VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uudenmaan verkostopäivä Tapahtumatalo Bank, 21.1.2016
Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. POIMINTOJA VERKOSTOPÄIVÄN TAUSTATYÖNÄ TEHDYISTÄ HAASTATTELUISTA...2 2.1. Maantieteellinen sijainti luo pohjan kilpailuedulle...2 2.2. Hankerahoituksen ongelmat...3 2.3. Byrokratia ja raskas hallinto karkottavat toimijoita...3 2.4. Kehittämistoiminnassa tarvitaan uudistumista...4 2.5. Kommentteja verkostopäivään valituista teemoista...5 3. VERKOSTOPÄIVÄN TYÖPAJOJEN TUOTOKSET...6 3.1. Työpajojen keskeisimmät tuotokset...6 3.2. Luomu ja lähiruoka...7 3.3. Kulttuurimatkailu...8 3.4. Biotalous ja energiaomavaraisuus...9 3.5. Digimarkkinointi... 12 3.6. Vesien suojelu ja ravinnekierto... 13
1. JOHDANTO Alueellisten maaseutuverkostopäivien tavoitteena oli tukea maakunnan maaseutuohjelman toimeenpanoa ja kehittää sitä alueelliset erityispiirteet huomioiden: verkostopäivillä pyrittiin kuvaamaan, mitä konkreettisia toimenpiteitä ja tekemistä ohjelman onnistunut toteuttaminen vaatii. Lisäksi verkostopäivät linkittivät alue- ja paikallistason tarpeita valtakunnantason strategioihin ja tähtäsivät alueellisten verkostojen toiminnan tehostamiseen, verkostojen edelleen vahvistamiseen sekä uusien verkostojen syntymisen edistämiseen. Tapahtumat loivat myös jatkumon maaseutu-ohjelmaprosessin tulevaisuustyöpaja -työskentelyyn. Hämeen, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tilaisuudet järjestivät Capful Oy yhdessä maaseutuverkostopalveluiden ja alueen ELY -keskuksen kanssa. Uudenmaan verkostopäivään 21.1.2016 tapahtumatalo Bankissa Helsingissä osallistui yhteensä 90 maaseudun kehittämisessä mukana olevaa toimijaa. Aamupäivän aikana kuultiin alustuksia verkostopäivään valituista kuudesta teemasta, eli luomun, lähiruuan, kulttuurimatkailun, energiaomavaraisuuden, digimarkkinoinnin sekä vesien suojelun ja ravinnekierron kehittämisestä alueella. Teemojen alustajina toimivat: Simo Alaruikka, Toimitusjohtaja, ProAgria Lappi Robert Jordas, Yrittäjä, Robbes Lilla Trädgård Tarja Haaranen, Hankekoordinaattori, Luonnonvarakeskus Markus Eerola, Luomuviljelijä, Knehtilän tila Tarja Haili, Erityisasiantuntija, Uudenmaan Liitto Ilkka Heiskanen, Partner, Bond St Consulting 1 Iltapäivällä osallistujat jakautuivat ryhmiin, joissa käsiteltiin kehittämisteemojen nykytilaa, tarvittavia jatkotoimenpiteitä sekä haasteita ja mahdollisuuksia alueella. Työskentelyn pohjana ja keskustelun herättäjinä toimivat aamupäivän alustukset sekä verkostopäivän taustatyönä tehdyistä haastatteluista esitetyt poiminnat. Verkostopäivää edeltäneissä haastatteluissa muutamaa toimijaa oli pyydetty arvioimaan alueellista maakunnan kehittämistyötä ja näitä haastattelutuloksia hyödynnettiin työpajojen lähtöaineistona. Ryhmän työskentelyn pohjalta tehtiin johtopäätöksiä siitä, millaisia kehittämistoimenpiteitä alueella jatkossa tarvittaisiin ja millaiset hankkeet parhaiten tukisivat teeman kehittymistä. Maaseutuverkostopäivien tulosten tarkoitus on toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajoissa syntyneet tulokset ovat tilaisuuteen osallistuneiden henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä.
2. POIMINTOJA VERKOSTOPÄIVÄN TAUSTATYÖNÄ TEHDYISTÄ HAASTATTELUISTA Haastattelujen avulla kartoitettiin viiden toimijan näkemyksiä alueen maaseudun kehittämisestä. Haastattelujen huomioita hyödynnettiin verkostopäivän työpajoissa ja keskusteluissa. Uudenmaan verkostopäivää varten haastatellut henkilöt olivat: Hannu Katajamäki, Dekaani, Vaasan yliopisto Hilkka Vihinen, Professori, Luonnonvarakeskus Juha Helenius, Vastuullinen tutkija, Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitos Kari Hirvonen, Matkailuyrittäjä, Rutumin kartano Noora Fager-Pintilä, Maaseutupäällikkö, Keski-Uudenmaan maaseutuhallintopalvelut 2.1. Maantieteellinen sijainti luo pohjan kilpailuedulle Luonnonmaantieteellisesti Suomen parasta aluetta ja hyvät edellytykset maataloudelle. Logistisesti hyvä sijainti. Pääkaupunkiseudun suurella väestöpohjalla on tarpeita johon lähimaaseutu voi vastata. Paljon elinvoimaisia paikallisyhteisöjä on vielä jäljellä, mikä antaa Leader -toiminnalle paremmat edellytykset. Sijainti meren rannalla ja saariston läheisyys lisää Uudenmaan maaseudun houkuttelevuutta. Kaksikielisyys vahvuutena. Maaseutuyrittäjyys on Etelä-Suomessa myös laajemmin mahdollista kuin muualla. 2 Kilpailuetujen kehittäminen Uudellamaalla Pääkaupunkiseudun kysyntäpotentiaalin parempi hyödyntäminen Paikallislähtöinen kehittäminen omiin vahvuuksiin perustuen Lähiruokatarjonnan monipuolistaminen ja lähiruokarinkien vahvistaminen - Näihin tulisi rakentaa vahvempia brändejä Maatilojen osaomistusta Kokous- ja seminaaripalvelut etenkin paikallista historiaa ja omaleimaisuutta hyödyntäen Virkistyspalvelut Väljempi asuminen Kestävät ratkaisut ja vihreä talous Uusiutuva hajautettu energiantuotanto Paljon toimijoita ja mahdollisia yhteistyökumppaneita Paljon hyvää osaamista
2.2. Hankerahoituksen ongelmat Hankkeilla ei saada aikaan pysyvää vaikuttavuutta Suurin, jo 90-luvulla havaittu ongelma on, että pysyviä tuloksia ei synny ja hankkeet eivät jää elämään rahoituskauden jälkeen. Jatkuvuuteen tulisi jo valintavaiheessa kiinnittää enemmän huomiota ja saatava paremmat takeet hankkeen toimimisesta omillaan rahoituskauden jälkeen. Tulisi siirtyä yksilöperusteiseen kehittämiseen eli tunnistamaan potentiaalisia yrittäjiä: tällä toimintatavalla saataisiin tehokkaammin hyviä maaseutuyrityksiä ja pysyvää vaikuttavuutta. Massiivisten projektien pyöritys tulisi lopettaa, sillä niiden vaikuttavuus on vaatimatonta, mutta kustannukset suurempia. Kehityspanosten suuntaamisen ehdotuksia Epäonnistumisia vältetään viimeiseen asti, vaikka tulisi pyrkiä toimintatapaan jossa onnistumiset maksimoidaan eikä vain minimoida epäonnistumisia. Myös yksittäisiä riskipitoisempia, pienempiä hankehakemuksia tulisi hyväksyä, koska niistä voi syntyä jotain uutta ja jokin suurempi ilmiö voi saada alkunsa. Ohjelmaa tulkitaan paikoin hyvin tiukasti ja jyrkästi, joten hyviä hankkeita jää ulkopuolelle. Muuhun kuin kehittämisohjelmassa määrätyille asioille ei riitä resursseja. Yrityshankkeita suositaan paikoin liikaa Joissain maakunnissa tulkitaan niin, että hankkeita joissa on tutkijoita mukana ei rahoiteta. Ei koske Uuttamaata. Vihreän talouden ja kiertotalouden hankkeiden lisääminen, huomioiden sosiaaliset ulottuvuudet ja inhimillinen organisoituminen kylätasolla 3 2.3. Byrokratia ja raskas hallinto karkottavat toimijoita Nykyiset ja uudet potentiaaliset toimijat kokevat maaseutukehittämisen epäselväksi, hankalaksi ja monimutkaiseksi. Ihmisiä karkottaa maaseututoiminnasta mm. seuraavat asiat: Erittäin raskas byrokratia Vieraat, vaikeat ja luotaantyöntävät välineet Järjestelmien ja hallinnon monimutkaisuus Prosessien hitaus Kontrollijärjestelmä rahoituksen saamisen jälkeen on raskas Loputon lomakkeiden täyttäminen ajaa toimijat mieluummin pankin rahoituksen piiriin Toiminnassa pyöritetään liikaa jargonia jota valtaosa ihmisistä ei ymmärrä Toiminta tulisi pitää riittävän konkreettisella tasolla
Nyt toimitaan järjestelmän ehdoilla. Vanha projektimalli ei enää toimi, parhaat tulokset saavutetaan usein yksittäisten ihmisten omalla aktiivisuudella, mihin ei käytetä lainkaan hankerahaa. Kehittämistoiminta on eriytynyt omaksi maailmakseen, eikä maksimoi annetun rahoituksen tuottoa. Virallinen rakenne ei tavoita oikeita uudistajia. Sama sisäpiiri saa rahoitusta, ja uudet toimijat jäävät ulkopuolelle. EU-tasolta lähtevään byrokratiaan on paikallisesti vaikea vaikuttaa. EU-rahoitteisen ohjelman painotuksesta voitaisiin yrittää siirtyä vahvemmin kansalliseen rahoitukseen mikä mahdollistaa omista lähtökohdista nousevaan maaseutukehittämisen vähemmällä byrokratialla. 2.4. Kehittämistoiminnassa tarvitaan uudistumista Kehittämistoiminnan yhteistyössä ja koordinoinnissa parannettavaa Kehittämistoiminnan tarkoituksena ei pitäisi olla hallinnon työllistäminen. Nyt ei keskitytä substanssiin vaan ympärillä tapahtuvaan toimintaan ja ohjelmat ovat itse tarkoitus. Ohjelmasta ja maaseutukehittämisestä yleisellä tasolla ei tiedoteta tarpeeksi, nyt kaikki hukkuu tietomassaan. Maaseudun kehittämisen kokonaisuus tulisi koordinoida paremmin. Liikaa ohjelmia ja päällekkäisyyttä, ELY keskusten ja muiden toimijoiden välisessä yhteistyössä myös parannettavaa. Kokonaisuutena kehittämistoimintaan on helppo tulla mukaan, toiminta on laajapohjaista ja sillä hyvät rakenteet. Toimijoita pitäisi aktivoida paremmin mukaan kehittämistoimintaan tekemällä toiminnasta innostavaa ja kiinnostavaa, järjestelmä ei innosta ketään. Tarvitaan myyntityötä kiinnostuksen lisäämiseksi ja markkinointia kohderyhmille. Imago on huono tällä hetkellä. 4 Uusien toimijoiden mukaan saaminen Eri elinkeinoalojen laajempi edustus tiedon välittäminen toimialojen sisällä Kansalaisjärjestöt Niiden tahojen mukaan ottaminen, jotka ovat oikeasti lähellä lopputulosta. Näin varmistetaan, ettei kehittämistoiminta erkaannu reaalimaailmasta. Kevyemmän osallistumisen uudet muodot, toiminnan kirjoa tulee laajentaa yksittäisillä tapahtumilla ja satunnaisen osallistumisen mahdollistavilla ratkaisuilla. Näiden merkitys korostuu yhdistystoiminnan suosion laskiessa. Tutkijat Maaseudun uudet asukkaat Kesäasukkaat
2.5. Kommentteja verkostopäivään valituista teemoista Yleisellä tasolla teemat ovat hyvin ja monipuolisesti valittuja. Teemojen esittämisen innostavuuteen tulisi panostaa. Lähiruoka ja luomu Pääkaupunkiseudun läheisyys luo kysyntää lähiruualle ja luomulle. Tämä on kasvava trendi. Ruokaketjun lyhentäminen on tärkeää ja ihmiset ovat siitä kiinnostuneita. Erilaisissa lähiruokakonsepteissa (erilaiset piirit ja ringit, Facebookin toritapahtumat yms.) todella paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Luomulla ja lähiruualla on suuret mahdollisuudet myös maaseudun elävöittämisessä, sillä se tuo maaseutua lähemmäs kaupunkilaisia ja vahvistaa kaupunki-maaseutu suhdetta ja vuorovaikutusta. Ruokatuotannolla tärkeä rooli huoltovarmuuden ja ruokaomavaraisuuden kannalta, ja sen systemaattiseen kehittämiseen tulisi panostaa nyt voimakkaasti globaalien talous- ja ympäristömuutoksien aiheuttaman epävarmuuden takia. Ruokatalouden siirtymisessä kohti bio- ja kiertotaloutta on myös mahdollisuuksia. Lähiruokatuotantoon perustuvan ruokajärjestelmän esteenä ovat ylimitoitetut ja paljon kustannuksia aiheuttavat säännöt ja määräykset, jotka koskevat kaikkia yrityksiä kokoon katsomatta. Byrokratiaa tässä tulisi vähentää jotta saadaan hyvä kehitys alulle. 5 Kulttuurimatkailu Erilaisissa palveluissa, joihin saadaan liitettyä maaseutu ympäristönä, on paljon potentiaalia: esim. paikallista vanhaa historiaa ja omaleimaisuutta, vanhaa kulttuuria (vanhat kartanot, ruukit yms.) voidaan vielä paremmin hyödyntää mm. kokous- ja seminaaripalveluissa ja muussa matkailussa. Matkailussa kaikki eri tahot saatava toimintaan mukaan, verkostoitumista on vahvistettava ja yhteistyön rakentamista ja tiivistämistä lisättävä. Matkailun kehittämisessä pitää myös päästä paikalliselta tasolta oppimaan ja verkostoitumaan laajemmin. Kulttuurimatkailussa on jo kohtuullisesti onnistuttu, mutta kehitys ei voi pysähtyä tähän. Tuotteistamista tarvitaan vielä Digitalisaatio On vielä epäselvää, mitä hankkeita digitalisaatio ja digimarkkinointi sen osana vaatii maaseudulla. Tämän selvittämisessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää ulkopuolisia tahoja, esim. tutkijoita. Vesien suojelu ja ravinnekierto Uusiutuvan energian hankkeita on riittävästi. Vihreän talouden ja kiertotalouden ratkaisuihin tulisi panostaa jatkossakin voimakkaasti, mutta niin että myös sosiaaliset ja poliittiset ulottuvuudet ovat mukana. Maatalouden olisi mahdollista toimia energiaomavaraisesti ja se voisi kehittyä ympäristöystävällisemmäksi. Tätä olisi helppo lähteä toteuttamaan ja viemään eteenpäin.
3. VERKOSTOPÄIVÄN TYÖPAJOJEN TUOTOKSET Uudenmaan verkostopäivän työpajoissa arvioitiin kuuden eri kehittämisteeman nykytilaa, tarvittavia jatkotoimenpiteitä sekä haasteita ja mahdollisuuksia. 3.1. Työpajojen keskeisimmät tuotokset Yhteisenä kehittämisen kohteena kaikissa teemoissa korostui alueen eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäämisen ja tiivistämisen tarpeellisuus. Tämä korostuu Uudellamaalla, jossa mahdollisia toimijoita on valtavasti. Yhteistyöllä saataisiin helposti edistettyä omaa toimintaa ja ratkaistua haasteita silloin, kun ammattitaito tai voimavarat eivät riitä. Tässä etenkin pienemmille toimijoille voisi avautua uusia mahdollisuuksia. Yhteistyötä voitaisiin myös yrittää lisätä hankkeiden avulla. Esiin nousi myös tarve olemassa olevan tiedon ja kokemuksien jakamiseen: maaseudun yrittäjät ja toimijat tarvitsisivat avukseen tietoa hyvin toimineista malleista, esimerkeistä, hankkeista ja työkaluista, sekä vertaistukea ja idea- ja kokemuspankkeja. Tällaisille konkreettisille apukeinoille olisi käyttöä etenkin digimarkkinoinnin kehittämisessä. Monessa teemassa markkinointiin tai viestintään panostaminen yleisesti koettiin tärkeäksi kehittämisen kohteeksi. Yksittäisten rohkeiden kokeilu- ja pilottihankkeiden rahoittamista pidettiin hyvänä ajatuksena. Myös koulutus- ja tiedonvälityshankkeet nähtiin hyvin tarpeellisina. Haasteita ja kehittämistarpeita nähtiin etenkin seuraavilla alueilla: Luomu ja lähiruoka: markkinointi ja logistiikka vaativat kehittämistä. Kulttuurimatkailu: suurimpana haasteena on kohteiden matkailupotentiaalin tunnistaminen, tuotteistus ja siitä viestiminen ja markkinointi. Digimarkkinointi: maaseudun yritykset tarvitsisivat valmiin työkirjan ja konkreettisia ohjeita, joilla lähteä edistämään digimarkkinointia. Biotalous ja energiaomavaraisuus: haasteena on olemassa olevan tiedon jakaminen, tekniikan laajempi käyttöönotto ja parempi hyödyntäminen. Hyviä mahdollisuuksia olisi etenkin hevosenlannan, aurinkoenergian, hukkalämmön sekä energian tuotannon ja kulutuksen fyysisen läheisyyden hyödyntämisessä. Vesien suojelu ja ravinnekierto: tutkimustietoa tarvittaisiin lisää. Hyviä mahdollisuuksia olisi etenkin lannoitevalmisteiden jalostamisessa, agroekologisissa symbiooseissa, jätevesija puhdistamolietteen sekä hevosenlannan hyödyntämisessä. 6
3.2. Luomu ja lähiruoka Suurempia hyötyjä on saavutettavissa yhteistyötä lisäämällä Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan tulee kehittää yhteistyöverkostoja, joissa yhdistetään erilaista osaamista. Myös yhteistyörinkejä tulisi järjestää. Tuotteen synnyttäminen vaatii yhteistyötä, vuorovaikutteisuus on lähtökohta jotta tuote saadaan markkinoille. Monellakaan ei ole ammattitaitoa eikä resurssia jalostaa tuotteita. Miksi yhteistyötä ei synny? Tätä tulisi kartoittaa ja poistaa esteitä. Toimijoilla on haasteita etenkin siinä, miten toimia kaupan, tukkureiden ja kollegojen kanssa. Pellon laidalla tapaamiset, erilaiset muut tapaamiset ja vertaisryhmät antavat hyviä mahdollisuuksia löytää yhteistyökumppaneita. Uudellamaalla on paljon osa-aikaisia viljelijöitä ja muita pieniä toimijoita, joilla voi olla laajempi näkökulma kokonaisuuteen, potentiaalia kehittää tuotteita eteenpäin, osaamista, kontakteja, jne. Osa-aikainen viljely nähdään usein kehittämisen haittana, mutta entä jos se onkin hyöty? Esim. monet pienpanimot ovat onnistuneet hyvin, osaavat myynnin, tuotteistuksen, jakelun ja brändäyksen ja tuotteet ovat hyviä ja kannattavia. Heidän kauttaan ja yhteistyössä myös muut toimijat voivat saada ideoita sekä oppia hyviä toimintatapoja. Etenkin pienemmät toimijat voivat hyötyä uusista rahoituskanavista (crowdfunding). Tuottajan ja yrittäjän yhteistyömalleja voivat olla esim. sato-osuuksien ostaminen, viljelyn suunnittelun ja ruokasuunnittelun yhteistyö. Myyntikanavien kautta yhteistyötä, jakeluketjut, markkinat, verkkomarkkinoinnin osaamisen kehittäminen. Pienten toimijoiden tuotteiden yhteismarkkinointi. 7 Toimintaa pitää kehittää asiakas edellä Kysyntää lähiruualle ja luomulle on, mutta kaiken edellytys on asiakaslähtöisyys. Pitää kysyä asiakkaalta mitä halutaan. Arvoketjut: mitä myydään, kenelle, miksi? Arvoverkko, arvojen esiin nostaminen on tärkeää Ruokaketjun kehittämiseen liittyviä ideoita Logistiikka vaatii kehittämistä: Piggybaggy.com yhteiskuljetukset Pienyritykset tarvitsisivat mentorointia siinä miten logistiikkaa voi kehittää Nyt pienyrittäjät myyvät monikanavaisesti, mutta liiketoiminta kaipaa vielä suunnittelua. Valmiita malleja, työkaluja ja apua yrittäjille ja tuottajille, vertaistukea ja markkinointiosaamista tarvitaan luomu- ja lähiruokatoimijoiden ammatillisen kehittymisen varmistamiseksi Markkinointiosaamista on vahvistettava.
Yritysyhteistyötä voitaisiin lisätä hankkeen avulla Koulutushankkeita tarvitaan monialaisuuden hallitsemiseksi Muita ajatuksia Uudellamaalla on hyvät mahdollisuudet, elinvoimaiset maatilat ja hyvät ja luontevat kontaktit eri alojen osaajiin. Myös koulutusta löytyy, sen tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää paremmin. Uusien tuotteiden kehittäminen tuo myös uusia toimijoita. 3.3. Kulttuurimatkailu Kohteiden matkailupotentiaalin tunnistaminen, tuotteistus ja markkinointi edellytyksenä matkailun kehittämiselle Kulttuuri sanana tarkoittaa monelle korkeakulttuuria, vaikka todellisuudessa se voidaan määritellä myös yksinkertaisemmiksi asioiksi. Myös ruokatuotteet kuten karjanalanpiirakka ovat kulttuuria. Myös esim. maatilamatkailun potentiaali kulttuurimatkailun kohteena tulee tiedostaa. Kulttuurimatkailun termi tulee määritellä, laajentaa määritelmää ja tiedottaa siitä. Kulttuurimatkailuun tulee liittää maaseutumatkailu, lähiruokamatkailu, kuin myös käsityö-, taide- ja teatterikohteet yms. tavat, ruoka ja joka miehen oikeudet. Monesti ei ymmärretä oman arjen suurta voimaa. Kun tätä ei tiedosteta, ei osata tuotteistaa. Tarvitaan itsetunnon kasvua jotta saadaan myyntiä. Kotimaisten kulttuurikohteiden arvostaminen (julkinen, media, kansalaiset) Tuotteistamisosaaminen vaatii kehittämistä. Matkailussa on usein vain vientituotteiden kehitys mielessä. Lähimatkailu on lapsipuolen asemassa, vaikka siinäkin olisi paljon potentiaalia ja euroja tarjolla. Maatilan omaa työtä ja elinpiiriä esittelemällä saadaan myös suomalaista ja omaa kulttuuria esiteltyä, sillä suomalainen kulttuurin alkujuuret ovat maatiloilla. Oma kulttuurin ja tapahistorian tuntemista pitää vahvistaa: kansallisen itsetunnon nostaminen, omien kohteiden hienous, arvostus ja usko niihin. Opetussuunnitelman uudistukseen tulisi saada kulttuurin tuntemista, mukaan lukien jokamiehen oikeudet yms. suomalaisuuteen liittyviä aiheita. Olemassa olevia kohteita pitää vain tunnistaa, jalostaa, uudistaa ja tuotteistaa udelleen niin saadaan hyviä uusia kulttuurimatkailunkohteita. Tästä hyviä esimerkkejä ovat esim. Esim. Kuninkaan tie, Tove Jansson saariston kesäkoti Gråharu. Kulttuurikohteiden tunnettuus on pientä. Tiedottaminen lisää kohteiden tunnettuutta. Kohteita pitäisi myös tarinallistaa, vrt. Pohjois- Karjala. 8 Suurempia hyötyjä on saavutettavissa yhteistyötä lisäämällä Isompia asioita tulisi tehdä yhdessä. Yli aluerajojen menevää yhteistyötä ja verkostoitumista tarvitaan.
Maaseudun tuottajat yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa: matkailu, käsityöläiset, lähiruoka, viljelijät. Maanomistukseen liittyvät ongelmat ovat usein hyvien ideoiden ensimmäisenä esteenä. Muita matkailun kehittämiseen liittyviä ideoita ja mahdollisuuksia Uudet potentiaaliset matkailutuotteet: Historian tutkimuksen ja matkailun yhdistämisessä potentiaalia (esim. Pukkisaari Seurasaaressa) Metsä elämyksenä Suomalaisen luonnon markkinointi matkakohteena Lehmät ensimäistä kertaa kesälaitumelle elämysmatka Yksinkertaiset ja luonnolliset asiat kulttuurimatkailuna Rahoitusta tarvitaan perinnemaisemien hoitoon ja kulttuurikoulutukseen. Kohteissa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja pitkäjänteistä kehittämistä. Julkisen sektorin tulisi ottaa monipuolisesti koulutus suomalaisesta kulttuurista mukaan maahanmuuttajien kielikoulutukseen, sisältäen tapojen, uskomusten ja maaseudun opettamisen. Tässä maaseudun kulttuurikohteilla on myös mahdollisuuksia. Byrokratian keventämisen ehdotuksia Kehittämistoimintaa on yksinkertaistettava. Viranomaisten ja rahoituksen myöntäjien tulee uudistaa viestintää siitä, mihin rahoitusta myönnetään ja mihin sitä voi hakea. Näin saataisiin myös uusia toimijoita mukaan. Talkootyön byrokratiaa vähennettävä, spontaanien verkostojen syntymistä ja työtä tulee helpottaa. 9 3.4. Biotalous ja energiaomavaraisuus Kilpailuetujen hyödyntämien ja potentiaaliset kasvun mahdollisuudet Uusiutuvan energian tuotannossa välimatkat ovat suuressa roolissa, järkevä toimintasäde on alle 30 km. Uudellamaalla on tämän tavoitteen saavuttamisessa erityisen hyvät mahdollisuudet. Energiayhtiöt ovat kiinnostuneita ns. viherpesusta, joten sitä kautta avautuu mahdollisuuksia. Energialaitokset alkavat kiinnostua hajautetusta tuotannosta ja eri energialähteistä. Toimiva tuotantoketju edellyttää kuitenkin materiaalivirtojen yhdistämistä jotta volyymi olisi riittävä. Tulee olla aloitteellinen puolin ja toisin jotta päästään käytännön tekemiseen. Hevosenlannassa voi olla potentiaalia Uudellamaalla. Aurinkoenergiassa on mahdollisuuksia ja potentiaalia. Myös kaasu ja puuhake ovat nyt vahvoilla. Pelkästään hevosista ja bionurmesta olisi saatavissa vuodessa todella paljon energiaa.
Tehtaiden, datakeskusten jne. hukkalämpö on helpommin hyödynnettävissä Uudellamaalla, kun rakennuskanta on tiheä. Esim. datakeskusten hukkalämmön talteen ottaminen Mäntsälässä. Voisiko lämmön hyödyntää esim. kasvihuoneissa? Tuotannon ja kulutuksen fyysinen läheisyys on hyödynnettävissä, lähi-tuotanto varsinkin vihannestuotannossa. Seurauksena kuljetustarve vähenee, ja keskitettyjen energiaratkaisujen hyödyntäminen mahdollista. Maahanmuuttajien hyödyntämisessä on mahdollisuuksia. Yhteistyön kehittäminen Hyviä verkostoja on jo rakennettu, nyt niitä tulisi vahvistaa entisestään. Jo olemassa olevia energialaitoksia tulisi hyödyntää entistä monipuolisemmin, koska heillä jakeluverkosto jo valmiina. Kaupungin ja maaseudun välinen tietojen vaihto ja osuuskunta-ajattelu tulisi nostaa kunniaan. Tilojen yhteistyön esteenä ovat usein kalliit siirtomaksut. Oppilaitokset tulisi ottaa mukaan, koulutus on tärkeää. Pk -yrittäjien aktivointi. Alueiden väliseen yhteistyöhön tulisi panostaa. Pohjanmaan yrittäjähengestä tulisi ottaa opiksi. Tietoa ja edellytykset ovat jo olemassa, mutta niitä tulisi hyödyntää paremmin Tekniikka on jo keksitty ja tietotaitoa tälle alalle on, nyt se pitäisi saada laajemmin käyttöön. Rohkaistaan uuden tekniikan käyttöönotossa mm. tietoiskuilla, lehtiartikkeleilla yms. Esimerkkejä ja olemassa olevaa tietoa voisi hyödyntää paremmin. Tulisi järjestää käyttöön otettujen laitteiden tai kohteiden esittelytilaisuuksia. Hajallaan olevan tiedon, tietotaidon sekä uusien tekniikoiden käyttöön otossa tarvitaan koordinointia. Teollisuudessa tietotaito on keskittynyttä ja helpommin hyödynnettävissä, sen sijaan maatiloilla se on hajallaan, jolloin verkostojen syntymistä tulisi edistää. Maaseudulla raaka-aineita on, mutta kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Tulisi järjestää koulutusta, tiedonvälitystä sekä pilotointia. 10 Biotalouteen ja energiaomavaraisuuteen liittyviä haasteita Pakko ajaisi toimijoita kehittymään nopeasti. Nyt pakkoa kehittyä ei ole koska, öljyn ja sähkön hinnat ovat niin alhaisella tasolla. Haittaverojen käyttöönotto ei ratkaise ongelmaa, koska se ei toimi tasapuolisesti. Kohdennetut tukitoimet ja porkkanarahoitus luo positiivista ilmapiiriä ja siksi toimii paremmin. Ympäristöluvat ja muu säätely hidastaa kehitystä. Politiikka ei oikeasti vielä suosi pienimuotoista tuotantoa. Alueella on maan suurimmat työmarkkinat, jolloin tilatason energiaratkaisuihin ei ole aikaa tai tarvetta panostaa. Työpaikkojen runsas tarjonta ei edistä uusien ja ehkä hieman monimutkaistenkin ratkaisujen hakemista tilatasolla.
Kotitalousjätteiden kierrätys vaatii hyvin järjestettyä toimintaa ja isoja toimijoita, viranomaisohjauksessa. Toiminta on lisääntynyt mutta ei juuri mahdollista hajautettua toimintaa. Eteläsuomen viljanviljelytiloilla biokaasuntuotanto ei sellaisenaan relevanttia, mutta kokonaisuus ympäristö, talous, ilmasto jne. on kokonaisuutena vaikuttava. Paperilla voidaan liiketoiminta saada kannattavaksi, mutta käytännön toteutuksessa voi totuus olla toinen. Energiaratkaisuja mietittäessä tulee huomioida kokonaisuus, eli mm. vaihtotase, työllistävyys, kokonaistaloudellisuus. Olemassa olevia resursseja tulisi rohkeasti hyödyntää, kaikkea ei voi suojella. Aurinkoenergiassa ongelmana on, että energiaa syntyy eniten silloin kun sille ei ole käyttöä. Saksassa maatilat ovat lähteneet voimalla mukaan biokaasun tuotantoon. Viljan hinta vaikuttaa nopeasti suunnitelmiin. Ruotsissa vanhoilta niityiltä ja vesijättömailta yritettiin kerätä heinää kaasun tuotantoa varten. Lopputuote oli kuitenkin huonolaatuista, ja tästä tuli ongelmia. Hyvällä logistiikalla on ratkaiseva merkitys toimenpiteiden onnistumisessa. Maatilat ovat meillä pieniä ja hajallaan. Jatkuvaa asennekasvatusta, uusia toimijoita ja tahtotilan luomista tarvitaan. Tiheää asutusta on pystytty hyödyntämään polttopuumarkkinoilla, mutta kyse on kuitenkin marginaalisesta energiantuotannosta. Alueella on myös runsaasti tarjontaa, joten kilpailuasetelma on kova. Pienemmät toimijat ovat potentiaalinen kohderyhmä. 11 Hanketoiminnan kehittäminen Tukimuotojen tulisi olla tavoiteperustaisia, nyt ne eivät mahdollista kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Erilaisten tukimuotojen yhdistäminen on haasteellista, yhteisöllisessä toiminnassa tulisi tukimuotoja voida käyttää lomittain. Pilottikohteet, koulutushankkeet ja tiedonvälityshankkeet tarpeellisia Maaseutuohjelman välineet ja varat tulee ottaa tehokkaaseen käyttöön. Investointien tukeminen on kannatettavaa. Uusien ajatusten herättäminen hankkeiden avulla Kuittien tarkastuksesta ja prosessien pyörittämisestä tulisi luopua. Nyt tulisi hankkeita arvioida tulosten ja aikaansaannosten perusteella. Kertakorvausmenettely käyttöön Kehittämistoimintaa on yksinkertaistettava.
3.5. Digimarkkinointi Konkreettisia keinoja digimarkkinoinnin edistämiseksi ja osaamisen kasvattamiseksi Tarvittaisiin työkirja, jonka polkua seuraamalla toimijoiden olisi helppo lähteä digimarkkinoinnissa eteenpäin. Tarvitaan konkreettisia malleja ja käytännön esimerkkejä. Malliesimerkit, ideapankki, jonka pohjalta yrittäjä voisi hakea uusia bisnesmalleja; minkä tyyppisiä tuotteistuksia maatiloilla on toteutettu. Epäonnistumisten kokemuspankista olisi hyötyä, pahat mokat vs. hyvät käytännöt yleiseen tietoon. Maatiloille valmis helppokäyttöohjelma miten tuotteistan, miten markkinoin, miten teen sisältösuunnitelman, jne. Tarvitaan keinoja, jolla yrittäjää voidaan helpottaa ideoinnissa, esim. verkkoon yrittäjille tuotteistusideoita. Voisiko ELY -keskus rahoittaa digitaaliseen markkinointiin liittyviä hands-on koulutuspaketteja (miten tehdään sisältösuunnitelmia, miten tehdään Youtube video tai blogi jne, miten etenemällä päästään eteenpäin kaikille kiinnostuneille toimijoille maaseudulla?) Kuluttajien working holidayt maatilamatkailuyrityksiin Kuluttajia voisi osallistaa myös muutoin markkinointiin, sillä halukkuutta päästä osalliseksi on ( osaomistaja, vrt. oma omenapuu). Osaamista saatavilla yhdistämällä maaseudun ja kaupungin resursseja. 12 Yhteistyömahdollisuuksia maaseudun yritysten markkinoinnin edistämiseksi Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, vaan esim. uusien markkinoinnin toimintamallien oppimisessa voi hyödyntää muiden apua. Tarvitaan toimintamalli ja alueellisesti koulutetut henkilöt, joilla on tuntemus alueesta ja yrityksistä ja jotka vievät toimintamallia käytäntöön. Raha tehdään yhdessä. Tarvitaan uudenlaiset laskutusmallit, joilla mahdollistetaan resurssien hankinta. Mukaan nörttejä, maaseutunörtit. Apua tarvitaan yhdistämään resursseja ja tiivistämään yhteistyötä. Miten yrittäjät saadaan innostumaan ja lähtemään mukaan vaatii markkinointiosaamista ja huolellista suunnittelua toimijalta ja henkilökohtaista keskustelua. Muita digimiarkkinointiin liittyviä ajatuksia Puutteet osaamisessa voivat liittyä ennakkoluuloihin alan hankaluudesta Yritys- ja maatilatasolla pitää tehdä toteuttamiskelpoinen (markkinointi) suunnitelma Vanhoista toimintamalleista irti päästäminen, uusia on opittava varsinkin markkinoinnissa. Uusia toimijoita tarvitaan tarjoamaan palveluja etenkin reppureissaajille, vrt. airbnb Hanketoiminnan uudistusehdotuksia Youtube -videoita rahoitushakemuksen tekemisestä (Mavi toteuttaa)? Rohkeita hankekokeiluja tarvitaan
Hankkeissa saa ja pitää olla mahdollisuus myös epäonnistua (huom. myös rahoittajat) Kokeiluista saataisiin helpommin myös uusia toimijoita maaseutukehittämiseen 3.6. Vesien suojelu ja ravinnekierto Potentiaaliset kasvun ja yrittäjyyden mahdollisuudet Energian hyödyntämisessä ja ravinteiden kierrossa on prosessointi muutenkin kuin polttamalla tärkeää, esim. biokaasu, pyrolyysi, kompostointi. Tähän tarvitaan uutta yrittäjyyttä. Lannoitevalmisteiden jalostamisessa ja tuotteistamisessa voisi olla mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Uutta yritystoimintaa tarvitaan jakeluun. Uudet vedenpuhdistusprosessit, kuivakäymälät. Jätevesi- ja puhdistamolietteen hyödyntäminen ravinteiden kierrätyksessä. Hevosen lannan hyödyntäminen tiiviin asutuksen yhteydessä. Agroekologiset symbioosit (esim. Knehtilä ja Palkin hevoskylä). Vesien suojelun ja ravinnekierron kehittymistä hidastaa tiedon puute Tarvitaan lisää tutkimustietoa siitä, miten ravinteet ovat hyödynnettävissä ja siitä, mikä on oikeasti turvallista. Haitta-aineiden turvallisuudessa tulisi selvittää, onko kyse vain imagohaitoista, esim. fosforin käyttökelpoisuus kasveille. Pitäisikö suunnata viherrakentamiseen? Pilotteja ja käytännön esimerkkejä tarvitaan valaisemaan sitä, mitkä ovat konkreettiset taloudelliset hyödyt. Tieto kustannuksista ajaisi eteenpäin kehittymisessä, mahdollisuus kustannussäästöihin motivoi hyvin. Viljelijähyödyn laskeminen kannustaa tulemaan mukaan. Ihmisten pitäisi päästä tutustumaan hyviin esimerkkeihin. Kertynyttä tietoa toteutuneista hankkeista on jaettava. Hyödynnetään taloudellista tietoa hankkeiden suunnittelussa ja markkinoinnissa. Tarvitaan tutkimustietoa ja tiedon jalkauttamista viljelijöille. Tarvitaan myös lisää neuvontaa olemassa olevan tiedon jakamiseksi. 13 Yhteistyön lisäämistä tarvitaan Eri sektoreiden yhteistyötä tarvitaan (metsä- ja maataloudessa). Taajamissa toimijoiden uutta yhteistyötä yritysten, tilojen ja toimijoiden välillä. Henkilöiden on oltava hyvin verkostoituneita. Aktiiviset tahot alueelta mukaan toimintaan. Hulevedet rasittavat vesiuomia, yhteistyöhön tarvitaan kunnat ja metsäsektori. Ei syytellä, toimitaan yhdessä yhteisen tavoitteen eteen. Energiayhtiöt yhteistyöhön tallien kanssa.
Hankkeiden parantamisehdotuksia Kokonaisuuksien hankkeistaminen, ei saisi mennä vain tukiehdot edellä. Uusia hankkeita syntyy muiden hyvien esimerkkien innoittamina. Hankkeissa tulee olla jatkuvuutta, tuetaan toimijoita joilla pitkäaikaisempaa toimintaa. Ei uudistamista uudistamisen vuoksi, viljelijät osallistuisivat mielellään myös hyväksi koettuihin vanhoihin toimenpiteisiin. Muita vesien suojeluun ja ravinteiden kiertoon liittyviä ajatuksia Säätösalaojitusta tulisi kattavammin hyödyntää Uudellamaalla. Veden viipymän kasvattaminen vähentää ravinnehuuhtoumaa. Valuma-aluekunnostuksissa on tehtävä valuma-aluekohtainen tarkastelu, pellon hyvällä kasvukunnolla on tässä suuri merkitys. Miten lantaa saadaan hyvällä logistisella ratkaisulla kuljetettua Uudellemaalle, kun muualla on ylitarjontaa? Lanta ja sivuvirrat mahdollistaisivat ravinne- ja energiaomavaraisuuden Kunnilla on iso rooli, sillä kaavoitus mahdollistaa toimijoiden sijoittumisen alueelle. Kosteikot, kerääjäkasvit, luonnonmukainen peruskuivatus ja hulevedet tärkeitä teemoja. MMM:n hevosenlantahanke. 14