Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Esityksen rakenne Työpajatoiminta valtakunnallisesti Toiminnan asemointi palvelujärjestelmässä Työpajat ja VALMA
Työpajatoiminta Työpajalla tarkoitetaan sekä fyysistä ympäristöä että moniammatillista ja -alaista työskentelymetodia Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennuspalveluiden avulla pyritään parantamaan yksilön arjen hallintaa valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön Työpajassa elämäntilanteen kartoittaminen on kokonaisvaltaista ja toimenpiteet kunkin valmentautujan tarpeisiin räätälöityjä. Työpajojen valmentautujina on työttömiä nuoria ja aikuisia, joita puuttuu ammatillinen koulutus tai työkokemus, ammatinvaihtajia, työ- ja toimintakyvyltään heikentyneitä työnhakijoita, päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä sekä työmarkkinoille integroitumisessa tukea tarvitsevia maahanmuuttajia.
Työpajatoimintaa ohjaava viranomaisohjeistus Nuorisolaki 2006/72, 7 : Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat-- tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nykyisellään nuorten työpajatoimintaa määritellään ja ohjataan opetusministeriön päätöksellä 17/600/2006. Siinä esitetään nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset.
Työpajojen organisaatiomuodot Työpajat voivat olla kunnallisia, seutukunnallisia tai kuntayhtymän, säätiön, yhdistyksen tai jonkun muun toimijan ylläpitämiä. Kunnallinen työpaja voi sijoittua kunnallishallinnossa esimerkiksi sivistystoimen, nuorisotoimen, sosiaalitoimen, teknisen toimen tai työllisyyspalveluiden piiriin.
Yksilövalmennus Työvalmennus, osaamisen tunnistaminen Valmennuksen portaat ja työpajojen palvelut TYÖHÖNVALMENNUS Nivelvaiheen tuki työllistettäessä työsuhteeseen Palveluna esim. palkkatuki, työhönvalmennus, oppisopimus, ammatillisten tai lukio-opintojen suorittaminen. VALMENTAVA TYÖVALMENNUS Kehittää työtaitoja ja -valmiuksia Tarvittaessa yksilövalmennusta Palveluna esim. työkokeilu, työvoimakoulutus, ammatillisten tai lukio-opintojen suorittaminen, tuotantokoulu. Työ- ja työelämätaitojen vahvistaminen KUNTOUTTAVA TYÖVALMENNUS kuntouttaa osallistumaan työvalmennukseen työvalmennusta valmentautujan edellytysten mukaisesti yksilö- ja ryhmävalmennusta Palveluna esim. Kelan mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta, opiskelijoiden arjen tukeen painottuvat palvelut. STARTTIVALMENNUS työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen asteittainen kuntoutuminen muihin toimintamuotoihin yksilö- ja ryhmävalmennusta Palveluna mm. kuntouttava työtoiminta, sosiaalitoimen ostopalvelut Kuviosta puuttuvat erilliset pajakoulut. ETSIVÄ NUORISOTYÖ Arjenhallinnan tukeminen TPY 01/2013
Valmennuksen keskeiset elementit Arjenhallinta Pajayhteisö Työelämätaidot Työyhteisöosaaminen Työn tekninen osaaminen Lahjakkuus
Saavutettavuus OKM:n valtionavulla tuettu nuorten työpajatoiminta kattaa 259 kuntaa = 85% kunnista TPY:llä 220 organisaatiojäsentä (11/2013)
Työpajatoiminnan asemointia Työllisyyspolitiikka Koulutuspolitiikka Työpajatoiminta Nuorisopolitiikka Sosiaalipolitiikka
Tarkastelukulmat Nuorten näkökulmasta tarkasteltuna työpajatoiminta sijoittuu nuoren elämänvaiheen tärkeisiin nivelvaiheisiin. Työpajatoiminta tarjoaa nuorelle mahdollisuuden tutustua työelämään työtä tekemällä. Työpajatoiminta auttaa nuorta löytämään omat vahvuutensa ja tekemään realistisen suunnitelman tulevaisuudestaan. Työpajatoiminta tarjoaa nuorelle monialaisen verkoston palvelut. Nuori itse osallistuu suunnitelmien laatimiseen, tavoitteiden asettamiseen sekä tulosten arviointiin. Työpajatoiminnassa yhdistyvät ja toteutuvat eri hallinnonalojen tavoitteet ja palveluodotukset. Nuorisotyön näkökulmasta tarkasteltuna työpajan valmennuksella vahvistetaan nuoren minuutta, sosiaalista vahvistumista ja omatahtista yksilöllistä kasvua, mutta samalla tuetaan työtaitoja, yleisiä työelämätaitoja sekä ryhmässä toimimisen valmiuksia. Opetustoimi tarkastelee työpajojen työtä pitkälti koulupudokkuuden ja sen ehkäisyn näkökulmasta. Sosiaalitoimen näkökulmasta pajoille tullaan ratkomaan arjen hallinnan ongelmia ja vahvistamaan yleisiä työelämätaitoja. Työhallinnon tavoitteena pajatyölle on tulevan ammattialan selkiytyminen ja työtaitojen oppiminen. Palvelun ajatellaan olevan niille, joiden kiinnittyminen työmarkkinoille johtuu joko puutteellisesta tai vanhentuneesta ammattitaidosta yleisten työelämätaitojen heikkous EI nykyisellään ole syy ohjautua työpajapalveluun.
Ohjautuminen/nuoret Työhallinnon kautta pajalle ohjautui eniten nuoria eli 53 % valmentautujista. Koulutuksen järjestäjien kautta nuoria tuli noin 12 %. Muita lähettäviä tahoja olivat esimerkiksi KELA, sosiaali- ja terveystoimet, mielenterveyspalvelut, työeläkelaitos, vakuutusyhtiö tai Rikosseuraamusvirasto, em. yhteensä 15 %, Etsivä nuorisotyö ja puolustushallinto, yhteensä 7 % Lisäksi 6 % pajanuorista tulee muista palveluista, esim. harrastuksen kautta Lähes 7 % nuorista hakeutui pajalle oma-aloitteisesti, ilman edeltävää viranomaiskontaktia. Lähteet: Häggman 2012
VALMAn ja työpajajojen periaatteet Koulutuksen järjestämisessä korostuvat ohjaus, yksilöllisyys, toiminnallisuus ja käytännönläheinen, myös oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuva opiskelu. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus-opetussuunnitelman perusteet 17.2.2010 nro 15/011/2010) --Työpajatoiminta tarjoaa asiakasta tukevaa toimintaa asiakaskohtaisesti ja yhteisesti sovitun määräajan puitteissa. --Työpajatoiminta toteuttaa varhaisen puuttumisen ja yhteisöllisyyden periaatteita ja soveltaa tekemällä oppimisen ja motivoimisen menetelmiä. Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset - Opetusministeriön päätös 17/600/2006
TPY/ Työpajatoiminnan kehittämisen strategiset kärjet 1. Työpajat osana yksilöllistä koulutuspolkua asema tunnistettuna ja tunnustettuna yksilöllisen koulutuspolun osana työpajoissa tehtyjen suoritusten nykyistä laajempaa hyväksi lukeminen peruskoulussa ja toisella asteella. sopimuksellinen yhteistyö 2. Laadukkaat ja vaikuttavat työpajapalvelut työpajakentän kokonaisvaltaista laadun kehittämistä ja toiminnan vaikuttavuuden kasvattamista. Laatutyössä keskeistä valmentajien ammatillisen osaamisen vahvistaminen. 3. Yritysyhteistyön kehittäminen pyrkii tunnistamaan työllistymisen rakenteellisia esteitä, lisäämään yrittäjäjärjestöjen tietoisuutta työpajoista. vahvistaa vertaisoppimista ja rohkaisee jakamaan yritysyhteistyöhön liittyviä hyviä käytäntöjä
OSSUt osaamisen tuottamisen ja kerryttämisen opetussuunnitelmapohjaiset suunnittelutyökalut Tukevat työpajojen valmennustoiminnan opinnollistamista. OSSUt ovat syntyneet ESR-hankkeissa purettaessa opetussuunnitelmia tukemaan paremmin työelämään tähtäävän valmennuksen suunnittelua, seurantaa ja arviointia. Perustuvat valtakunnallisiin ammatillisten perustutkintojen perusteisiin, ammattistartin sekä valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, opetussuunnitelman perusteisiin. http://www.tpy.fi/mita_me_teemme/hankkeita/ammattiosaamistavalityomarkkino/opinnollistamisen-tyokalut/
Keskustelua ja käytännön caset
TPY Allianssi-talo Asemapäällikönkatu 1 00520 Helsinki puh. 010 279 2720 tyopajayhdistys@tpy.fi tai etunimi.sukunimi@tpy.fi www.tpy.fi