Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt



Samankaltaiset tiedostot
Luonnos selvitykseksi toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä ja sen soveltamisesta Suomessa

MMM:n ajankohtaiskatsaus

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

HE 103/2016 laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (YKP-laki)

Pohjanlahden silakkakiintiö (ICES osa-alueet 30 31)

Valtioneuvoston asetus

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

PÄÄTÖS 1 (6) / /2018. JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET Regeringsgatan 3 A, Helsingfors PB 30, Statsrådet

Valtioneuvoston asetus kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä

Kaupallisen kalastuksen rajoittamisen oikeusperusta

valtioneuvoston asetuksen 6 ia 13 :ien muuttamisesta

Luonnos. Valtioneuvoston asetus kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä

LIITTEET. asiakirjaan. Komission ehdotus neuvoston asetukseksi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies Dnro 1948/01.02/2015 Orian Bondestam

VALTIONEUVOSTON ASETUS KAUPALLISEN KALASTUKSEN KIINTIÖJÄRJES- TELMÄSTÄ

11552/08 VHK/phk DG B III

HE 103/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä marraskuuta 2016.

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

HE 103/2016 laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (YKP-laki)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta

SILAKAN JA KILOHAILIN MSC-TÄYSARVIOINTI

SILAKALLE MSC-MERKKI?

U 41/2014 vp. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

PÄÄTÖS SUOMEN VUODEN 2018 KALASTUSKIINTIÖIDEN JAKAMISESTA MANNER- SUOMEN JA AHVENANMAAN MAAKUNNAN KESKEN

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Kalastuksenvalvontaa koskevien EU:n asetusten muuttaminen (Valtioneuvoston U-kirjelmä U 66/2018 vp)

Suomen kalastuskiintiöiden jakaminen siirrettäviksi käyttöoikeuksiksi (12 2 momentti)

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU)

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa Eräluvat

MMM/LVO Kalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Neuvoston asetus. neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta

Luonnos Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en)

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015

Laki. Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta. 1 luku. Yleiset säännökset. Soveltamisala

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

HE 85/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä marraskuuta 2018.

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

A8-0128/65 EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET * komission ehdotukseen

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset asiat

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka Seppo Manninen

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2009 N:o Laki. N:o 46

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

2. Uusiutuvat luonnonvarat: Kalastuksen taloustiede

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Lohikalojen tilanne merialueella

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017

Kalastajainfo 2019 Suomenlahti. VARELY / Kalastuksenvalvonta 2019

Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Pohjanlahden lohikantojen tila

A8-0060/57 EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET * komission ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/,

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

KAUPALLINEN KALASTUS SUOMESSA

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2018

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Kalataloushallinto toimialansa edistäjänä ja kalavarojen hoitajana

Pitäisikö maailman kalakannat yksityistää?

Paapuuri Oy / Markku Saiha

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0128/54. Tarkistus. Linnéa Engström Verts/ALE-ryhmän puolesta Anja Hazekamp GUE/NGL-ryhmän puolesta

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Lehtinen Heikki Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Hakemus toimijakohtaisesta kalastuskiintiöstä vuodelle 2018

Luke 1942/ /2018

Itämeren kala elintarvikkeena

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Transkriptio:

Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt Orian Bondestam MMM/luonnonvaraosasto 1

Nykyinen säätely Silakan ja kilohailin kalastusta on säännönmukaisesti rajoitettu vuodesta 2001 alkaen Pääasiallinen tarkoitus on ollut varmistaa: a) kilohailikiintiön riittävyys silakan kalastuksen sivusaaliiksi, ja b) Pohjanlahden silakkakiintiön riittävyys koko kalastusvuodeksi 2

Säätely vuonna 2014 Pelaginen kalastus Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella rajoitettu yhteensä 8 500 tonniin silakkaa ja 6 300 tonniin kilohailia Nämä määrät on nyt otettu ja kalastus on näillä alueilla kielletty lukuun ottamatta pienimuotoista kalastusta pääaltaalla (enintään 20 metrin alukset) ja perusviivan sisäpuolella Suomenlahdella (enintään 24 metrin alukset) 3

Säätely vuonna 2014 Kalastus voi silakkakiintiön puitteissa jatkua Saaristomerellä, Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella perusviivan sisäpuolella. Pientä keskustelua rajoitustarpeesta viriämässä. Selkämerellä kalastus voi jatkua kunnes 83 000 tonnin saalismäärä on otettu. Tämän jälkeen voimaan astuu keskeytys ajalle 1.7.-15.9. Jos saalismäärät jäävät pienemmiksi voidaan pohtia keskeytysjakson pituutta ja jos saalismäärä täyttyy ennenaikaisesti harkitaan tarvetta lisärajoituksille. 4

Nykysäätelyn heikkouksia Viranomaiset vahvistavat sallitut kalastuskaudet Yritysten mahdollisuudet toiminnan suunnitteluun rajoittuvat Yhteinen kiintiö johtaa kilpakalastukseen ja suurempiin kalastuskustannuksiin Voi vaikuttaa markkinahintoihin 5

Nykysäätelyn vahvuuksia Hyvä dialogi viranomaisten ja elinkeinon kesken pelagisen kalastuksen säätelystä Joustava järjestelmä, joka mm. mahdollistaa joustavat kiintiövaihdot viranomaisten toimesta Hallinnollinen taakka on pienempi kuin toimijakohtaisessa kiintiöjärjestelmässä Valvonta on kustannustehokkaampaa 6

Toimijakohtaiset kiintiöt Käytetty 70-luvulta lähtien kalastuksen ohjausvälineenä erityisesti Islannissa, Uudessa Seelannissa, Australiassa ja Alankomaissa. Viime vuosina otettu käyttöön pelagisen kalastuksen ohjausvälineenä myös Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa. Perusperiaatteena on kalastusyrityksille osoitettava osuus valtion tietylle kalakannalle vahvistetusta kiintiöstä. 7

Toimijakohtaiset kiintiöt Toimijakohtainen kiintiö voi olla: a) vuosittain uudelleen jaettava (IQ), b) tiettyä aikajaksoa koskeva käyttöoikeus (TFC), tai c) kokonaan kalastusyritysten omaisuutta (ITQ). Käyttöoikeutena tai omaisuutena kiintiöosuudet ovat myös myytävissä/vuokrattavissa. On mahdollista kaksivaiheisesti siirrtyä vuosittain jaettavista kiintiöistä monivuotisiin käyttöoikeuksiin 8

Toimijakohtaiset kiintiöt Kiintiöiden ensimmäinen jakaminen kalastusyrityksille on järjestelmän oikeudenmukaisen toteuttamisen kannalta keskeisin kysymys. Kiintiöt jaetaan tavallisesti aikaisemman kalastushistorian perusteella, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan. 9

Toimijakohtaiset kiintiöt Järjestelmä parantaa yritysten mahdollisuuksia suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti ja optimoida kalastuksen kannattavuutta Kalastusyrityksille tulee omistuksen kautta kannustin hyödyntää kalakantaa kestävästi Kiintiöosuuksien siirrettävyys mahdollistaa sen, että tehokkaimmat yksiköt voivat saada suurempia osuuksia ja että yksiköiden määrä vähenee 10

Toimijakohtaiset kiintiöt Järjestelmiin voi liittyä kielteisiä vaikutuksia, kuten halu säästää kiintiöosuutta heittämällä vähäarvoinen saalis mereen, yksikkökohtaisten kiintiöosuuksien edellyttämä valvonta ja uusien kalastusyritysten alalle tulon vaikeutuminen Myös kiintiöosuuksien liiallinen keskittyminen voi johtaa kilpailun vääristymiseen ja pienimuotoisen kalastuksen eliminointiin 11

Toimijakohtaiset kiintiöt Järjestelmän käyttöönotto edellyttää uutta lainsäädäntöä Ministeriön on tarkoitus vuonna 2014 aloittaa lainsäädännön valmistelu läheisessä yhteistyössä elinkeinon kanssa Järjestelmistä on tarpeen käydä perusteellinen keskustelu hallinnon sisällä sekä kalastusyrittäjien kanssa 12

Toimijakohtaiset kiintiöt Tärkeitä ratkaistavia asioita ovat mm.: Mihin kiintiöihin ja kokoluokan aluksiin järjestelmää sovellettaisiin Mikä olisi kiintiöjaon peruste ja tarkasteltava saalishistorian aikaväli Miten estettäisiin kiintiöiden liiallinen keskittyminen Tulisiko siirtyä kaksivaiheisesti IQ:n kautta vai suoraan monivuotiseen käyttöoikeuteen (ITQ, TFC) Mikä olisi käyttöoikeuden aikajakso Miten käyttöoikeus kohdeltaisiin verotuksessa 13

Kiitos! 14