suuri, koska osa asukkaista ymmärtää vain koltansaamea. Asukkaan ollessa hoidettavana vuodeosastolla, on lähihoitaja toiminut myös siellä tulkkina. Männikön palvelukodin kahdelle saamenkieliselle lähihoitajalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ) Koltansaamenkielinen kylätyöntekijä Sevettijärvi-Näätämö alueella ,52 Koltansaamenkielinen kylätyöntekijä työskenteli 85 % työajalla ajalla ja Työntekijä avusti vanhusväestöä raskaissa kotitöissä (lumityöt, polttopuiden hankinta, halonhakkuu) ja teki pienimuotoisia korjaustöitä. Palvelun saajat ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Toiminnalle on kokoaikainen ja kokovuotinen tarve. Asiakkaita kylätyöntekijällä oli 20 ja asiakaskäyntejä yhteensä 235. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,00. 8) Saamenkielinen kylätyöntekijä Pohjois-Inarin alueelle 741,88 (uusi) Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi Inarin kunnan muutosesityksen inarinsaamenkielisen Kaamanen-Partakko alueen kylätyöntekijän toimen muuttamista saamenkieliseksi kylätyöntekijäksi. Lautakunta hyväksyi muutosehdotuksen, jonka Lapin aluehallintoviranomainen edelleen vahvisti. Toimeen ei saatu saamenkielentaitoista työntekijää. Inarin kunta esitti muutosta toistamiseen esittäen kylätyöntekijän toimialueen muuttamista Pohjois-Inarin alueeksi. Saamelaiskäräjien sosiaalija terveyslautakunta hyväksyi muutosehdotuksen , jonka Lapin aluehallintoviranomainen edelleen vahvisti. Toimeen ei saatu saamenkielentaitoista työntekijää. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,00. 9) Kolttasaamenkielinen kieli- ja kulttuuripesä, Ivalo ,85 Kolttasaamenkielinen kielipesä aloitti toimintansa Ivalossa Kieltä opetetaan lapsille kielikylpymenetelmällä. Kielen omaksumista tuetaan havainnollistamalla puhetta mm. elein, äänenpainoin, kuvin, esinein, lauluin ja liikkein. Kielipesässä työskenteli kaksi lastenhoitajaa hoidossa oli 9 lasta, joista koululaisten iltapäivätoiminnassa oli yksi. Toteutuneita hoitopäiviä oli yhteensä Kunnan näkemyksen mukaan kielipesätoiminta ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Koska kielipesätoiminta on ollut kokopäiväistä, ovat lapset saaneet tarvittavan päivähoidon kolttasaamenkielellä. Toiminnassa on huomioitu kielen lisäksi kolttasaamelainen kulttuuri tekemällä laajasti yhteistyötä kolttasaamelaisen yhteisön ja ikääntyneiden ihmisten kanssa. 2,5 vuoden aikana kielipesässä on saatu aikaan hyviä tuloksia lasten kielenoppimisessa ja kulttuurin elvyttämisessä. Haasteena on saada tulevaisuudessa kielipesään lisää lapsia ja lapsille mahdollisuus saada koltansaamenkielistä perusopetusta.

5 Sivu 5/10 Toiminnalle myönnettiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää valtionavustusta vuodelle ) Inarinsaamenkielinen kieli- ja kulttuuripesä, Inari ,51 Anarâšgielâ Servi ry on Inarin kunnan kanssa tehdyllä ostopalvelusopimuksella järjestänyt kielipesäpäivähoitoa vuodesta 2002 lähtien. Kielipesä toimii yhdistyksen omistamassa rakennuksessa Inarin kirkonkylässä. Kielipesässä oli ajalla yhteensä 12 alle kouluikäistä lasta, joista yksi oli esikoululainen. Toteutuneita läsnäolopäiviä lapsilla kertyi vuoden aikana yhteensä 2030 pv. Työntekijöitä kielipesässä oli kolme, joista yksi on toiminnasta vastaava lastenohjaaja ja kaksi perhepäivähoitajaa. Kaikki inarinsaamea äidinkielenään puhuvat lapset ovat saaneet kielipesästä hoitopaikan ja lähes kaikki muutkin kielipesään hakeneet ovat saaneet hoitopaikan. Kielipesä toimii myös äidinkielisten lasten lakisääteisenä päivähoitopaikkana. Toiminnassa on huomioitu kielen lisäksi inarinsaamelainen kulttuuri tekemällä laajasti yhteistyötä inarinsaamelaisen yhteisön ja ikääntyneiden ihmisten kanssa. Kielipesän toiminnan jatkuminen turvaa tulevina vuosina inarinsaamenkieliset palvelut Inarin kunnassa. Toiminnalle myönnettiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää valtionavustusta vuodelle SODANKYLÄN KUNTA Sodankylän kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä ,00 sopimuksen mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Saamenkielinen lähihoitaja Sodankylän keskustan koti- ja laitoshoidossa oleville saamenkielisille vanhuksille sekä saamenkielisten terveyspalvelujen tarjoamiseksi Vuotson alueella ,00 Saamenkielinen lähihoitaja on jatkanut toimintaansa Sodankylän keskustan kotihoidossa, palvelutaloilla ja tehostetun asumisen yksikössä olevien saamenkielisten vanhusten hoitotiimeissä. Kirkonkylän alueella asuvat saamenkieliset kotisairaanhoidon asiakkaat ohjattiin saamenkieliselle lähihoitajalle yli tiimirajojen. Kotona asuvat ovat saaneet hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista palvelua saamelaistyönä. Palvelutaloilla asuville työ toteutettiin henkilökohtaisen avustajan periaatteella. Vuotson alueella lähihoitaja on antanut palveluja saamenkielisille kotisairaanhoidon asiakkaille tarpeen mukaan. Vuoden 2010 lopussa tehtiin Vuotson alueen 13 ikäihmiselle palvelujen tarpeen kartoitus. Kartoituksen tuloksena kolemelle laadittiin hoito- ja palvelusuunnitelma ja saamenkielinen lähihoitaja on aloittanut suunnitelman mukaiset kotikäynnit. Toiminnan tavoitteena on saamenkielisen vanhusväestön mahdollisimman pitkään kotona selviytyminen huomioiden henkilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tuen tarve. Vuonna 2010 säännöllisten palvelujen piirissä oli yhteensä 9 saamelaista ikäihmistä. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,00.

6 Sivu 6/10 UTSJOEN KUNTA Utsjoen kunta käytti myönnettyä valtionavustusta yhteensä ,32 joka jakautui sopimuksen mukaisiin toimintoihin seuraavasti: 1) Utsjoen saamenkielisen päivähoitoyksikön toiminta ,00 Saamenkielisessä päivähoitoyksikössä oli vuonna 2010 hoidossa yhteensä 25 lasta ja toteutuneita hoitopäiviä Väliaikaista päivähoitoa tarjottiin myös Norjan Tanan kunnassa asuville saamenkielisille lapsille. Yksikössä työskentelee varhaiskasvatuksen ohjaaja/ lastentarhanopettaja, jolla lapsiryhmävastuuta 50 % työajasta, perhepäivähoitaja, määräaikainen lastenhoitaja ja kaksi määräaikaista päiväkotiapulaista. Kaikki saamenkielistä päivähoitoa hakeneet saivat hoitopaikan. Yksikön toiminnassa keskityttiin saamen kieleen ja kulttuuriin erilaisten retkien, vierailujen, yhteisten tapahtumien ja juhlien merkeissä. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,00. 2) Perhetyö lastensuojelun avohuollon tukitoimena saamelaisperheissä ,50 Saamenkielinen perhetyö on toiminut lastensuojelun avohuollon tukitoimena saamelaisperheissä. Palvelu ostetaan Lapin Ensi- ja turvakodilta. Toiminnan tavoitteena on varhainen puuttuminen ja tuki perheille huolien noustessa esille. Ajoissa annettu tuki auttaa perheitä pääsemään kriisivaiheen yli, eikä voimakkaampia puuttumistoimia useimmiten tarvita. Perhetyöllä on ehkäisty kodin ulkopuolisia sijoituksia, joihin päädyttäessä lapsi jouduttaisiin sijoittamaan vieraaseen kieli- ja kulttuuriympäristöön. Työntekijä on ollut tukena myös saamen kielen ja kulttuurin vahvistamisessa kaksikulttuurisissa perheissä. Perhetyön piirissä oli vuonna perhettä, joista 6 perheessä ainakin toinen vanhemmista oli saamelainen. Lisäksi toiminnan piirissä on ollut yksi itsenäistyvä nuori. Kotikäyntejä tehtiin kaikkiaan 366. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,50. 3) Karasjoen kriisi- ja insestikeskuksen sopimuksen jatkaminen 1248,75 Utsjoen kunta on jatkanut vuonna 2002 aloitettua yhteistyötä Karasjoen kriisi- ja insestikeskuksen kanssa. Keskuksen kautta kuntalaiset saavat saamenkielisiä kriisipuhelin- ja turvakotipalveluita. Työskentely perustuu vertaistukeen ja palveluohjaukseen. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,00. 4) Auttaja-Aslak toiminta Utsjoki-Nuorgam alueella ,00 ja Karigasniemi- Nuvvus alueella ,00 Utsjoki-Nuorgam alueella toimi yksi ja Karigasniemi-Nuvvus alueella yksi kokovuotinen ja aikainen työntekijä. Auttaja-Aslakin kohderyhmänä ovat olleet kotona asuvat vanhukset ja mielenterveyskuntoutujat ja heidän läheisensä. Vuonna 2002 aloitettu toiminta on jatkanut ja vakiintunut vanhusten kotona asumisen vuotuisissa tukitehtävissä. Toiminnassa on pyritty myös vastaamaan asiakkaiden yksinäisyyden ongelmaan ja varaamaan aikaa kiireettömään yhdessäoloon, kuunteluun ja keskusteluun. Auttaja-Aslak toiminnan piirissä on ollut koko

7 Sivu 7/10 kunnan alueella vuoden 2010 aikana 72 taloutta, joista 0-3 tunnin suoritteita oli 809, 3-5 tunnin suoritteita 164 ja yli 5 tunnin suoritteita 52. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle 2011 seuraavasti: Auttaja-Aslak, Utsjoki ,00 ja Auttaja-Aslak,Karigasniemi ) Hoivatyöntekijä ,00 Vuonna 2002 aloitettu hoivatyöntekijä on jatkanut aiempaan tapaan saamelaisvanhusten ja muutoin toimintakyvyiltään rajoittuneiden henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien aktivoimista omatoimisuuteen ja auttanut osallistumaan yhteisön tapahtumiin. Hoivatyöntekijän työhön kuuluu myös asiakkaiden kodeissa tehdyt työt ja kotikäynnit. Työntekijä työskentelee myös avopalvelukeskuksessa ja yhdessä toiminnanohjaajan kanssa osallistuu erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen. Hoivatyöntekijän toiminnan piirissä oli 41 taloutta, joista 0-3 tunnin suoritteita oli 143, 3-5 tunnin suoritteita 42 ja yli 5 tunnin suoritteita 22. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ) Saamenkielinen toiminnanohjaaja ,00 Toiminnan ohjaus tapahtui pääosin Utsjoen terveyskeskuksen vuodeosastolla ja avopalvelukeskuksessa. Työntekijä tukee vuodeosaston ja avopalvelukeskuksen asukkaita ja asiakkaita päivittäisissä toiminnoissa. Työskentely on asiakaslähtöistä kahdestaan asiakkaan kanssa tai pienryhmissä tapahtuvaa. Toiminnanohjauksella mahdollistetaan samojen asioiden tekeminen laitoksessa kuin mihin vanhukset ovat kotona tottuneet. Työhön sisältyy mm. ulkoilua, saunottamista, tulistelua, lehtien lukua, käsitöiden tekoa, musiikkia. Lisäksi järjestetään sukupolvien välisiä kohtaamisia, järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Toiminnanohjaukseen osallistui vuodeosastolla keskimäärin 14 asukasta (päivittäin 7 henkilöä) ja avopalvelukeskuksessa keskimäärin 9 asukasta (päivittäin 5 henkilöä). Lisäksi viikoittain toiminnanohjaaja kävi kaikkien asukkaiden luona keskustelemassa kahden kesken. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ) Saamenkielinen terveydenhoitaja ,08 Saamenkielisen terveydenhoitajan työn painopiste on ollut lapsiperheiden, lasten ja vanhusten palveluissa. Lisäksi hän on osallistunut saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluja kehittäviin tilaisuuksiin. Terveydenhoitaja työskenteli 60 % työajalla. Toiminta-alueena oli koko kunnan alue. Vuoden 2010 aikana terveydenhoitajalla oli terveydenhuoltokäyntejä yhteensä 583, joista neuvolakäyntejä 214, avosairaanhoitokäyntejä 162, kotisairaanhoitokäyntejä 133 ja kouluterveydenhoitokäyntejä 74. Toiminnalle myönnettiin valtionavustusta vuodelle ,00.

8 Sivu 8/10 SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMINEN SAAMELAISALUEEN KUNNISSA VUONNA 2010 Yhteenveto valtionavustuksen käytöstä kunnittain: Enontekiön kunta ,41 Inarin kunta ,27 Sodankylän kunta ,00 Utsjoen kunta ,32 yhteensä ,00 Saamenkieliset ja saamelaisista lähtökohdista toteutetut hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä saamelaisväestön hyvinvoinnin lisäksi myös saamen kielien ja kulttuurin säilymiselle sekä vahvistumiselle tulevaisuudessa. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitettu erillismääräraha on edistänyt saamelaisen alkuperäiskansan kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien turvaamista saamelaisten kotiseutualueella kulttuuriitsehallinnon perustalta. Erillismäärärahan kautta saamelaiset voivat keskeisesti vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen toteuttamiseen, järjestämistapoihin ja palvelujen sisältöihin ja näin ohjata kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämistä ja kehittämistä asuinalueellaan. Saamenkielisestä peruspalvelutuotannosta vastaavat pääosin kunnat. Joitakin palveluita tuottavat myös järjestöt ostopalveluna (Sámisoster ry, Inarinsaamen kielen yhdistys). Toisaalta saamenkielisestä ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottavasta sosiaali- ja terveydenhuollosta päättäminen kuuluu kulttuuri-itsehallinnon piiriin ja siitä vastaa saamelaiskäräjät. Lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestämään sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut asukkaiden tarpeen, kielen ja kulttuuritaustan mukaisesti. Lainsäädäntö ei kuitenkaan säätele yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta, sisältöä tai järjestämistapaa. Itsehallintooikeuden mukaan saamelaisilla tulee olla mahdollisuus päättää itse, siitä millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja he tarvitsevat, millaiselle perustalle ja arvomaailmalle sekä näkemyksille hyvinvoinnista niiden tulisi rakentua ja miten ne tulisi parhaiten järjestää. Saamelaiskäräjät on useissa yhteyksissä esittänyt saamelaisten kieleen ja kulttuuriin kuuluvan itsehallinnon vahvistamiseksi, että valtionapuviranomaisen tehtävät saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen osalta siirretään Saamelaiskäräjien hoidettavaksi. Talousarviovuonna painopistealueiksi valittiin varhaiskasvatus, terveydenhoito- ja vanhusten palvelut. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laadullista kehittämistä saamelaiskulttuurin pohjalta saamelaisväestön tarpeita vastaaviksi. Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli lasten saamen kielen ja identiteteetin vahvistamisessa sekä laajemminkin saamelaisen kansaryhmän ja saamen kielen säilymiselle ja kehittymiselle käyttökielenä. Erillismäärärahalla palkatut kotipalvelutyöntekijät ovat olleet tärkeitä saamelaisvanhusten ja mielenterveyskuntoutujien kotona selviytymisen tukemisessa, sosiaalisten kontaktien ja yhteisösuhteiden ylläpidossa. Saamelaisalueella omaishoitajien tilanne on huolestuttava. Omaishoitajat hoitavat omaisiaan vähimmällä tuella ja koulutuksella. Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien toteutuminen on sattumanvaraista. Oikeus vapaapäiviin on aivan välttämätöntä jaksamisen kannalta. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen pitkäjänteisen kehittämisen suurimpana esteenä on rahoituksen riittämättömyys ja määräaikaisuus sekä koulutetun henkilöstön puute. Valtionavustuksen määräaikaisuus ei heikennä vain saamenkielisten asiakkaiden palveluiden

9 Sivu 9/10 saatavuutta, kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista, mutta myös vakituisen henkilöstön saatavuutta, työhön sitoutumista ja palvelujen kehittämistä. Saamelaisten kotiseutualueen kunnista erityisesti Inarin kunta palkkaa mielellään erillismäärärahalla tuettuja vanhustyöntekijöitä osa-aikaisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin, jolloin työntekijöitä on erityisen vaikeaa saada pienissä pätkissä tehtäviin töihin. Tämä vaikuttaa erityisesti palvelujen saatavuuteen ja työntekijöiden eläke-etuihin. Saamenkielisten saamelaiseen kulttuuriin pohjautuvien palvelujen kehittäminen on alkuvaiheessa. Palveluiden sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen sekä koulutuksen ja työnohjauksen järjestäminen määrärahalla palkatulle henkilöstölle toimenkuvan ja identiteetin vahvistamiseksi on tästä syystä erityisen tärkeää. Saamelaisten hyvinvoinnin tilaa tulisi pikaisesti kartoittaa tutkimuksella. Tarkastelun pääpaino tulisi olla saamelaisten omissa kokemuksissa hyvinvointipalveluiden saatavuudesta, laadusta ja puutteista. Ajantasaista ja kattavaa tutkimustietoa palveluiden toteutumisesta ja tarpeista tarvitaan resurssien asianmukaiseen mitoitukseen, palvelujen arviointiin ja kehittämiseen sekä palvelutarpeen ennakoinnin pohjaksi. Saamen kieleen ja kulttuurin pohjautuva perhetyötä on kehitetty Utsjoen kunnassa erillisen hankkeella, jonka jälkeen toimintaa on tuettu vuodesta 2004 lähtien erillismäärärahalla. Perhetyön siirtyessä Lapin ensi- ja turvakoti ry:n toteuttamaksi määrittyy työnteon malli pääasiassa suomalaisen yhteiskunnan tarpeiden pohjalta, joka ei suoraan sovellu saamelaisperheissä tehtävän työn malliksi. Erilaisissa ostopalveluissa tulee voida ottaa paikallinen ympäristö, kieli- ja kulttuuritausta sekä asiakkaiden todelliset tarpeet huomioon palvelun tuottamistavoissa ja sisällöissä. Lisäksi työnantajien tulee kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota työntekijöiden kieli- ja kulttuuritaustan mukaiseen työnohjaukseen. Saamen kielten säilyminen edellyttää, että yhteiskunta luo kielten säilymiselle ja kehittymiselle riittävät edellytykset. Tämä edellyttää kaikkien saamen kielten kohdalla positiivisia erityistoimia. Alkuperäiskansan kielten käyttömahdollisuuksien vahvistaminen kaikilla elämän alueilla on tärkeää kielen säilymiselle ja kehittymiselle. Saamenkielinen päivähoito voi olla lapsen ainoa saamenkielinen ympäristö. Saamenkieliseen päivähoitoon tulevien lasten saamen kielen hallinta voi olla hyvinkin eri tasoilla. Pohjoissaamenkielisessä päivähoidossa kielitaidoiltaan eritasoiset lapset sijoittuvat samaan ryhmään. Mikäli kielen omaksumisen tukemiseen ei kiinnitetä riittävää huomiota, tilanne voi johtaa saamenkielisen lapsen kielen vaihtumiseksi suomen kieleen. Erityisenä haasteena on se, miten varhaiskasvatuksessa huomioidaan lapsen kielelliset ja kulttuuriset tarpeet monimuotoisessa lapsiryhmässä, jossa on erilaisia oppijoita ja joiden kielitaidon taso ja tuen tarpeet vaihtelevat paljon. Saamelaiskäräjät pitää erittäin tärkeänä lisäresurssien osoittamista saamenkielisen varhaiskasvatushenkilöstön osaamisen vahvistamiseen ja tukemiseen sekä kielitaidoiltaan eritasoisten lapset jakamiseen eri ryhmiin.

10 Sivu 10/10 Ristenrauna Magga Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Pia Ruotsala Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri