VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1
Esityksen sisältö Strategian lähtökohdat: IPCC:n päästövähennystavoitteet SLL:n kommentit Ilmasto- ja energiastrategiaan Liikenteen päästövähennyspotentiaalit Yhteenveto 2
IPCC:n neljäs arviointiraportti Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve on jopa 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä! 3
Päästövähennystavoitteet vaatimattomia: Tarvitaan ilmastolaki Strategia lähtee siitä, että kansainvälistä sopimusta ei synny (Taustaoletuksena EU:n 20 % päästövähennystavoite). Suomen päästöjä vähennetään noin 5-10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista viiden prosentin päästövähennyksistä. Vähennykset riittäisivät ilmastotieteen kanssa yhteensopiviin päästövähennyksiin (-38% 2020 ja -87 2050) Strategian yhteydessä tulee selvittää, miten ilmastolaki käytännössä toimeenpannaan Suomessa. 4
Energiatehokkuustavoite EU:n tavoite parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä Kansallinen strategia: Sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä: Perusskenaario: 103 TWh Politiikkaskenaario: 98 TWh Tällä hetkellä sähkönkulutus 86,9 TWh Koko maan sähkön kulutus putosi 2008 3,8 prosenttia. Teollisuuden sähköntarve väheni 7,1 prosenttia Metsäteollisuuden osalta laskua 10,9 prosenttia Strategian sivu 34: Tavoitearvoja voidaan tarkistaa, jos EU:n Suomelle esittämät velvoitteet tai keskeiset olosuhteet muuttuvat olennaisesti. 5
Edullinen sähkönsäästöpotentiaali Hallituksen tavoite 5 TWh (103 TWh > 98 TWh vuoteen 2020 mennessä) Matalaenergiarakentaminen uusio- ja korjausrakentamisessa: 4 TWh (VTT 2008: Teknologiapolut 2050) Lämpöpumput: 3 TWh (VTT Helynen) Rakennusten pumput, valaistus ja sähkölaitteet: 2 TWh (WWF Virtaa Tulevaisuuteen 2007) Teollisuuden sähkökäytöt: 5 TWh (VTT 2008: Teknologiapolut 2050) Sähkönkulutuksen reaaliaikamittaus: 2 TWh (Gaia Consulting 2008) Potentiaali vähintään 16 TWh! 6
Uusiutuvien tavoitteet maltillisia Energialähde (TWh) Strategian tavoite (TWh) VTT:n arvio (1) (TWh) Vesivoima Kierrätyspolttoaineet ja biokaasut Metsähake Puun pienkäyttö, pelletit ja peltobiomassat, hake kiinteistöissä, maatalouden jätteet, energiakasvit Lämpöpumput Tuulivoima Aurinkolämpö Yhteensä 2,7 1,6 13,8 2,3 2,6 5,9 0 28,9 (TWh) 1-2 4 11-19 6-14 2-5 10 0,5 34,5-54,5 (TWh) (1) VTT:n Satu Helynen ilmasto- ja energiastrategian ministerityöryhmä 24.4.2008 (strategia, s.119) 7
Tuulivoiman lisärakentaminen Tuulivoiman lisäystavoite (2000 MW / 6TWh) on vain puolet siitä, mihin tuulivoimateollisuus uskoo pystyvänsä. VTT on arvioinut tuulivoimapotentiaaliksi 10 TWh vuoteen 2020 mennessä Sisämaa 1 TWh Rannikkoseudut 2 TWh Lappi 2 TWh Merituulivoima 6 TWh Tuulivoiman hankelistalla tällä hetkellä noin 4500 MW 8
Syöttötariffi tuulivoimalle ja biokaasulle Takuuhintajärjestelmä ainakin tuulivoimalle ja biokaasulle Tarvitaan myös puulle, auringolle ja muille uusiutuville Turpeen syöttötariffi tulee poistaa 9
Windfall-maksu jätetään auki Valtioneuvosto arvio erikseen windfallvoittojen tasaamismahdollisuudet ja -tarpeet Sähköyhtiöt saavat lähes kahden miljardin euron verran tukea nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla. Lähde: HS 23.6.2008 Windfall-maksun tuotto voisi olla noin 400-600 miljoonaa euroa vuodessa. 10
Päästökaupan ulkopuoliset sektorit Rakentamisessa, asumisessa ja liikenteessä mahdollista päästä voimakkaampiin päästövähennyksiin. Maataloudessa useita päästöjen vähennysmahdollisuuksia. 11
Esimerkkejä keinoista liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (1/2) Keino VTT Mt Suomen luonnonsuojeluliitto Mt Vuosittain noin 0,2 miljoonaa Tiukempia kaavamääräyksiä Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 0,2 0,5 tonnia (0,5 miljoonaa tonnia) Joukkoliikenteen edistäminen Vuosittain noin 0,2 miljoonaa tonnia (raideliikenteen investointeja suosimalla) 0,2 - Raideliikenteen investoinnit (0,2 Mt) - Suurten kaupunkien joukkoliikennetuen korotus (0,1 Mt) - Joukkoliikenteen arvonlisäveron alennus (0,1 Mt) - Ilmainen joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla (0,2Mt) 0,6 Biopolttoaineet Riippuen biopolttoaineiden elinkaaren aikaisten päästöjen määrästä (0,5-1,5 Mt vuodessa) 1,0 Riippuen biopolttoaineiden elinkaaren aikaisten päästöjen määrästä (0,5-1,5 Mt vuodessa) Noin 2 Mt vähenemä 2050 Noin 0,7 Mt vuoteen Ajoneuvoteknologian hyödyntäminen 0,7 mennessä 2020 mennessä 0,7 Mt vuodessa vuoteen Liikenteen hinnoittelu 0-1,4 Mt vuodessa 0,7 2020 mennessä Noin 2 Mt vähenemä 2050 Noin 0,7 Mt vuoteen 2020 Vaikuttaminen asenteisiin 0,7 mennessä mennessä 1,0 0,7 0,7 0,7 12
Esimerkkejä keinoista liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (2/2) Keino VTT Mt Suomen luonnonsuojeluliitto Mt Polttoaineveron korotus??? 0,0 0,1 5 prosentin Kattonopeuksien asettaminen??? 0,0 päästövähennykset vuoteen 0,7 2020 mennessä Autoveron neutraalitaso 130g/km??? 0,0 0,1 Työsuhdeautoilu??? 0,0 - Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten tason lasku - Vapaan autoedun poistaminen - Ilmaisten autopaikkojen verotus Kevyen liikenteen edistäminen??? 0,0 - Kevyen liikenteen väylät - Kaupunkipyörät - Turvallisuus 0,1 - Pysäköinti, kuljettaminen julkisissa kulkuneuvoissa Yhteensä (Mt) vuonna 2020 3,5 5,3 0,1 13
Yhteenveto: Vinkit edelläkävijyyteen Energiatehokkuuden parantaminen 20 prosentilla Uusiutuvan energian määrän nostaminen 50 TWh Tuulivoiman lisäys 4000 MW/10 TWh Syöttötariffi myös puulle ja auringolle Windfall-maksun käyttöönotto Liikenteen päästövähennyspotentiaali täysimääräisenä käyttöön Ilmastolaki vuosittaisista 5 prosentin päästövähennyksistä 14
KIITOS! Ota yhteyttä: Leo Stranius leo.stranius@sll.fi puh. 040-754 7371 Lisätietoja: http://www.sll.fi/ilmasto 15