Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1
Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. 2. Sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon ottaen huomioon hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden hänestä oikeudellisessa vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet. Tähän pyrkiessään sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin. 3. Sopimusvaltiot takaavat, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset ja palvelut noudattavat toimivaltaisten viranomaisten antamia määräyksiä, jotka koskevat erityisesti turvallisuutta, terveyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä henkilökunnan riittävää valvontaa. 2
18 artikla 1. Sopimusvaltiot pyrkivät parhaansa mukaan takaamaan sen periaatteen tunnustamisen, että vanhemmat vastaavat yhteisesti lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Vanhemmilla tai tapauksesta riippuen laillisilla huoltajilla ja holhoojilla on lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Lapsen edun on määrättävä heidän toimintansa. 2. Tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien takaamiseksi ja edistämiseksi sopimusvaltiot antavat vanhemmille ja muille laillisille huoltajille asianmukaista apua heidän hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä sekä huolehtivat lastensuojelulaitosten ja -palvelujen kehittämisestä. 3. Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin toimiin taatakseen, että työssäkäyvien vanhempien lapsilla on oikeus hyödyntää heille tarkoitettuja lastenhoitopalveluita ja -laitoksia. 3
Lapsiväestön kollektiivinen etu Lapsen etu sisällöllisesti: mikä on hyvää tai parasta maan koko lapsiväestön kannalta Yksittäisen lapsen etu sisällöllisesti: mikä on hyvää tai parasta tämän lapsen kannalta lyhyellä aikavälillä pitkällä aikavälillä menettelyllisesti: kuuleminen, mielipide, monipuolinen asiantuntemus, oikeusturva 4
Lapsen edun määrittely (1) Lapsen persoonallisuuden sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn täysimääräinen kehittäminen Elinympäristö Julkiset palvelut Suojelun asianmukaisuus Ihmisoikeuksien kunnioittaminen Ihmisarvo: asianmukainen kohtelu, ihmisarvoinen elämä Perusvapauksien kunnioittaminen: ilmaisun vapaus, liikkuminen, perheelämä, koskemattomuus, yksityisyys Solidaarisuus: mahdollisuus kehittyä ja heitteillejätön ehkäisy Yhdenvertaisuus: samanlaisissa tapauksissa kohdellaan samalla tavalla ja ratkaistaan asia yhdenmukaisesti, muodollinen ja asiallinen yhdenvertaisuus Oikeusturva: mahdollisuudet puolustaa oikeudenloukkausta vastaan 5
Lapsen edun määrittely (2) Lapsen integroiminen osaksi lähiyhteisöä ja lapsitovereita, toiminnalliset periaatteet Inkluusio, syrjäytymisen välttäminen Yleiset toimet ja palvelut (integraatioperiaate, yleisten palvelujen ensisijaisuus) Erityiset toimet ja palvelut (positiivinen erityiskohtelu) Perusoikeuksien ja vapauksien rajoittamisen asianmukaisuus 6
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 Lapsen huolto Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää 7
Lapsen etu Lapsen erityiset oikeudet oikeus suojeluun (PL 12.1 ) oikeus saada osansa yhteiskunnan voimavaroista (PL 19.3 ) oikeus tulla kuulluksi ja osallisuuteen (PL 6.3 ) 8
Kuuleminen ja puhevalta Kuuleminen: lapsen etu selvitettävä lapsen omassa elinympäristössä. Ei ikärajaa Prosessuaalinen kuuleminen: mielipide ja tahto otettava huomioon (ikäraja ja kypsyys huomioon) Puhevalta: päätös tehtävä lapsen tahdon mukaisesti tai tahdosta riippumatta, jolloin oltava tehokas oikeusturvakeino. 9
Lasten suojelu ja lastensuojelu Laaja käsite: kasvuolojen, toimeentulon, julkisten palvelujen ja yleisesti yhteiskunnan kehittäminen lapsiystävälliseksi; lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi (promotiivinen työ) Suppea käsite: perhe- ja yksilökohtaista sosiaalityötä, lapsen suojelua hylkäämiseltä, hyväksikäytöltä ja pahoinpitelyltä (ehkäisevä ja korjaava lastensuojelu sekä jälkisuojelu) 10