Pitäisikö maailman kalakannat yksityistää?

Transkriptio

1 Pitäisikö maailman kalakannat yksityistää? Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Biotieteellinen tiedekunta Esitelmän sisältö: 1) Kalakantojen tila Euroopassa ja maailmalla 2) Miten ylikalastus syntyy? 3) Epävarmuus säätelyssä 4) Vaihdettavat kiintiöt säätelytyökaluna 5) Silakka ja lohi esimerkkeinä

2 I) Maailman ja Euroopan kalakantojen tila

3 Maailman kokonaissaaliin kehitys World capture production million tons World capture production FAO, 2007

4 Maailman kalakantojen tila recovering from overexploited or depleted 24 % depletion 1 % underexploited 3 % moderately exploited 20 % Yli 75 % maailman kalakannoista raportoitiin vuonna 2005 täysimääräisesti hyödynnetyiksi tai ylikalastetuiksi. fully exploited 52 % FAO, 2007

5 Kantojen tilan kehitys: siirtyminen vähäarvoisempiin lajeihin fully exploited % overexploited or depleted under or moderately exploited s 1990s 2005 FAO, 2007

6 Euroopan kalakantojen tila Yleisesti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana: - pohjalla tai sen tuntumassa elävät lajit kuten turska, kolja ja kampela ovat vähentyneet - pelagisten lajien saalismäärät kasvussa Atlantin koillisosa kuuluu kalastusalueisiin joiden kalakannoista huomattava osa (46-60 %) on ylikalastettuja, romahtaneita tai toipuvia. - säätelytoimenpiteistä huolimatta monien lajien osalta kalastuspaine jatkaa kasvua ICES, 2007

7 Eurooppa: Kalakantojen lukumäärä kontra biologiset riskit Number of stocks >Bpa Blim <> Bpa <Blim NA Mukana tärkeimmät ICES:n alueen kalakannat Riskikantojen osuus on kasvanut ICES, 2007

8 Kalastuksen säätelyn neuvonanto: tietoja v ICES, 2007

9 Kalakantojen nopeatkin vaihtelut ovat yleisiä North-East Arctic cod (I and II) Norw egian Coastal cod Icelandic cod (Va) Greenland halibut in Sub-areas I & II North-East Arctic haddock (Sub-areas I and II) Icelandic haddock (Division Va) ssb / mean North-East Arctic saithe (Sub-areas I and II) Icelandic saithe (Division Va) ICES,

10 II) Miten ylikalastus syntyy? Kuva:NOAA

11 Kalastuksen taso - kalakannan ikärakenne Yksilömäärä Yksilömäärä Heikko kalastus Ikäryhmä Voimakas kalastus Ikäryhmä Voimakas kalastus: - kalat eivät ehdi sukukypsyyskokoon - kasvupotentiaali jää hyödyntämättä -Yhden vuosiluokan osuus suuri => saalisvaihtelut kasvaa

12 Ekonominen näkökulma: kalastus, kalakanta ja eurot kalastustehon kasvaessa 8000 Tuotot (kg tai kg * euro) 6000 Saalis/ saaliin arvo Voitto Kustannukset Kutukanta Kalastusteho

13 III) Epävarmuus säätelyssä: ennustaminen on vaikeaa

14 Kalastuksen säätelyn peruskysymyksiä Paljonko kaloja vedessä on? Tarve tietää kalojen määrä, jotta voidaan arvioida paljonko saa poistaa kalastuksella: kokonaiskiintiön mitoitus Esim: Ennusteen mukaan vuonna 2005 on meressä 1000 tonnia, joista 40 % kutuikäisiä Kriteeri: kannan ylläpitoon tarvitaan 200 tonnia kutevaa kalaa => Voidaan ottaa 500 tonnia kalaa ylös

15 Silakka: ennusteen osumistarkkuus Biomassa Ennuste & "Oikea arvo" Silakka: Selkämeri Ennuste "Oikea arvo" Vuosi Sparholt & Bertelsen, 2002

16 Itämeren turska Ennuste & "Oikea arvo" Biomassa Itämeren turska:pääallas Vuosi Sparholt & Bertelsen, Ennuste "Oikea arvo"

17 Kanta-arvioiden keskimääräinen virhe:ices Errors in assessments ( ) Frequency Ratio SSB-predicted/SSB-truth Sparholt & Bertelsen, 2002

18 Vakuutusmaksun logiikka: maksa jotta pääset eroon epävarmuudesta saalis (t) kalastuskuolleisuus F

19 IV) Yksi ratkaisutapa: ITQ ITQ = Individual Transferable Quota = Vaihdettavissa oleva alus/ kalastajakohtainen kiintiö

20 Kalakannan tilan parantaminen 1 2 Askel 1: Päätös käyttää uusia taloudellisia ohjauskeinoja Päätös toimia Askel 2: Muutos kalastajien toiminnassa Kuinka ihmiset reagoivat 3 4 Askel 3: Vaikutus kalakantaan Kudulle selviävien kalojen määrä muuttuu Askel 4: Onnistumisen aste Saaliin tai kannattavuuden muutos

21 Säätely: luonnon ohjausta ihmisten avulla Yhteiskunnan tavoitteet Ohjaus: säännöt,raha, tieto Yksilöiden tiedot Yksilöiden arvot ja tavoitteet Luonnon epävarmuus Joukon käyttäytyminen Tavoitteiden saavuttamisen aste

22 ITQ: Individual transferable quota Kalastaja joko ostaa tai saa aluksi prosenttiosuuden kokonaiskiintiöstä Tämä ITQ osuus on kalastajan omaisuutta, samalla tavalla kuin pörssiyhtiöiden osakkeet Osuudet ovat myytävissä tai vuokrattavissa Islannissa kalastaja joutuu maksamaan yhden turskan pyyntioikeudesta 7 x enemmän kuin mitä yhdestä kalasta kerrallaan saa Eli pyyntioikeuteen on kaupan käynnin avulla liittynyt suuri intressi pitää kanta hyvässä kunnossa myös tulevaisuudessa!

23 ITQ kokemuksia kirjallisuudesta Käytössä: Australia, Islanti, Uusi-Seelanti, Kanada, Namibia, Etelä-Afrikka, USA EU:ssa jossakin muodossa: Hollanti, Viro Auttaa pääsemään eroon liikakapasiteetista: kilpailu kalasta vähenee kun kalastaja tietää saavansa tietyn osuuden Synnyttää mekanismin joka karsii yritykset joilla kulut ovat liian suuret => voitot ja verotulot yhteiskunnalle kasvavat Erityisen tärkeää: omistajuus muuttaa asenteen koko kalastuksen säätelyyn, säätelyn pahuudesta tuleekin yhtäkkiä tapa turvata pääoman arvo!

24 Kokemuksia kirjallisuudesta II Uusi Seelanti: vain 15 % kannoista on vaaratilanteessa Myös lajin biologia on tärkeässä roolissa Tasmanian korvasimpukan ylikalastus: eläin ei liiku! Uuden Seelannin hummerin menestystarina: kanta kasvoi viidessä vuodessa 5 kertaiseksi ja kiintiön arvo 6-kertaiseksi (poikkeuksellisen nopea elinkierto = nopea palaute) Usein kalastusteollisuus investoi lisätutkimuksiin (vrt. osakemarkkinoiden analyysit) Tieteestä tulee kiinnostavaa Poliitikkojen ei tarvitse tehdä kipeitä päätöksiä, koska markkinavoimat hoitavat ylikapasiteetin

25 Negatiivisia vaikutuksia/ongelmia Kalastus keskittyy isoille ja hyvin toimeentuleville aluksille => työttömyyttä Uusien tulokkaiden mukaantulo vaikeutuu Eri kulttuureilla erilaiset valmiudet hyödyntää järjestelmää Ensimmäisen jaon ongelma Ei ratkaise kaikkia ongelmia: edelleen tarvitaan valvontaa ja kallista tiedettä

26 Suomi ja ITQ Järjestelmää on harkittu silakan kalastuksessa Voisi EU:ssa johtaa ulkomaiseen omistukseen Huomattava osa kalastajista tukee ITQ:ta ICES proposition t Optimimum with ITQs Optimum with IQs

27 Lohi Jokavuotinen lohitaistelu Merialueen saaliin arvo ei ole kovin suuri (noin 9 milj. euroa koko Itämerellä, 2.5 milj. Suomessa) Voitto ammattikalastuksessa on huomattavan pieni Jokikalastuksen intressit ja potentiaalinen pääoma ovat suuria Mikäli markkinat luotaisiin, avomerikalastuksen ostaminen pois tapahtuisi hyvin todennäköisesti = Vapaaehtoinen ongelman ratkaisu ilman valtion puuttumista jakoon

28 Lopuksi Vuoteen 2015 mennessä kalastustehoja olisi pienennettävä piin paljon, että pitkän aikavälin saaliit maksimoituu (Johannesburgin tavoite) Kokemus on opettanut, ettei nykyjärjestelmä toimi: esim. EU:ssa miljardien menetykset tehottoman säätelyn takia On hyödynnettävä omistusoikeuden perimmäistä tunnetta: Mikä on minun, siitä minä huolehdin