SISÄLLYS 1. ASUMISHARJOITTELUN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT OHJEET 2.ASUMISHARJOITTELUN EDELLYTYKSET JA TAVOITTEET 2.1 Asumisharjoittelun asiakkaat 2.2 Edellytykset asumisharjoittelun aloittamiseen 2.3 Asumisharjoittelun tavoitteet 2.4 Asumisharjoitteluasunnot 2.5 Neuvottelut ja suunnitelmallinen työskentely 2.6 Työmenetelmät 2.6.1 Omaohjaajatyö 2.6.2 Perhetyö 2.6.3 Verkostotyö 3. ASUMISHARJOITTELUPROSESSI 3.1 Muutto ja alun arviointivaihe 3.2 Ohjaus ja tukivaihe 3.3 Arkielämän taidot 4. ASUMISHARJOITTELUOHJAAJAN TOIMENKUVA 5. YKSIKÖIDEN KUVAUKSET 5.1 Kannelmäen nuorisokoti 5.2 Koskentuvan nuorisokoti 5.3 Mäkitorpan nuorisokoti 5.4 Pukinmäen nuorisokoti Liitteet: Talousliite
1 ASUMISHARJOITTELUN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT OH- JEET Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan lastensuojelujaoston ohje vuodelta 1986: Asumisharjoittelun tarkoituksena on itsenäistymiseen liittyvien asumistaitojen, oma-aloitteisuuden, vastuullisuuden ja oman kontrollikyvyn harjoittelu laitoshenkilökunnan ohjaamana sekä vähittäinen irtautuminen laitoksesta. Tavoitteena on, että nuori laitoksesta lähtiessään pystyisi asumaan itsenäisesti ja hoitamaan asiansa. Asumisharjoitteluun valitaan niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät ole enää varsinaisen osastohoidon tarpeessa, ja joiden siirtymisaika pois laitoksesta lähestyy. Asumisharjoittelupaikka on laitoksen paikkalukuun kuuluva laitospaikka, josta laitos saa suoritteet samoin kuin muistakin paikoista. Asumisharjoittelupaikalla oleva nuori kuuluu normaalin perinnän piiriin maksuasetuksen mukaisesti. Asumisharjoitteluun siirryttäessä voidaan huoltosuhteen vastuuhenkilöltä varmistaa, että työssäkäyvältä nuorelta peritään itseltäänkin maksuasetuksen mukainen korvaus. Muuta vuokraa tai maksua ei laitospaikalla olevalta voida periä. Työssä käyvä nuori huolehtii itse ruokailustaan ym. menoistaan. Jos nuorella ei ole tuloja (esim. opiskelija), laitoksen tulee antaa hänelle riittävät varat ja tavarat. Toimeentulotuen normeja voidaan käyttää ohjeellisina, esim. yksinäisen henkilön toimeentulotuen perusosaa vastaava summa kattamaan ravintomenot ja pienehköt käyttömenot. Menettelytavoista sovittaessa tulee ottaa huomioon nuoren sen hetkinen kyky hoitaa raha-asioita, ja menettelyjä tulee voida muuttaa tilanteen muuttuessa. Esim. ruokailun järjestämisessä voi menettelyn liukuma olla laitoksessa ruokailusta kerran kuussa käteen annettavaan summaan. Nuorta tulee ohjata säästämään tai hankkimaan itsenäisessä asumisessa välttämättömiä perustarvikkeita. Säästösopimusta sovelletaan myös asumisharjoittelussa. Asumisharjoitteluasunto on laitoksen aluetta, ja laitoksen säännöt ovat voimassa soveltuvin osin. Jos asunto on kerrostalossa tai muussa asuintalossa, myös taloyhtiön sääntöjä noudatetaan. Laitos huolehtii siitä, että asumisharjoitteluun varatussa asunnossa on riittävä kalustus. Nuorilla on oikeus tuoda asuntoon omia tavaroitaan ja huonekalujaan. Asunnon varustukseen tulee täyttää normaaliasumisen edellytykset. Laitoksen tulee sopia, miten asumisharjoittelua ohjataan siten, että se sopii laitoksen toimintaan ja on kullekin nuorelle riittävä. Tarvitaan kunkin nuoren yksilöllistä ohjausta ja jos kysymyksessä on solu myös ryhmäohjausta. Keskustelujen lisäksi on varauduttava käytännölliseen ohjaukseen. Ennen asumisharjoittelun alkua laaditaan suunnitelma, josta käyvät ilmi asumisharjoittelun tavoitteet, lähtökohtana nuoren nykytilanne. Suunnitelmasta tulee ilmetä keinot, joilla nuorta ohjataan sekä eri henkilöiden osuus. Suunnitelman tekoon tulee osallistua ainakin nuoren, omaohjaajan tai muun asiassa mukana olevan henkilön laitoksesta sekä huoltosuhteen vastuuhenkilö. Suunnitelmaa on tarkistettava noin kaksi kertaa vuodessa. Jos nuori ei kohtuullisen tuen avulla selviydy osaston ulkopuolella tai ei omalta osaltaan pyri suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, hänet voidaan siirtää takaisin osastopaikalle. (Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta Lastensuojelujaosto 25.11.1986)
2 ASUMISHARJOITTELUN EDELLYTYKSET JA TAVOITTEET Asumisharjoitteluasunnossa asuva nuori on edelleen sijaishuollossa ja laitospaikalla. Asumisharjoittelusta ei peritä vuokraa. Nuorisokoti vastaa nuoren elinkustannuksista. Vastuusosiaalityöntekijä kirjaa nuoren asiakassuunnitelmaan nuoren itsenäistymistä tukevat toimenpiteet. Laitoksessa tehdään nuoren hoito- ja kasvatussuunnitelma, jonka sisältönä on itsenäistymisen tukeminen. Nuoret asuvat asumisharjoittelussa puolesta vuodesta vuoteen oman asiakassuunnitelmansa mukaan. Asumisharjoittelun jälkeen nuori voi muuttaa lastensuojelun tukiasuntoon, itsenäisesti asumaan (vuokra-asuntoon yms.) ja tarvittaessa kuntoutuskotiin tai muuhun hoidolliseen yhteisöön. Asumisharjoittelussa nuorta tukee asumisharjoittelutehtävissä toimiva ohjaaja. Henkilöstömitoitus on järjestetty siten, että kolmen nuoren ohjaamista varten on yksi asumisharjoittelun ohjaaja. Hoitovuorokauden hinta on noin 40 % nuorisokodin osaston hoitovuorokauden hinnasta. 2.1 Asumisharjoittelun asiakkaat Asumisharjoitteluun tullessaan nuoret ovat pääsääntöisesti 17 vuotta täyttäneitä ja suorittaneet peruskoulun. 2.2 Edellytykset asumisharjoittelun aloittamiseen nuorella ei ole tarvetta osastohoitoon nuori on sitoutunut asumisharjoitteluun nuorella on päiväohjelma tai suunnitelma päiväohjelmaksi nuori on kykenevä huolehtimaan omasta ja asuntonsa siisteydestä nuoren päihteiden käyttö on hallinnassa tai hoitokontaktit kunnossa nuoren psyykkinen vointi kestää asumisharjoittelun ja nuori kykenee tarvittaessa huolehtimaan omasta lääkityksestään nuori on valmis harjoittelemaan yksinoloa 2.3 Asumisharjoittelun tavoitteet Päätavoitteena on, että nuori saavuttaa riittävät valmiudet arjesta selviytymiseen, oppii tukeutumaan omiin verkostoihinsa ja tutustuu elämän yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin realiteetteihin. Tavoitteena on rohkaista ja opastaa nuorta aktiivisesti hoitamaan omia asioitaan ja tekemään itseään koskevia päätöksiä 2.4 Asumisharjoittelun asunnot Asumisharjoittelun asuntoina on sekä soluasuntoja että yksiöitä. Yhdessä soluasunnossa asumisharjoittelupaikkoja on 2-3. Asunnot sijaitsevat joko laitoksen välittömässä läheisyydessä tai laitoksesta erillään. Soluasumisessa nuorelta edellytetään sekä halua, että kykyä asua ja elää yhteisessä taloudessa muiden kanssa. Lisäksi nuorelta edellytetään kykyä huomioida asumisyksikön muut nuoret. Yksiöön
ohjautuvat ne nuoret, jotka kykenevät itsenäisempään asumiseen tai joiden yksilöllinen tilanne vaatii sitä. Asumisharjoitteluasunnossa lemmikkieläinten pitäminen ei ole mahdollista. 2.5 Neuvottelut ja suunnitelmallinen työskentely Hoito- ja kasvatusneuvottelussa päätetään asiakassuunnitelman mukaisesta asumisharjoittelusta ja käydään läpi nuoren oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi kirjataan nuoren asumisharjoittelun suunnitelma, joka sisältää henkilökohtaiset asumisharjoittelun tavoitteet ja seurannan. Muuttoneuvottelussa sovitaan asumisharjoitteluasuntoon muuttamisen ajankohta. Neuvottelussa käydään läpi tavoitteet asumisharjoittelulle, arvioidaan olemassa olevien tukitoimien riittävyyttä, luonnostellaan itsenäistymissuunnitelmaa asetettujen tavoitteiden pohjalta sekä tehdään alustava arvio asumisharjoittelun pituudesta. Hoito- ja kasvatusneuvotteluja pidetään nuoren tarpeen mukaan, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Neuvotteluihin kutsutaan nuori, huoltaja, vastuusosiaalityöntekijä, asumisharjoittelun ohjaaja, ja tarvittaessa esimies. Neuvotteluun voidaan kutsua muita nuorelle tärkeitä ihmisiä. Vastuusosiaalityöntekijä seuraa nuoren asumisharjoittelua ja pitää yhteyttä nuoreen ja omaohjaajaan. Lähiverkoston lisäksi yhteistyökumppaneita ovat mm. oppilaitokset, hoitavat tahot, lastensuojelun tukiasunnot, sekä työllistämis- ja koulutuspalvelut. 2.6 Työmenetelmät 2.6.1 Omaohjaajatyö Omaohjaajatyö on nuoren ja työntekijän välinen suhde jolla tarjotaan yksilöllinen tuki nuoren itsenäistymiseen. Työskentely on tietoista ja suunnitelmallista. Nuori ja ohjaaja yhdessä laativat asumisharjoittelun suunnitelman, joka sisältää koulunkäynnin tai työn tukemisen, henkilökohtaisen budjetin, nuoren verkoston tuen kartoittamisen ja arkielämän taitojen harjoittelemisen. Omaohjaaja huolehtii nuoren päivittäisestä ohjauksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Lisäksi omaohjaaja toimii nuoren tukena työryhmän ja eri yhteistyötahojen kanssa pidettävissä kokouksissa. 2.6.2 Perheiden kanssa tehtävä työ Omaohjaaja vastaa perheen kanssa tehtävästä työstä, jonka tavoitteena on saada perheeltä tukea nuoren aikuistumiseen. Asumisharjoittelun aikana pyritään tukemaan nuoren ymmärrystä perheestään osana sosiaalista tukiverkkoaan sekä omaa muuttunutta asemaansa yksilönä. Perhe on nuoren tulevaisuuden kannalta tärkeä voimavara. 2.6.3 Verkostotyö Verkostotyön tavoitteena on tukea nuorta omien asioidensa hoitamisessa. Nuoren verkoston voivat muodostaa sukulaiset, läheiset ihmiset ja esim. koulun, nuoriso- ja päihdepsykiatrian poliklinikoiden sekä nuorisoasemien työntekijät. Tarkoituksena on saada nuori hahmottamaan itseään tukevien tahojen kokonaisuus ja tarjota kontakteja, joista on hänelle hyötyä myös myöhemmässä elämänvaiheessa. Verkostotyön merkitys korostuu erityisryhmien kohdalla.
3. ASUMISHARJOITTELUPROSESSI 3.1 Muutto ja alun arviointivaihe Nuori muuttaa ohjaajan avustamana asumisharjoitteluasuntoon. Asumisharjoittelu alkaa arviointivaiheella, jonka aikana selvitetään nuoren kyky itsenäiseen asumiseen ja raha-asioiden hoitamiseen, kyky käydä koulussa, töissä tai kurssilla eli huolehtia päiväohjelmastaan itsenäisesti, sekä tarvittavan tuen laatu ja määrä. Arviointivaiheen merkitys korostuu oman yksikön ulkopuolelta tulevien nuorten kohdalla. 3.2 Ohjaus- ja tukivaihe Ohjaus- ja tukivaiheessa tuetaan nuorta päiväohjelmansa hoitamisessa. Mikäli nuorella ei ole päiväohjelmaa, ohjataan nuorta päiväohjelman järjestämisessä. Asumisharjoittelun ohjaajat kartoittavat nuoren taitoja ja kykyä selvitä arjen haasteista. Tarvittaessa nuori ohjataan erityisen tuen piiriin, esim. päihdekuntoutus, psykiatrinen hoito ja työtoiminta. Asumisen aikana nuori hoitaa asioitaan enenevässä määrin itsenäisesti. Nuorta kannustetaan tuomaan esiin omia mielipiteitänsä ja asettamaan työskentelylle realistisia tavoitteita. Nuorta motivoidaan vastuullisuuteen ja aktiivisuuteen.
3.3 Arkielämän taidot Henkilökohtainen hygienia oma hygienia ulkonäöstä huolehtiminen vaatteiden vaihtaminen vaatteiden hankinta säähän sopiva pukeutuminen Ajan hallinta kellon tunteminen ajan hahmottaminen vuorokausirytmi Opiskelu kouluun lähteminen opiskelutarvikkeiden mukana pitäminen opiskeluaktiivisuus läksyjen teko tentteihin lukeminen erilaiset opiskelutekniikat Harrastukset ja sosiaalinen elämä uusien asioiden kohtaaminen liikkuminen asunnon ulkopuolella omatoiminen harrastaminen järjestettyyn toimintaan osallistuminen yhteydenpito kavereihin yhteydenpito sukulaisiin kontakti muihin ihmisiin Terveydentila fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kunto painonhallinta säännöllinen ruokailu ruokailutottumukset lääkärissä käynti lääkityksestä huolehtiminen päihteidenkäytön hallinta Asunnon kunnossapito asunnon siivous vaatehuolto tiskaaminen wc- hygienia Ruokahuolto ruuan hankinta ruuan valmistaminen ruokaohjeiden käyttö Talouden hallinta rahan tunteminen eri hyödykkeiden arvon tunteminen oman talouden suunnittelu rahan riittäminen säästäminen Henkilökohtaiset asiapaperit omiin asiapapereihin tutustuminen (esim. koulu- ja työtodistukset) asiapapereiden säilyttäminen Etuuksien hakeminen opintotuen hakeminen toimeentulotuen hakeminen
Asuminen vuokran suuruus mihin vuokra maksetaan miten maksetaan milloin maksetaan avun hakeminen ja saaminen tarvittaessa talon järjestyssäännöt ja naapureiden huomioon ottaminen Sähkö sähkösopimus, mistä tilataan mitä maksaa milloin ja miten maksetaan 4. ASUMISHARJOITTELUN OHJAAJAN TOIMENKUVA Asumisharjoittelun ohjaajan työskentelyä nuoren kanssa ohjaa nuoren hoito- ja kasvatussuunnitelma. Asumisharjoittelussa ohjataan nuorta arjen askareissa. Asumisharjoittelun ohjaaja toimii omaohjaajana, koordinoi perhe- ja verkostotyötä, sekä kehittää työn toimenkuvaa yhdessä muiden asumisharjoittelun ohjaajien ja oman yksikön esimiehen kanssa. Vakuutukset mitä vakuutuksia tarvitaan, mitä ne kattavat mitä vakuutukset maksavat, mistä vakuutusyhtiöstä miten maksetaan Muusta elämästä aiheutuvat kulut taloustarvikkeet lehdet bussiliput harrastukset ja huvittelut matkustaminen lääkärimaksut Yhteiskunnan säännöt työelämän säädökset sopimukset muiden ihmisten kanssa
5. YKSIKÖIDEN KUVAUKSET 5.2 KOSKENTUVAN NUORISOKOTI 5.1 KANNELMÄEN NUORISOKOTI TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kannelmäen nuorisokodin asumisharjoitteluasunnot sijaitsevat Kannelmäessä, Malminkartanossa ja Pohjois- Haagassa osasto Beissin alakerrassa. Kannelmäen nuorisokodilla on kuusi pojille tarkoitettua asumisharjoittelupaikkaa. Asumisharjoittelu muodostuu kolmesta kahden hengen soluasunnosta. Solut ovat valmiiksi kalustettuja. Omia kalusteita nuoret voivat tuoda omiin huoneisiinsa. HENKILÖSTÖ Asumisharjoittelun ohjaajia on kaksi ja heidän toimistonsa on Pohjois- Haagassa sijaitsevassa osasto Beississä. Ohjaajat tekevät työtään kahdessa vuorossa arkisin ja viikonloppuisin klo. 9.00-22.00 välisenä aikana. Nuorisokodin osasto päivystää yöaikaan. Asumisharjoitteluohjaajien lähiesimiehenä toimii osasto Beissin vastaava ohjaaja. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Koskentuvan nuorisokodin asumisharjoitteluasunnot ja ohjaajien toimisto sijaitsevat Jakomäessä samassa kerrostalossa. A ja B- rapuissa on kummassakin kolmen pojan soluasunto. C- rapussa on kahden tytön soluasunto ja yksiö. Yhteiset tilat ovat valmiiksi kalustettuja. Nuorten huoneet kalustetaan erikseen nuorta varten itsenäistymisvaroin tai nuori voi tuoda jo olemassa olevat omat kalusteet.. HENKILÖSTÖ Asumisharjoittelun ohjaajia on kolme ja heidän toimistonsa sijaitsee C- rapussa olevassa yksiössä. Toimisto on yhteinen Outamon oppilaskodin asumisharjoittelun ohjaajien kanssa. Jokainen ohjaaja toimii kolmen nuoren omaohjaajana, mutta vuorossa ollessaan ohjaajat hoitavat tarvittaessa kaikkien nuorten asioita. Ohjaajat tekevät aamu- ja iltavuoroja klo. 8.00-22.00 välisenä aikana. Viikonloppuisin yksi ohjaaja tekee päivävuoron lauantaina ja sunnuntaina ja on lisäksi sitoutunut varallaoloon perjantai-illasta klo. 22.00 alkaen sunnuntai-iltaan klo. 24.00 asti. Asumisharjoittelun ohjaajien lähiesimiehenä toimii vastaava ohjaaja. 5.3 MÄKITORPAN NUORISOKOTI Tällä hetkellä Mäkitorpan nuorisokodissa ei ole asumisharjoittelutoimintaa.
5.4 PUKINMÄEN NUORISOKOTI TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pukinmäen nuorisokodilla on kuusipaikkainen asumisharjoittelu. Pohjois- Haagassa ja Maunulassa on kummassakin yksi yksiö ja Kannelmäessä kaksi yksiötä. Pukinmäen nuorisokodin yhteydessä on kahden hengen soluasunto. Yksiöt ovat osittain kalustettuja. Soluasunnon yhteinen tila ja huoneet ovat valmiiksi kalustettuja. Omiakin kalusteita voi tuoda sopimuksen mukaan. HENKILÖSTÖ Asumisharjoittelussa on kaksi ohjaajaa ja heidän toimistonsa sijaitsee Pukinmäessä, laitoksen yhteydessä. Ohjaajat tekevät työtään klo. 8.00 20.00 välisenä aikana. Viikonloppuisin yksi asumisharjoittelun ohjaaja on töissä klo. 8.00 22.00 välisenä aikana. Nuorisokodin osasto päivystää klo. 20.00 08.00 välisenä aikana sekä myös molempien asumisharjoittelun ohjaajien ollessa samaan aikaan vapaalla. Asumisharjoittelun ohjaajien lähiesimiehenä toimii osasto Majakan vastaava ohjaaja.