Lisätietoja: Ilmastovastaava Leo Stranius, puh , sähköposti:
|
|
- Krista Mäkelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsingissä Leo Stranius VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6 päivänä marraskuuta 2008 Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää liikenne- ja viestintävaliokuntaa lausuntomahdollisuudesta ja lausuu aiheesta seuraavaa: Yhteenveto Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä hallituksen kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa on hyviä avauksia, mutta ongelmaksi jäävät riittämättömät päästövähennys- ja energiatehokkuustavoitteet, ylimitoitetut energiankulutusarviot sekä vaatimattomat uusiutuvien tavoitteet siirryttäessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: - Päästöjä pitää leikata vuoteen 2020 mennessä kotimaisin toimin vähintään 30 prosenttia. Ilmastolain valmistelu vuotuisista 5 prosentin päästövähennyksistä tulee aloittaa. - Suomen tulee sitoutua EU:n tavoitteeseen parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. - Sähkön- ja energiakulutuksen tavoitearvoja tulisi tarkistaa, koska keskeiset olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti. - Uusiutuvan energian määrä voidaan helposti kaksinkertaisestaa nyt esitettyyn verrattuna. - Tuulivoiman lisärakentamistavoitteen tulee olla vähintään 4000 MW vuoteen 2020 mennessä. - Strategiassa tulee tarkastella vaihtoehtoa, jossa ydinvoimaa ei rakenneta ollenkaan. - Turpeen tukeminen tulee lopettaa ja turve korvata uusiutuvalla bioenergialla. - Syöttötariffia tulisi valmistella myös puu- ja aurinkoenergialle. - Windfall-maksun käyttöönottoa kannattaisi vauhdittaa. - Strategian yhteydessä kannattaisi selvittää mahdollisuutta ottaa Suomessa käyttöön henkilökohtaiset päästökiintiöt. - Strategiassa tulisi määritellä ilmastovaikutuksiltaan kestävä sähkönkulutuksen taso henkilöä kohden, jonka jälkeen joutuisi maksamaan lisämaksun. - Rakentamisessa, asumisessa ja liikenteessä on mahdollista päästä voimakkaampiin päästövähennyksiin. - Maataloudessa on useita päästöjen vähennysmahdollisuuksia liittyen elintarvikkeiden kulutukseen, esimerkiksi verotuksella voidaan suosia kasvisravintoa eläinperäisen sijaan. - Jätteen hävittämistarkoituksessa tehtävää polttoa ei tule edistää, ja energiahyödyntäminen voi tulla kyseeseen vain poikkeustapauksessa. Lisätietoja: Ilmastovastaava Leo Stranius, puh , sähköposti: leo.stranius@sll.fi,
2 Suomen luonnonsuojeluliitto esittää strategiaan seuraavia parannuksia: Päästövähennystavoitteet ja energiatehokkuuden parantaminen Suomen kannattaa jo tässä vaiheessa sitoutua päästövähennyksiin, jotka Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on määritellyt välttämättömiksi vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hallituksen lähtökohdaksi ottama EU:n tavoite vähentää päästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ei riitä, vaan päästöjä pitää leikata EU:ssa vuoteen 2020 mennessä ainakin 30 prosentilla kotimaisin toimin vuoden 1990 tasosta. Suomen tulee sitoutua EU:n asettamaan tavoitteeseen parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Nyt strategiassa esitetään kokonaisenergian kulutuksen energiatehokkuuden parantamista vain 10 prosentilla. EU:n energiatehokkuustavoitteen mukaisesti Suomen energian loppukulutus vuonna 2020 tulisi olla noin 278 TWh. Ilmasto- ja energiastrategiassa esitetty tavoite vuoden 2020 kokonaiskulutukseksi on kuitenkin 310 TWh. Sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 98 TWh:iin, jolloin energiatehokkuuden parannus perusuraan nähden on vain 5 prosenttia. Suomen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan pelkästään sähkönsäästöpotentiaali nyt esitetyn 5 TWh:n sijaan on vähintään 16 TWh vuoteen 2020 mennessä. 1 Esimerkiksi McKinseyn tekemän laskelman mukaan 2 energiatehokkuustoimet (rakennusten peruskorjausten yhteydessä tehtävät energiaparannukset ja teollisuusprosessien energiankäytön tehostaminen) ovat kustannuksiltaan negatiivisia. Vastaavasti päästöjen vähentäminen päästötöntä energiantuotantoa lisäämällä on monta kertaa kalliimpaa. Strategian sivulla 34 todetaan seuraavaa: Tavoitearvoja voidaan tarkistaa, jos EU:n Suomelle esittämät velvoitteet tai keskeiset olosuhteet muuttuvat olennaisesti. (1) Viimeisimmän ilmastotieteen valossa teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään huomattavasti IPCC:n neljännen raportin esittämiä arvioita voimakkaammin. (2) Myös kansainvälisten ilmastosopimusneuvotteluiden eteneminen ja EU:n tuleva siirtyminen 30 prosentin päästövähennystavoitteeseen on muuttanut tilannetta olennaisesti. Lisäksi (3) talouskriisin ja sähkönkulutuksen romahtamisen sekä (4) metsäteollisuuden voimakkaan rakennemuutoksen seurauksena sähkönkulutuksen ennusteita tulee tarkastella kokonaan uudessa valossa. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että sähkönkulutuksen tavoitearvoja tulisi tarkistaa, koska keskeiset olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti. 1 VTT (2008) Teknologiapolut 2050, WWF Virtaa tulevaisuuteen (2007), Gaia Consulting (2008). 2 McKinsey & Company Pathways to a Low-Carbon Economy,
3 Uusiutuvan energian potentiaali kaksinkertainen Uusiutuvaa energiaa on mahdollista lisätä TWh vuoteen 2020 mennessä. Strategiassa lähdetään siitä, että uusiutuvaa energiaa pystytään lisäämään vain noin 29 TWh vuoteen 2020 mennessä. Pelkästään ministerityöryhmän käsittelyssä tunnistettiin yli 50 TWh potentiaali uusiutuvien lisäämiseksi. 3 WWF:n selvityksen mukaan lisäyspotentiaalia on 60 TWh. 4 Jyväskylän yliopiston MMM:n rahoittaman selvityksen mukaan pelkästään maa- ja metsätalouden käytettävissä olevilla uusiutuvan energian resursseilla voitaisiin tyydyttää koko Suomen energiantarve muuta tuotantoa vähentämättä. Näin ollen fossiilisten energiamuotojen käyttö voitaisiin lopettaa. 5 Hallituksen esitys tuulivoiman lisärakentamiseksi (2000 MW / 6TWh) on vain puolet siitä, mihin tuulivoimateollisuus uskoo itse pystyvänsä. 6 VTT on arvioinut tuulivoimapotentiaaliksi vähintään 10 TWh vuoteen 2020 mennessä, josta suurin osa voidaan rakentaa merelle ja rannikkoseuduille sekä osa Lappiin ja sisämaahan. 7 Tuulivoiman lisärakentamistavoite tulee nostaa vähintään 4000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi VTT:n hankelistauksessa on jo nyt suunnitteilla tuulivoimakapasiteettia noin 4500 MW. 8 Kaikkia hankkeita ei ole edes julkistettu, joten on täysin realistista odottaa vähintäänkin 4000 MW toteutuvaksi vuoteen 2020 mennessä. Pientuulivoiman markkinoillepääsyä tulisi tukea. Pientuulivoiman rakentaminen lisää sähkömarkkinoiden kilpailua ja ehkäisee sähkön hinnannousua. Varsinkin suuremmat maatilat ja PK-yritykset voivat lisätä omaa energiatuotantoaan tuulivoimalla. Pientuulivoimaloiden lupakäytäntöihin ja ylimääräisen sähkön myymisestä verkkoon tulisi saada selkeät valtakunnalliset ohjeet. Esimerkiksi laki netottamisperiaatteesta, jossa kuluttaja saisi takaisin valtakunnan verkkoon toimittamansa sähkön veloituksetta, parantaisi pientuulivoiman kannattavuutta ja verkkoon pääsyä. Ydinvoiman lisärakentamiselle ei ole perusteita Strategian mukaan nykyisen hallituksen aikana tarvitaan periaatepäätös lisäydinvoiman rakentamisesta. Strategiassa olevat epärealistisen korkeat sähkönkulutusennusteet ja uusiutuvien energialähteiden aliarvioiminen luovat keinotekoisen tarpeen ydinvoiman lisärakentamiselle. Strategiaa varten tehdyt taustaselvitykset osoittavat, että energiatehokkuus ja uusiutuva riittävät eikä ydinvoimaa tarvita. Strategiassa tulee tarkastella vaihtoehtoa, jossa ydinvoimaa ei rakenneta ollenkaan. Strategian mukaan (s. 50) Suomeen ei rakenneta ydinvoimaa sähkön vientiä varten. Sähkökapasiteetin tarvetta tulee tarkastella energiatehokkuustoimet sekä teollisuuden rakennemuutos huomioiden. 3 VTT:n Satu Helynen ilmasto- ja energiastrategian ministerityöryhmä (strategia, s.119). 4 WWF (2007) Virtaa tulevaisuuteen. Suomen kestävän energiapolitiikan ratkaisumalleja ja niiden mahdollisuuksia. 5 Lampinen & Jokinen (2006) Suomen maatilojen energiantuotantopotentiaalit. Jyväskylän yliopisto, 6 Tuulivoima-alan toimittajat esitys: 7 VTT (2008) Satu Helynen esitys: 8 VTT Tuulivoimaloiden hankelistalla yhteensä tuulivoimakapasiteettia 4467 MW:
4 Mikäli sähköntuotantoa halutaan lisätä, täytyy se tehdä kokonaan uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla ilman riskiä tuhansille tuleville sukupolville. Lisäydinvoimalla päästövähennyksiä ei saada ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta aikaiseksi tarpeeksi nopeasti verrattuna uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen. Ydinvoiman koko elinkaaren aikaiset päästöt tuotettua energiayksikköä kohti ovat suuret verrattuna uusiutuviin energialähteisiin. Lisäksi Olkiluoto 3:n lupausten toteutuminen on selvitettävä ennen uusia ydinvoimapäätöksiä. Turpeen tukeminen tulee lopettaa Strategiassa esitetään turpeen syöttötariffin ja varastointituen jatkamista. Lisäksi turpeelta poistettiin edellisen hallituskauden aikana valmistevero. Turve on ilmaston kannalta kivihiiltäkin pahempi energiantuotantomuoto. Suomen IPCC-ryhmä on vahvistanut, että turpeen päästökerrointa ei ole tarvetta muuttaa. 9 EU:n uusiutuvien energialähteiden lisäämistä koskevassa RES-direktiivissä turvetta tai turpeesta valmistettua dieseliä ei määritelty uusiutuvaksi energialähteeksi. Turpeen tukeminen tulee lopettaa ja turve korvata uusiutuvalla bioenergialla. Jos turpeenpoltto korvattaisiin uusiutuvilla energiamuodoilla, Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin 20 prosenttia. 10 Turpeella tuotetulle lauhdevoimalle myönnetty syöttötariffi on esimerkki markkinoita vääristävästä ohjauskeinosta, joka suosii saastuttavaa teollisuutta ja heikentää uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että turpeen nykyinen, kivihiiltäkin suurempi, päästökerroin on kohdallaan. Samalla kun turpeen energiankäyttöä vähennetään, tulee sen jäljelle jäävä käyttö rajata alueille, joissa haitalliset vaikutukset ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin ja virkistyskäyttöön ovat mahdollisimman vähäisiä. Ensisijaisia kohteita ovat kunnostetut turvemaat ja suopellot. Vuoteen 2020 mennessä turpeen enegiakäytöstä tulee Suomessa luopua kokonaan. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että hallituksen tulee valmistella exit-strategia, jolla turpeen energiankäytöstä voidaan Suomessa luopua. Syöttötariffit tulisi ulottaa myös puu- ja aurinkoenergialle Syöttötariffi eli takuuhintajärjestelmä tulee strategiassa ainakin tuulivoimalle ja biokaasulle. Syöttötariffien käyttöönottoa tulisi kiirehtiä ja sen piiriin tulisi ulottaa myös osin puu- 11 ja aurinkoenergia. Erityisesti metsä- ja muihin biomassapohjaisiin polttoaineisiin perustuva pienen kokoluokan CHP-tuotanto tulisi saada syötötariffin piiriin. Syöttötarifilla tuotettu lisäsähkö voi alentaa sähkön hintaa enemmän kuin tariffin käyttöönotto sitä nostaa, koska lisääntyneen sähköntuotannon takia markkinahinnat painuvat alaspäin. Puun syöttötariffi parantaisi myös sahojen kannattavuutta. Sen sijaan turpeen syöttötariffi tulee poistaa. 9 Suomen IPCC-ryhmän seminaari : Turpeen ilmastovaikutusten arviointi: 10 Turpeen energiakäytön haitat kysymyksiä ja vastauksia: 11 Mahdollisia rajauksia puun syöttötariffiin voisivat olla hakkuutähteet, maatalouden jätteet ja ruoaksi kelpaamattomat energiakasvit ja/tai kaikki uusiutuvalla biomassalla kaasutuskombivoimaloissa (BIGCC) tuotettu sähkö.
5 Windfall-maksun käyttöönottoa tulisi vauhdittaa Strategian mukaan valtioneuvosto arvioi erikseen windfall-voittojen tasaamismahdollisuudet ja tarpeet. Suomen neljä ydinvoimalaa keräävät vuosittain päästökaupan kautta tukiaisia 500 miljoonaa euroa. Päästökaupan hintatukea nauttii koko sähköntuotanto. Sähköyhtiöt saavat lähes kahden miljardin euron verran tukea nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla. 12 Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että windfall-maksun käyttöönottoa kannattaisi vauhdittaa. Windfall-maksun avulla turvattaisiin lisävaroja esimerkiksi energiatehokkuushankkeisiin ja uusiutuvan energian investointituille. VATT:n tekemän tutkimuksen mukaan keskimäärin 75-95% päästöoikeuksien hinnan muutoksista siirtyy sähkön hintaan 13. Näin ollen esim euroa/tco2 päästöoikeuden hinnalla veron suuruus voisi olla euroa/mwh. Veron tuotto olisi siten noin miljoonaa euroa vuodessa. Tarvitaan ilmastolaki ja henkilökohtaiset päästökiintiöt Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että hallituksen strategian osana tarkasteltaisiin mahdollisuutta ottaa käyttöön ilmastolaki vuosittaisista 5 prosentin päästövähennyksistä. Viiden prosentin vuotuiset päästövähennykset riittäisivät 50 prosentin todennäköisyydellä pysymään kahden asteen tavoitteessa ja olemaan näin ilmastotieteen kanssa yhteensopivia (-38% 2020 ja -87% 2050). Valiokunnan lausuntoon tulisi kirjata: Strategian yhteydessä tulee selvittää, miten ilmastolaki käytännössä toimeenpannaan Suomessa" Ilmastolain avulla luotaisiin selkeä päästövähennyspolku elinkeinoelämälle, ja varmistettaisiin päästövähennysten toteutuminen yli hallituskausien. Valtioneuvoston kanslian selvitys 14 osoittaa, että ilmastolain säätämiselle ei ole ylitsepääsemättömiä esteitä. Ympäristöoikeudenmukaisuuden näkökulmasta jokaisella pitäisi olla yhtäläinen oikeus käyttää resursseja ja tuottaa päästöjä. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että strategian yhteydessä selvitetään mahdollisuutta ottaa Suomessa käyttöön henkilökohtaiset päästökiintiöt. Jokaisella suomalaisella tulisi olla päästökiintiö, jonka kokoa voi säädellä oikeuksia myymällä/ostamalla. Erilaisia henkilökohtaisen päästökiintiöiden malleja on selvitetty esimerkiksi Iso-Britanniassa. Selvitysten mukaan ylitsepääsemättömiä teknisiä esteitä henkilökohtaisen päästökiintiön käyttöönottamiseksi ei ole. 15 Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että strategiassa määriteltäisiin ilmastovaikutuksiltaan kestävä sähkönkulutuksen taso henkilöä kohden. Kotitalouden henkilömäärän mukaisen tason 12 Päästökaupan tukiautomaatti nostaa ydinvoiman kannattavuutta (HS ) 13 Honkatukia, Mälkönen, Perrels (2006) Impacts of the European Emission Trade System on Finnish Wholesale Electricity Prices. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Helsinki, E75BAF767E057BB 14 Selvitys Ison-Britannian ilmastolakiehdotuksesta ja alustava arvio vastaavan sääntelyn soveltuvuudesta Suomen oikeusjärjestelmään ( ) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/ Selvityksiä ja lisätietoja Iso-Britanian henkilökohtaisesta päästökauppamallista:
6 ylittävästä osuudesta joutuisi maksamaan valtiolle maksun, jonka tuotto ohjattaisiin päästövähennystoimiin. Näin sähkönkulutuksen vähentämiselle luotaisiin selkeä kannustin. Liikenteessä mahdollisuus suurempiin päästövähennyksiin Liikenteessä on mahdollisuus suurempiin päästövähennyksiin. Suurten kaupunkien joukkoliikennetukea kannattaa korottaa, joukkoliikenteen arvonlisäveroa alentaa ja raideliikennettä lisätä. Lisäksi voitaisiin kokeilla maksutonta julkista liikennettä ja alentaa liikenteen kattonopeuksia. Ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilujen käyttöönottoa keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä tulisi nopeuttaa. Liikenteen hiilidioksidipäästöt saisivat olla vuonna 2020 enintään 10,9 miljoonaa tonnia. Nyt vuotuisat päästöt ovat noin 13 miljoonaa tonnia ja ilman uusia toimia niiden arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 13,9 miljoonaan tonniin. Näin ollen vähennystarve on vuonna 2020 noin 2,5-3 miljoonaa tonnia. Alla olevassa taulukossa (taulukko 1) on esitetty millä toimenpiteillä minkäkin suuruisiin päästövähennyksiin voidaan päästä. Taulukossa on liikennepoliittisessa selonteossa mukana ollut VTT:n arvio sekä Suomen luonnonsuojeluliiton arvio.
7 Taulukko 1 Esimerkkejä keinoista liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Keino VTT Mt Suomen luonnonsuojeluliitto Mt Vuosittain noin 0,2 miljoonaa Tiukempia kaavamääräyksiä Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 0,2 0,5 tonnia (0,5 miljoonaa tonnia) Joukkoliikenteen edistäminen Vuosittain noin 0,2 miljoonaa tonnia (raideliikenteen investointeja suosimalla) 0,2 - Raideliikenteen investoinnit (0,2 Mt) - Suurten kaupunkien joukkoliikennetuen korotus (0,1 Mt) - Joukkoliikenteen arvonlisäveron alennus (0,1 Mt) - Ilmainen joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla (0,2Mt) 0,6 Biopolttoaineet Riippuen biopolttoaineiden elinkaaren aikaisten päästöjen määrästä (0,5-1,5 Mt vuodessa) 1,0 Riippuen biopolttoaineiden elinkaaren aikaisten päästöjen määrästä (0,5-1,5 Mt vuodessa) Noin 2 Mt vähenemä 2050 Noin 0,7 Mt vuoteen Ajoneuvoteknologian hyödyntäminen 0,7 mennessä 2020 mennessä 0,7 Mt vuodessa vuoteen Liikenteen hinnoittelu 0-1,4 Mt vuodessa 0, mennessä Noin 2 Mt vähenemä 2050 Noin 0,7 Mt vuoteen 2020 Vaikuttaminen asenteisiin 0,7 mennessä mennessä 1,0 0,7 0,7 0,7 Polttoaineveron korotus??? 0,0 0,1 Kattonopeuksien asettaminen??? 5 prosentin 0,0 päästövähennykset vuoteen 0, mennessä Autoveron neutraalitaso 130g/km??? 0,0 0,1 Työsuhdeautoilu??? 0,0 - Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten tason lasku - Vapaan autoedun poistaminen - Ilmaisten autopaikkojen verotus Kevyen liikenteen edistäminen??? 0,0 - Kevyen liikenteen väylät - Kaupunkipyörät - Turvallisuus 0,1 - Pysäköinti, kuljettaminen julkisissa kulkuneuvoissa Yhteensä (Mt) vuonna ,5 5,3 Liikennesektorin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kansallisella tasolla voimakkaampaa taloudellista ohjausta ja vaikuttamista liikennetarpeen vähentymiseen mm. joukkoliikennettä kehittämällä ja lipputukea lisäämällä, sekä yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Suomen luonnonsuojeluliitto katsookin, että suurten kaupunkien joukkoliikennetukea tulisi korottaa samalla kun joukkoliikenteen arvonlisäveroa tulisi laskea. Myös Pohjois-Suomessa pitkillä bussimatkoilla kokeiltua hintoja laskevaa vyöhykehinnoittelua kannattaa laajentaa muuhun linja-autoliikenteeseen. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilut keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä. 0,1
8 Joukkoliikenteen maksuttomuutta tai voimakkaita hinnan alennuksia eri kaupungeissa tulisi kokeilla. Joukkoliikenteen maksuttomuus esimerkiksi Helsingissä lisäisi julkisilla liikennevälineillä tehtyjä matkoja 30 prosenttia ja vähentäisi autoilua Helsingin keskustassa yhdeksän prosenttia. 16 Maarianhaminassa on saatu hyviä kokemuksia maksuttomasta joukkoliikenteestä. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää myös tiukempien nopeusrajoitusten kokeilua. Kattonopeuksien kokeilu voitaisiin aloittaa pitämällä talvinopeusrajoitukset voimassa ympäri vuoden. Näin voitaisiin vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin on aiemmin arvioitu. Tampereen teknillisen yliopiston erikoistutkija Hanna Kalenoja tarkisti Tekesin Climtech-hankkeessa tehdyt arviot päästövähennyksistä. Kalenoja arvioi, että päästövähennykset olisivat yli kaksinkertaiset aiempaan arvioon verrattuna. Kattonopeuksilla saataisiin Suomen henkilöliikenteen vuotuisista päästöistä vähennettyä viitisen prosenttia. Vaikutus olisi moninkertainen verrattuna tähän mennessä päätettyihin biopolttoainetavoitteisiin. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että myös autoedun verottaminen ajoneuvon päästöjen mukaan sekä junaratojen kunnossapidon ja uusien ratojen määrärahan korotus olisivat omiaan edistämään liikennesektorilla tarvittavia päästövähennyksiä. Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto esittää polttoaineveron korotusta nykytasosta 40 senttiä/litra. Auton hankintaveron on noustava jo nykyisillä keskivertoautoilla, ei laskettava. Autoveron neutraalitaso tulisi asettaa tasolle 130 g/km. Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten taso olisi laskettava kustannuksia vastaavaksi. Vapaan autoedun poistaminen ja työnantajien tarjoamien ilmaisten autopaikkojen etuuden verotus tulisi myös ottaa käyttöön. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää biokaasujakeluverkoston edistämistä esimerkiksi jakeluvelvoitelailla, jonka Ruotsi on ottanut käyttöön vuonna Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että suurten bensa-asemien on myytävä vähintään yhtä biopolttoainetta, esimerkiksi biokaasua. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää myös parantamalla kevyen liikenteen väylien verkostoa ja kunnossapitoa sekä luomalla kattava kaupunkipyörien verkosto. Näin mahdollistettaisiin se, että yhä suurempi osa matkoista voitaisiin tehdä kevyttä liikennettä hyödyntäen. Mahdollistamalla myös pyörien pysäköinnin ja säilytyksen sekä kuljettamisen joukkoliikenteessä parannettaisiin tilannetta entisestään. Pyöräilyliikennettä edistetään myös parantamalla turvallisuutta esimerkiksi rajoittamalla moottoriliikenteen määrää ja alentamalla nopeuksia. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää erillisen valtioneuvoston kevyen liikenteen strategian tekemistä kevyen liikenteen edellytysten parantamiseksi. Rakentamisessa ja maataloudessa mahdollisuus suurempiin päästövähennyksiin Rakentamisessa ja asumisessa on mahdollisuus voimakkaampiin päästövähennyksiin. Uusien rakennusten tulisi vuonna 2012 tyypistä riippuen kuluttaa % vähemmän energiaa kuin vuoden 2003 normien mukainen talo. Kaavaohjauksella rakennukset voidaan saada käyttämään 16 Strategista liikennesuunnittelua tekevä konsulttiyritys Strafica.
9 uusiutuvaa energiaa. Lisäksi tarvitaan käyttäjäkohtaiset sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen mittarit. Maataloudessa on useita päästöjen vähennysmahdollisuuksia liittyen elintarvikkeiden kulutukseen. Paljon kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaville elintarvikkeille, kuten lihalle, juustolle ja talvella kasvatetuille kasvihuonevihanneksille, tulisi asettaa erillinen haittavero tupakan ja alkoholin tapaan. Ruuan ALV tulisi porrastaa ympäristövaikutusten mukaan ja pakkauksiin tulisi saada ilmastomerkinnät. Jätteen hävittämitarkoituksessa tehtävää polttoa ei tule edistää. Jätteen hävittämitarkoituksessa tehtävää polttoa ei tule edistää. Energiahyödyntäminen on perusteltua vain poikkeustapauksissa, jos se on ilmaston ja muiden ympäristötavoitteiden kannalta perusteltua. Tällöinkin jätteen energiahyödyntämisen tulee perustua sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä korvata paikkakunnan kokonaisratkaisussa fossiilista energiaa. Jätteenpolttolaitokset tulisi saada päästökaupan piiriin tai asettaa niille kansallinen vero (esim. 60 e/t). Edullisin jäte on syntymätön jäte. Jätteenpolton sijaan kannattaa kiinnittää huomiota jätteen synnyn ehkäisyyn esimerkiksi ottamalla käyttöön luonnonvaraveroja. Lisäksi voidaan tehostaa biojätteen erilliskeräystä ja biokaasulaitosten ja kaatopaikkakaasujen hyödyntämistä. Maataloustuotannossa syntyvä biojäte on hyödynnettävä biokaasuna eikä poltettavana energiajätteenä. Muita asioita Vuotoksen ja Kollajan osalta asia on loppuun käsitelty. Luonnon monimuotoisuudelle tuhoisia allashankkeita ei pidä toteuttaa. EU:n liikenteen biopolttoainetta koskeva 10 prosentin tavoite tulee toteuttaa kotimaisilla jäte- ja sivuvirtaresursseilla sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetulla sähköllä. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää ongelmallisena, että strategian valmistelussa ministerityöryhmä kuuli tutkimuslaitosten lisäksi vain metsäteollisuuden ja isojen energiayhtiöiden näkemyksiä. Sen sijaan energiatehokkuustoimijoita, uusiutuvia energialähteitä edistäviä tahoja tai ympäristöjärjestöjä ei strategiaa laadittaessa ministerityöryhmä noteerannut. Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Eero Yrjö-Koskinen toiminnanjohtaja Lisätietoja: Ilmastovastaava Leo Stranius Suomen luonnonsuojeluliitto ry
10 LIITE Strategiassa esitetyt ja tunnistetut uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet Energialähde (TWh) Strategian tavoite VTT:n arvio 17 (TWh) (TWh) Vesivoima 2,7 1-2 Kierrätyspolttoaineet ja 1,6 4 biokaasut Metsähake 13, Puun pienkäyttö, pelletit2, ja peltobiomassat, hake kiinteistöissä, maatalouden jätteet, energiakasvit Lämpöpumput 2,6 2-5 Tuulivoima 5,9 10 Aurinkolämpö 0 0,5 Yhteensä 28,9 (TWh) 34,5-54,5 (TWh) 17 (1) VTT:n Satu Helynen ilmasto- ja energiastrategian ministerityöryhmä (strategia, s.119)
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotKaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto
Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikan ohjauskeinot
Ilmasto- ja energiapolitiikan ohjauskeinot TEM asiantuntijaseminaari 29.2.2008 Leo Stranius Energia- ja ilmastovaliokunnan puheenjohtaja 1 Esityksen sisältö Energiatehokkuutta energiaverotuksella Ilmastolaki
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotSähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
LisätiedotToimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä
Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotLiikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotBiokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö
Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotGREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 17.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Eduskunnan ympäristövaliokunta suojeluasiantuntija, Otto Bruun
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma Eduskunnan ympäristövaliokunta 26.10.2017 suojeluasiantuntija, Otto Bruun Ilmastonmuutoksen ratkaisun vuodet trooppiset metsät kääntyneet päästölähteiksi Mitä Suomessa
LisätiedotLausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotSuomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen
Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna
Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 18.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti
Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari
Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotMitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
LisätiedotEU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään
EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotKiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa
Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotLämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus
Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotTiemaksujen selvittämisen motiiveja
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotPäästötodistus Arvioitava: Suomen hallitus 6.11.2008
Päästötodistus Arvioitava: Suomen hallitus 6.11.2008 Tämä päästötodistus arvioi sitä, miten hallituksen ilmasto- ja energiastrategia vastaa akuutteihin ympäristö- ja energiahaasteisiin. Aihe Päästövähennysten
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotHallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp
HE laeiksi * biopolttoöljyn käytön edistämisestä * biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä * biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 :n muuttamisesta
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotKohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010
Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia
LisätiedotVuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset
Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Suomen energiaekonomistien ja metsäekonomistiklubin kevätseminaari, Energiavirasto 6.4.2017 Pekka Ripatti ja Olli Mäki Kenen tiedoilla
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Eduskunnan talousvaliokunta, 15.3.2017 Tiina Koljonen, tutkimustiimin
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.
Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotKeinot pääp. Kolme skenaariota
Keinot pääp äästöjen vähentämiseksi Kolme skenaariota Poliittinen haaste on valtava! IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset Kolme skenaariota 1. IPCC, hallitustenvälinen
LisätiedotEnergiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet
Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:
Lisätiedot