E2 Eriksnäs II Rakentamistapa- ja lähiympäristön suunnitteluohjeet Planeringsanvisningar för byggsätt och närmiljö 20.3.2013
Korttelialueiden rajautuminen Kaupunkikuvallisesti merkittävät rakennetut reunat Eriksnäsin etä vasten olevien rakennusten väliset piha lat rajataan Eriksnäsin estä kaupunkikuvallises korkeatasoisella, rakennusten julkisivuverhousta jatkavalla muurilla. Pysäköin laitosten katuja vasten olevat maanpäälliset seinäpinnat on toteu ava kaupunkikuvallises korkeatasoina eheäs asuinrakennusten julkisivuihin lii yen. Isonniityn ehen rajautuvilla kor eleilla katualueen ja rakennusten välinen ton n osa rakennetaan korkeatasoises kiveämällä tai istutuksin. Kor elien ja katualueiden on liity ävä hallitus ja eheäs toisiinsa. Kadun puoleisten ensimmäisen kerroksen asuntojen lat- akoron tulee olla vähintään 0,5 metriä viereisen ajoradan korkeusasemaa ylempänä. Rakennusten julkisivut ja Eriksnäsin etä vasten oleva muuri ovat kiviaineisia ja rapa uja. Muurin tulee rajata piha laa. Isonniityn ehen rajautuvilla kor elialueilla tukimuurit jatkavat eheäs julkisivuverhousta julkisivupinnan tasossa. Julkisivujen tulee muodostaa yhtenäinen vaikutelma. Rakennusten ja katujen väliin jäävä vyöhyke tulee suunnitella katu laan sauma omas lii yvänä. Rakennuksen ja tontin liittyminen katuun Isonniityn ehen rajautuvilla kor eleilla katualueen ja rakennusten välinen ton n osa rakennetaan korkeatasoises kiveämällä tai istutuksin. Kor elien ja katualueiden on liity ävä hallitus ja eheäs toisiinsa. Katutason asuntojen la akoron tulee olla vähintään 0,5 metriä viereisen ajoradan korkeusasemaa ylempänä. AK -kor elien 1100, 1101, 1102 ja 1103 lii yminen Isonniityn ehen - Asuintalojen väliset piha-alueet rajataan kadusta rakennusten julkisivulinjaa ja materiaalia jatkavalla aita-/muurirakenteella. Katoksia voi myös käy ää piha lan rajaamiseen. Katuun lii yvät AK kor elit 1104, 1005, 1106, 1107, 1109, 1110, 1112 sekä A kor eli 1113 - Isonniityn en varrella kadun puoleiset pihat erotetaan kadusta kiviaineisin tukimuurein. Muuripinnan tulee muodostaa eheä ja jatkuva vaikutelma kor elialueelta toiselle. Katujen puoleiset asuntopihat erotetaan toisistaan pensasaidoin. Kvartersområdenas gränser Byggda kanter som är betydande för stadsbilden Gårdsrummen mellan byggnaderna mot Eriksnäsvägen ska avgränsas från vägen med en beträffande stadsbilden förstklassig mur som utgör en förlängning av byggnadernas fasadbeklädnad. Parkeringsanläggningarnas ovan jord belägna väggytor mot gatorna ska byggas på e med hänsyn ll stadsbilden förstklassigt sä och så a de står i harmoni med bostadshusens fasader. I de kvarter som angränsar ll Storängsvägen ska den del av tomten som ligger mellan gatuområdet och byggnaderna anläggas förstklassigt med stenläggning eller planteringar. Kvarteren och gatuområdena ska anslutas ll varandra på e kontrollerat och sammanhängande sä. Golvhöjden i bostäderna mot gatan på första våningen ska vara minst 0,5 meter ovanför den in lliggande körbanans nivå. Byggnadernas fasader och muren mot Eriksnäsvägen är av stenmaterial och putsade. Muren ska avgränsa gårdsrummet. I de kvartersområden som gränsar ll Storängsvägen är stödmurarna en sammanhängande fortsä ning på fasadbeklädnaden i nivå med fasadytan. Fasaderna ska ge e enhetligt intryck. Zonen mellan byggnaderna och gatorna ska planeras som a den ansluter sig foglöst ll gaturummet. Hur byggnaden och tomten ansluts till gatan I de kvarter som angränsar ll Storängsvägen ska den del av tomten som ligger mellan gatuområdet och byggnaderna anläggas förstklassigt med stenläggning eller planteringar. Kvarteren och gatuområdena ska anslutas ll varandra på e kontrollerat och sammanhängande sä. Golvhöjden i bostäderna på gatuplanet ska vara minst 0,5 meter ovanför den in lliggande körbanans nivå. Anslutning av AK-kvarteren 1100, 1101, 1102 och 1103 ll Storängsvägen - Gårdsområdena mellan bostadshusen avgränsas från gaten med en staket-/murkonstruk on som är en fortsä ning på byggnadernas fasadlinje och material. Täckta platser kan också avgränsa gårdsrummet. AK-kvarteren 1104, 1005, 1106, 1107, 1109, 1110, 1112 samt A-kvarteret 1113, vilka ansluter ll gatan - De gårdsplaner som ve er mot Storängsvägen åtskiljs från gatan med stödmurar av stenmaterial. Murarna 2
Katuun lii yvät pihavyöhykkeet A -kor eleissa 1108, 1111, 1113, 1115 ja 1116 - Katujen puoleiset pihavyöhykkeet tulee käsitellä etupihamaises istutuksin tai kiveämällä. Käsi elytavan tulee muodostaa yhtenäinen vaikutelma koko kor elialueella. - Katua vasten olevien asuintalojen sisäänkäynnit sijoitetaan ensisijaises kadun puolelle. Tavoi eena on elävä katukuva. Ratkaisu mahdollistaa myös asuntojen pääavautumissuunnan paremman hyödyntämisen asuntopohjissa. - Asuntojen sisäänkäyn katokset tai kuis t voidaan ulottaa kaavan rakennusalan ulkopuolelle. Pysäköintialueen reuna AK- ja A-kor elien sisäiset pysäköin alueet tulee rajata A-kor eleiden piha-alueiden suuntaan kiviaineisella tukimuurilla ja istutuksilla. Avoimen maiseman reuna Yleisten alueiden suuntaan ton t rajataan pensasaidoin ja istutuksilla, joita voidaan täydentää huomaama omalla rakenteellisella aidalla. ska ha en enhetlig yta och ge e sammanhängande intryck från e kvartersområde ll e annat. Bostädernas gårdsplaner mot gatorna åtskiljs med häckar. Gårdszoner som ansluter ll gatan i A-kvarteren 1108, 1111, 1113, 1115 och 1116 - Gårdszoner mot gatan ska planteras eller stenläggas som förgårdar. Sä et a anlägga gårdszonerna ska ge e enhetligt intryck i hela kvartersområdet. - Ingångarna ll de bostadshus som finns längs gatan placeras i första hand mot gatan. Målet är en levande stadsbild. I bostädernas planlösningar kan man på det här sä et också bä re utny ja det håll åt vilket bostäderna i huvudsak öppnar sig. - Täckta ingångar eller farstukvistar ll bostäderna får sträcka sig utöver byggnadsytan i planen.. Parkeringsområdets gräns De interna parkeringsområdena i AK- och A-kvarteren ska avgränsas i riktning mot gårdsplanerna i A-kvarteren med stödmurar av stenmaterial och planteringar. Kanten mot det öppna landskapet 1107 1109 1110 1112 1111 1120 1119 1113 1115 1114 1116 1118 1117 Avoimeen maisema laan rajautuvien kor elien rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen reunavaikutelma. Räystäslinja on vierekkäisissä rakennuksissa yhtenäinen. I riktning mot de allmänna områdena avgränsas tomterna med häckar och planteringar som kan komple eras med e diskret, konstruerat staket. 1106 1108 Ton en rajalle yleisten alueiden suuntaan tulee istu aa kerroksellinen kasvillisuusvyöhyke. Puut ja pensaat istutetaan ryhmiin. Metsäisinä hoidettaviin viheralueisiin liittyvät pihat Yleisten alueiden suuntaan ton t rajataan pensasaidoin ja istutuksilla, joita voidaan täydentää huomaama omalla rakenteellisella aidalla. Byggnaderna i kvarter som gränsar mot det öppna landskapsrummet ska ge intrycket av en sammanhängande kantlinje. In lliggande byggnader har en sammanhängande takfotslinje. Vid tomtgränserna i riktning mot de allmänna områdena ska en vegeta onszon planteras i skikt. Träd och buskar planteras i grupper. Gårdsplaner som ansluter till skoglikt vårdade grönområden 1104 1103 1105 KATOT / TAK Harjan suunta Tåkasens linje Lappeen suunta, nuoli osoittaa vesikaton viettosuunnan Takfallets riktning, pilen anger riktingen för yttertakets lutning KORTTELIALUEIDEN RAJAUTUMINEN / KVARTERSOMRÅDENAS GRÄNSER Kaupunkikuvallisesti merkittävät rakennetut reunat Byggda kanter som är betydande för stadsbilden 1101 Katuun liittyvät AK-korttelit AK-kvartaren som ansluter till gatan I riktning mot de allmänna områdena avgränsas tomterna med häckar och planteringar som kan komple eras med e diskret, konstruerat staket. 1102 1100 Katuun liittyvät pihavyöhykkeet Gårdzoner som ansluter till gatan Pysäköintialueen reuna Parkeringsområdets gräns Avoimen maiseman reuna Kanten mot det öppna landskapet Metsäisenä hoidettaviin viheralueisiin liittyvät pihat Gårdsplaner som ansluter till skoglikt vårdade grönområden Kor elialueiden rajautuminen. Kvartersområdenas gränser. 3
PYSÄKÖINTI NYKÄRRINTIE +11.0 AK-6 KORTTELI 1101 +16.0 +12.5 +14.5 +11.0 PYSÄKÖINTI ISTUTETTAVA PIHAKANSI AK-6 KORTTELI 1100 PYSÄKÖINTI ISTUTETTAVA PIHAKANSI KAUPUNKIKUVALLISESTI KORKEATASOINEN KAUPUNKIKUVALLISESTI KORKEATASOINEN MUURI ERIKSNÄSINTIE PYSÄKÖINTILAITOKSEN MUURI AJOVÄYLÄ ERIKSNÄSINTIE +13.0 +14.0 4 AK-6 kor elin 1101 lii yminen Eriksnäsin ehen / Anslutningen ll Eriksnäsvägen för AK-6 kvarter 1101, 1:500 AK-6 kor elin 1100 lii yminen Eriksnäsin ehen / Anslutningen ll Eriksnäsvägen för AK-6 kvarter 1100, 1:500
AK-6 KORTTELI 1101 AK-6 KORTTELI 1100 Y KORTTELI PYSÄKÖINTI +12.5 +16.0 1.KRS LIIKETILAVARAUS ISONNIITYNTIE AJOVÄYLÄ +13.0 AUKIO PYSÄKÖINTI ISTUTETTAVA PIHAKANSI ISTUTETTAVA PIHAKANSI KIVIJALAN ETEEN VARATTAVAA OLESKELUTILAA 1.KRS LIIKETILAVARAUS +14.5 RAJAUTUMINEN METSÄISEEN VIHERALUESEEN A KORTTELI YHTEISPIHA TUKIMUURI ETUPIHA ISTUTUS / HULEVESI PYSÄKÖINTI AK KORTTELI ISONNIITYNTIE JK+PP ETUPIHA / AJOVÄYLÄ YHTEISPIHA TUKIMUURI SISÄÄNKÄYNTI ASUNTOPIHA JK+PP TUKIMUURI A-3 KORTTELI RAJAUTUMINEN AVOIMEEN VIHERALUESEEN ASUNTOPIHA 5 +11.0 +11.5 AK-6 kor elien 1100 ja 1101 lii yminen Eriksnäsinaukioon / Anslutningen ll Eriksnäsplatsen för AK-6 kvartarer 1100 och 1101, 1:500 +22.5 +20.8 +15.3 +13.5 A-, A-3 ja AK-kor elien lii yminen Isonniityn ehen / Anslutningen ll Storängsvägen för A-, A-3 och AK-kvarter, 1:500 +25.7 +27.0 +27.0
Rakennusten materiaalit ja muoto Byggnadernas material och form 1120 1119 Kor elialuei ain ja rakennusryhmi äin tulee rakennusten muodostaa massoiltaan, julkisivuiltaan, ka omuodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopusuhtainen kokonaisuus. I varje kvartersområde och byggnadsgrupp ska byggnaderna utgöra en välpropor onerad helhet beträffande massorna, fasaderna, takformerna, materialen och färgerna. 1118 Kullakin ton lla on yksi pääasiallinen julkisivumateriaali ja ka omateriaali. Varje tomt ska ha e huvudsakligt fasadmaterial och takmaterial. 1101 1106 1104 1103 1102 1100 1107 1105 1109 1110 1108 1112 1111 1113 1114 1115 1116 1117 KORTTELIALUEIDEN VÄRIT / FÄRGER I KVARTERSOMRÅDEN Värikartta A, vaaleat värit Färgmall A, ljusa färger Värikartta B, pehmeät värit Färgmall B, mjuka färger Värikartta C, syvät värit Färgmall C, djupa färger Alueella käyte ävät julkisivumateriaalit ovat puuverhous sekä rappaus. Puhtaaksimuura uja julkisivuja ei sallita. Julkisivut Rakennuksella on yksi pääasiallinen julkisivuväri. Vierekkäisillä rakennuksilla on toisistaan poikkeava väri tai värisävy. Asuinrakennuksiin lii yvät piharakennukset voivat olla julkisivumateriaaliltaan puuta tai asuinrakennuksen materiaalia AK-kor eleita koskevat lisäksi seuraavat määräykset: Julkisivut ovat rapa uja. Julkisivupinnan on muodoste ava eheä ja yhtenäinen vaikutelma. Maantasokerroksen julkisivu ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa pihalle tai kadulle. Jokaisella asunnolla on oltava oma parveke, ka oterassi tai maantasopiha. Kadunpuoleiset parvekkeet lasitetaan. Rakennusten suunni elussa on pyri ävä siihen, e ä mahdollisimman monella asunnolla on merinäköala. Katot ja räystäät AK-, A- ja AO- kor elialueilla rakennusten ka omuoto on harjaka o tai pulpe ka o. Ka omuodon on oltava yhtenäinen kullakin ton lla. Talousrakennusten, autotallien ja katosten ka omuoto on sama kuin päärakennuksella tai pulpe ka o. Katot ovat väritykseltään harmaita tai muutoin neutraalis värite y. Vesikaton katemateriaali on harmaa konesauma u pel tai ka o ili, myös viherkatot ovat salli uja. Harjan suunnat on esite y kartalla. Harjalinja on A- ja AO alueilla kor elialueen rajan suuntainen Träbeklädnad och putsning är de fasadmaterial som ska användas i området. Renmurade fasader är inte llåtna. Fasader En byggnad ska ha en huvudsaklig fasadfärg. In lliggande byggnader ska ha avvikande färg eller nyans. Gårdsbyggnader i anslutning ll bostadshusen kan ha träbeklädda fasader eller samma material som bostadshuset. För AK-kvarteren gäller där ll följande bestämmelser: Fasaderna är putsade. Fasadytan ska ge e sammanhängande och enhetligt intryck. Markplansvåningens fasad får inte ge e slutet intryck mot gården eller gatan. Varje bostad ska ha en egen balkong, takterrass eller gårdsplan på marknivå. Balkongerna mot gatan ska inglasas. Vid planeringen av byggnaderna ska man sträva e er a så många bostäder som möjligt har havsutsikt. Tak och takfötter I AK-, A- och AO-kvartersområdena är takformen på byggnaderna sadeltak eller pulpe ak. Takformen ska vara enhetlig inom varje tomt. Takformen på ekonomibyggnader, garage och carportar är densamma som för huvudbyggnaden eller pulpe ak. Taken ska vara gråa eller ha en annan neutral färg. Materialet på y ertaket är grå maskinfalsad plåt eller grå tegel, även gröna tak är llåtna. Takåsens riktning visas på kartan. I A- och AO-kvarteren följer takåsens linje kvartersområdets gräns. Kor elialueiden värisuunnitelma. Färgplan för kvartersområden. 6
Harjalinja jatkuu rakennuksessa yhtenäisenä, ellei porrastaminen ole maaston korkeuserojen vuoksi perusteltua. Räystäät ovat yhtenäisiä ja siroja AK-kor eleita koskee lisäksi ohje: Katonlappeen yläpuolelle nousevat tekniset lat tai laitteet eivät saa näkyä häiritseväs kadulle Takåsens linje fortsä er sammanhängande i en byggnad, ifall avtrappning inte är befogad på grund av höjdskillnaderna i terrängen. Takfö erna är enhetliga och smäckra. För AK-kvarteren gäller där ll följande anvisning: Tekniska utrymmen eller anordningar som reser sig ovanför takets långsida får inte synas på e störande sä mot gatan. S 0510-Y S 1005-G80Y S 1010-Y50R S 1010-Y30R S S 1002-G50Y S 1005-G50Y S1005-Y30R S1005-B Kor elien esimerkkivärit on poimi u Tikkurila Oy:n Facade- ja Puutalot-värikartoista. Värimallit ovat esimerkkejä, eivät sitovia. Painoteknisistä syistä esitetyt mallit voivat poiketa alkuperäisistä. Kvarterens exempelfärger är hämtade ur Tikkurila Oy:s Facade- och Puutalot - färgkartor. Färgmodellerna är exempel, inte bindande. Av tryckeritekniska skäl kan de presenterade modellerna skilja från de ursprungliga. Värit Färger Värikar a A, vaaleat värit Färgmall A, ljusa färger Kor elialuei ain ja rakennusryhmi äin tulee rakennusten muodostaa massoiltaan, julkisivuiltaan, ka omuodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopusuhtainen kokonaisuus. I varje kvartersområde och byggnadsgrupp ska byggnaderna utgöra en välpropor onerad helhet beträffande massorna, fasaderna, takformerna, materialen och färgerna. 517X 594X 608X 534X 565X 606X Rakennuksella on yksi pääasiallinen julkisivuväri. Vierekkäisillä rakennuksilla on toisistaan poikkeava väri tai värisävy. Katot ovat väritykseltään harmaita tai muutoin neutraalis värite y. Myös viherkatot ovat salli uja. En byggnad ska ha en huvudsaklig fasadfärg. In lliggande byggnader ska ha avvikande färg eller nyans. Taken ska vara gråa eller ha en annan neutral färg. Även gröna tak är llåtna. 560X 578X 615X 543X 593X 615X Räystäiden, syöksytorvien, ikkunoiden, kaiteiden ja muiden julkisivua täydentävien osien värit ovat vaaleita tai neutraaleja Asuinrakennuksiin lii yvät piharakennukset ja katokset voivat olla väriltään samanlainen kuin asuinrakennus, vaaleita tai neutraaleja AK-korttelialueet, värimalli A Takfö er, stuprännor, fönster, räcken och andra delar som komple erar fasaden ska ha en ljus eller neutral färg. Gårdsbyggnader och täckta platser i anslutning ll bostadshusen kan ha samma färg som bostadshuset eller en ljus eller neutral färg. AK-kvartersområden, färgmall A 505X 547X Värikar a B, pehmeät värit Färgmall B, mjuka färger 619X 511X Värikar a C, syvät värit Färgmall C, djupa färger 508X 619X Vaaleat värit, kokonaisvaikutelman tulee olla levollinen Yhdellä ton lla saa olla korkeintaan yksi valkoinen rakennus A- ja AO-korttelialueet, värimalli B Avoimen maiseman reunaan sijoi uvat kor elit Pehmeät värit Kor elissa / ton lla tulee käy ää vähintään neljää eri sävyä A-korttelialueet värimalli C Metsäiseen viheralueeseen lii yvät kor elit Syvät värit Kor elissa / ton lla tulee käy ää vähintään neljää eri sävyä Ljusa färger, helhetsintrycket ska vara rofyllt. På en tomt får det finns högst en vit byggnad. A- och AO-kvartersområden, färgmall B Kvarter som placeras i kanten av öppet landskap Mjuka färger. I kvarteret/på tomten ska man använda minst fyra olika nyanser. A-kvartersområden, färgmall C Kvarter som anknyter ll skogigt grönområde Djupa färger I kvarteret/på tomten ska man använda minst fyra olika nyanser. 1101 1100 1102 1109 1110 1111 Väritysesimerkki: kor elit 1100, 1101 ja 1102 Färning exempel: kvarter 1100, 1101 och 1102 Väritysesimerkki: kor elit 1109, 1110 ja 1111 Färning exempel: kvarter 1109, 1110 och 1111 7
Piha- ja pysäköintialueiden käsittely Behandlingen av gårds- och parkeringsområden Pihat Gårdsplaner Pysäköintialueet Parkeringsområden AK- ja A- kor elialueille on laadi ava yhtenäinen pihasuunnitelma ton jaosta riippuma a. Leikki- ja oleskelualueet sekä rei t toteutetaan yhteisinä ton jaosta riippuma a. AK- ja A-kor eleiden ton eja ei saa ero aa aidalla toisistaan. Yleisten alueiden suuntaan ton t rajataan pensasaidoin ja istutuksilla, joita voidaan täydentää huomaama omalla rakenteellisella aidalla. Rakentama omat ton n osat, joita ei käytetä paikkoina, kulkuteinä tai pysäköin in, on istute ava käy äen myös puita ja pensaita. Tonteilla on pyri ävä säily ämään luonnonmukaisia alueita. Leikki- ja oleskelualueet on erote ava istutuksin ym. lähiympäristön jäsentelyin huoltoliikenteestä ja pysäköin paikoista. Rakennusten, pihatoimintojen ja ajoyhteyksien sijoi amisessa tonteille on välte ävä tarpee omia leikkauksia ja täy öjä. Maastoluiskat on istute ava ympäristöön sopivin kasvein. Istute avien maastoluiskien enimmäiskaltevuus on 1:3. Mikäli lankäy ö ja korkeuserot sitä edelly ävät, tulee korkeuserot ratkaista tukimuurein. Muut kuin kadunpuoleiset asuntopihat rajataan toisistaan pensasaidoin, jonka lisäksi voidaan rajausta voi täydentää keveällä metallirakenteisella aidalla. Asuntokohtaista yksityistä ja näkösuoja ua ulko laa voidaan muodostaa julkisivuarkkitehtuuriin lii yvällä aidalla/seinäkkeellä, terassilla, kuis lla tai syvennyksellä rakennusmassaan. A-kor eleissa autopaikat hajautetaan pääasiassa asuntokohtaises siten, e ä ne sijoi uvat esimerkiksi rakennusten väliin. Hyvin perustein autopaikat voidaan sijoittaa myös keskitetymmin. AK-kor eleita koskevat lisäksi seuraavat määräykset: Pihakansi on pääasiallises rakenne ava ja istute ava - ja oleskelu loiksi. Kansirakenteissa on huomioitava tarvi aessa pelastustoiminnan vaa mukset. Piha loihin ei saa johtaa maanalaisten pysäköin lojen poistoilmaa. För AK- och A-kvartersområdena ska en enhetlig gårdsplanering utarbetas oberoende av tom ndelningen. Lek- och vistelseområden samt farleder genomförs på e enhetligt sä oberoende av tom ndelningen. Tomterna i AK- och A-kvarteren får inte avskiljas från varandra med staket. I riktning mot de allmänna områdena avgränsas tomterna med häckar och planteringar som kan komple eras med e diskret, konstruerat staket. Obebyggda delar av tomten, vilka inte används som lekplatser, farleder eller parkering, ska planteras så a man även använder träd och buskar. På tomterna ska man sträva e er a bevara områden i naturligt llstånd. Lek- och vistelseområden ska avgränsas från servicetrafiken och parkeringsplatserna med planteringar och andra strukturer i näromgivningen. När byggnader, gårdsfunk oner och körförbindelser placeras på tomterna ska man undvika onödiga skärningar och fyllnader. Terrängslänter ska planteras med växter som passar in i omgivningen. De terrängslänter som planteras ska ha högst lutningen 1:3. Om disponeringen av rummet och höjdskillnaderna så kräver bör höjdskillnaderna lösas med stödmurar. Övriga bostadsgårdar än de som ve er mot gatan ska åtskiljas med häckar. Där ll kan gränserna komple eras med e lä staket av metallkonstruk on. Bostadsspecifika, privata och insynsskyddade uterum kan skapas med hjälp av e staket/en skärmvägg, en terrass, en farstukvist eller en nisch i byggnadsmassan. I A-kvarteren sprids bilplatserna i huvudsak bostadsvis så a de t.ex. placeras mellan byggnaderna. På goda grunder kan bilplatserna även placeras mer centraliserat. För AK-kvarteren gäller där ll följande bestämmelser: Gårdsplatån ska i huvudsak byggas och planteras ll e lek- och vistelseområde. I platåkonstruk onerna ska man beakta eventuella krav från räddningsväsendet. Frånlu från parkeringslokalerna under jord får inte avledas ll gårdsrummen. Pysäköin alueet on raja ava ja jäsenneltävä istutuksin. Vieraspaikat voidaan sijoi aa kor elin viereen katualueelle, jolle sijoite avien autopaikkojen määrä ja toteutustapa arvioidaan erikseen rakennusluvan käsi elyn yhteydessä. Hulevedet Kor elialueille on laadi ava hulevesisuunnitelmat, joissa osoitetaan ton kohtaises hulevesien kerääminen ja poistaminen. Hulevesijärjestelyt on sovite ava vierekkäisten ton en kesken. Hulevesiä pyritään imey ämään ja viivy ämään tonteilla. Muodostuvien hulevesien määrää tulee vähentää esimerkiksi käy ämällä pysäköin alueilla mahdollisimman paljon läpäiseviä pintamateriaaleja ja yhtenäisiä istutusalueita. Ve ä läpäisemä ömiä pintoja tulee väl ää. AK- ja A-kor elien pysäköin alueille tulee toteu aa biopidätysaltaat hulevesisuunnitelman mukaises Parkeringsområdena ska avgränsas och struktureras med hjälp av planteringar. Gästparkering kan placeras in ll kvarteret i gatuområdet, varvid antalet bilplatser och sä et a bygga dem bedöms separat i anslutning ll handläggningen av bygglovet. Dagvatten För kvartersområdena ska dagva enplaner utarbetas. I dessa ges tomtspecifika riktlinjer för hur dagva net ska insamlas och avledas. Dagva enarrangemangen ska avtalas om mellan granntomterna. Infiltrering och fördröjning av dagva net på tomterna ska e ersträvas. Den mängd dagva en som uppkommer ska minskas ll exempel genom a man för parkeringsområdena planerar ytmaterial som släpper igenom så mycket vatten som möjligt och sammanhängande planteringsområden. Ytor som inte släpper igenom va en ska undvikas. I AK- och A-kvarterens parkeringsområden ska bioreten- onsbassänger anläggas i enlighet med dagva enplanen. 8
Eriksnäsinaukio Eriksnäsinaukio on mustaa betonikiveä, ajoradat asfalt- a. Reunakivet ja kiveykset puuryhmien alla ovat luonnonkiveä. Istutukset runkopuiden alla on matalaa maanpeitepensasta. Suoja et ovat luonnonkiveä. 26 30,1 24 +21.0 29ap 19,6 +19.5 25 VII(2/3) 20 26ap Kiertolii ymä: Kiertolii ymä kuvaa pelkistetys alueen maisemarakenne a. Istutusalueet ovat kolmiulo eisia pintoja, jotka rajataan kivimuurilla ympyrän keskiosan suuntaan. Ympyrän keskellä on on laaksonpohjaa kuvaava teos. Kivetyn laakson yli avautuu näkymä maamerkkiveistokseen. 14 66ap +15.5 (+12.0) VII(2/3) 18,8 15 18 jäteh. 24,7 5ap 19,3 21,2 20,9 21,9 Eriksnäsplatsen Eriksnäsplatsen är svart betongsten, körbanorna asfalt. Kantsterna och kanterna under trädgrupperna är natursten. Planteringarna under stamträden är låga marktäckande buskar Skyddsvägarna är natursten. Rondellen: ajovaraus ajovaraus 134 +12.5 12,5 135 35 12 +13.0 +15.0 6ap 23 säilytettävää maastoa 14 VII(2/3) 23,3 22,4 23,2 19 18,4 20 63ap 20,3 19 Rondellen bskriver förenklat områdets landskapsstruktur. Planteringsomrpden är tredimensionella ytor som avgränsas med stenmur i riktning mot rondellens mi. I rondellens mi finns e verk som förställer dalbo nen. Över den stenbelagda dalen öppnas en vy mot landmärket. veistos 16,2 36 10,8 12 +14.5 (+11.0) 11 Nykärr 66ap 37ap 21 22,2 15 10,7 14,8 14,0 136 ajo 11,1 1 12 2 15 Eriksnäsinaukio / Eriksnäsplatsen 1:1000. 9
20,4 30 32,7 Metsätorpanaukio jäteh. 20,6 30,5 21 6 33,6 19,6 19 96 19,3 31,3 3 31 1 20,6 33 Aukio on mustaa betonikiveystä, jossa tehosteena harmaata betonikiveä. Sovitekiveyksinä mustaa noppakiveä ja polut mustaa liuskekiveä. Reunakivet ja reunukset luonnonkiveä niillä kohdin, joissa on auraustarve a. Hulevesien purkupaikkaa ja uomaa vahvistetaan pyöreällä luonnonkiveyksellä, esim. seulanpääkivet. Eriksnäsin aukiolla kukkivia pienpuita ja maamerkkinä suurikokoinen leh puu, esim. tammi, pensaat matalia havu- ja leh pensaita. Korote u suoja e luonnonkiveä. II 19 II 27 jäteh. 3ap 13,8 15 30,4, 31 Eriksnäs ik ks Skogstorpstorget 29 12ap V 18,1(1/2 18,6 8,6, 23 27,5 5 +25.5 6ap II V 12 +23.5 26,9 6 V +17.5 17 8 17,8 (1/2)III 5ap 9 28 29,2 17 29,3 jäteh. jäteh. Torget är svart betongsten med grå betongsteneffekt. Som passningssten svart nubbsten och s garna svart skiffersten. Kantstenarna och kanterna natursten, där det finns behov av plogning. Utloppsplatsen och fåran för dagva net förstärks med kant av rund natursten, t.ex. fältsten. På Eriksnäspltsen blommande småträd och som landmärke e stort lövträd, t.ex. ek, buskarna låga barr- och lövbuskar. Förhöjd skyddsväg av natursten. V hule 15,6 7,, 201014 II 28,6 2 21,0 2ap 20 Z (1/2)III 29,2 2 17,5 5 V 21 21,1 1,1 1 13,7 1 7 Metsötorpanaukio / Skogstorpstorget 1:1000. 10