Riihimäen seudun tehokkaat henkilökuljetukset yhteistyötä lisäämällä ja raja-aidoista luopumalla

RAPORTTEJA 125 2015 Riihimäen seudun tehokkaat henkilökuljetukset yhteistyötä lisäämällä ja raja-aidoista luopumalla PEKKA VÄHÄTÖRMÄ SONJA AARNIO ANNE HERRANEN 1

Riihimäen seudun tehokkaat henkilökuljetukset yhteistyötä lisäämällä ja rajaaidoista luopumalla PEKKA VÄHÄTÖRMÄ SONJA AARNIO ANNE HERRANEN

RAPORTTEJA 125 2015 RIIHIMÄEN SEUDUN TEHOKKAAT HENKILÖKULJETUKSET YHTEISTYÖTÄ LISÄÄMÄLLÄ JA RAJA-AIDOISTA LUOPUMALLA Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Anne Herranen Kansikuva: Pekka Vähätörmä Kartat: CGI Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2015 (Aineiston kopiointi ilman CGI Suomi Oy:n lupaa on kielletty) Tilastokeskus, Ruututietokanta 2013 ISBN 978-952-314-375-3 (PDF) ISSN 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-375-3 www.ely-keskus.fi/julkaisut www.doria.fi/ely-keskus

Sisältö 1. Alkusanat... 2 2. Johdanto... 3 Työn sisältö ja tavoitteet... 3 Lähtökohtien selvittäminen... 3 Esitys uudesta palvelutasosta... 4 Paikallisliikennesuunnitelma... 4 Aineistot ja menetelmät... 4 3. Suunnittelualue... 5 Väestö... 5 Työmatkojen suuntautuminen... 6 Suunnittelualueen sisäinen pendelöinti... 6 Pendelöinti suunnittelualueen ulkopuolelle... 6 Oppilaitokset... 7 Opiskelumatkojen suuntautuminen... 7 4. Kuntien kuljetukset... 10 Hausjärvi... 10 Koulukuljetukset... 10 Palvelu- ja asiointiliikenne... 10 Sosiaalitoimen kuljetukset... 10 Loppi... 11 Koulukuljetukset... 11 Palvelu- ja asiointiliikenne... 11 Sosiaalitoimen kuljetukset... 12 Riihimäki... 13 Koulukuljetukset... 13 Sosiaalitoimen kuljetukset... 13 5. Riihimäen sisäinen joukkoliikenne... 14 Riihimäen paikallisliikenne... 14 Paikallisliikenteen muutostarpeet... 16 Riihimäen palveluliikenne... 19 Työnjako paikallis- ja seutuliikenteen välillä... 21 6. ELY-keskuksen hallinnoima liikenne... 25 Lipputuotteet... 26 Palvelutaso 2010 2016... 27 Muutokset tarjonnassa... 28 Kuntien palvelutasotarpeet... 28 Hausjärvi... 28 Hyvinkää... 29 Loppi... 29 Riihimäki... 29

7. Ehdotus tulevaksi seutuliikenteen palvelutasoksi... 31 Uudet palvelutasoluokat... 31 8. Hankintasuunnitelma 2016... 36 9. Siirtymäajan jälkeiset hankinnat... 40

1. Alkusanat Työssä on asetettu Riihimäen seudullisen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet nykyisen, aikavälille 2010 2016 asetetun palvelutason jälkeiseen aikaan. Palvelutasomäärittelyssä on sovellettu uutta Liikenneviraston julkaisun 31/2015 mukaista joukkoliikenteen palvelutason määrittelyohjetta. Ohjeen mukaisesti määritellyn palvelutason lisäksi työssä esitetään alueen kaikkien avoimien henkilökuljetusten muodostama seudullinen palvelutaso, johon on otettu muukaan myös ne liikenteet, joiden asiakaspohja ei täytä palvelutasoluokitellun joukkoliikenteen mukaisia numeerisia kriteerejä. Käytännössä tämä tarkoittaa kyliä tai tiesuuntia joiden asukasluku on alle 650. Lisäksi työn aikaan on otettu kantaa suunnittelualueella vuonna 2015 päättyneiden Uudenmaan ELYkeskuksen toimivaltaan kuuluneiden liikenteiden toteutukseen sekä laadittu hankintasuunnitelma vuonna 2016 päättyvien liikenteiden toteutuksesta jatkosta. Näiden akuuttien tarpeiden lisäksi työn lopussa ideoitiin uudenlaista, nykyistä voimakkaammin eri toimijoiden tarpeita huomioivaa tapaa suunnitella ja kilpailuttaa alueen joukkoliikennettä ja henkilökuljetuksia alueellisina kokonaisuuksina innovaatiokumppanuuteen perustuvaa hankintaprosessia hyödyntäen. Palvelutason mukaisen liikenteen järjestämisen rahoituksen osalta Uudenmaan ELY-keskus esitti linjauksen, jonka mukaan ELY-keskus ei jatkossa maksa suoraan ostokorvausta vain toisten toimivaltaisten viranomaisten alueita palvelevan liikenteen liikenteenharjoittajille, vaan tällaisten liikenteiden rahoitus hoidetaan valtionavustuksilla. Suunnittelualueella tämä koskee sekä toimivaltaisten Riihimäen ja Hyvinkään sisäisiä liikenteitä, mutta myös kuntarajan ylittäviä liikenteitä, jos liikennöinti tapahtuu kokonaisuudessaan toimivaltaisten kuntien alueella. Tämän työn ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt kunnista sekä ELY-keskuksesta: Seppo Nikkanen, Uudenmaan ELY-keskus puheenjohtaja Heikki Hyvärinen, Uudenmaan ELY-keskus Anitta Hietaniemi, Hausjärven kunta Markku Torttila, Hausjärven kunta Kimmo Kiuru, Hyvinkään kaupunki Arja Hietanen, Hyvinkään kaupunki Maarit Kaartokallio, Hämeenlinnan kaupunki Pekka Leppänen, Lopen kunta Asko Määttänen, Mäntsälän kunta Toni Haapakoski, Riihimäen kaupunki Anna-Maija Jämsén, Riihimäen kaupunki Kimmo Männistö, Riihimäen kaupunki Kristiina Kalliovalkama, Riihimäen kaupunki Merja Viitanen, Riihimäen kaupunki Pirjo Karhunen, Riihimäen kaupunki Pekka Vähätörmä, Ramboll Finland Oy Ohjausryhmä on kokoontunut työn aikana kuusi kertaa. Projektiryhmän lisäksi Riihimäen sisäisiä liikenteitä koskevia asioita on työstetty ELY-keskuksen ja Riihimäen kaupungin edustajista muodostetussa paikallis- ja palveluliikennetyöryhmässä, joka on kokoontunut neljä kertaa. Työtä on esitelty luonnosvaiheessa alueen liikennöitsijöille. Lisäksi matkustajien, opiskelijoiden ja suurimpien yritysten tarpeita on selvitetty työn aikana opiskelijatyönä toteutetun kyselyn avulla. Konsulttina työssä on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet Pekka Vähätörmä, Sonja Aarnio ja Anne Herranen. 2

2. Johdanto Työn sisältö ja tavoitteet Riihimäen seudun (Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi, Riihimäki) henkilökuljetusten tehostamishankkeen sisältö muodostuu kolmena eri ajankohtana tehtävien hankintojen valmistelusta. Työn ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin keräämään ja analysoimaan tietoja joiden pohjalta voitiin ottaa kantaa vuonna 2015 päättyvien liikenteiden toteutukseen jatkossa. Vuonna 2016 päättyvistä liikenteistä merkittävin on Riihimäen paikallisliikenne. Paikallisliikenteen lisäksi myös kuntien välisiä vuoroja on päättymässä. Näitä liikenteitä korvaavia hankintoja valmisteltaessa muodostettiin myös esitys uudesta joukkoliikenteen palvelutasosta. Vuosien 2015 ja 2016 hankintasuunnitelmien valmistumisen jälkeen muodostettiin yleisemmällä tasolla näkemys Riihimäen seudun henkilökuljetusten järjestämisestä tulevaisuudessa huomioiden seudun maankäytön ja liikenteen kehityskuva. Tämän työvaiheen tukena toimi palvelutasomäärityksen lisäksi samanaikaisesti käynnissä oleva Riihimäen seudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Kuva 1 Selvityksen työvaiheet rakentuvat hankintojen valmistelun ympärille. Lähtökohtien selvittäminen Selvitystyö aloitettiin joukkoliikenteen ja muiden henkilökuljetusten lähtökohtien selvittämisellä ja nykytilan analyysilla. Analyysissa huomioidaan muun muassa liikennetarve ja sen kehittyminen, koulu- opiskelu- ja työmatkojen suuntautuminen, palveluverkon ja maankäytön kehittyminen sekä liityntä kaukoliikenneyhteyksiin. Nykytila-analyysin tavoitteena oli selvittää voisiko kuljetuksia hoitaa jatkossa aiempaa enemmän kaikille avoimella joukkoliikenteellä, jonka hankinnat kytkettäisiin seudullisten liikenteiden hankintaan. Työssä tarkasteltiin tarkemmin seuraavia kuntarajat ylittäviä yhteyksiä: Loppi-Riihimäki, Riihimäki-Hyvinkää, Riihimäki-Mäntsälä, Riihimäki-Oitti, Loppi-Helsinki sekä Riihimäki-Tervakoski. 3

Esitys uudesta palvelutasosta Lähtökohtien ja nykytilan perusteella analysoitiin keskeiset muutostarpeet ja määritettiin Riihimäen seudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet. Palvelutason määrittely on yksi joukkoliikenteen kehittämisen tärkeimpiä vaiheita, koska myöhemmät ratkaisut, kuten liikennetarjonnan määrä sekä liikennöintiajat ja kustannukset muodostuvat pitkälti määritettyjen tavoitteiden perusteella. Tavoitteiden määrittämisen yhteydessä arvioitiin karkealla tasolla kustannusvaikutuksia nykyiseen tilanteeseen nähden. Palvelutasomäärittelyn päämääränä ovat yksiselitteiset tavoitteet. Palvelutasotavoitteet on tärkeää määritellä tasolle, jolla osapuolet voivat sitoutua niiden toteuttamiseen. Paikallisliikennesuunnitelma Osana työtä toteutettiin Riihimäen paikallisliikenteen ja siihen integroidun palveluliikenteen suunnittelu. Nykyisen linjaston muutostarpeita analysoitaessa huomioitiin kaupungin omien näkemysten lisäksi muun muassa seuraavat asiat: lähiliikenteen hyödyntämismahdollisuudet lähijunaliikenteen tarjonta koulukuljetusten tarpeet muiden lakisääteisten kuljetusten tarpeet väestö- ja työpaikkakeskittymät sekä niihin tulossa olevat suuremmat muutokset, jotka ovat tiedossa. Työvaiheen tuloksena esitettiin linjastomuutoksia, jotka parantavat Merkoksen alueen saavutettavuutta ja parantavat koululaisten yhteyksiä. Aineistot ja menetelmät Selvityksen lähtöaineistoksi on koottu tiedot nykyisistä liikennepalveluista: siirtymäajan liikennöintisopimusten perusteella ajettavan joukkoliikenteen reitit ja aikataulut sekä sopimusten voimassaolo ostoliikenteen (kunnat, ELY-keskus) reitit ja aikataulut kustannustiedot kuntien ja ELY-keskuksen ostamasta joukkoliikenteestä. ELY-keskuksen hankkimien liikennepalveluiden osalta tiedot on saatu suoraan VALLU-luparekisteristä. Kuntien hankkimien liikennepalveluiden osalta tietoja on saatu suoraan kunnista. Kuljetuspalveluita koskevien tietojen lisäksi työssä on hyödynnetty erilaisia väestön sijoittumista, työssäkäyntiliikenteen suuntautumista sekä maankäyttöä ja infraa kuvaavia paikkatieto- ja tilastoaineistoja. 4

2015 2020 2025 2030 2035 2040 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2015 2020 2025 2030 2035 2040 3. Suunnittelualue Suunnittelualue muodostuu Riihimäen seutukunnasta sekä Hyvinkään kaupungista. Riihimäen seutukuntaan kuuluvat Riihimäen kaupungin lisäksi Hausjärven ja Lopen kunnat. Riihimäki ja Hyvinkää sijaitsevat valtatien 3 sekä pääradan varressa. Suunnittelualueen läpi poikittaissuunnassa kulkevat merkittävimmät väylät ovat Hyvinkään keskustan eteläpuolella kulkeva valtatie 25 sekä kantatie 54, joka yhdistää Hausjärven, Riihimäen sekä Lopen keskustat toisiinsa. Riihimäen ja Hyvinkään keskustojen välinen matka on alle 15 km. Lopen sekä Hausjärven keskustoista on noin 20 km matka Riihimäen keskustaan. Ruututietokanta 2013 Kuva 2 Suunnittelualueen päätieverkko sekä väestön sijoittuminen Väestö Suunnittelualueella väestömäärä on yhteensä noin 93 000 asukasasta, joista 50 % asuu Hyvinkäällä ja reilu 32 % Riihimäellä. Hausjärvi ja Loppi ovat asukasmäärältään melko samansuuruisia kuntia. Vuonna 2015 tehdyn väestöennusteen mukaan suunnittelualueen väestömäärä jatkaa kasvamistaan ja vuonna 2040 suunnittelualueella tulee olemaan lähes 100 000 asukasta. Hausjärven ja Lopen osalta väestönlisäys on noin 3 %. Riihimäellä väestönlisäys on vajaa 8 % ja Hyvinkäällä noin 9 %. Kunta Väestö Väestöennuste 06/2015 2040 Hausjärvi 8 820 9 059 Hyvinkää 46 512 50 746 Loppi 8 267 8 553 Riihimäki 29 340 31 585 Yhteensä 92 939 99 743 10000 Hausjärvi 10000 Loppi 50000 Hyvinkää 50000 Riihimäki 8000 8000 40000 40000 6000 6000 30000 30000 4000 4000 20000 20000 2000 2000 10000 10000 0 0 0 0 yli 65-v. 15-64-v. yli 65-v. 15-64-v. yli 65-v. 15-64-v. yli 65-v. 15-64-v. alle 15-v. alle 15-v. alle 15-v. alle 15-v. Kuva 3 Kuntien väestöennusteet 2040 (Tilastokeskus 2015) 5

Työmatkojen suuntautuminen Suunnittelualueen sisäinen pendelöinti Suunnittelualueen sisällä työmatkat suuntautuvat vahvasti Hyvinkäälle ja Riihimäelle. Suunnittelualueen sisällä pendelöivien määrä on yhteensä noin 5500. Suurin työmatkalaisten virta kulkee Hyvinkään ja Riihimäen välillä, jossa pendelöivien määrä oli vuoden 2012 tietojen perusteella noin 2300. Hausjärven ja Riihimäen välillä pendelöivien määrä oli noin 1100. Muilla yhteysväleillä määrä jäi alle 1000 pendelöijään. Kuva 4 Pendelöivien määrä suunnittelualueen sisällä (Tilastokeskus 2012) Pendelöinti suunnittelualueen ulkopuolelle Yliseudullinen pendelöinti suuntautuu vahvasti etelään, varsinkin pääkaupunkiseudulle. Erityisesti Riihimäeltä ja Hyvinkäältä pääkaupunkiseudulle pendelöiviä on runsaasti. Suunnittelualueen pohjoispuolella pendelöinti suuntautuu Hämeenlinnaan. Vuoden 2012 tietojen perusteella suunnittelualueen kunnista Hämeenlinnaan pendelöivien määrä oli yhteensä lähes 1000. Kuva 5 Pendelöinti pääkaupunkiseudulle (Tilastokeskus 2012) 6

Oppilaitokset Suunnittelualueella oppilaitokset keskittyvät vahvasti Hyvinkään sekä Riihimäen keskustoihin. Ammattioppilaitos Hyria tarjoaa kattavasti ammatillista koulutusta sekä Hyvinkäällä että Riihimäellä. Hyvinkäällä toimiva Laurean ammattikorkeakoulu sekä Riihimäellä toimiva Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) toimipiste tarjoavat mahdollisuuden korkeakouluopintoihin. Suunnittelualueen jokaisessa kunnassa toimii oma lukio, joten toisen asteen koulutuksen suorittaminen on mahdollista myös kotikunnassa. Kuva 6 Suunnittelualueen oppilaitokset Opiskelumatkojen suuntautuminen Opiskelumatkojen suuntautumista tarkasteltiin hyödyntäen vuoden 2015 tietoja opiskelupaikkojen vastaanottamisesta. Kuvissa 7 ja 8 on esitetty miten alueen kunnissa vastaanotetut opiskelupaikat jakaantuva Riihimäen ja Hyvinkään ammattikorkeakoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten välillä. On huomioitava, että tarkastelussa on mukana vain yhden vuoden tiedot opiskelupaikkojen vastaanottamisesta. Tilastot voivat vaihdella huomattavastikin eri vuosien välillä. 7

Toisen asteen opiskelupaikkojen vastaanottoa tarkasteltaessa havaitaan, että Hausjärveltä ja Lopelta suunnataan pääsääntöisesti opiskelemaan Riihimäelle. Hausjärveltä kuitenkin suuntaa opiskelijoita myös Hyvinkäälle selvästi enemmän kuin Lopelta. Suunnittelualueen pohjoispuolelta Riihimäelle suuntaavien opiskelijoiden määrä on melko vähäinen. Selkeästi enemmän opiskelijoita suuntaa Hyvinkäälle suunnittelualueen eteläpuolelta. Erityisesti Nurmijärveltä tulee merkittävä määrä toisen asteen opiskelijoita. Myös Tuusulasta ja Mäntsälästä opiskelijoita tulee jonkin verran Tilastojen mukaan Riihimäen ja Hyvinkään ympäryskunnista tulee melko vähän uusia opiskelijoita kaupunkien korkeakouluihin. Korkeakouluihin tulee yleisesti opiskelijoita laajalta alueelta, joten yksittäiset kunnat eivät erityisesti nouse esille. On myös huomioitava, että korkeakouluopiskelijoista suuri osa muuttaa opiskelupaikkakunnalle eli korkeakouluopiskelijat käyttävät vähemmän seudullista joukkoliikennettä kuin toisen asteen opiskelijat, joista merkittävä osa asuu vielä opiskelujen aikana kotona. Toisen asteen opiskelijat ovatkin merkittävä joukkoliikenteen käyttäjäryhmä, sillä useat kulkevat päivittäin opiskelemaan toiselle paikkakunnalle eikä oman auton käyttö ole useinkaan kannattava tai edes mahdollinen vaihtoehto. Kelasto -tietopalvelun mukaan suunnittelualueen kunnissa asuvia, päivittäin yli 10 Kulkutapa kilometrin pituisia opiskelumatkoja tekeviä, Kunta Itse joille maksettiin koulumatkatukea, oli vuonna Linja-auto Juna Muu järjestetty 2014 kaikkiaan 1439 henkilöä. Näiden lukumäärät kulkutavan mukaan eriteltynä on Hausjärvi 64 64 75 - Hyvinkää 110 260 149 25 esitetty oheisessa taulukossa. Seutuliikenteen linja-autoa opiskelumatkoillaan käyttä- Loppi 204 7 76 - vät eniten loppelaiset opiskelijat. Taulukon Riihimäki 71 193 111 30 muu -sarakkeen opiskelijat käyttävät paikallisliikennettä tai paikallisliikenteen ja junan Yhteensä 449 524 411 55 yhdistelmää. Kuva 7 Hyvinkään, Riihimäen Forssan ja Hämeenlinnan toisen asteen oppilaitosten tarjoamien opiskelupaikkojen vastaanotto kotikunnittain suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä vuonna 2015. Numerot kuvaavat yhden vuoden oppilasmäärää. (Opetushallinnon tilastopalvelu) 8

Kuva 8 Hämeen ammattikorkeakoulun sekä Laurea-ammattikorkeakoulun tarjoamien opiskelupaikkojen vastaanotto kotikunnittain suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä vuonna 2015. Numerot kuvaavat yhden vuoden oppilasmäärää. (Opetushallinnon tilastopalvelu) 9

4. Kuntien kuljetukset Hausjärvi Koulukuljetukset Hausjärven kunnassa koulukuljetuksen piiriin kuuluvia peruskoululaisia oli yhteensä 430 keväällä 2015. Kuljetusoppilaista lähes 90 % kulkevat koulumatkansa linja-autolla. Oppilaista vain 2 % kuljetetaan taksilla. Hausjärven koulukuljetusperiaatteet on esitetty viereisessä taulukossa. Luokkaasteet Koulumatkan pituus 0-3 lk. > 3 km 4-9 lk. > 5 km Hausjärven kunta osallistuu koulukuljetusvuorojen kustannuksiin seuraavilla yhteysväleillä: Hyvinkää-Monni-Nyry-Kuru-Hikiä-Oitti Ryttylä-Turkhauta-Kara-Oitti Haminkylä-Mommila-Oitti Hyvinkää-Monni. Liikennöitsijänä toimii Ventoniemi Oy ja nykyiset sopimukset ovat voimassa lukuvuoden 2015 2016. Liikenteen sopimushinta on 239 670 /vuosi. Koulukuljetusvuorot ovat avointa joukkoliikennettä myös muille käyttäjille, täydentäen ELY:n toimivaltaan kuuluvan liikenteen tuottamaa palvelua. Hausjärven koulukuljetuksissa hyödynnetään lisäksi Ventoniemen sekä ML-Charterin avoimen joukkoliikenteen vuoroja mahdollisuuksien mukaan. Palvelu- ja asiointiliikenne Erillinen asiointiliikenne on lakkautettu ja toistaiseksi yhteydet haja-asutusalueelta kuntakeskukseen hoituvat avoimena joukkoliikenteenä ajettavilla koulukuljetuksilla. Sosiaalitoimen kuljetukset Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuksista on Kanta-Hämeen aluetaksin kanssa yhdistelysopimus, jossa nämä matkat tilataan keskitetysti aluetaksin välityspalvelusta ja yhdistellään mahdollisuuksien mukaisesti. Muita soten henkilökuljetuksia ovat päivätoiminnan ja saunapalvelun kuljetukset. Ajallisesti nämä osuvat koulukuljetusten kanssa päällekkäin, mutta eivät kuitenkaan pääsääntöisesti sovellu yhdistettäväksi koulukuljetuksiin. Kalustokooksi näihin kuljetuksiin riittää tilataksi. 10

Loppi Koulukuljetukset Lopella koulukuljetettavia oppilaita oli keväällä 2015 yhteensä 450, joista 37 % kulkivat koulumatkansa linja-autolla. 29 % oppilaista kulki osan koulumatkoistaan palvelulinjalla ja osan taksilla. Täysin taksikuljetuksessa olevien oppilaiden määrä on vähäinen. Palvelulinjojen autoja hyödynnetään koulukuljetuksissa kattavasti ja koulukuljetukset ovatkin osa päivittäistä palveluautojen ohjelmaa. Luokkaasteet Koulumatkan pituus 0-2 lk. > 3 km 3-9 lk. > 5 km Lopen kunta hankkii ostoliikenteenä kolme linja-autolla ajettavaa koulukuljetusvuoroa Vojakkalan ja Mustajoen suunnilta. Ostoliikennevuorot ovat kaikille avointa joukkoliikennettä ja ne ovat kytköksissä alueella liikennöivien avoimen liikenteen autojen kiertoihin. Keväällä 2015 ostoliikennevuorojen kustannukset olivat 370 /pv (alv 0 %). Avointa joukkoliikennettä hyödynnetään yläkoulun oppilaiden kuljetuksissa. Yläkoulun kuljetusoppilaista pääosa eli noin 160 180 oppilasta kulkevat avoimen joukkoliikenteen bussivuoroilla Läyliäisten ja Launosten taajamien suuntiin. Suurin osa koulukuljetuksien kustannuksista muodostuu palveluliikenteellä hoidettavista kuljetuksista. Vuoden 2014 koulukuljetuskustannukset palveluautojen osalta olivat reilu 670 000. Kunnassa on tavoitteena, että koulukuljetuksiin oikeutetut oppilaat kuljetetaan ensisijaisesti avoimen joukkoliikenteen linja-autovuoroilla sekä palvelulinjoilla. Joukkoliikenne huomioidaan myös pienkalustolla tuotettavia koulukuljetuksia suunniteltaessa ja pienemmillä autoilla järjestetään syöttökuljetuksia varsinaisen joukkoliikenteeseen. Taksikuljetuksia käytetään vain, jos edellä mainitut kuljetusmuodot eivät ole käytettävissä. Palvelu- ja asiointiliikenne Lopella on toiminnassa kolme palvelulinjaa, jotka ovat Pilpala, Läyliäinen sekä Vojakkala. Palvelulinjojen tarkoituksena on taata kuntalaisille perusasiointiyhteydet Lopen kirkonkylälle ja takaisin. Palveluautoja hyödynnetään päivittäin koulukuljetuksissa ja palveluliikenteessä on lähtökohtana hyödyntää mahdollisuuksien mukaan koululaiskuljetuksia. Lisäksi ajetaan koulukuljetuksista erillisiä ja niitä täydentäviä asiointivuoroja, joiden tarkoituksen on mahdollistaa kunnan sivukylissä asuville viikoittainen lyhyempi asiointiaika kirkonkylällä. Oheisessa kartassa on esitetty palveluautojen reitistö, joka sisältää sekä koulukuljetukset että erilliset asiointivuorot. Koulukuljetusten yhteydessä tarjottu palveluliikenne ei tuo kunnalle lisäkustannuksia, sillä vuorot ajettaisiin joka tapauksessa. Erillisellä asiointivuorolla viikoittainen kilometrimäärä on ollut 200 400 km ja kertyneet kustannukset ovat olleet noin 200 500 /viikko. Karkeasti arvioitu asiakasmäärä asiointivuoroilla on keskimäärin ollut 240 asiakasta kuukaudessa 11

Kuva 9 Lopen palveluliikenteen reitit Sosiaalitoimen kuljetukset Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuksista on Kanta-Hämeen aluetaksin kanssa yhdistelysopimus, jossa nämä matkat tilataan keskitetysti aluetaksin välityspalvelusta ja yhdistellään mahdollisuuksien mukaisesti. Päivätoiminnan kuljetukset hoidetaan soveltuvilta osin palveluliikenteellä, mutta myös täydentäviä kuljetuksia joudutaan järjestämään. Sote maksaa tällä hetkellä kolmen henkilön kuljetuksen Kiipulaan. Tämän pitkän kuljetuksen kustannuksissa voidaan jatkossa säästää tekemällä yhteistyötä Riihimäen kaupungin kanssa. Muita soten henkilökuljetuksia ovat päiväkeskustoiminnan ja saunapalvelun kuljetukset, joita ei aikataulullisista tai muista syystä ole mahdollista yhdistää koulukuljetuksiin. Kaluston kokona näihin kuljetuksiin riittää tilataksi, tarvittaessa invavarustuksella. 12

Riihimäki Koulukuljetukset Syksyllä 2014 Riihimäellä oli koulukuljetusoppilaita yhteensä 138, joista noin 50 oppilaan kuljetukset järjestyivät avoimella joukkoliikenteellä. Avoimet joukkoliikenteen vuorot palvelevat hyvin Pohjankorvesta, Korttionmäestä ja Räätykänmäestä keskustan suuntaan kulkevia oppilaita. Myös Riihiviidan suunnasta kulkevat koululaiset pystyvät hyödyntämään avoimia vuoroja, mutta tämän suunnan liikenteissä olisi parannettavaa. Nykyisin Riihimäki ostaa yhdessä Hausjärven kanssa iltapäivään lisävuoroja täydentämään ELY:n sopimuksiin perustuvaa liikennettä. Näihin liikenteisiin voitaisiin jatkossa ohjata myös Pohjois-Juppalan alueen koululaisia. Pohjois-Juppalan laadukas palveleminen edellyttää kuitenkin uuden linja-autopysäkin rakentamista, jotta kävelymatka pysäkille tulisi kohtuulliseksi. Koulukuljetuksista takseilla hoidetaan kolme eri reittiä, jotka kilpailutettiin keväällä 2014. Kohteen 1 (Paalijärven-Arolammin suunta) ja kohteen 2 (Hirvijärven suunta ja taajama-alue) kuljetukset hoidetaan 19- paikkaisella pikkubussilla. Kohteessa 3 (taajama-alue) käytetään pienempää kalustoa. Koulukuljetusten sopimukset ovat voimassa kevääseen 2017 saakka. Lisäksi niihin sisältyy 1+1 vuotinen optiomahdollisuus. Sosiaalitoimen kuljetukset Riihimäellä on noin 500 vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun asiakasta. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua käyttää puolestaan noin 100 asiakasta. Kuljetuspalvelun taksikortilla voi matkustaa palveluliikenteessä ilman omavastuuta, mutta tämän mahdollisuuden käyttö on hyvin vähäistä. Palveluliikennettä hyödynnetään vammaisten toimintakeskuksen ryhmäkuljetuksissa sekä aamuisin että iltapäivisin. Vanhusten päivätoiminnan kuljetuksiin on kilpailutettu omat kuljetuksensa. Kuljetussopimukset ovat voimassa heinäkuun 2017 loppuun saakka. Lisäksi niihin sisältyy 1+1 vuotinen optiomahdollisuus. Käytännössä sekä koulukuljetusten että sosiaalitoimen kilpailuttamien kuljetusten nykyiset sopimuskaudet ulottuvat optioineen heinäkuun 2019 loppuun saakka. Tämä kannattaa huomioida paikallis- ja palveluliikenteen tulevaa kilpailuttamista valmisteltaessa. 13

5. Riihimäen sisäinen joukkoliikenne Riihimäen paikallisliikenne Riihimäen paikallisliikenne koostuu kahdeksasta eri linjasta, joiden matkustus perustuu vahvasti koulukuljetuksiin. Linjoilla 1, 2 ja 3 on tasavuorovälinen tarjonta läpi liikennöintiajan, palvellen kaikkia matkustajaryhmiä. Linjojen 4 ja 5 tarjonta on epäsäännöllisempää tarjoten koulumatkayhteyksien lisäksi perustyömatkayhteydet. Linjaa 6 ajetaan vain kesäkaudella. Linjojen 7 ja 8 tarjonta on järjestetty ensisijaisesti koululaisten tarpeiden mukaiseksi. Paikallisliikennettä ajaa Ventoniemi Oy ja nykyinen käyttöoikeussopimus on voimassa loppukesään 2016. Paikallisliikenteen arvonlisäverottomat vuosikustannukset ovat noin 500 000 ja palveluliikenteen 100 000. ELY-keskus maksaa näihin kulloinkin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa valtionavustusta. Kuva 10 Riihimäen paikallisliikenteen reitit 14

Taulukko 1 Paikallisliikenteen tarjonta arkipäivinä Talvikausi m-p Kesäkausi m-p alkaa päättyy vuoroja vuoroväli alkaa päättyy vuoroja vuoroväli Linja 1 5:50 21:20 16 60 5:50 19:20 14 60 Linja 2 5:58 20:55 15 60 5:58 18:55 13 60 Linja 3 5:45 18:25 4+4 60 Ei kesäliikennettä Linja 4A / 4 5:35 21:50 4+3+1 epäs. 5:35 16:25 3+3 epäs. Linja 5 6:15 17:40 10 epäs. 6:15 16:55 10 epäs. Linja 6 Vain lauantaisin ja sunnuntaisin 8:50 17:20 4 epäs. Linja 7 7:15 14:45 3+1 60 Ei kesäliikennettä Linja 8 7:20 15:45 3+4 60 Ei kesäliikennettä 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Matkustajat Ajokilometrit Kuva 11 Riihimäen paikallisliikenteen matkustajamäärät ja ajetut kilometrit (ilman palveluliikennettä) vuosina 2003 2013 Paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat vakiintuneet nykyisellä sopimuskaudella hieman vajaaseen 130 000 matkaan vuodessa. Kuvassa 11 on esitetty vuosittaiset matkustajamäärät vuosilta 2003 2013. Nykyisen sopimuskauden alussa tehdyn reittitäydennyksen myötä ajettujen kilometrien ja toteutuneiden matkojen välinen suhde on noussut hieman paremmaksi kuin aiemmin tarkastelujaksolla. 15

Paikallisliikenteen muutostarpeet Työn aikana nousi esiin seuraavia muutos-/täydennystarpeita paikallisliikenteessä. Valiolla voidaan käydä jatkossa, koska Meijeritieltä on järjestetty yhteys tielle 130. Palvelun järjestäminen Pohjois-Juppalan alueen oppilaiden koulumatkatarpeisiin. Toteutettavissa joko linjaa 3 muuntamalla tai rakentamalla Ryttylän tiesuunnan seutuliikenteelle näitä oppilaita palveleva pysäkki. Merkoksen ostoskeskusalueen kytkeminen linjan 2 reittiin. Linjan 6 tai 8 jatkaminen palvelemaan Metsäkorven aluetta sen kehittyessä. Kaluston esteettömyys on tärkeää huomioida tulevassa kilpailuttamisessa, mutta vaatimuksien tulee olla järkeviä suhteessa saavutettavaan hyötyyn, ettei niillä aiheuteta turhaa hintatason nousua. Asiakashintojen uudistaminen kilpailutuksen yhteydessä. Erityisesti kertalipun 3,30 hintaa on pidetty liian korkeana. Paikallisliikenteen viikonloppujen ja kesäajan tarjonta on jo nykytilanteessa asetettu melko alhaiselle tasolle, joten niihin ei ole mahdollista tehdä suuria vähennyksiä menettämättä matkustajia myös arki- ja talviajan liikenteestä. Paikallisliikennealueen ulkopuolella Paalijärven suunnalla on noin 100 pikkubusseilla kuljetettavaa oppilasta. Näistä suurta osaa palvelisi Lopelta Hirvijärventien kautta tuleva yhteys. Aikataulujulkaisun päivittäminen ja joukkoliikenteeseen liittyvän tiedottamisen muuttaminen markkinointihenkisemmäksi. Paikallisliikenteen ulottaminen Hirvijärventielle on kaluston näkökulmasta haastava toteutettava, koska kapea tie ei ole luonteva toimintaympäristö täysikokoiselle paikallisliikenteen bussille. Liikennöinti sujuu turvallisemmin pienemmällä kalustolla. Myöskään yhtenä toteuttamisvaihtoehtona tutkitun Lopelta Hirvijärventien kautta Riihimäelle järjestettävän yhteyden palveleman alueen väestöpohja ei ylitä uuden palvelutaso-ohjeen mukaista vähimmäistasoa peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen järjestämiseksi. Tällöin suositeltava liikenteen toteuttamistapa on järjestää se koululaisten tarpeiden mukaisesti, mutta mahdollisuuksien mukaan kaikille avoimena liikenteenä. Tämä avoimeksi liikenteeksi muuttaminen on suositeltavin tapa kytkeä Hirvijärven tiesuunnan koulukuljetukset avoimeen joukkoliikenteeseen. Juppalan alueen koululaisia voitaisiin palvella nykyistä paremmin toteuttamalla oheisten karttakuvien 12A tai 12B mukainen reittimuutos linjalle 3. Kevyempi, kuvan 12A muutos pidentää reittiä noin 600 metriä, joten sillä ei ole suurta vaikutusta ajoaikaan. Tarvittaessa ajoaikaan saadaan lisättyä väljyyttä poistamalla reitistä Länsitien ja Viertolantien kautta kierto sairaalan suuntaan mentäessä. Reittivaihtoehdon 12A todettiin palvelevan erittäin hyvin Pohjois-Juppalan koululaisten liikkumistarpeita ja se olisi toteutettavissa ilman keskeisten pysäkkien aikataulumuutoksia. Tarvittavat muutokset kuitenkin heikentäisivät palvelua erityisesti Oravankadun varrella. Radikaalimmin muutettu kuvan 12B mukainen linjan 3 toteutus perustuisi varuskunnalla käynnin poistamiseen reitistä kokonaan. Tällöin linjaa voitaisiin ajaa yhdenmukaista reittiä molempiin suuntiin, toisen ääripään muodostuessa Oravakadun, Petsamonkadun ja Risteyskadun muodostamasta lenkistä. Tässä vaihtoehdossa reitin kokonaispituus kasvaisi vain noin 200 metriä, joten nykyisen ajoajan säilyttämisen kanssa ei tulisi ongelmia. Vaihtoehdon myötä varuskunnan palvelu jäisi pelkästään linjan 2 varaan, mutta alustavien arvioiden mukaan sen pitäisi riittää turvaamaan kyseisen alueen matkustus riittävän hyvin. Molemmat suunnitellut linjan 3 reittimuutokset jätetään raporttiin mahdollista myöhempää hyödyntämistä varten. Vaihtoehtona näille muutoksille on järjestää Pohjois-Juppalan oppilaiden palvelu hyödyntämällä Ryttylän suunnan seutuliikennettä. Tämän liikenteen hyödyntäminen edellyttäisi uuden jättöpysäkin rakentamista hieman haasteelliseen paikkaan pohjoisen suuntaan mentäessä. 16

Kuva 12 A. Linjan 3 kevyempi muutosehdotus Juppalan alueen koulukuljetusten parantamiseksi. Kuva 12 B. Linjan 3 radikaalimpi muutosehdotus Juppalan alueen koulukuljetusten parantamiseksi. 17

Kuva 13 Linjan 2 muutosehdotus Merkoksen alueen kytkemiseksi paikallisliikenteen palvelun piiriin. Kuvassa 13 on esitetty järjestely, jolla Merkoksen kaupallisten palveluiden alue voidaan kytkeä kiinteästi mukaan paikallisliikenteen palveluiden piiriin. Muutosehdotuksessa reitti ohjataan tien 130 kautta Merkokselle ja sieltä edelleen Mattilantien ja Tehtaankadun kautta takaisin alkuperäiselle reitille. Lasimuseon pihaan tehtäisiin pisto tehtaankatua pitkin etelän suunnasta vasta Merkoksella käynnin jälkeen. Muutoksessa reitin pituus jatkuisi noin 1,7 km. Lisäkilometrit muodostuvat suurimmalta osin tavanomaista paikallisliikennettä nopeammin ajettavasta tien 130 osuudesta, joten tarve ajoajan lisäämiselle ei ole suuri. Jos nykyinen ajoaika ei ole erityisen kireä, onnistuu reittimuutos ilman lisäaikaa tai reittiä nopeuttavia muutoksia. Meijeritien lisääminen reittiin on aikatauluteknisesti selkeintä toteuttaa jatkamalla reittiä Würthiltä Valiolle ja palaamalla takaisin samaa reittiä pitkin työvuorosta vapautuvien kyytiin nousemisen jälkeen. Näin toteutettuna lisäys jatkaa reitin pituutta noin 2,0 km suuntaansa. Tämä mahtuu linjan aikatauluun hyvin, koska nykytilanteessa auto odottaa Würthillä paluukyytiläisiä 15 20 minuuttia. Würthin ja Matkakeskuksen välillä reitti ajettaisiin muutoksen jälkeen aina samaa reittiä Uuden Herajoentien kautta. Mattilantien liikenneympyrän kautta kiertäminen voidaan poistaa reitistä, koska sen merkitys vähenee linjan 2 siirtyessä kiertämään Merkoksen kautta. 18

Kuva 14 Meijeritien lisääminen linjan 4 reittiin Riihimäen palveluliikenne Riihimäellä ajetaan palveluliikennettä arkisin yhdellä autolla. Heinäkuussa liikenne on kesätauolla. Palveluliikenteen auton työpäivä käynnistyy koulukuljetuksella Pohjankorvesta. Koulukuljetuksen perään noin 8 aikaan ajetaan kaksi reittiä toimintakeskus Rivakan ryhmäkuljetuksia. Avoimen liikenteen palvelubussi aloittaa noin 9:30 ja lopettaa noin 14, jonka jälkeen ajetaan taas Rivakan paluukuljetukset. Autolle on siis yhdistelty jo nykytilanteessa kolmentyyppisiä kuljetuksia. Avoimen palveluliikenteen osuus muodostuu viidestä reitistä, joita ajetaan kahtena, kolmena tai viitenä päivänä viikossa. Myös koulukuljetuksia palveleva Pohjankorven aamureitti ajetaan kaikille avoimena liikenteenä. Reitistö kattaa hyvin ne asuinalueet, joissa on paljon ikäihmisiä, tarjoten yhteydet terveyskeskukseen, keskustan palveluihin ja suurempiin ostoskeskuksiin. Sairaalalle pääsee vain yhdellä kolmena päivänä ajettavalla reitillä ja se nousikin esiin toivotuimpana matkakohteena kyselyssä, joka toteutettiin ikääntyvien messujen yhteydessä. Muita aktiivisesti toivottuja kohteita olivat terveyskeskus sekä suuret marketit. Näiden osalta tarjonta on jo nykytilanteessa liikenteen määrään suhteutettuna hyvä. Samassa kyselyssä aikataulu- ja reittitietojen löytämisen vaikeus sekä reittien tai aikataulujen sopimattomuus omiin matkustustarpeisiin nousivat suurimmiksi syiksi olla käyttämättä palveluliikennettä. 19

Uimala on otettu mukaan reitteihin asiakaspalautteiden johdosta. Sinne ei kuitenkaan ole ollut matkustusta. Syyksi tähän on selvinnyt aikataulun sopimattomuus. Uimalalla käynti on jo nykytilanteessa heti avoimen liikenteen alussa, mutta se on liian myöhäinen ajankohta, eikä ajankohtaa voida aikaistaa palveluliikenteen kustannusrakenteen kannalta tärkeiden ryhmäkuljetuksien vuoksi. Sopimattomasta ajankohdasta johtuen Uimalalla käynti kannatta poistaa reitistöstä, ja käydä siellä vain tarvittaessa. Tämä reittejä 12, 13 ja 14 koskeva muutos lyhentää reittejä muutamia satoja metrejä, joten merkittävää aikasäästöä muutoksella ei saavuteta, mutta kääntymisten vähentyminen parantaa muutoin reittien sujuvuutta. Kuva 15 Riihimäen palveluliikenteen reitit Palveluliikenteen tärkein kohderyhmä ovat ikäihmiset. Työn aikana tuli esiin, että kaupungin vanhuspalveluissa palveluliikenne on kuitenkin edelleen yllättävän tuntematon palvelu. Esimerkiksi mahdollisuutta tilata auto poikkeamaan reitiltä ei tunneta. Myös kaluston soveltuvuus erilaisten apuvälineiden kanssa liikkuville asiakkaille ja kuljettajan mahdollisuudet avustaa matkustajia tunnetaan huonosti. Sama tiedon puute nousi ikääntyvien messujen yhteydessä toteutetussa kyselyssä, jossa suurimmiksi syiksi olla käyttämättä palveluliikennettä nousivat aikataulu- ja reittitietojen löytämisen vaikeus sekä reittien tai aikataulujen sopimattomuus omiin matkustustarpeisiin. Parhaat arviot palveluliikenne sai kaluston esteettömyydestä ja kunnosta. Sosiaalihuoltolain uudistuminen tullee suuntaamaan ikääntyneiden kuljetuksia erilliskuljetuksista palveluliikenteen tyyppiseen esteettömään, kaikilla avoimeen joukkoliikenteeseen. Lisäksi VPL-asiakkaita houkutellaan palveluliikenteen käyttöön mahdollistamalla matkustaminen ilman omavastuuta sosiaali- ja terveystoimialan myöntämää taksikorttia näyttämällä. 20

Taulukko 2 Palveluliikenteen tarjonta arkipäivinä Ympäri vuoden (ei heinäkuussa) ajopäivät alkaa päättyy vuoroja Linja 9 kp 7:25 7:55 1 Linja 10 M-P 11:00 14:20 2 Linja 11 M,K,P 9:30 13:00 2 Linja 12 M,K,P 10:15 13:55 2 Linja 13 Ti,To 9:30 13:45 2 Linja 14 Ti,To 10:20 13:00 2 Kehittämismahdollisuuksia/-tarpeita Yhteistyön lisääminen palveluliikenteen järjestävän katu- ja puistoyksikön sekä potentiaalisen matkustajaryhmän kanssa kontaktissa olevan vanhuspalvelun välillä Tiedotuksen lisääminen erityisesti kaupungin sisällä, mutta myös ulospäin. Aikataulujulkaisua kehitetään nykyistä paremmin tiedottamista tukevaksi. Uimalan koukkauksen muuttaminen tarvittaessa tehtäväksi reiteillä 12, 13 ja 14 Työnjako paikallis- ja seutuliikenteen välillä Työn aikana nousi esiin kolme paikallisliikenteen läheisyydessä olevaan kohdetta, joiden osalta tarkasteltiin mahdollisuuksia järjestää palvelu jatkossa seutuliikenteen sijaan paikallisliikenteellä. Kaikkien osalta todettiin kuitenkin seutuliikenteen olevan tarkoituksenmukaisempi tapa tuottaa palvelu jatkossakin. Kohteista kaksi oli Riihimäen paikallisliikenteen reittien lähistöllä sijaitsevaa: Ekokem ja tuleva Silmänkannon työpaikka-alue Launosen ja Riihimäen välissä. Kolmas kohde oli Monnin alue Hyvinkään paikallisliikennealueen tuntumassa. Yhteys- Kuva 16 Ekokemin sijoittuminen suhteessa Riihimäen paikallisverkostoon tarpeet Ekokemille keskittyvät työvuorojen alkamis- ja päättymisaikoihin, joten paikallisliikenteen mahdollistamaa säännöllistä yhteyttä ei tarvita. Nykyisenkaltainen Ryttylän tiesuunnan seutuliikenteeseen perustuva järjestely soveltuu paremmin yksittäisiin täsmäkuljetuksiin. 21

Tulevan Silmänkannon työpaikka-alueen todelliset tarpeet selviävät vasta kun tiedetään millaista yritystoimintaa alueelle rakentuu. Parhaiten alueen tarpeisiin voidaan varautua kehittämällä nykyistä Lopen ja Riihimäen välistä seutuliikennettä. Talvikaudella yhteysvälillä on nykytilanteessa tarjontaa arkisin noin kello 6-18 välisen ajan. Vuoromäärä on 12 lähtöä suuntaansa, eli keskimäärin tunnin välein, mutta tarjonta ei ole tasavuorovälistä. Yhteysvälin aikataulut palvelevat nykytilanteessa hyvin sekä Lopen että Riihimäen koulukuljetustarpeita. Nykyisen tarjonnan tuottamiseen osallistuu useita eri reittejä ajavia linja-autoja, mutta tarjonta voitaisiin omaksi kokonaisuudekseen irrotettuna tuottaa jatkossa kahdella autolla. Nykyisen laajuinen liikenne työllistäisi yhden auton koko liikennöintiajaksi ja toisen vajaan neljän tunnin ajaksi aamulla ja iltapäivällä. Lisäksi tarvittaisiin kolmas auto ajamaan yksi aamulähtö. Kolmannen auton hetkellinen tarve muodostuu Lopen suuresta oppilasmäärästä, joten siitä ei päästä eroon aikataulusuunnittelulla. Tarve keskittyy kuitenkin vain Launonen-Loppi osalle reittiä, joten koko yhteysvälille voidaan jatkossa rakentaa kahden auton kokonaisuus ja koulukuljetusten tarvitsemalle lisäautolle kannattaa järjestää myös muuta Lopen sisäistä koulupäiväliikennettä. Itsenäiseksi kokonaisuudeksi muutettuna yhteysvälin liikenteeseen olisi nykyistä huomattavasti helpompi tehdä muutoksia esimerkiksi koulujen oppituntien pituuden mahdollisesti muuttuessa ja Silmänkannon yritysalueen tarpeiden selvittyä. Kaikki vakiovuorot kiertävät Launosen kautta, mikä pidentää hieman matka-aikaa, mutta vie palvelun lähelle tiivistä asukaskeskittymää. Launosen ja Riihimäen välillä vakiovuoroliikenteen tarjonta jakautuu kahdelle eri reitille, joista Kormuntien kautta kulkevat vuorot palvelevat erityisesti koulumatkoja ja suorempaan Kirjauksentien kautta ajettavat vuorot tarjoavat yhteyden lähelle aluesairaalaa. Vakiovuoroliikenteen lisäksi yhteysvälillä liikennöi myös pitkänmatkaisia pikavuoroja. Sinänsä hyvän palvelun ongelmana on tämänhetkisten sopimusten monimuotoisuus. Suurin osa yhteysvälin liikenteestä muodostuu yhdestä siirtymäajan liikennöintisopimuksesta, johon sisältyy muitakin liikenteitä. Lisäksi osa Loppi-Riihimäki yhteysvälin liikenteen tarjonnasta perustuu käyttöoikeussopimukseen, jolla on eri päättymisaika kuin pääliikenteen siirtymäajan liikennöintisopimuksella. Suurempia muutoksia liikenteeseen voidaan tehdä vasta siirtymäajan liikennöintisopimuksen päättyessä vuoden 2017 lopussa. Siihen saakka voidaan ostaa siirtymäajan sopimukseen perustuvaa liikennettä täydentäviä vuoroja nykyisen kaltaisesti. Kuva 17 Silmänkannon alueen sijoittuminen suhteessa Riihimäen paikallisliikenneverkostoon 22

Taulukko 3 Loppi-Riihimäki talviarkipäiväliikenteet sitoisivat omaksi kokonaisuudekseen irrotettuna kaksi autoa. LOPPI KK - KORMUNTIE - RIIHIMÄKI M-P 700 740 RIIHIMÄKI - KIRJAUKSENTIE - LOPPI KK M-P 745 815 LOPPI KK - KORMUNTIE - RIIHIMÄKI M-P 815 855 RIIHIMÄKI - KIRJAUKSENTIE - LOPPI KK M-P 915 945 LOPPI KK - KORMUNTIE - RIIHIMÄKI M-P 950 1030 RIIHIMÄKI - KIRJAUKSENTIE - LOPPI KK M-P 1030 1100 LOPPI KK - KORMUNTIE - RIIHIMÄKI M-P 1115 1155 RIIHIMÄKI - KIRJAUKSENTIE - LOPPI KK M-P 1215 1245 LOPPI KKI - KIRJAUKSENTIE - RIIHIMÄK M-P 1315 1355 RIIHIMÄKI - KORMUNTIE - LOPPI KK M-P 1415 1455 LOPPI KKI - KIRJAUKSENTIE - RIIHIMÄK M-P 1515 1555 RIIHIMÄKI - KORMUNTIE - LOPPI KK M-P 1615 1655 LOPPI - ALUESAIRAALA - RIIHIMÄKI M-P 1700 1730 RIIHIMÄKI - ALUESAIRAALA - LOPPI M-P 1755 1825 LOPPI - KORMUNTIE - RIIHIMÄKI M-P 600 640 RIIHIMÄKI - KIRJAUKSENTIE - LOPPI KK M-P 640 715 LOPPI KK - KIRJAUKSENTIE - RIIHIMÄKI M-P 730 800 RIIHIMÄKI - KORMUNTIE - LOPPI KK M-P 810 850 LOPPI KK - KORMUNTIE - RIIHIMÄKI M-P 850 925 LOPPI KK - KORMUNTIE - RIIHIMÄKI M-P 1415 1455 RIIHIMÄKI - KORMUNTIE - LOPPI KK M-P 1515 1555 LOPPI KK - KORMUNTIE - RIIHIMÄKI M-P 1615 1655 RIIHIMÄKI- KORMUNTIE - LOPPI M-P 1710 1745 Nykyistä tarjontaa voidaan muutoksen yhteydessä muokata paikallisliikenteen kaltaiseksi muuntamalla tarjonta tasavuorovälisemmäksi. Esimerkiksi kahdella autolla voitaisiin tuottaa tasainen 40 minuutin vuoroväli. Viikonloppuisin yhteysvälillä ei aikaisempien kokemusten perusteella koeta olevan liikennöintitarvetta. Kesäajan suppeampi tarjonta voidaan tuottaa yhdellä autolla. Monnin alueelle on eri kyselyissä kaivattu lisää joukkoliikennepalvelua ja alueelle on kaavoitettu myös lisää asutusta. Pitkän aikavälin tavoitteena alueella on junaliikenteen palauttaminen Monnin seisakkeelle. Tällä hetkellä alueen joukkoliikennetarjonta on muotoutunut pitkälti koululaisten tarpeiden mukaiseksi. Koulupäivinä Monnista ajetaan neljä kertaa päivässä Hyvinkäälle ja toiseen suuntaan vuoroja on tarjolla viisi. Ensimmäinen vuoro saapuu Hyvinkäälle kello 8:15 ja viimeinen lähtee 15:10, joten yhteydet eivät palvele työmatkoja, mutta koulu- ja asiointimatkoja kyllä. Hyvinkään paikallisliikenne käy lähimpänä Monnin aluetta Sahanmäen teollisuusalueella, jonne järjestetään linjalla 2A viisi päivittäistä alueelle suuntautuvia työmatkoja palvelevaa lähtöä. Säännöllisempää joukkoliikenteen tarjontaa 30 minuutin vuorovälillä ja myös viikonloppuisin Monnin lähituntumaan tarjoaa Hyvinkään paikallisliikenteen linja 6. Tälle Paavolan kaupunginosaa palvelevalle linjalle on kuitenkin noin 2 kilometrin kävelyetäisyys Monnin alueelta, joten se ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto kokonaispituudeltaan suhteellisen lyhyelle matkalle. Paikallisliikenteen reitin jatkaminen Monnin alueelle edellyttäisi lisäauton käyttöönottamista, joten se on kustannuksiltaan tarpeettoman järeä toimenpide nykyisen asukaspohjan ja kysynnän aikana. Tilanne muuttuu toiseksi jos Monnin alueen asutus kasvaa merkittävästi ja koulumatkat suunnataan Hyvinkäälle. 23

Nykyisen väestöpohjan aikana mahdollinen toteutustapa voisi olla samankaltainen, kuin Hyvinkään järjestämä kutsupohjainen palvelu Metsäkaltevan alueelle. Tälle uudelle vasta kehittymässä olevalle noin tuhannen asukkaan alueelle ei ole vielä järjestetty täysimittaista paikallisliikennettä, vaan palvelu tuotetaan etukäteen tehtävien tilausten mukaan. Tilaukset on tehtävä viimeistään tuntia ennen lähtöä ja tilauksia voi tehdä etukäteen enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Liikennöinti tapahtuu kiinteällä reitillä ja aikataululla, mutta vain ne lähdöt ajetaan, joille on tullut tilauksia. Tarjontaa on arkisin kello 7 ja 17:45 välisenä aikana tunnin vuorovälillä. Kalustona käytetään ennakkotilausten Kuva 18 Monnin alueen sijoittuminen suhteessa Hyvinkään paikallisliikenneverkostoon perusteella joko taksia tai pikkubussia. Liikennöitsijä laskuttaa vain ajetuista vuoroista. Lipputuotteina kelpaavat kaikki Hyvinkään paikallisliikenteen lipputuotteet. Järjestelyn kustannukset ovat olleet vuositasolla 30.000-40.000 ja 8-10 /toteutunut matka. Vastaavankaltainen järjestely Monnin suunalle syntyisi suurella todennäköisyydellä samalla kustannustasolla. 24

6. ELY-keskuksen hallinnoima liikenne Uudenmaan ELYkeskus huolehtii alueensa toimivaltaisena viranomaisena joukkoliikennepalveluiden saatavuudesta ja luo edellytyksiä joukkoliikenteen toimivuudelle ja sujuvuudelle. Toimivaltainen viranomainen määrittelee joukkoliikenteen palvelutason toimivalta-alueellaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. ELY-keskuksen toimivallassa oleva liikenne perustuu joukkoliikennelain mukaisiin Kuva 19 ELY-keskuksen hallinnoimien liikenteiden reittikartta (Vallu/karttademo 08/2015) liikenteen järjestämistapoihin. Lisäksi ELY-keskus voi myöntää markkinaehtoiselle liikenteelle reitti- ja kutsujoukkoliikennelupia. Joukkoliikennelain siirtymäaikana liikennettä hoidetaan myös siirtymäajan sopimuksin, jotka vastaavat vanhaa linjaliikennelupa -mallia. Suunnittelualueella on yhteensä 33 voimassa olevaa sopimusta, jotka sisältävät 417 vuoroa. Voimassa olevia käyttöoikeussopimuksia on kahdeksan, joista yksi tulee päättymään vuoden 2015 lopussa. Siirtymäajan sopimuksista suurin osa tulee päättymään vuosina 2017 ja 2018. Suunnittelualueella voimassa olevista sopimuksista kolme ovat Pirkanmaan ELY-keskuksen hallinnoimia ja ne sisältävät yhteensä 13 vuoroa. 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 23 92 101 96 7 27 45 16 2015 2016 2017 2018 2019 2024 2025 Käyttöoikeussopimus Reittiliikennelupa Siirtymäajan sopimus Kuva 20 ELY-keskuksen ylläpitämien vuorojen määrä suunnittelualueella (Vallu/karttademo 08/2015) 25

Lipputuotteet 800 Suunnittelualueella on käytössä useita erilaisia lipputuotteita. Koko suunnittelualueella on käytössä 600 Riihimäen seutulippu. Seutulippualueeseen kuuluvat suunnittelualueen lisäksi Janakkala 400 sekä Mäntsälä. Riihimäen seutulipun myyntimäärä on noussut vuoden 2010 jälkeen. Erityisesti Lopella seutulipun käyttö on kasvanut ja Lopella seutulipun käyttö on selvästi suurinta asukasmäärään 200 0 suhteutettuna. Vastaavasti Riihimäellä seutulippujen osto on vähentynyt. Hyvinkäällä Loppi Riihimäki Hausjärvi Hyvinkää ostettujen Riihimäen seutulippujen määrä on Kuva 21 Riihimäen seutulipun myyntimäärät (Vallu) vähäinen. Riihimäellä myydyistä lipuista selvästi suurin osa on erilaisia liityntälippuja erityisesti Helsinkiin. Toiseksi myydyin lipputuote on Riihimäen kaupunkilippu. Riihimäellä myytyjen lippujen kokonaismäärä on hieman laskenut 2000-luvun alkuun verrattuna. 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 RIIHIMÄEN KAUPUNKILIPPU RIIHIMÄEN TYÖMATKALIPPU RIIHIMÄEN SEUTULIPPUALUE RIIHIMÄEN LIITYNTÄ PKS:N LIITYNTÄLIPPU/HKI PKS:N LIITYNTÄLIPPU/ESPOO PKS:N LIITYNTÄLIPPU/VANTAA PKS:N LIITYNTÄLIPPU/SEUTU Kuva 22 Lipputuotteiden myynti Riihimäellä (Vallu) 6000 Hyvinkäällä myydyistä lipuista suuri osa on erilaisia liityntälippuja Riihimäen tavoin. Vallusta saatavissa lipputiedoissa ei ole mukana Hyvinkään paikallisliikenteen lippujen myyntitietoja viimeisiltä vuosilta. Hyvinkään kaupunkilipun myyntimäärä on tiedossa vain vuoteen 2010 asti. Tästä johtuen 5000 4000 3000 2000 HYVINKÄÄN TYÖMATKALIPPU KESKI-UUSIMAAN SEUTULIPPU RIIHIMÄEN SEUTULIPPUALUE PKS:N LIITYNTÄLIPPU/HKI PKS:N LIITYNTÄLIPPU/ESPOO lipunmyynnin kehityksen tarkastelu jää vajavaiseksi. 1000 0 2011 2012 2013 2014 PKS:N LIITYNTÄLIPPU/VANTAA PKS:N LIITYNTÄLIPPU/SEUTU Kuva 23 Seutulippujen ja liityntälippujen myynti Hyvinkäällä (Vallu) 26

Palvelutaso 2010 2016 Nykyinen Uudenmaan ELY-keskuksen vahvistama Riihimäen seudun joukkoliikenteen palvelutasopäätös on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Palvelutasopäätöksessä on määritelty sangen realistiset palvelutasotavoitteet tärkeimmille yhteysväleille. Suunnittelualueella ainoastaan Hyvinkäältä Noppon kautta Rajamäelle ja edelleen pääkaupunkiseudulle suuntautuvaan liikenteeseen on määritelty tavoitteeksi keskitaso. Muuten alueelle määritetyt palvelutasotavoitteet ovat peruspalvelutasoa tai sitä alhaisempaa, lähinnä koululaisten tarpeisiin järjestettävää minimitasoista liikennettä. Realistisesta tavoitetasosta johtuen alueen joukkoliikenteen tarjonta onkin täyttänyt hyvin asetetut palvelutasotavoitteet. Kuva 24 Vuonna 2010 vahvistetut palvelutasotavoitteet (Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisu 27/2011) Oheisessa taulukossa on esitetty Liikenneviraston suosituksen mukaiset palvelutasokriteerit palvelutason laatimisajankohdalta määrällisten tekijöiden osalta. Palvelutasotarkastelun kannalta liikennöintiaka sekä vuoroväli tai vuorojen määrä ovat keskeisimmät palvelutasotekijät. Taulukossa ovat mukana vain ne palvelutasoluokat, jotka esiintyvät suunnittelualueen yhteysväleillä. Taulukko 4 Joukkoliikenteen määrälliset palvelutasotekijät nykyisen palvelutason asettamishetkellä. Määrälliset tekijät Keskitaso Peruspalvelutaso Minimitaso Liikennöintiaika Talvi: arki 07.00-20.00 07.00/08.00-17.00 08.00-16.00 Kesä: arki 07.00-20.00 07.00/08.00-17.00 9-15 välillä Vuoroväli/-määrä Talvi: arkipäivä 60-120 min 3-5 vuoroa / suunta koulu- ja asiointitarpeiden mukaisesti Kesä: arkipäivä 60-120 min 1-3 vuoroa / suunta työmatka- ja asiointitarpeiden mukaisesti 1-2 vuoroa / suunta kylien ja kuntakeskusten välillä 1-2 vuoroa / suunta kylien ja kuntakeskusten välillä Talvi: arki-ilta 60-120 min tarpeen mukaan Kesä: arki-ilta 60-120 min tarpeen mukaan 27

Muutokset tarjonnassa Kesän 2015 alussa päättyi useita ELY-keskuksen ostosopimuksia. Suuri osa näistä hankitaan jatkossakin aiemman kaltaisina, mutta kaikkia liikenteitä ei enää niukan määrärahatilanteen ja vähäisen matkustuksen vuoksi osteta jatkossa. Lakanneita liikenteitä olivat: Mäntsälä-Hyvinkää-Riihimäki-Hämeenlinna 6:50 9:25 Hämeenlinna-Hausjärvi-Hyvinkää-Mäntsälä 11:45 14:00 Mäntsälä-Oitti-Riihimäki 6:45 7:45, 12:30 13:30 ja 16:15 17:15 Riihimäki-Oitti-Mäntsälä 10:00 11:00, 15:15 16:15 ja 17:15 18:15 Läyliäinen-Hyvinkää-Läyliäinen Riihimäki-Turenki 11:25 12:30 Riihimäki-Hämeenlinna 13:55 14:50 Useita vuoroja käsittävässä Mäntsälä-Oitti-Riihimäki -liikenteessä on tehty lähinnä Mäntsälän sisäisiä matkoja. Lisäksi Oitti-Riihimäki-Oitti -reittiosuudella on jatkossakin käytettävissä Riihimäen ja Lahden välinen taajamajunaliikenne. Junat liikennöivät tunnin vuorovälillä noin kello 6 22 välisen ajan, tarjoten alueella poikkeuksellisen hyvän palvelutason. Tämän junaliikenteen tarjonta supistunee puoleen nykyisestä maaliskuusta 2016 eteenpäin. Läyliäisen ja Hyvinkään välisen liikenteen lakkaaminen luo aukon joukkoliikenteen palveluverkkoon. Toisaalta Hyvinkään kaupunki on uudelleenjärjestänyt Kytäjän alueen joukkoliikennepalvelut muodostaen aiemmin erillisinä elementteinä tuotetuista ostoliikenteestä, palveluliikenteestä, koulukuljetuksista ja soten kuljetuksista yhden koululaisten ehdoilla aikataulutetun kokonaisuuden. Uudistettu liikenne tarjoaa aiempaa enemmän vuoroja kunnan rajalta Hyvinkäälle. Yhteys Läyliäisistä Hyvinkäälle voisi rakentua jatkossa vaihdollisena hyödyntäen alueen koululaisliikenteitä syöttöliikenteenä. Kuntien palvelutasotarpeet Hausjärvi Hausjärvellä Hikiän, Oitin ja Mommilan joukkoliikennepalvelu pohjautuu junaliikenteen tarjoamaan hyvään palveluun. Kauempana radasta oleville alueille tarvitaan lähinnä koululaisten tarpeiden mukainen linjaautoliikenteen palvelutaso. Toistaiseksi Hausjärven koululaisia palveleva liikenne tuotetaan suurelta osin kaikille avoimena linja-autoliikenteenä, jossa on mukana myös markkinaehtoisesti tuotettavaa liikennettä. Ryttylä ja Monni ovat joukkoliikenteen kysynnän kannalta tärkeimpiä kyliä. Näiden erikoispiirteenä on se, että osa peruskoululaistenkin matkoista suuntautuu naapurikuntien kouluihin. Sekä pendelöintimäärät että opiskelumatkat Hausjärveltä Riihimäelle ja Hyvinkäälle yltävät selkeästi tasolle, jonka mukaan tulee järjestää vähintään peruspalvelutasoista, eli tason VII mukaista liikennettä. Hausjärven taajamista Oitin lisäksi Ryttylän, Hikiän ja Monnin asukaspohja ylittää uuden suosituksen mukaisen määrän, jonka katsotaan perustelevan lakisääteisten kuljetustarpeiden lisäksi myös asiointia palvelevan liikenteen järjestämisen alueen keskuskaupunkiin. Uhkakuva Lahden ja Riihimäen välisen junaliikenteen vähentämisestä vaikeuttaisi toteutuessaan merkittävästi sekä Hausjärven sisäistä liikkumista että yhteyksiä Lahteen, Riihimäelle ja sieltä edelleen Hyvinkäälle. Tämän vaikutuksia tulee tarkastella erillisselvityksessä lakkautusuhkaan liittyvien tietojen tarkennuttua. Junaliikenteen vähentymistä joudutaan paikkaamaan linja-autoliikenteellä, joten Oitin ja Riihimäen välille on asetettu palvelutasotavoitteeksi tason VI mukainen tarjonta. Oitista Lahden suuntaan junaliikennettä täydentävän pitkänmatkaisen linja-autoliikenteen palvelutasoksi esitetään tasoa VII. 28

Hyvinkää Hyvinkään suurimmat matkustajavirrat suuntautuvat pääkaupunkiseudulle ja Keski-Uudellemaalle. Hyvinkään haja-asutusalueen kylistä asukaspohjaltaan laajin Noppo sijaitsee luontevasti seudulliseen liikenteeseen tukeutuvien hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Yhteydet Hyvinkäältä pohjoiseen tukeutuvat vahvasti junaliikenteeseen. Hyvinkään lähialueiden linja-autoliikenteistä suunnittelualueella Monni-Hyvinkää liikenne lienee merkittävin. Siinäkin liikenteessä suurempi intressi on Hausjärvellä, koska osa monnilaisista koululaisista käy Hyvinkäällä koulussa ja monnilaiset hakevat esim. kaupallisia palveluita Hyvinkäältä. Myös työmatkat mahdollistava joukkoliikenteen tarjonta Mäntsälään on tärkeä Hyvinkäälle, koska useita työpaikkoja on vuosien saatossa siirtynyt Hyvinkäältä Mäntsälän puolelle. Hyvinkäällä haja-asutusalueilla on käynnistetty aiemmin eri tahojen ostamista liikenteistä muodostettuihin kokonaisuuksiin perustuva liikennöinti. Tällä järjestelyllä voidaan tarjota eri matkustajaryhmien tarpeiden mukainen palvelutaso. Käytännössä palvelutaso on voitu nostaa vanhan luokituksen mukaiselta minimitasolta nykyisen luokituksen mukaisille tasoille VI tai VII. Loppi Tärkein yhteysväli on luonnollisesti Loppi-Launonen-Riihimäki. Myös yhteydet Läyliäisen kautta pääkaupunkiseudulle ovat tärkeitä. Muiden kylien osalta riittävät vaihdolliset, koulukuljetuksiin perustuvat yhteydet Riihimäelle. Myös yhteys Läyliäisestä Hyvinkäälle voisi rakentua jatkossa vaihdollisena hyödyntäen alueen koululaisliikenteitä syöttöliikenteenä Hyvinkään uuteen Kytäjän alueen liikennekokonaisuuteen. Kantatien 54 suuntainen liikenne Lopen keskustaajaman luoteispuolella on tärkeää Topenon ja Vojakkalan kylien lisäksi myös Forssaan suuntautuvien yhteyksien osalta. Näitä käyttävät erityisesti toisen asteen opiskelijat. Suoran yhteyden lisäksi myös vaihtomahdollisuudet 10-tien tarjontaan ovat tärkeitä. Vastaavasti Lopelta Tervakoskelle suuntautuvilla liikenteillä on tärkeä rooli, koska ne mahdollistavat vaihdolliset yhteydet Hämeenlinnaan. Sekä pendelöintimäärät että opiskelumatkat Lopelta Riihimäelle ja Hyvinkäälle yltävät selkeästi tasolle, jonka mukaan tulee järjestää vähintään peruspalvelutasoista, eli tason VII mukaista liikennettä. Lopen taajamista keskustaajaman lisäksi vain Launosen ja Läyliäisen asukaspohja ylittää uuden suosituksen mukaisen määrän, jonka katsotaan perustelevan lakisääteisten kuljetustarpeiden lisäksi myös asiointia palvelevan liikenteen järjestämisen alueen keskuskaupunkiin. Riihimäki Yhteydet Riihimäen ja Hyvinkään välillä tukeutuvat vahvasti junaliikenteeseen. Näitä täydentämään tarvitaan myös linja-autoliikennettä erityisesti Arolammin suunnalle. Toinen koululaisten ja opiskelijoiden kannalta tärkeä linja-autoliikenteeseen perustuva alue on Ryttylän suunta, jonne kuljetaan Siirtolan kylän kautta. Hausjärven suuntaan junaliikenteen nykyinen tarjonta tuottaa Riihimäen näkökulmasta riittävän palvelutason, mutta liikenteen mahdollisten vähennysten varmistuttua tarvetta tulee tarkastella tarkemmin erillisselvityksessä yhdessä Hausjärven tarpeiden kanssa. Työn aikana on noussut esiin lisäksi Hirvijärventien suunta, jossa on paljon kuljetettavia koululaisia, mutta ei avointa joukkoliikennettä. Tämän tiesuunnan väestöpohja ei kuitenkaan tue lakisääteisiä kuljetuksia runsaamman tarjonnan järjestämistä. Luonnollisesti lakisääteiset koulukuljetuksetkin kannattaa avata kaikille matkustajille avoimeksi liikenteeksi, jos ajoneuvoissa on tilaa. Toisen asteen opiskelijoiden kannalta yhteydet Tervakosken ja Riihimäen välillä ovat tärkeitä. 29

Sidosryhmien kuuleminen palvelutasosta Työn aikana on järjestetty Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijatyönä kysely suunnittelualueen joukkoliikenteen käyttäjille, suurimmille yrityksille ja opiskelijoille. Kyselyyn saatiin noin 180 vastausta. Vastanneista 1/3 oli opiskelijoita ja 2/3 työssäkäyviä. Noin puolet vastanneista käytti matkoillaan ainakin osittain henkilöautoa. Joukkoliikennettä käyttävistä hieman suurempi osa käytti junaa kuin linja-autoa, mutta useat myös näiden yhdistelmää. Linja-autojen aikataulujen parempi sovittaminen junien aikatauluihin nousikin esille yhtenä kehittämistoiveena. Reittitoiveet keskittyivät enimmäkseen Riihimäen paikallisliikenteeseen, jossa vahvimmin nousivat esiin yhteydet Merkoksen alueella sekä Herajoelle. Seudullisessa liikenteessä eniten toiveita tuli Läyliäisen/Lopen/Launosen ja Riihimäen välisiin yhteyksiin liittyen. Yhteydet Ekokemille nousivat esiin sekä Riihimäen sisäisessä että seudullisessa liikkumisessa. Suurimpia joukkoliikenteen käytön esteitä olivat aikataulujen sopimattomuus ja pitkät odotusajat sekä joukkoliikenteen tarjonnan vähäisyys. Alueen liikennöitsijöille ja Linja-autoliitolle on lisäksi esitelty ehdotusta suunnittelualueen joukkoliikenteen palvelutasosta sekä palvelutason laadinnassa sovellettua Liikenneviraston uutta palvelutason määrittelyohjetta. 30

7. Ehdotus tulevaksi seutuliikenteen palvelutasoksi Uudet palvelutasoluokat Liikennevirasto on päivittänyt vuoden 2015 aikana ohjeen palvelutason määrittelyyn toimivaltaisten viranomaisten käytettäväksi. Uudessa määrittelyssä palvelutasoluokkia on seitsemän ja ne on nimetty roomalaisin numeroin I VII. Palvelutasoluokkien mukaiset määrälliset kriteerit on jaettu määrääviin ja muihin kriteereihin. Määräävät kriteerit tarkoittavat tekijöitä, joiden mukaan palvelutaso sijoittuu tiettyyn luokkaan. Jotta eri alueiden palvelutasomäärittelyt olisivat keskenään vertailukelpoisia, ei määrääviä kriteerejä tule muuttaa. Määrääviä kriteerejä ovat: liikennöintiaika vuoroväli/vuorojen määrä talven M-P ruuhka-aikoina (n. 7 9 ja 15 17) vuoroväli/vuorojen määrä talven M-P päiväliikenteessä vuoroväli/vuorojen määrä kesän M-P päiväliikenteessä vuoroväli/vuorojen määrä lauantain päiväliikenteessä Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty talvi- ja kesäajan liikenteiden määrälliset palvelutasotekijät. Taulukoiden lihavoidut arvot ovat palvelutason valinnassa määrääviä kriteerejä, joiden on täytyttävä jotta liikenteen voidaan katsoa kuuluvan kyseiseen palvelutasoluokkaan. Taulukko 5 Talviliikenteen määrälliset palvelutasotekijät uuden palvelutason määrittelyohjeen mukaan. 31

Taulukko 6 Kesäliikenteen määrälliset palvelutasotekijät uuden palvelutason määrittelyohjeen mukaan. Taulukko 7 Palvelutasoluokkien sanalliset kuvaukset ja esimerkkejä käyttöympäristöistä. 32

Suunnittelualueen uusi palvelutaso Hyvinkään ja Riihimäen paikallisliikennealueita lukuun ottamatta suunnittelualue sijoittuu SYKE:n kaupunkimaaseutulukituksen mukaisesti kaupungin kehysalueelle ja kaupungin läheiselle maaseudulle. Näillä alueilla tavoiteltava palvelutaso voisi väestöpohjan riittäessä olla jopa luokan V mukainen. Yksi luokan V määräävistä kriteereistä on lauantailiikenteen järjestäminen kello 10 15 välillä (1-4 vuoroa/suunta). Käytännössä tämä vaatimus pudottaa useimmat suunnittelualueen linja-autoliikenteeseen perustuvat yhteysvälit luokkiin VI ja VII, koska lauantailiikenteille ei ole aiemminkaan koettu olevan suurta tarvetta. Väestöltään niukemmilla alueilla turvataan tavanomaiset arkipäivien työmatka-, koulu ja asiointiyhteydet luokkien VI ja VII mukaisesti. ELY-keskuksen järjestämässä liikenteessä peruspalvelutasona pidetään alinta, VII luokaa. Peruspalvelutasoisen liikenteen tarpeelle on asetettu ohjearvoiksi seuraavia mitattavissa olevia tunnuslukuja: kunnan rajat ylittävien pendelöijien lukumäärä vähintään 250 toisessa kunnassa käyvien toisen asteen opiskelijoiden lukumäärä vähintään 25 asiointiyhteys keskuskaupunkiin järjestetään taajamasta joiden asukasluku on vähintään 650 lakisääteiset kuljetukset tai keskeiset liityntäyhteydet kaukoliikenteen verkkoon muodostavat merkittävän, mieluiten todettuun matkustukseen perustuvan asiakaspotentiaalin. Uudella kriteeristöllä tarkasteltuna suunnittelualueen palvelutaso muuttuu jonkin verran tällä hetkellä voimassa olevista palvelutasotavoitteista, vaikka palvelutason taustalla olevissa tarpeissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Palvelutason muutokset ovat kuitenkin melko vähäisiä, koska nykyinen palvelutaso on edellisellä tarkastelukerralla asetettu erityisen realistiselle tasolle, eikä ole monien muiden alueiden tavoin tavoiteltu epärealistisen suuria palvelutasoparannuksia. Suunnittelualueen kuntien välillä täyttyvät sekä 250 pendelöijän että 25 toisen asteen opiskelijan asettamat minimivaatimukset. Sen sijaan kuntakeskuksien ulkopuolelle mentäessä vähintään 650 asukkaan määrä ei täyty kaikilla yhteysväleillä, joissa nykyinen joukkoliikenteen koulupäivätarjonta täyttäisi ainakin palvelutasoluokan VII mukaisen tason. Näiden yhteysvälien liikenteille ei ole esitetty virallista palvelutasoa, mutta ne on esitetty erillisessä kartassa palvelutasoluokiteltua joukkoliikennettä täydentävänä kaikille avoimina henkilökuljetuksina. Näin muodostuu parempi kokonaiskuva kaikille avoimien kuljetuspalveluiden todellisesta laajuudesta. Vojakkalan ja Topenon tiesuunnassa 650 asukkaan vähimmäisvaatimus ei täyty, mutta kantatien 54 merkitys kuntarajat ylittävän liikenteen pääväylänä katsottiin oikeuttavan alimman palvelutasoluokan esittämisen myös tälle yhteysvälille vastaavasti kuin saman kantatien itäpäässä Oitin ja Lahden välillä. Raideliikenteen suurta merkitystä alueen kunnille halutaan korostaa tuomalla se vahvasti esiin myös palvelutasossa nykyisen tarjonnan mukaisesti Riihimäki-Hausjärvi-Lahti rataosuudella V-tasoisena, Riihimäeltä etelään päin III-tasoisena sekä Riihimäeltä Ryttylän suuntaan VI-tasoisena. Erityisesti Hausjärven osalta raideliikenteen merkitys korostuu entisestään Riihimäki-Oitti-Mäntsälä yhteysvälin linja-autoliikenteen lakattua. Muilta osin Hausjärven palvelutaso perustuu pitkälti koululaisten tarvitsemien kuljetusten järjestämisen avoimena joukkoliikenteenä. Hausjärveä palvelevan raideliikenteen mahdollisesti vähentyessä sitä korvaamaan tarvitaan ainakin keskeisimpiin koulu- ja työmatka-aikoihin linja-autoliikennettä. Raideliikenteen tapaan myös VT 3:n pikavuoroliikenne tarjoaa hyvän palvelutason Riihimäen ja Hyvinkään kohdalla. Raideliikenteestä johtuen pikavuoroliikenteen merkitys on kuitenkin vähäisempi kuin esimerkiksi Tervakosken kohdalla, missä raideliikenne ei ole kilpaileva vaihtoehto. Pikavuoroliikenteen käytettävyyden kannalta on tärkeää mahdollistaa sujuva ja turvallinen saattoliikenne moottoritien rampeilla sijaitseville pysäkeille. Lopen ja Riihimäen välisen joukkoliikenteen osalta kunnilla olisi halukkuutta nostaa palvelutasoa nykyistä korkeampaan luokkaan, mutta jo luokassa V määräävänä kriteerinä edellytetty lauantailiikenne koetaan aiemmista kokeiluista saatujen kokemuksien valossa kustannuksiinsa nähden tarpeettomaksi. Lauantailiikenteen puuttumisen johdosta yhteysvälin palvelutasotavoitteeksi asetettiin luokka VI, mutta vuorotarjonnan osalta tavoitellaan selkeästi luokan vähimmäistasoa runsaampaa tasoa. Hyvinkää-Sälinkää-Mäntsälä -reitin tarpeen todettiin kohdistuvan voimakkaasti Sälinkään ja Mäntsälän väliseen liikkumiseen, joten reitti jätettiin pois suunnittelualueen palvelutasokartasta. 33

Kuva 25 Esitys joukkoliikenteen uudeksi palvelutasoksi Kuva 26 Esitys joukkoliikenteen uudeksi palvelutasoksi lisättynä palvelutasoluokkien virallisia vaatimuksia täyttämättömillä, kaikille avoimilla henkilökuljetuksilla. 34