DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009
Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen saaneita oli noin 5 900. DIkatsaus 2009 käsittelee tältä ryhmältä vuoden 2008 lopussa kerättyjä tietoja palkoista ja työtyytyväisyydestä. Kyselyyn vastasi 860 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsentä. PALKAT Rakennusalan diplomi-insinöörien palkkakehitys riippuu voimakkaasti insinööri-iästä ja työtehtävistä. Vuonna 2009 kaikkien vastaajien kokonaispalkkojen keskiarvo oli 5071 euroa kuukaudessa, mikä on 5,2 % enemmän kuin vuonna 2008. Kokonaispalkkojen mediaani oli nyt 4670 euroa kuukaudessa. Kokonaispalkat sisältävät kuukausipalkan, lomarahat ja bonukset. Naisten ja miesten palkkakehitys eroavat toisistaan koko työuran ajan naisten tappioksi. Naiset saavat keskimäärin 8 % huonompaa palkkaa kuin insinööri-iältään ja työtehtäviltään vertailukelpoiset miehet. Insinööri-ikä ei huomioi työelämästä mahdollisesti poissa oltuja vuosia, mikä heijastuu myös palkkakehityskäyrien muotoon. Työnantajatyyppeinä tarkasteltiin yksityisiä (suunnittelu, teollisuus, muut palvelut) ja julkisia työnantajia (yliopisto, kunta, valtio (muu kuin yliopisto)). Selvästi muista erottuva ryhmä ovat yliopistoissa työskentelevät, jotka jäävät koko työuransa ajan palkoissa jopa 20 % muiden ryhmien alapuolelle. Valtion muut työtehtävät sen sijaan ovat palkkaukseltaan kilpailukykyisiä teollisuudelle koko työuran ajan, ensimmäisten viiden vuoden ajan jopa kaikkein parhaimmin palkattujen joukossa. Yli 20 vuotta työskennelleillä palkkajohtaja ovat muut palvelut, joka sisälsi erityisesti urakoitsijoiden työntekijöitä. Vertailtaessa samoja työtehtäviä työnantajatyypeittäin nähdään, että julkisella sektorilla asiantuntijoiden ja keskijohdon perusvuosiansiot ovat noin 5 % paremmat kuin yksityisellä sektorilla. Kokonaisvuosiansioita tarkasteltaessa ero kääntyy yksityisen sektorin eduksi, koska yksityisen sektorin bonukset ovat näissä tehtävissä 2-3-kertaiset julkiseen sektoriin nähden. Bonukset olivat yksityisellä puolella asiantuntijoille noin 2 viikon, keskijohdolle noin kuukauden ja johdolle noin kahden kuukauden palkan suuruiset. Julkisella puolella bonukset olivat kaikissa työntekijäryhmissä 1-2 viikon palkan suuruiset. TYÖAIKA Lähes kaikilla vastaajilla sopimuksenmukainen työaika oli 37,5 tuntia viikossa. Todellisten työtuntien mediaani oli 40 tuntia, mutta 25 % vastaajista teki yli 44-tuntista viikkoa. Erillisiä korotettuja ylityökorvauksia maksettiin 23 prosentille ylityötä tehneistä. Jopa 40 % ylityötä tehneistä ei saanut tai ei tiennyt saavansa minkäänlaista korvausta tehdystä työstä. Yli 2,5 tuntia ylitöitä viikossa tekevät ansaitsivat noin 8 % enemmän kuin ne, jotka eivät ylitöitä tehneet. Yli 80 % vastaajista ilmoitti matkustavansa työajalla. Matkapäiviä heillä kertyi vuodessa keskimäärin 16 kotimaahan ja/tai ulkomaille. Kaksi kolmasosaa matkustavista ilmoitti, ettei matka-ajan ylitöitä korvata tai tiedetä korvattavan. Yli viisi matkapäivää vuodessa tekevillä kokonaisansiot olivat noin 7 % korkeammat kuin alle viisi päivää tai ei yhtään matkustavilla.
Sivu 3 (15) TYÖTYYTYVÄISYYS Miltei 60 % vastaajista koki työmääränsä liian suurena ja 35 % koki työmääränsä sopivaksi. Kolmannes ei kärsinyt työuupumuksesta ja kolmannes koki työuupumuksen vähän ongelmalliseksi. Viimeinen kolmannes koki työuupumuksensa vähintään ongelmalliseksi. Työviihtyvyydelle annettiin kokonaisuutena positiivinen arvosana. Jopa 75 % vastaajista koki mahdollisuudet oman työnsä organisointiin hyviksi tai erittäin hyviksi. Samalla yli 80 % vastaajista piti omaa työtilannettaan vakaana tai melko vakaana. Leimallista oli arvioida oma tilanne paremmaksi kuin omalla yrityksellä yleensä. Rakennusalan diplomi-insinöörikoulutuksen saaneita työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2009 maaliskuun lopussa vain hieman yli 100 henkilöä, siis alle 2 %. Tätä voidaan normaalioloissa pitää käytännössä täystyöllisyytenä. Huolestuttavaa on kuitenkin havaita, että kaikkien työnhakijoiden määrä (joka sisältää työttömien lisäksi myös lomautetut) on kasvanut viidessä kuukaudessa jopa 50 %. Työttömien työnhakijoiden määrä vastaa tällä hetkellä noin vuoden 2006 lopun tasoa ja kaikkien työnhakijoiden määrä noin vuoden 2005 lopun tasoa. VASTAAJAT Vastaajista naisia oli 18,6 % ja miehiä 81,4 %. Vastaajien ikäjakauma on tasainen, 15-25 vastaajaa valmistumisvuotta kohden. Vastaajista 95 % oli päätoimisesti toisen palveluksessa ja sama määrä oli myös kokopäivätöissä. 4,7 % ansaitsi päätoimentulonsa yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. 93,4 % vastaajista oli koulutukseltaan diplomi-insinöörejä, 6,5 % tekniikan lisensiaatteja ja 4,1 % tekniikan tohtoreita. 66,3 % vastaajista työskenteli yli 250 henkeä työllistävän yrityksen palveluksessa ja vain 6,1 % alle kymmenen henkeä työllistävän mikroyrityksen palveluksessa. Yksityisellä sektorilla työskenteli 71,5 % ja julkisella sektorilla 28,5 %. Suurin osa eli 43,5 % työskenteli asiantuntijatehtävissä, 32 % keskijohdon tehtävissä ja 24,5 % johdon tehtävissä. Teollisuuden ja suunnittelun toimialat olivat suurimmat työllistäjät 61 % yhteisosuudella. Vastaajista puolet oli valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta ja 62 % työskenteli pääkaupunkiseudulla. Ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmista oli valmistunut 7,6 % vastaajista. Lisätiedot: Kehitysjohtaja Teemu Vehmaskoski Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Puh. 0207 120 616, 050 352 6878 teemu.vehmaskoski@ril.fi
Sivu 4 (15) 1 YLEISTÄ 1.1 SELVITYKSEN TAUSTA Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan n. 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen (DI) koulutuksen saaneita oli n. 5 900 1. Tämän katsaus käsittelee Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vuoden 2008 jäsenkyselyn tuloksia Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenten osalta ja analysoi sen perusteella rakennusalan diplomi-insinöörien palkkakehitystä ja työviihtyvyyttä. Katsaus on jatkoa RILin palkkatutkimuksille ja DI-katsauksille, joita on tehty vuodesta 2002 lähtien. 1.2 VASTAAJAPROFIILI Jäsenkyselyyn vastasi 860 RILin jäsentä tai RIL-TEK yhteisjäsentä, joista 837 ilmoitti palkkatietonsa. RILin työikäisten valmistuneiden jäsenten määrä vuonna 2008 oli 3 528, joten vastausprosentti oli 24,3 %. Vastaajista naisia oli 18,6 % ja miehiä 81,4 %. Jakauma on tilastollisesti yhtenevä RILin jäsenten sukupuolijakauman kanssa 2. Vastaajien ikäjakauma on tasainen, 15-25 vastaajaa valmistumisvuotta kohden. Ennen vuotta 1978 valmistuneet on kuitenkin niputettu yhdeksi ryhmäksi, koska joinakin yksittäisinä vuosina vastaajien lukumäärä ei muuten olisi tilastollisesti merkitsevä. Vastaajista 95 % oli päätoimisesti toisen palveluksessa ja sama määrä oli myös kokopäivätöissä. 4,7 % ansaitsi päätoimentulonsa yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. 93,4 % vastaajista oli koulutukseltaan diplomi-insinöörejä, 6,5 % tekniikan lisensiaatteja ja 4,1 % tekniikan tohtoreita. 66,3 % vastaajista työskenteli yli 250 henkeä työllistävän yrityksen palveluksessa ja vain 6,1 % alle kymmenen henkeä työllistävän mikroyrityksen palveluksessa. Ero alan koko henkilöstön jakaumaan yrityskoon mukaan oli huomattava, sillä koko henkilöstöstä suurten yritysten palveluksessa on vain runsaat 25 % alan henkilöstöstä. Vastaajista työskenteli yksityisellä sektorilla 71,5 % ja julkisella sektorilla 28,5 %. Suurin osa eli 43,5 % työskenteli asiantuntija-tehtävissä, 32 % keskijohdon tehtävissä ja 24,5 % johdon tehtävissä (kuva 2, tehtäviä yhdistetty). Teollisuuden ja suunnittelun toimialat olivat suurimmat työllistäjät 61 % yhteisosuudella. Vastaajista puolet oli valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta ja 62 % työskenteli pääkaupunkiseudulla. Ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmista oli valmistunut 7,6 % vastaajista. 1 Rakennusalan korkeakoulututkinto-ohjelmista valmistuneet työikäiset diplomi-insinöörit (alle 66 v.) 2 RILin jäsenistä naisia oli 20,2 % vuonna 2008
Sivu 5 (15) Henkeä Vastaajien valmistumisvuosi Henkeä Vastaajien valmistumisvuosien trendi 70 130 70 60 60 50 40 50 40 Kaikki Miehet 30 30 20 20 Miehet 10 10 0 2008 Naiset 2003 n = 837 1998 1993 1988 1983 Valmistumisvuosi 1978 RIL ry 0 2008 Naiset 2003 n = 837 1998 1993 1988 1983 Valmistumisvuosi 1978 RIL ry Kuva 1 Vastaajien yliopistotausta muu yliopisto 1 % Vastaajien toimipaikan sijainti Oulun yliopisto 18 % Turku 4 % Muu Suomi 14 % Tampereen Teknillinen Yliopisto 29 % Teknillinen Korkeakoulu 52 % Oulu 7 % Tampere 13 % Pääkaupunkiseutu 62 % Kuva 2
Sivu 6 (15) Vastaajien työnantajien toimialajakauma Yliopistot 5 % Vastaajien tehtävä organisaatiossa Muu valtiosektori 9 % Opetus tai koulutus 4 % Muu 13 % Suunnittelu 18 % Muut palvelualat 10 % Kunta 15 % Suunnittelu 23 % Teollisuus 38 % Myynti tai markkinointi 5 % Hallinto tai talous 5 % Tuotanto, valmistus tai ylläpito 8 % Konsultointi 9 % Tutkimus tai kehittäminen 10 % Strateginen suunnittelu tai johtaminen 17 % Projektitoiminta 11 % Kuva 3 2 PALKKATIEDOT 2.1 YLEISTÄ Rakennusalan diplomi-insinöörien palkkakehitys riippuu voimakkaasti insinööri-iästä 3 ja työtehtävistä. DI-katsauksen aineistot tuottavien kyselyiden vastaajajoukko vaihtelee vuodesta toiseen määrältään ja profiililtaan. Siksi kaikkien vastanneiden keskiarvopalkka antaa vain karkean yleiskuvan palkkakehityksestä. Vuonna 2009 kaikkien vastaajien kokonaispalkkojen keskiarvo oli 5071 euroa kuukaudessa, mikä on 5,2 % enemmän kuin vuonna 2008. Kokonaispalkkojen mediaani oli nyt 4670 euroa kuukaudessa. Kokonaispalkat sisältävät kuukausipalkan, lomarahat ja bonukset. Vastaajat ilmoittivat palkkakehityksensä pääasiallisiksi syiksi henkilökohtaisen palkankorotuksen ja yleiskorotuksen. Lisäkoulutuksen tai pätevöitymisen ansiosta palkankorotusta vuoden sisällä oli saanut vain 1,7 % vastaajista. Koko aineistoa tarkastelemalla korotusten kokonaisvaikutus koko insinööri-iän yli on 2-3 % vuodessa. 3 Insinööri-ikä lasketaan diplomi-insinööriksi valmistumisesta kuluneesta ajasta. Tarkastelu ei huomioi esim. opiskelun tai vanhempainvapaan johdosta mahdollisesti vietettyjä välivuosia.
Sivu 7 (15) /kk Kokonaisansioiden kehitys insinööri-iän mukaan, kaikki 10 000 9 500 9 000 90 % 8 500 8 000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 75 % keskiarvo mediaani 25 % 10 % 3500 3000 2500 2000 1500 2008 2003 1998 1993 1988 1983 n = 837 Valmistumisvuosi RIL ry 1978 Kuva 4
Sivu 8 (15) 2.2 PALKAT TEHTÄVÄRYHMITTÄIN JA TYÖNANTAJATYYPEITTÄIN Täsmällisempää palkkatietoa saadaan tarkastelemalla vastauksia sopivina osajoukkoina ja vertaamalla näitä keskenään. Jako tehtiin sukupuolen, työtehtävien ja työnantajatyypin mukaan. Vertailuissa kaikki muut kuin tarkasteltavat suureet on normalisoitu. Tilastollisina tunnuslukuina on lähtökohtaisesti käytetty mediaaneja yksittäisten ääriarvopoikkeamien vaikutusten pienentämiseksi. Naisten ja miesten palkkakehitys eroavat toisistaan koko työuran ajan naisten tappioksi. Aivan työuran lopulla naiset näyttävät kuitenkin ohittavan miehet, mutta siellä tuloksen luotettavuutta heikentää pieni otos. Naiset saavat keskimäärin 8 % huonompaa palkkaa kuin insinööri-iältään ja työtehtäviltään vertailukelpoiset miehet. Insinööri-ikä ei kuitenkaan huomioi työelämästä mahdollisesti poissa oltuja vuosia, mikä heijastuu myös palkkakehityskäyrien muotoon. /kk Kokonaisansioiden kehitys insinööri-iän mukaan, miehet /kk Kokonaisansioiden kehitys insinööri-iän mukaan, naiset 10000 9500 90% 9000 8500 8000 7500 75 % 7000 6500 keskiarvo 6000 5500 mediaani 5000 25% 4500 4000 10% 3500 3000 2500 2000 1500 2008 2003 1998 1993 1988 1983 1978 n = 691 Valmistumisvuosi RIL ry 10000 9500 9000 8500 8000 90 % 7500 75 % 7000 keskiarvo 6500 mediaani 6000 25 % 5500 10 % 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 2008 2003 1998 1993 1988 1983 1978 n = 146 Valmistumisvuosi RIL ry Kuva 5
Sivu 9 (15) /kk Kokonaisansioiden kehitys insinööri-iän mukaan tehtävittäin (keskiarvo) 10 000 9 500 9 000 8 500 8 000 Johto 7500 7000 6500 6000 5 500 5 000 4 500 Keskijohto Asiantuntija 4000 3500 3000 2500 2000 1500 2008 2003 1998 1993 1988 1983 n = 837 Valmistumisvuosi RIL ry 1978 Kuva 6
Sivu 10 (15) /kk Kokonaisansioiden mediaanien kehitys insinööri-iän mukaan 7000 6500 6000 5500 5000 Muut palvelu Teollisuus Valtio (ei yliopistoa) Kaikkien mediaani Suunnittelu Kunta Yliopisto 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2008 2003 1998 1993 n = 837 Valmistumisvuosi RIL ry 1988 1983 1978 Kuva 7 Työtehtävittäin vastaajat jaettiin kolmeen ryhmään: johto, keskijohto ja asiantuntijat. Johtotehtävissä ansaitaan n. 30 % enemmän kuin muissa ryhmissä. Lisäksi keskijohdon palkkakehityksellä näyttäisi olevan maksimitaso, jonka ylittäminen on vaikeaa uran vaiheesta riippumatta. Työnantajatyyppeinä tarkasteltiin yksityisiä (suunnittelu, teollisuus, muut palvelut) ja julkisia työnantajia (yliopisto, kunta, valtio (muu kuin yliopisto)). Selvästi muista erottuva ryhmä ovat yliopistoissa työskentelevät, jotka jäävät käytännössä koko työuransa ajan jopa 20 % muiden ryhmien alapuolelle. Valtion muut työtehtävät sen sijaan ovat palkkaukseltaan kilpailukykyisiä teollisuudelle koko työuran ajan, ensimmäisten viiden vuoden ajan jopa kaikkein parhaimmin palkattujen joukossa. Yli 20 vuotta työskennelleillä palkkajohtaja ovat muut palvelut, joka sisälsi erityisesti urakoitsijoiden työntekijöitä. Vertailtaessa samoja työtehtäviä työnantajatyypeittäin nähdään, että julkisella sektorilla asiantuntijoiden ja keskijohdon perusvuosiansiot ovat noin 5 % paremmat kuin yksityisellä sektorilla. Kokonaisvuosiansioita tarkasteltaessa ero kuitenkin poistuu ja kääntyy osin yksityisen sektorin eduksi, koska yksityisen sektorin bonukset ovat näissä tehtävissä 2-3-kertaiset julkiseen sektoriin nähden. Bonukset olivat yksityisellä puolella asiantuntijoille noin 2 viikon, keskijohdolle noin kuukauden ja johdolle noin kahden kuukauden palkan suuruiset. Julkisella puolella bonukset olivat kaikissa työntekijäryhmissä 1-2 viikon palkan suuruiset.
Sivu 11 (15) 140 000 Perusvuosiansiot tehtäväryhmittäin 120 000 100 000 80 000 80 950 60 000 40 000 71 550 57 500 55 000 48 000 45 200 20 000 0 Kuva 8 Johto Keskijohto Asiantuntijat Julkinen Yksityinen Pylväiden viivat kuvaavat vaihteluvaälin Bonusprosentti tehtäväryhmittäin 18,0 % 16,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 9,6 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 3,8 % 3,8 % 2,6 % 5,4 % 0,0 % Johto Keskijohto Asiantuntijat Julkinen Yksityinen Kuva 9
Sivu 12 (15) 2.3 TYÖAIKA JA MATKUSTAMINEN Lähes kaikilla vastaajilla sopimuksenmukainen työaika oli 37,5 tuntia viikossa. Todellisten työtuntien mediaani oli 40 tuntia, mutta 25 % vastaajista teki yli 44-tuntista viikkoa. Erillisiä korotettuja ylityökorvauksia maksettiin 23 prosentille ylityötä tehneistä. Jopa 40 % ylityötä tehneistä ei saanut tai ei tiennyt saavansa minkäänlaista korvausta tehdystä työstä. Tilastollisesti havaittiin, että yli 2,5 tuntia ylitöitä viikossa tekevät ansaitsivat noin 8 % enemmän kuin ne, jotka eivät ylitöitä tehneet. Yli 80 % vastaajista ilmoitti matkustavansa työajalla. Matkapäiviä heillä kertyi vuodessa keskimäärin 16 kotimaahan ja/tai ulkomaille. Kaksi kolmasosaa matkustavista ilmoitti, ettei matka-ajan ylitöitä korvata tai tiedetä korvattavan. Yli viisi matkapäivää vuodessa tekevillä kokonaisansiot olivat noin 7 % korkeammat kuin alle viisi päivää tai ei yhtään matkustavilla. Korotettuna tuntipalkkana tai vapaina 11 % Ylitöiden korvaus Osittain rahana tai vapaa-aikana 8 % Korvataan erikseen esim. kiinteänä palkkiona 4 % Korvataan erikseen esim. kiinteänä palkkiona 5 % Osittain rahana tai vapaa-aikana 9 % Matka-ajan ylitöiden korvaus Korotettuna tuntipalkkana tai vapaina 2 % 1:1 rahana tai vapaaaikana 37 % Ei korvata / En tiedä 40 % 1:1 rahana tai vapaa-aikana 18 % Ei korvata / En tiedä 66 % Kuva 10
Sivu 13 (15) 3 TYÖVIIHTYVYYS Miltei 60 % vastaajista koki työmääränsä liian suurena ja 35 % koki työmääränsä sopivaksi. Kolmannes ei kärsinyt työuupumuksesta ja kolmannes koki työuupumuksen vähän ongelmalliseksi. Viimeinen kolmannes koki työuupumuksensa vähintään ongelmalliseksi. Työviihtyvyydelle annettiin kokonaisuutena positiivinen arvosana. Jopa 75 % vastaajista koki mahdollisuudet oman työnsä organisointiin hyviksi tai erittäin hyviksi. Kollegojen tuki ja työpaikan ilmapiiri olivat myös monen vastaajan mielestä oman työpaikan vahvuuksia. Ainoa heikomman arvosanan saanut osa-alue, oman työpaikan johtamiskäytännöt, päätyi sekin keskiarvona positiivisemmalle laidalle. Yli 80 % vastaajista piti omaa työtilannettaan vakaana tai melko vakaana. Kysely toteutettiin vuoden 2008 lopussa, joten tuoreemmat tilastot näyttäisivät todennäköisesti jonkin verran pessimistisemmiltä. Leimallista oli kuitenkin arvioida oma tilanne paremmaksi kuin omalla yrityksellä yleensä. Työuupumusoireiden vakavuus Vakavia ongelmia 2 % Hyvin ongelmallisena 15 % Ongelmallisena 15 % Ei ongelmia 37 % Vähän ongelmia 31 % Kuva 11
Sivu 14 (15) 50,0 % Miten hyvänä tai huonona pidät seuraavia asioita työpaikallasi 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Erittäin hyvä Melko hyvä Kohtalainen Melko huono Erittäin huono Esimiehen tuki Kollegan tuki Mahdollisuus oman työn organisointiin Johtamiskäytännöt Työpaikan ilmapiiri Kuva 12 50 Työtilanne organisaatiossa 45 47,4 40 35 30 31,6 32,7 25 27,9 20 15 10 5 0 Vakaa Kuva 13 12,1 7,3 Melko vakaa Lomautukset ovat mahdollisia 8,4 Lomautukset ovat todennäköisiä Yleisesti 5,2 3,3 3,8 Oma 10,9 0,9 Irtisanomiset ovat Irtisanomiset ovat mahdollisia todennäköisiä 3,8 4,5 En osaa sanoa / Vastaus puuttuu
Sivu 15 (15) 4 TYÖLLISYYSTILANNE Rakennusalan diplomi-insinöörikoulutuksen saaneita työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2009 huhtikuun lopussa vain hieman yli 100 henkilöä, siis alle 2 %. Tätä voidaan normaalioloissa pitää käytännössä täystyöllisyytenä. Huolestuttavaa on kuitenkin havaita, että kaikkien työnhakijoiden määrä (joka sisältää työttömien lisäksi myös lomautetut) on kasvanut viidessä kuukaudessa jopa 50 %. Työttömien työnhakijoiden määrä vastaa tällä hetkellä noin vuoden 2006 lopun tasoa ja kaikkien työnhakijoiden määrä noin vuoden 2005 kesän tasoa. Rakennusalan diplomi-insinöörien työttömyys 2001-2009 (Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka) 300 Lähde: Työministeriö Tilanne 30.04.2009 250 200 150 100 lkm 50 0 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 kk/vuosi Työttömät työnhakijat Kaikki työnhakijat (työttömät, lomautetut, ym.) Kuva 14