Teknillisen Korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratorion julkaisu 132

Teknillisen Korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratorion julkaisu 132 Helsinki University of Technology Laboratory of Structural Engineering and Building Physics Publication Espoo 2007 TKK-TRT-132 OHJEISTUS 1960 JA 1970 LUVULLA RAKENNETTUJEN BETONIJULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN KUNNOSTAMISESTA Esko Sistonen Fahim Al-Neshawy Jukka Piironen Jari Puttonen ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Teknillisen Korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratorion julkaisu 132 Helsinki University of Technology Laboratory of Structural Engineering and Building Physics Publication Espoo 2007 TKK-TRT-132 OHJEISTUS 1960 JA 1970 LUVULLA RAKENNETTUJEN BETONIJULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN KUNNOSTAMISESTA Esko Sistonen Fahim Al-Neshawy Jukka Piironen Jari Puttonen Teknillinen Korkeakoulu Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto Talonrakennustekniikan laboratorio Helsinki University of Technology Department of Civil and Environmental Engineering Laboratory of Structural Engineering and Building Physics

Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Talonrakennustekniikan laboratorio PL 2100 02015 TKK URL: http://www.tkk.fi/yksikot/rakennus/talonrakennus/ Puh. (09) 451 3709 Fax. (09) 451 3724 E-mail: paula.suhonen@tkk.fi 2007 Teknillinen korkeakoulu Talonrakennustekniikan laboratorio ISBN 978-951-22-9082-6 ISBN 978-951-22-9083-3 (PDF) ISSN 1456-4297 URL: http://www.tkk.fi/yksikot/talo/publication/julkaisu132.pdf Esa Print Oy Tampere 2007

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 6 2 ARVIOINTIOHJEET ERILAISTEN JULKISIVU- JA PARVEKEKORJAUSVAIHTOEHTOJEN VÄLILLÄ... 6 2.1 BETONIJULKISIVUJEN JA -PARVEKKEIDEN KORJAUSMAHDOLLISUUDET... 25 2.2 ARVIO BETONIJULKISIVUN JA -PARVEKKEEN JÄLJELLÄ OLEVASTA KÄYTTÖIÄSTÄ... 26 2.3 ARVIO KORJATUN BETONIJULKISIVUN JA -PARVEKKEEN KÄYTTÖIÄSTÄ JA HUOLTOVÄLIN PITUUDESTA... 27 2.4 KORJAUS- JA HUOLTOKUSTANNUKSET PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ... 29 2.5 ARKKITEHTUURIN OMINAISPIIRTEET... 34 2.6 ENERGIANKULUTUS... 38 3 YHTEENVETO... 39 4 LÄHDELUETTELO... 41 5

1 JOHDANTO Tämä ohjeistus on käytäntöön tehty yleistys. Ohjeistusta luettaessa on syytä muistaa, että julkisivujen kunnossapito on vain osa koko kiinteistön hallintaa ja ylläpitoa. Julkisivun korjaustavan valinta tulisi perustua aina sille tehtyyn kuntotutkimukseen ja siinä esitettyihin soveliaisiin korjaustoimenpiteisiin. Tämä ohjeistus tuo esille seikkoja, joihin tulisi kiinnittää huomiota korjaustoimenpiteen valintaa tehdessä. Tässä ohjeistuksessa esitetyt yleistetyt käyttöikä- ja kustannusarviot eivät ole suoraan sovellettavissa yksittäistapauksiin. Tässä ohjeistuksessa ei käsitellä sähkökemiallisia menetelmiä eikä korroosioinhibiittorien käyttöä. Tämän ohjeistuksen ulkopuolelle on rajattu parvekkeiden verhoavat korjaukset, parvekelasitukset, ikkuna-, vesikatto-, kateja perustusrakenteet sekä korjausrakentamisen paloturvallisuus. Ohjeistusta ei voi käyttää eri korjausmenetelmien työohjeena. 2 ARVIOINTIOHJEET ERILAISTEN JULKISIVU- JA PARVEKEKORJAUSVAIHTOEHTOJEN VÄLILLÄ Arvioitaessa erilaisten vaihtoehtoisten korjausmenetelmien käyttökelpoisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta voidaan vertailu tehdä painottaen mm. seuraavia seikkoja: korjauksella saavutettava käyttöikä, kustannus, vaurioaste korjattaessa, korjatun rakenteen vaurioituminen, rasitusolot, korjattava rakenne ja sen ominaisuudet, arkkitehtuuri sekä energia. Korjaamiselle asetettu tavoite vaikuttaa valintatilanteessa tehtävään vaikuttavien seikkojen painotuksiin. Saavutettavan käyttöiän ja rasitusolosuhteiden/vaurioiden välillä on riippuvuus. Tässä ns. sanallisessa riskiarviossa huomioidaan mm. rakennetekniset seikat, suunnittelun / suunnitelmien vaikutus, riskilliset korjaustyövaiheet ja työn toteutus. Yleisesti ottaen puutteellisessa kuntotutkimuksessa (esim. vähäinen tai väärin kohdistettu näytteenotto, virheelliset johtopäätökset, ym.) saatetaan esittää vaihtoehtoisia korjaustoimenpiteitä, jotka voivat tapauksesta riippuen olla joko yli- tai alimitoitettuja. Varmuuden maksimoimiseksi saatetaan täten esimerkiksi esittää tarpeettoman raskaita korjaustoimenpiteitä. Tekniseltä kannalta ajateltuna tulee huomioida mm. terveellisyys, turvallisuus, olosuhteet korjaustyön aikana, jälkihoito, liittyvät rakenteet ja rakenneyksityiskohdat sekä esteettisyys. Korjaussuunnitelmien tarkistaminen tai ulkopuolinen tarkistuttaminen voi edesauttaa pitkäikäisemmän lopputuloksen saavuttamiseen. Korjaustyön valvonnan laiminlyönti voi johtaa huonoon laatuun ja epäonnistumiseen korjaustoimenpiteen lopputuloksessa. Korjatun julkisivun säännöllinen huolto ja ylläpito ovat osa hyvää kiinteistönpitoa. Taloudelliselta kannalta ajateltuna arvioitu käyttöikä voi olla väärä ja vaikuttaa esimerkiksi laskennallisiin kustannuksiin. Korjaustoimenpiteet ovat pitkäaikaisia investointeja, jolloin mm. korkotason muutokset vaikuttavat nykyarvolaskelmiin. Seuraavassa on tehty edellä esitetyn mukainen julkisivujen ja parvekkeiden korjaustoimenpiteiden tekninen ja taloudellinen arviointi sekä joitakin lisähuomioita. Esitettäviin listoihin on kerätty kustakin korjausmenetelmästä keskeisiä korjaustyön onnistumiseen ja käyttöikään vaikuttavia huomioitavia seikkoja, eikä niiden ole tarkoitus olla kaiken kattavia" työ- tai suunnitteluohjeita tai -selityksiä. 6

JULKISIVUT Laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppiset korjatut kohteet Puhdistus ja huoltopinnoitus Tekniset seikat: -Voimakas puhdistaminen voi vahingoittaa ehjää julkisivupintaa. -Päällekkäinen pinnoittaminen muuttaa julkisivun rakennusfysikaalisia ominaisuuksia ja voi kiihdyttää vaurioitumista. -Alkanut vaurioituminen voi korjauksen jälkeen yhä edetä (piilevät vauriot). -Saumauksen ja huoltopinnoituksen ajoittaminen samaan aikaan tehtäväksi pienentää teknistä riskiä. -Terveysriskit; vanhan pinnoitteen asbesti, saumamassan pcb ja lyijy, eristetilan mikrobit. -Eri pinnoitteiden yhteensopivuus. -Pinnoitteen kiinnipysyvyys. -Olosuhteiden huomioiminen. -Julkisivun kosteusrasitustason alentamisen mahdollisuus pinnoitteella. -Julkisivun kaareutuminen ja hammastukset vaikeuttavat saumaus- ja pinnoitustyötä. -Huonokuntoisen alustan pinnoittaminen. Taloudelliset seikat: -Epäonnistuessaan toistuvia pieniä kustannuksia, lyhenevällä aikavälillä. -Korjauksen riski suurempi verrattuna vaihtavaan korjaukseen. Esimerkiksi suuressa kiinteistömassassa voi tekijällä olla kerrannaisvaikutus kustannusrakenteeseen. -Saumauksen ja huoltopinnoituksen erottaminen eri aikaan tehtäväksi lisää taloudellista riskiä. Kuvissa 1 6 on esitetty joitakin huomioitavia seikkoja puhdistus ja huoltopinnoitustyyppisissä julkisivukorjauksissa. Kuva 1. Voimakas puhdistaminen rikkoo ja karhentaa säilytettävän pinnan. Kuva 2. Päällekkäinen pinnoitus ja väärän pinnoitetyypin käyttö kiihdyttää vaurioitumista. Kuva 3. Vaurioituminen voi jatkua suoja-ainekäsittelystä huolimatta. Kuva 4. Julkisivun kaareutuminen ja hammastukset vaikeuttavat saumaus- ja pinnoitustyötä. Kuva 5. Pitkälle edenneen vaurioitumisen tapauksessa huoltopinnoituksesta saatava käyttöiän lisäys voi olla hyvin lyhyt. Kuva 6. Pitkä huoltopinnoitusväli nostaa vaurioastetta. 7

JULKISIVUT Laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppiset korjatut kohteet Vähäiset laastipaikkaukset ja pinnoitus Laaja-alaiset laastipaikkaukset ja pinnoitus Tekniset seikat: -Voimakas puhdistaminen ja vaurioituneen betonin poisto voi vahingoittaa ehjää julkisivupintaa. -Vaurioituminen voi edetä (piilevät vauriot). -Laajojen vaurioiden tapauksessa korjaus lähinnä esteettinen ja lyhytikäinen. -Saumauksen ja laastipaikkauksen ajoittaminen samaan aikaan tehtäväksi voi pienentää teknistä riskiä merkittävästi. -Rakenteen kantavuuteen vaikuttavien terästen suunnittelematon poisto. -Puutteellinen terästen puhdistaminen. -Korroosiosuojalaastin puutteellinen levitys. -Korjattava pinta liian kuiva, märkä tai likainen. -Virheet laastin sekoituksessa; veden käyttö, työstöaika. -Laastipaikan ja pinnoitteen kiinnipysyvyys (kapea paikka). -Laastin ja betonin yhteensopivuus (liian sementtipitoinen paikkamassa, paikan kuivumiskutistuma). -Laastin korroosion- ja pakkasenkestävyys. -Jälkihoidon laiminlyönti. -Olosuhteiden huomioiminen. -Julkisivun kaareutuminen ja hammastukset vaikeuttavat laastipaikkaus- ja pinnoitustyötä. -Tarpeettomien terästen poistaminen, laajuus (esim. kutistumaraudoitteet, työteräkset). -Laasti- tai valupaikan häivytys pinnoitteella voi olla ongelmallista. -Laastien korroosion- ja pakkasenkestävyys. -Raudoitetyypin vaikutus käyttöikään. Taloudelliset seikat: -Toistuvia kustannuksia, lyhenevällä aikavälillä. -Korjauksen riski suurempi verrattuna raskaaseen korjaukseen. Esimerkiksi suuressa kiinteistömassassa kerrannaisvaikutus kustannusrakenteeseen. -Alimitoitettu korjaussuunnitelma (esim. piikattavat terästen jm-määrät julkisivuelementissä) lisää ennakoituja kustannuksia. -Saumauksen ja laastipaikkauksen erottaminen eri aikaan tehtäväksi voi lisätä taloudellista riskiä merkittävästi. -Raudoitetyypin vaikutus kustannuksiin. Kuvissa 7 18 on esitetty joitakin huomioitavia seikkoja laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppisissä julkisivukorjauksissa. 8

Kuva 7. Ulkonäköongelman korjaus ei riitä teknisen ongelman korjaamiseen. Kuva 8. Laastipaikan häivytys pinnoitteella voi olla ongelmallista. Kuva 9. Valupaikan häivytys voi olla hankalaa. Kuva 10. Kapea paikka. Kuva 11. Saumausten uusiminen ei pysäytä heikon betonin rapautumista. Kuva 12. Vajavainen saumausten uusiminen ei suojaa elementtiä. Kuva 13. Valupaikalla korjattu laajasti vaurioituneen julkisivun ulkonäköä. Kuva 14. Korjattavan rakenteen pintarakenteen ja paikan erilaiseen ulkonäköön liittyvät ongelmat. Kuva 15. Pinnoitteen liituuntuminen. 9

Kuva 16. Tapauskohtaisesti tarpeettomien terästen poisto on mielekästä. Kuva 17. Tapauskohtaisesti tarpeettomien terästen poisto on mielekästä. Kuva 18. Pinnan läheisyydessä olevien rakenneterästen suunnitelmallinen poistaminen ja pinnoittaminen. Korjaustoimenpiteen lisähuomioita JULKISIVUT Laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppiset korjatut kohteet Vanhojen betonisandwich-elementtien vaurioitumista voidaan hidastaa ja käyttöikää pidentää monissa tapauksissa pinnoittamalla. Monet pinnoitteet pystyvät hidastamaan veden kapillaarista imeytymistä ehjään hyväkuntoiseen betonialustaan. Teknisesti toimivat pinnoitetyypit hidastavat betonialustan kuivumista. Betonialustan karbonatisoitumista sekä kuivissa että kosteissa olosuhteissa voidaan tehokkaasti hidastaa hiilidioksiditiiviillä orgaanisella pinnoitteella. Julkisivuissa teräskorroosiota ei käytännössä pystytä rajoittamaan passiivisella uudelleenalkaloinnilla. Sandwichelementtien käyttöikää teräskorroosion suhteen sateelle alttiissa julkisivussa voidaan pidentää lähinnä orgaanisilla pinnoitteilla. Pakkasrapautumisen suhteen monet pinnoitetyypit pystyvät pidentämään sandwich-elementin käyttöikää mikäli betoni ei ole pakkasenkestävää. Parhaiten käyttöikää pidentävät orgaaniset pinnoitteet ja impregnointiaineet. Erittäin huonokuntoista ja pitkälle pakkasrapautunutta julkisivua, jonka vetolujuus on selvästi alle 1,5 MPa, ei kannata pinnoittaa, sillä tämä voi jopa kiihdyttää vaurioitumista. Orgaanisen pinnoitteen valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen riittävän alhaiseen vesihöyryn diffuusiovastukseen pinnoitettavalla alustalla. Joidenkin tutkimusten mukaan S d -arvon tulisi olla mielellään alle 2 m ilmaa. Pinnoitettaessa orgaanisella pinnoitteella pesubetonia, jonka kivirakenne on tiivis, tulisi alusta ensin ylitasoittaa sementtipohjaisella tasoituslaastilla. Julkisivun visuaaliset seikat, kuten värisävy ja pintastruktuuri, ovat hyvin tärkeitä pinnoitetta valittaessa. JULKISIVUT Eristerapatut julkisivut Tekniset seikat: -Puutteellinen varmistuspulttaus (ei koske vaihtavaa). -Varomaton julkisivun purkaminen voi vaurioittaa muita rakenteita (ei koske peittävää). -Alustan epätasaisuuksien puutteellinen oikaisu ja tasaus. -Puutteet eristeen asennuksessa; irti alustasta, saumat avoinna, jatkuvat pystysaumat, jatkuvat saumat aukkojen pielissä, riittämätön kiinnikemäärä, kiinnikkeen ankkurointi, puutteet aukkojen pielissä. -Puutteet vahvikeverkon asennuksessa. -Virheet laastin sekoituksessa; veden käyttö, työstöaika. -Puutteet rappauksen ja liittyvien rakenteiden välisissä saumauksissa. -Virheelliset suunnitteluratkaisut (esim. räystäsrakenne, liittyvät rakenteet, ikkunat, ). -Pitkäaikaiseen säärasitukseen jäävien jo kiinnitettyjen eristelevyjen puutteellinen suojaus. -Lisälämmöneristeen lämmöneristävyyden heikkeneminen (irti alustasta). 10

-Tasalaatuisen ja ulkonäöltään yhtenäisen pinnan saaminen; telineen tukipisteet, hierto/ruisku, työnaikaiset muuttuvat olosuhteet, työsaumat, rappauksen paksuus eristeen kiinnityskohdissa. - Liikuntasaumarakenteen puutteellinen suunnittelu ja sijoittelu. -Jälkihoidon laiminlyönti. -Olosuhteiden huomioiminen. -Rappauksen pakkasenkestävyys. -Eristerappauksen kestävyys ensimmäisen maanpäällisen kerroksen osalla ongelmallinen (mekaaniset kolhut, lumen kinostuminen julkisivua vasten). -Rappausverkon vaikutus käyttöikään. Taloudelliset seikat: -Korjauksen riski suurempi verrattuna raskaaseen korjaukseen. Esimerkiksi suuressa kiinteistömassassa kerrannaisvaikutus kustannusrakenteeseen. -Alimitoitettu korjaussuunnitelma (esim. puutteet liikuntasaumoissa) lisää ennakoituja kustannuksia. Kuvissa 19 42 on esitetty joitakin huomioitavia seikkoja eristerapatuissa julkisivuissa. Kuva 19. Vahvikeverkon jäykkä kiinnitys estää rappauskerroksen vapaan liikkeen ja aiheuttaa rappauksen vaurioitumista. Kuva 20. Eristerappauksesta aiheutuu muutoksia ulkoseinän ja räystään liittymään ja ullakon tuulettumiseen. Kuva 21. Näkyviä työsaumoja ruiskurappauksen jälkeen. Kuva 22. Eristelevyjen kiinnikkeet on lyöty syvälle. Ympäristöä paksumpi rappaus saattaa erottua rappauspinnassa. Kuva 23. Rappauksen liikkuminen estetty liittymissä muihin rakenteisiin. Kuva 24. Eristerappaus vaurioituu herkästi lähellä maanpintaa. 11

Kuva 25. Ohuella rappauskerroksella heikohko kestävyys iskuja vastaan. Kuva 26. Virheellinen levyn leikkaus aukkojen pielissä. Kuva 27. Virheelliset saumojen jatkokset materiaalin muuttuessa. Kuva 28. Liikuntasaumarakenteen huolellinen suunnittelu. Kuva 29. Kiinnitystassujen paikat jäävät rapatun julkisivun pintaan näkyviin. Kuva 30. Ikkunapellin riittävä ulosheitto vähentää kosteusrasitusta. Kuva 31. Kylmä ja puolilämmin ullakkotila erottuu muusta julkisivusta. Kuva 32. Panssariverkko ja iskua kestävä ohutrappaus eivät välttämättä auta. Kuva 33. Eristelevyjen kiinnikekohtien paikkaaminen on aikaavievä työvaihe. Kuva 34. Uritettu betonipinta tulee ylitasoittaa ennen eristelevyjen asentamista. Kuva 35. Syöksytorven kiinnitysratkaisulla voidaan vähentää kosteusrasitusta. Kuva 36. Työturvallisuuden huomioiminen. 12

Kuva 37. Työmaan ahtaus asettaa telineille erityisvaatimuksia. Kuva 38. Elementtien suuri hammastus asettaa erityisvaatimukset eristerappausta käytettäessä. Kuva 39. Liittymät muihin rakenteisiin. Kuva 40. Lämpöliikkeiden vajavainen huomioiminen liikuntasauman kohdalla. Kuva 41. Epäonnistunut pinnaltaan läikikäs eristerappaus. Kuva 42. Pintarappauksen hilseily ja verkkohalkeilu ovat tyypillisiä ikääntymisen merkkejä. Korjaustoimenpiteen lisähuomioita Eristerapatun julkisivun pienetkin halkeamat ja iskuista aiheutuneet lohkeamat pitäisi korjata heti. Näin estettäisiin sadeveden pääsy rappaukseen ja rapautumisen käynnistyminen vauriokohdassa. Julkisivun aukkojen pieliin asennetut vahvikkeet pienentävät rappauksen halkeiluriskiä, mutta eivät estä sitä kokonaan. Julkisivu tulisikin tarkastaa säännöllisesti mahdollisten halkeamien havaitsemiseksi. Eristerappauksen ja muun materiaalin välisessä liittymässä on varmistettava, että rappaus pääsee vapaasti liikkumaan tai jos se ei ole helposti toteutettavissa, vältettävä tällaisia liitoksia. Rappauspinnan päälle tulevia teräksisiä kulmaprofiileja aukkojen pielissä tulisi välttää. Rakennuksen nurkkiin mahdollisesti asennettavia profiilipeltejä ei pitäisi rapata. Eristerappauksen ulottamista lähelle maanpintaa on vältettävä, varsinkin sellaisiin kohtiin, joissa lumi kinostuu rakennuksen seinustalle. Umpinaiset rappauksen alareunan rappausprofiilit pitäisi rei ittää, jotta rappauksen taakse mahdollisesti päässyt vesi ei patoudu profiilin päälle ja aiheuta rappauksen rapautumista. Jos eristerappausta joudutaan käyttämään alimman kerroksen julkisivussa, olisi kulkureitit suunniteltava niin, että tarpeeton liikenne ja liikkuminen julkisivun vieressä estetään. Näin vältettäisiin julkisivun mekaanista vaurioitumista. Eristerappauksen käyttöä maanpäällisen kerroksen julkisivussa olisi kuitenkin vältettävä. Liikuntasaumojen 13

sijoittelu on tehtävä huolella. Avonaisen liikuntasauman tiivistäminen elastisella saumamassalla estäisi sadeveden pääsyn rappauksen taakse. Sauman riittävä leveys olisi tällöin kuitenkin varmistettava, jotta saumaan saataisiin riittävästi joustavuutta. Julkisivun yksityiskohtien huolellinen suunnittelu on tärkeää. Julkisivun pinnalle kiinnitettävät varusteet ja rakenteet kuten valaisimet, syöksytorvet ja kaiteet on suunniteltava siten että sadevesi ei valu niiden kautta rappauspinnalle. Ikkunoiden pellitykset ja räystäät on tehtävä niin, että ne ohjaavat veden tarpeeksi kauas julkisivun pinnasta. Rappauksen ja kiinnitysten sekä eri materiaalien liitoskohtiin on jätettävä liikkeet salliva sauma. Sääolosuhteet rappaustyön aikana tulee ottaa huomioon ja estää tuoreen rappauksen jäätyminen, kuivuminen ja liiallinen kastuminen. Oikean työtekniikan käyttö ja rappausmateriaalien keskinäinen yhteensopivuus on varmistettava. JULKISIVUT Tuulettuvilla rakenneratkaisuilla korjatut kohteet (levyverhoukset) Tekniset seikat: -Puutteelinen varmistuspulttaus (ei koske vaihtavaa). -Varomaton julkisivun purkaminen voi vaurioittaa säilytettäviä rakenteita. -Puutteet eristeen asennuksessa; irti alustasta ja saumat avoinna, jatkuvat pystysaumat, riittämätön kiinnikemäärä, kiinnikkeen ankkurointi, puutteet aukkojen pielissä. -Virheelliset suunnitteluratkaisut (esim. sokkelirakenne, liittyvät rakenteet, ikkunat, ). -Olosuhteiden huomioiminen. -Alustan epätasaisuuksien, aukkojen sijainnin ja mittojen poikkeamien huomioiminen. -Ilmaraon toimivuuden varmistaminen (mittapoikkeamat alustassa). -Lämpöliikkeiden huomioiminen (levykiinnikkeet, ruuvien reiät, levyjen ja kasettien väliset puskusaumat, kiinnikeväli). -Tasalaatuisen ja ulkonäöltään yhtenäisen pinnan saaminen (rankojen eristäminen levyistä, saumojen listoitus). -Teräslevyjen työstöstä aiheutuva levyn korroosio, levyn ja kiinnikkeen välinen galvaaninen korroosio. -Levyjen pakkasenkestävyys, rouhepinnoitteen kestävyys ja kiinnipysyvyys sekä työstö. -Ilmavirtausten huomioiminen rakennuksen nurkan yli (ilmaraon rakenneratkaisut, tuulenpitävyys). Taloudelliset seikat: -Korjauksen riski suurempi verrattuna raskaaseen korjaukseen. Esimerkiksi suuressa kiinteistömassassa kerrannaisvaikutus kustannusrakenteeseen. -Alimitoitettu korjaussuunnitelma (esim. puutteet varmistuspulttauksessa) lisää ennakoituja kustannuksia. Kuvissa 43 57 on esitetty joitakin huomioitavia seikkoja levyverhotuissa julkisivuissa. Kuva 43. Kiinnitysvälin vaikutus levyverhouksen muodonmuutoksiin. Kuva 44. Verhouskasetin vapaat lämpöliikkeet estetty. Kuva 45. Suuri kosteusrasitus maanpinnan läheisyydessä. 14

Kuva 46. Ulkonäon muuttuminen, epätasainen likaantuminen, rakennuksen korkeuden vaikutus. Kuva 47. Kiinnitysrankaa voidaan joutua työstämään epätasaiselle pinnalle asennettaessa. Kuva 48. Avoin tuuletusrako saattaa tukkeutua seinänvierusistutuksista. Kuva 49. Paikalliset vaurioiden syyt ja vauriokohdat tulee korjata ennen rankojen asennusta. Kuva 50. Ulkoinen isku. Kuva 51. Telineiden stabiiliuteen (kiinnityskohtien varmuus) tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuva 52. Kiinnitysrangan ja levyn väliin asennettava neopreeni saattaisi vähentää levyn märkänäoloaikaa ja pinnan epätasaista likaantumista. Kuva 53. Kiinnitysrankojen ja eristeiden asennus ovat erityistä huolellisuutta vaativia työvaiheita. Kuva 54. Varmistuspulttauksen laajuuden arviointi sisältää teknistaloudellisen riskin. 15

Kuva 55. Epäesteettinen julkisivu. Kuva 56. Parvekkeettomaan taloon päätettiin rakentaa parvekkeet ja purkaa hyväkuntoinen edellisen julkisivukorjauksen yhteydessä tehty peittävä verhous. Kuva 57. Ilmavuotokohdissa havaittavaa eristeen tummentumista. Korjaustoimenpiteen lisähuomioita Julkisivun pinnan säännöllisellä pesulla saataisiin julkisivun ulkonäköä kohennettua ja samalla pinta myös nopeammin kuivuvaksi. Lyhentynyt pinnan märkänäoloaika lisäisi todennäköisesti pinnoitteen käyttöikää. Pinnan puhdistaminen estäisi sen lisäksi varsinkin varjon puolella esiintyvää levyn pinnan leväkasvustoa. Säännöllisesti puhdistetussa julkisivussa ei uusista ja pinnaltaan puhtaista levyistä aiheutuisi niin suurta sävyeroa muuhun julkisivuun nähden. Ohutlevyn tai ohutlevykasetin pinnoitteeksi ei tulisi valita karheata pinnoitetta. Käytettäessä ohutlevyä, ohutlevykasettia tai julkisivulevyä alimman kerroksen verhoukseen tulisi kulkureitit suunnitella niin, että tarpeeton liikenne ja liikkuminen julkisivun vieressä estetään. Näin vältettäisiin julkisivun mekaanista vaurioitumista. Rikkoutuneet julkisivulevyt tulisi vaihtaa heti, jotta estetään taustarakenteiden vaurioituminen. Samalla olisi tarkistettava taustarakenteen, niin verhousmateriaalin taustapinnan kuin kiinnitysorsienkin, kunto mahdollisten piilevien vaurioiden havaitsemiseksi ja korjaamiseksi. Tuuletusvälin avoimuus ja lämmöneristyksen yhtenäisyys tulisi tällöin myös tarkastaa. Ohutlevyyn tulleet mekaaniset vauriot tulisi korjata heti, jotta maalipinnan ja/tai kuumasinkityksen vaurioitumisen eteneminen estettäisiin. Verhous tulisi suunnitella sellaiseksi, että vaurioituneiden levyjen, kasettien tai julkisivulevyjen vaihto ja taustarakenteen kunnon tarkastaminen onnistuu ilman laajaa julkisivun purkua. Taustarakenteen kunto tulisi tarkastaa säännöllisesti, vaikka verhousta ei jouduttaisikaan uusimaan. Ruostuvasta materiaalista valmistetut kiinnikkeet tulisi vaihtaa ruostumattomiin, jotta estetään julkisivupinnan värjäytyminen ja varmistetaan verhouksen kiinnipysyminen. JULKISIVUT Tuulettuvilla rakenneratkaisuilla korjatut kohteet (kuorielementit ja -muuraukset) Tekniset seikat: -Varomaton julkisivun purkaminen voi vaurioittaa säilytettäviä rakenteita (työturvallisuus). -Puutteellinen varmistuspulttaus (ei koske vaihtavaa). -Puutteet eristeen asennuksessa; irti alustasta ja saumat avoinna, jatkuvat pystysaumat, riittämätön kiinnikemäärä, kiinnikkeen ankkurointi, puutteet aukkojen pielissä. -Ilmaraon toimivuuden varmistaminen (mittapoikkeamat alustassa, laastipurseet, korkea yhtenäinen ilmarako). -Olosuhteiden huomioiminen. -Virheet laastin sekoituksessa; veden käyttö, työstöaika. -Jälkihoidon laiminlyönti. 16

-Ilmavirtausten huomioiminen rakennuksen nurkan yli (ilmaraon rakenneratkaisut, tuulenpitävyys). -Alustan epätasaisuuksien, aukkojen sijainnin ja mittojen poikkeamien huomioiminen. -Lämpöliikkeiden huomioiminen (elementtikiinnikkeet, sokkelirakenteet, elementtisaumat). -Tasalaatuisen ja ulkonäöltään yhtenäisen pinnan saaminen (kuultorappaus). -Kuorielementtien, muurausten ja laastien korroosion- ja pakkasenkestävyys. -Kuorielementtien kiinnikeiden ja saumausten suunnitteluratkaisut. -Virheelliset suunnitteluratkaisut (esim. räystäs- ja sokkelirakenne, liittyvät rakenteet, ikkunat, rakenteelliset liikuntasaumat, ). -Raudoitetyypin vaikutus käyttöikään. Taloudelliset seikat: -Peittävän korjauksen riski suurempi verrattuna vaihtavaan raskaaseen korjaukseen. Esimerkiksi suuressa kiinteistömassassa kerrannaisvaikutus kustannusrakenteeseen. -Alimitoitettu korjaussuunnitelma (esim. puutteet varmistuspulttauksessa, ahtaan tontin puutteellinen työmaasuunnitelma) lisää ennakoituja kustannuksia. -Raudoitetyypin vaikutus kustannuksiin. Kuvissa 58 72 on esitetty joitakin huomioitavia seikkoja kuorielementein ja muurauksin korjautuissa julkisivuissa. Kuva 58. Purkutyössä ulkoseinään jäävät roikkuvat kappaleet muodostavat turvallisuusriskin. Kuva 59. Verhouksen vaatimat raskaat sokkelin rakennustyöt. Kuva 60. Lämpöliikkeiden laajenemisvaran puute. Kuva 61. Kuultorappauksen hilseily, rappauksen koostumus. Kuva 62. Ulkoseinän kosteudenpoiston huomioiminen verhoiltaessa. Kuva 63. Pintarakenteen puutteellinen tartunta alustaan ja irtoaminen, laajenemisvaran puute, pakkasenkestävyys. 17

Kuva 64. Räystäsdetaljien huomioiminen kuorielementtejä käytettäessä. Kuva 65. Kiinnitysten huomioiminen kuorielementtejä käytettäessä. Kuva 66. Saumausten huomioiminen kuorielementtejä käytettäessä. Kuva 67. Ilmaraon yhtenäisyys (laastipurseet) on paljolti tekijästä kiinni. Kuva 68. Työmaasuunnitelmassa tulee huomioida talojen keskinäinen sijainti. Kuva 69. Vierekkäisten telineiden asentaminen ahtaisiin paikkoihin on teknistaloudellisen riskin sisältävä. Kuva 70. Kuorielementtien tuulettuvuuden varmentamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuva 71. Pitkälle vaurioituneen julkisivun tapauksessa peittävän korjaustavan valinta ei ole aina mielekästä. Kuva 72 Vaihtavassa korjauksessa mahdollinen villatilan mikrobikasvusto voidaan poistaa. PARVEKKEET Laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppiset korjatut kohteet Puhdistus ja huoltopinnoitus Tekniset seikat: -Voimakas puhdistaminen voi vahingoittaa ehjää parvekepintaa. -Päällekkäinen pinnoittaminen muuttaa parvekkeen rakennusfysikaalisia ominaisuuksia ja voi kiihdyttää vaurioitumista. -Alkanut vaurioituminen voi korjauksen jälkeen yhä edetä (piilevät vauriot). -Terveysriskit; vanhan pinnoitteen asbesti, saumamassan pcb, lyijy. -Huonokuntoisen alustan pinnoittaminen. 18

-Olosuhteiden huomioiminen. -Saumauksen ja huoltopinnoituksen ajoittaminen samaan aikaan tehtäväksi pienentää teknistä riskiä. -Eri pinnoitteiden ja vedeneristeen yhteensopivuus ja kiinnipysyvyys. -Parvekkeen kosteusrasitustason alentamisen mahdollisuus pinnoitteella. Taloudelliset seikat: -Epäonnistuessaan toistuvia pieniä kustannuksia, lyhenevällä aikavälillä. -Korjauksen riski suurempi verrattuna raskaaseen korjaukseen. Esimerkiksi suuressa kiinteistömassassa kerrannaisvaikutus kustannusrakenteeseen. -Saumauksen ja huoltopinnoituksen erottaminen eri aikaan tehtäväksi lisää taloudellista riskiä. Kuvissa 73 78 on esitetty joitakin huomioitavia seikkoja puhdistus ja huoltopinnoitustyyppisissä parvekekorjauksissa. Kuva 73. Puutteellinen vedeneristys aiheuttaa hilseilyä pinnoitettuun parvekkeeseen. Kuva 74. Huonokuntoisen alustan pinnoittaminen ei ole mielekästä. Kuva 75. Alimitoitettu korjaus. Kuva 76. Ulokeparvekkeen korkea kosteusrasitustaso asettaa erityisvaatimuksia vedeneristeelle. Kuva 77. Vääräntyyppisen vedeneristeen vaikutus vaurioitumisen jatkumiseen. Kuva 78. Huollon laiminlyönti kasvattaa vaurioastetta. PARVEKKEET Laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppiset korjatut kohteet Vähäiset laastipaikkaukset ja pinnoitus Laaja-alaiset laastipaikkaukset ja pinnoitus Tekniset seikat: -Voimakas puhdistaminen voi vahingoittaa ehjää parvekepintaa. -Vaurioituminen voi edetä (piilevät vauriot). -Tarpeettomien terästen poistaminen. -Rakenteen kantavuuteen vaikuttavien terästen suunnittelematon poisto. -Puutteellinen terästen puhdistaminen. 19

-Korroosiosuojalaastin puutteellinen levitys. -Korjattava pinta liian kuiva tai märkä tai likainen. -Laastipaikan kiinnipysyvyys. -Olosuhteiden huomioiminen. -Laastien korroosion- ja pakkasenkestävyys. -Virheet laastin sekoituksessa; veden käyttö, työstöaika. -Jälkihoidon laiminlyönti. -Saumauksen ja laastipaikkauksen ajoittaminen samaan aikaan tehtäväksi voi pienentää teknistä riskiä merkittävästi. -Laastipaikan ja betonin sekä vedeneristeen yhteensopivuus. -Laastipaikan häivytys pinnoitteella voi olla ongelmallista. -Kaiteen purkamista voi perustella laatan ja pielen korjaamisen helpottamisella sekä vanhan kaiteen piikattavan raudoitteen suurella määrällä. -Laajojen vaurioiden tapauksessa korjaus lähinnä esteettinen ja lyhytikäinen. -Raudoitetyypin vaikutus käyttöikään. Taloudelliset seikat: -Toistuvia kustannuksia, lyhenevällä aikavälillä. -Korjauksen riski suurempi verrattuna raskaaseen korjaukseen. Esimerkiksi suuressa kiinteistömassassa kerrannaisvaikutus kustannusrakenteeseen. -Alimitoitettu korjaussuunnitelma (esim. piikattavat terästen jm-määrät parvekekaiteessa) lisää ennakoituja kustannuksia. -Saumauksen ja laastipaikkauksen erottaminen eri aikaan tehtäväksi voi lisätä taloudellista riskiä merkittävästi. -Raudoitetyypin vaikutus kustannuksiin. Kuvissa 79 87 on esitetty joitakin huomioitavia seikkoja laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppisissä parvekekorjauksissa. Kuva 79. Lyhytikäinen, ulkonäköä parantava korjaus. Kuva 80. Oikein ajoitetulla ja tehdyllä korjauksella on estettävissä huonosti suunnitelluista rakenneyksityiskohdista aiheutuvat vauriot. Kuva 81. Vaurioituminen jatkunut vajaaksi jääneen kaiteen raudoitteen paljastamisen ja suojauksen takia. 20

Kuva 82. Telinetöissä työturvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Kuva 83. Vaurioituminen jatkunut parvekelaatan alapinnan paikallisen pinnoituksen jälkeenkin. Kuva 84. Teräksisen kulmaprofiilin alle jätetyt vauriot saattavat jatkaa vaurioitumista kiihtyvällä nopeudella. Kuva 85. Piikattavat teräsmäärät voivat olla suunniteltua suuremmat. Kuva 86. Tapauskohtaisesti laastipaikkauskorjauksen teknistaloudellinen riski saattaa olla vaihtavaa korjaamista huomattavasti korkeampi. Kuva 87. Erilaiset kiinnitysratkaisut otettava suunnittelussa huomioon. PARVEKKEET Valupaikatut ja ruiskubetonoidut korjatut kohteet Tekniset seikat: -Voimakas puhdistaminen voi vahingoittaa ehjää parvekepintaa. -Peittävä korjaaminen muuttaa parvekkeen rakennusfysikaalisia ominaisuuksia (manttelointi, korjattavat pinnat). -Korjattava pinta liian kuiva, märkä tai likainen. -Muottien puhtaus, muottien pinta liian kuiva tai märkä. -Muottitekniikka (välikkeet, siteet, rakenne, valupaine). -Virheet massan sekoituksessa; veden käyttö, työstöaika. -Betonin kiinnipysyvyys. -Jälkihoidon laiminlyönti. -Vaurioituminen voi edetä (pakkasrapautuminen). -Saumauksen ja betonoinnin ajoittaminen samaan aikaan tehtäväksi voi pienentää teknistä riskiä merkittävästi. -Uuden ja vanhan betonin sekä vedeneristeen yhteensopivuus (kuivumiskutistumahalkeilu, laatan alapinnan valu). -Olosuhteiden huomioiminen. -Kaiteen purkamista voi perustella laatan ja pielen korjaamisen helpottamisella sekä vanhan kaiteen piikattavan raudoitteen suurella määrällä. -Pinnoitettavuus (alustan karhennus/hiekkapuhallus). -Liikunta- ja työsaumat korkeissa parveketorneissa. -Valupaikan häivytys pinnoitteella voi olla ongelmallista. -Valu- ja ruiskubetonin korroosion- ja pakkasenkestävyys. -Raudoitetyypin vaikutus käyttöikään. 21

Taloudelliset seikat: -Korjauksen riski suurempi verrattuna raskaaseen korjaukseen. Esimerkiksi suuressa kiinteistömassassa kerrannaisvaikutus kustannusrakenteeseen. -Alimitoitettu korjaussuunnitelma (esim. muottirakenteet erityisesti pumppauskohdassa, arvio poistettavan vaurioituneen betonin määrästä liian alhainen) lisää ennakoituja kustannuksia. -Saumauksen ja betonoinnin erottaminen eri aikaan tehtäväksi voi lisätä taloudellista riskiä merkittävästi. -Raudoitetyypin vaikutus kustannuksiin. Kuvissa 88 96 on esitetty joitakin huomioitavia seikkoja valupaikatuissa tai ruiskubetonoiduissa parvekkeissa. Kuva 88. Poistettavan rapautuneen betonin määrä voi nostaa korjauskustannuksia lähelle vaihtavan korjauksen kustannuksia. Kuva 89. Itsetiivistyvää betonia käytettäessä tiiviiden ja oikein mitoitettujen valumuottien teko on vaativa työvaihe. Kuva 90. Parvekelaatan etureunan valupaikan kiinnipysyvyyden varmistaminen. Kuva 91. Paikallisen valupaikan jälkihoito ongelmallinen. Kuva 92. Piikatun pinnan karhennus ja irtonaisen aineksen poisto on tartunnalle keskeinen laatutekijä. Kuva 93. Ruiskubetonoidun pielen ja otsapinnan kuivumiskutistumahalkeilu tulee minimoida materiaali- ja työteknisesti. 22

Kuva 94. Riittämätön muottisiteiden määrä pumppauskohdan lähellä. Kuva 95. Parvekelaatan alapinnan valukorjaus ei ole mielekästä. Kuva 96. Parvekepilarin valu kaikilta sivuilta voi lisätä vanhan betonin rapautumista. PARVEKKEET Vaihtaen korjatut kohteet Tekniset seikat: -Varomaton parvekkeen purkaminen voi vauriottaa säilytettäviä rakenteita (työturvallisuus). -Vanhan rakenteen mittapoikkeamien vajavainen huomioiminen suunnittelussa. -Kiinnitystekniikka (pultit, ankkurit). -Muottitekniikka (välikkeet, siteet, rakenne, valupaine). -Muottien puhtaus, muottien pinta liian kuiva tai märkä. -Olosuhteiden huomioiminen. -Säilytettävien kannatinterästen kunto, puhdistus ja suojaus. -Virheelliset suunnitteluratkaisut (esim. räystäsrakenne, liittyvät rakenteet, parvekekaiteet, ). -Saumauksen ja vaihtavan parvekekorjauksen ajoittaminen samaan aikaan tehtäväksi voi pienentää teknistä riskiä merkittävästi. -Normien mukaisen lujan betonin pinnoitettavuus. -Liikunta- ja työsaumat korkeissa parveketorneissa (lämpöliikkeet). -Perustukset (vanhojen rakenteiden kestävyys lisäkuormaa vastaan). -Teräsbetoniparvekkeen korroosion- ja pakkasenkestävyys. -Raudoitetyypin vaikutus käyttöikään. Taloudelliset seikat: -Alimitoitettu korjaussuunnitelma (kiinnitystekniikka, perustukset, mittapoikkeamat) lisää ennakoituja kustannuksia. -Saumauksen ja vaihtavan parvekekorjauksen erottaminen eri aikaan tehtäväksi voi lisätä taloudellista riskiä merkittävästi. -Raudoitetyypin vaikutus kustannuksiin. Kuvissa 97 108 on esitetty joitakin huomioitavia seikkoja vaihtaen korjatuissa parvekkeissa. 23

Kuva 97. Pelkkä kaiteen vaihtaminen yhdistettynä laastipaikkaukseen voi olla onnistunut korjaustoimenpide. Kuva 98. Kaiteen poistaminen helpottaa parvekelaatan laastipaikkausta. Kuva 99. Alimitoitettu vaurioitunut pilari on vaikea säilyttää. Kuva 100. Työturvallisuus parveketta purettaessa on keskeinen kriteeri. Kuva 101. Oikea purkutekniikka yhdessä työmaan siisteyden kanssa on laadukkaan korjaustyön tae. Kuva 102. Viivästyneet korjaukset vaarantavat parvekkeen rakenteellisen turvallisuuden. Kuva 103. Vanhat ulokeparvekkeen ratakiskot voidaan monessa tapauksessa säilyttää. Kuva 104. Ennen uuden parvekelinjan asentamista on lämpökatkona käytetyn eristeen soveltuvuus varmistettava (voi sisältää mm. klorideja). Kuva 105. Vanhojen rakenteiden kantavuus voi olla riittämätön. 24

Kuva 106. Pitkälle edenneen vaurioitumisen tapauksessa vaihtava korjaus on ainoa vaihtoehto. Kuva 107. Uuden parvekkeen ulkopuolinen teräspilarikannatus ja stabiiliuden varmistaminen ovat vaativia suunnitteludetaljeja. Kuva 108. Puretun julkisivupinnan epätasaisuus asettaa uusien parvekkeiden asentamiselle reunaehtoja. 2.1 Betonijulkisivujen ja -parvekkeiden korjausmahdollisuudet Julkisivun / parvekkeen vaurioituminen määrittää edellä esitettyjen korjausmenetelmien soveltuvuuden. Julkisivujen ja parvekkeiden vaurioituminen on jaettu neljään vaurioasteeseen, taulukot 1 ja 2. Havaittujen vaurioiden vaikutus tarkasteltavan rakenteen rakenteellisen toimintaan määrää vaurioasteen. Vaurioiden määrän lisääntyessä myös rakenteen vaurioaste kasvaa: 1. Ei näkyviä vaurioita. Alkaneella vaurioitumisella / piilevillä vaurioilla ei vaikutusta julkisivun / parvekkeen rakenteelliseen toimivuuteen. 2. Vähäisiä vaurioita. Havaituilla vaurioilla ei vaikutusta julkisivun / parvekkeen rakenteelliseen toimivuuteen. 3. Vauriot vähäisistä laajoihin. Ilman toimenpiteitä julkisivun / parvekkeen rakenteellinen toimivuus heikkenee. 4. Laajoja vaurioita. Ilman toimenpiteitä julkisivun / parvekkeen rakenteellinen toimivuus vaarantunee. Mahdolliset korjaustoimenpiteet julkisivun / parvekkeen vaurioasteen perusteella on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Esitetyt taulukot eivät yksin riitä päätettäessä vaurioituneen julkisivun tai parvekkeen korjaustapaa. Taulukko 1. Betonijulkisivun vaurioaste ja korjaustoimenpide (korjaustoimenpiteet 1, 2, 3 ja 4). Vaurioaste Korjaustoimenpide 1. Ei toimenpiteitä 2. Laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppinen korjaus 3. Peittävä korjaus 4. Vaihtava korjaus 1. Ei näkyviä vaurioita x x (x) - 2. Vähäisiä vaurioita (x) a, b x x - 3. Vauriot vähäisistä (x) b (x) x (x) laajoihin 4. Laajoja vaurioita - - (x) x x Mahdollinen korjaustoimenpide (x) Mahdollinen, mutta ei suositeltava korjaustoimenpide - Ei mahdollinen korjaustoimenpide a) Korjaukset siirretään myöhempään vaiheeseen b) Julkisivu käytetään loppuun 25

Taulukko 2. Parvekkeen vaurioaste ja korjaustoimenpide (korjaustoimenpiteet 1, 2, 3 ja 4). Vaurioaste Korjaustoimenpide 1. Ei toimenpiteitä 2. Laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppinen korjaus 3. Valukorjaus 4. Vaihtava korjaus 1. Ei näkyviä vaurioita x x (x) - 2. Vähäisiä vaurioita (x) a, b x x - 3. Vauriot vähäisistä (x) b (x) x (x) laajoihin 4. Laajoja vaurioita - - (x) x x Mahdollinen korjaustoimenpide (x) Mahdollinen, mutta ei suositeltava korjaustoimenpide - Ei mahdollinen korjaustoimenpide a) Korjaukset siirretään myöhempään vaiheeseen b) Parveke käytetään loppuun 2.2 Arvio betonijulkisivun ja -parvekkeen jäljellä olevasta käyttöiästä Yleistykset arvioidusta betonijulkisivun ja -parvekkeen tämänhetkisestä vaurioasteesta ja jäljellä olevasta käyttöiästä on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Taulukoissa esitetyt arviot lähtevät olettamuksesta, että rakenteille ei ole vielä tehty laajoja korjauksia ja ilman huolto- tai korjaustoimenpiteitä vaurioaste vääjäämättä kasvaa. Taulukoissa esitettyjä arvioita ei voi soveltaa suoraan yksittäiseen julkisivuun tai parvekkeeseen. Vaurioaste voi saman rakennuksen eri osissa ja elementeissä vaihdella huomattavastikin. Taulukko 3. Julkisivun arvioitu vaurioaste ja jäljellä oleva käyttöikä. Elementtityyppi Tämänhetkinen vaurioaste Jäljellä oleva käyttöikä vaurioasteeseen 4 Harjattu betoni 1-2 20-30 Pinnoitettu sileä muottipintainen betoni 2-3 15-25 Pinnoittamaton sileä betoni 2-3 15-20 Kuvioitu betoni (lautamuotti, ) 2-3 15-20 Keraaminen laatta (tiili, klinkkeri) 2-3 15-20 Monimuotoinen geometria (uritettu, ) 2-3 10-15 Pesubetoni 3-4 5-10 On syytä muistaa, että eri aikakausina on tehty erilaisia elementtityyppejä. Elementtityypillä on vaikutusta vaurioitumiseen ja täten taulukossa esitettyihin arvoihin. Esimerkiksi harjatulla betonilla raudoitteet voivat olla syvemmällä elementin ulkopinnasta, joka pidentää korroosion aktivoitumiseen kuluvaa aikaa. Lisäksi tiili- ja klinkkerilaattapintaisilla elementeillä pakkasrapautuminen voi olla tiiviiden pintatarvikkeiden takia kiihtyvää. Seurauksena voi olla laattojen irtoaminen ja käyttöiän lyheneminen. Taulukko 4. Parvekkeen arvioitu vaurioaste ja jäljellä oleva käyttöikä. Parveketyyppi Tämänhetkinen vaurioaste Jäljellä oleva käyttöikä vaurioasteeseen 4 Sisäänvedetty paikalla valettu parveke 2-3 20-25 Sisäänvedetty elementtiparveke 2-3 20-25 Rakennuksen rungosta kannatettu ulkoneva paikalla 2-3 15-20 valettu parveke Rakennuksen rungosta ulkoneva omilla perustuksilla 2-3 15-20 oleva elementtiparveke Rakennuksen rungosta kannatettu ulkoneva elementtiparveke 3-4 10-15 26

Parveketyypillä on vaikutusta vaurioitumiseen ja täten taulukossa esitettyihin arvoihin. Esimerkiksi rakennuksen rungosta kannatetun ulkonevan elementtiparvekkeen kannatinten kohdalla lämpökatkona käytetyn eristeen sisältämät kloridit voivat lyhentää kannatinten korroosion aktivoitumiseen kuluvaa aikaa. 2.3 Arvio korjatun betonijulkisivun ja -parvekkeen käyttöiästä ja huoltovälin pituudesta Tässä esitettävät julkisivujen ja parvekkeiden korjausmenetelmien käyttöikäarviot perustuvat havaintoihin todellisten rakenteiden vaurioitumisesta. Niitä on soveltaen täydennetty kenttä- ja laboratoriotutkimuksilla ja -havainnoilla. Lisäksi on huomioitu jo tehtyjen tutkimusten havainnot ja arviot. Laastipaikkauksella ja pinnoitteella korjattujen julkisivurakenteiden kuntoa arvioitaessa on tässä tutkimuksessa tehty havaintoja seuraavista oletetuista vaikuttavista vauriomekanismeista: raudoitteiden korroosio, betonin karbonatisoituminen, laastipaikan karbonatisoituminen, betonin pakkasrapautuminen, etringiittireaktio, kosteustekniset toimivuuspuutteet, pintakäsittelyjen turmeltuminen, betonin muodonmuutokset ja halkeilu sekä laastipaikan muodonmuutokset ja halkeilu. Eristerappaamalla korjattujen julkisivurakenteiden kuntoa arvioitaessa on tässä tutkimuksessa tehty havaintoja seuraavista oletetuista vaikuttavista vauriomekanismeista: vahvikeverkon korroosio, eristerappauksen karbonatisoituminen, eristerappauksen pakkasrapautuminen, etringiittireaktio, kosteustekniset toimivuuspuutteet, saumojen turmeltuminen, pintakäsittelyjen turmeltuminen sekä eristerappauksen muodonmuutokset ja halkeilu. Verhoamalla korjattujen julkisivurakenteiden kuntoa arvioitaessa on tässä tutkimuksessa tehty havaintoja seuraavista oletetuista vaikuttavista vauriomekanismeista: verhousmateriaalin korroosio ja karbonatisoituminen, saumojen turmeltuminen, pintakäsittelyjen turmeltuminen, ulkoseinärakenteiden kiinnitysten heikkeneminen sekä verhousmateriaalin muodonmuutokset ja halkeilu. Valupaikkauksella korjattujen parvekerakenteiden kuntoa arvioitaessa on tässä tutkimuksessa tehty havaintoja seuraavista oletetuista vaikuttavista vauriomekanismeista: raudoitteiden korroosio, betonin karbonatisoituminen, valupaikan karbonatisoituminen, betonin pakkasrapautuminen, valupaikan pakkasrapautuminen, etringiittireaktio, kosteustekniset toimivuuspuutteet, pintakäsittelyjen turmeltuminen, betonin muodonmuutokset ja halkeilu sekä valupaikan muodonmuutokset ja halkeilu. Ruiskubetonoinnilla korjattujen parvekerakenteiden kuntoa arvioitaessa on tässä tutkimuksessa tehty havaintoja seuraavista oletetuista vaikuttavista vauriomekanismeista: raudoitteiden korroosio, betonin karbonatisoituminen, ruiskubetonipaikan karbonatisoituminen, betonin pakkasrapautuminen, ruiskubetonipaikan pakkasrapautuminen, etringiittireaktio, kosteustekniset toimivuuspuutteet, pintakäsittelyjen turmeltuminen, betonin muodonmuutokset ja halkeilu sekä ruiskubetonipaikan muodonmuutokset ja halkeilu. Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty betonijulkisivuille ja -parvekkeille tehtävien korjaustoimenpiteiden käyttöikäarviot. Eri korjausmenetelmien kohdalla on lisäksi maininta sen soveltuvuudesta eri vaurioasteisiin. Taulukoissa 5 ja 6 esitettyjen korjaustoimenpiteiden käyttöikien saavuttaminen edellyttää korjatun rakenteen käytönaikaista huoltoa. Taulukoissa 7 9 on esitetty arviot korjatun julkisivun ja parvekkeen huoltovälin pituudesta. Korjauksella saavutettavaa käyttöikää ja korjatun julkisivun ja parvekkeen huoltovälin pituutta arvioitaessa on huomioitava lisäksi mm. 27

käytettävien materiaalien ominaisuudet, rakenteelliset yksityiskohdat, korjaustyön laatu, rakennuksen maantieteellinen sijainti ja ympäristön rasittavuus. Niiden lisäksi laasti- tai valupaikattavien sekä ruiskubetonoitavien ja pinnoitettavien rakenteiden kunto korjaushetkellä vaikuttaa saavutettavaan käyttöikään. Näissä säilyttävissä korjauksissa saattaa osa vaurioituneesta rakenteesta jäädä korjausten ulkopuolelle ja jatkaa vaurioitumistaan. Tehtyjen havaintojen perusteella alkuperäisen rakenteen vaurioituminen ei vaikuta peittäen korjatun julkisivurakenteen käyttöikään. Peräkkäisillä huoltotoimenpiteillä saavutettava hyöty pienenee huoltokertojen lukumäärän kasvaessa ja uusimisväli lyhenee. Peräkkäisten huoltotoimenpiteiden lukumäärä on siksi rajallinen. Huoltotoimenpiteen tekeminen ennen laajempaa vaurioitumista lisää saavutettavaa hyötyä. Taulukko 5. Arvio korjatun betonijulkisivun käyttöiästä (laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppiset korjatut kohteet ). Laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppiset korjaukset Vuotta Puhdistus ja huoltopinnoitus, soveltuu vaurioasteisiin 1-2 10-20 Vähäiset laastipaikkaukset ja pinnoitus, soveltuu vaurioasteisiin 1-2 15-25 Laaja-alaiset laastipaikkaukset ja pinnoitus, soveltuu vaurioasteisiin 1-3 15-35 Taulukko 6. Arvio korjatun betonijulkisivun käyttöiästä (peittäen ja vaihtaen korjatut kohteet). Korjaustoimenpide Vuotta Ohuteristerappaus, soveltuu vaurioasteisiin 1-4 25-40 Kolmikerroseristerappaus, soveltuu vaurioasteisiin 1-4 25-50 Levyverhoukset, soveltuu vaurioasteisiin 1-4 40-60 Kuorielementit ja -muuraukset, soveltuu vaurioasteisiin 1-4 50-100 Taulukko 7. Arvio peittäen ja vaihtaen korjatun julkisivun huoltovälin pituudesta. Ohuteristerappaus Huoltoväli Puhdistus ja huoltopinnoitus 10-25 Paikkarappaus ja/tai pinnoitus 15-30 Kolmikerroseristerappaus Puhdistus ja huoltopinnoitus 10-25 Paikkarappaus ja/tai pinnoitus 15-30 Levyverhoukset Puhdistus ja huoltopinnoitus 10-30 Kuorielementit ja -muuraukset Puhdistus ja huoltopinnoitus 15-30 Vähäiset laastipaikkaukset ja pinnoitus 25-35 Taulukko 8. Arvio korjatun parvekkeen käyttöiästä. Laastipaikatut- ja pinnoitetut parvekkeet Vuotta Puhdistus ja huoltopinnoitus, soveltuu vaurioasteisiin 1-2 5-20 Vähäiset laastipaikkaukset ja pinnoitus, soveltuu vaurioasteisiin 1-2 10-30 Laaja-alaiset laastipaikkaukset ja pinnoitus, soveltuu vaurioasteisiin 1-3 15-30 Valupaikatut ja ruiskubetonoidut parvekkeet, soveltuu vaurioasteisiin 1-4 15-40 Uusi parveke, soveltuu vaurioasteisiin 3-4 50-100 Taulukko 9. Arvio korjatun parvekkeen huoltovälin pituudesta. Valupaikatut ja ruiskubetonoidut parvekkeet Huoltoväli Puhdistus ja huoltopinnoitus 10-20 Uusi parveke Puhdistus ja huoltopinnoitus 15-25 28

2.4 Korjaus- ja huoltokustannukset pitkällä tähtäimellä Julkisivun korjauksista aiheutuu kustannuksia sekä rakentamisen aikana että myöhemmin rakennuksen käytön aikana. Eri korjaustapavaihtoehtojen kustannuksia vertailtaessa on otettava huomioon kaikki arvioidun käyttöiän tai valittavan tarkasteluajanjakson aikana aihetuvat kustannukset. Rakennuskorjausten kustannusten laskentaan sisältyvät tällöin: -rakennuskustannukset, -kunnossapitokustannukset, -hoitokustannukset, -tarkastelujakson pituus, -laskentakorko ja -mahdollinen jäännösarvo. Taulukoissa 10-12 on esitetty julkisivu- ja parvekekorjausten rakennus- ja huoltokustannukset. Rakennus-, ja huoltokustannuksiin vaikuttavat mm. rakenteiden kunto korjaushetkellä, työ-, työmaa-, materiaalikustannusten ja liittyvien rakenteiden, ympäristön ja tontin ominaisuuksista riippuvien kustannusten lisäksi rakentamisen suhdanteet. Taulukko 10. Arvio betonijulkisivun laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppisten korjausten rakennus- ja huoltokustannukset [ /m 2 ]. Laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppiset korjaukset [ /m 2 ] Puhdistus ja huoltopinnoitus 10-30 Vähäiset kaastipaikkaukset ja pinnoitus 20-40 Laaja-alaiset laastipaikkaukset ja pinnoitus 30-50 Taulukko 11. Arvio peittäen tai vaihtaen korjatun julkisivun rakennus- ja huoltokustannukset [ /m 2 ]. [ /m 2 ] Ohuteristerappaus 110-150 Rappauksen puhdistus ja huoltopinnoitus 10-40 Paikkarappaus ja pinnoitus 30-60 Kolmikerroseristerappaus 120-160 Rappauksen puhdistus ja huoltopinnoitus 20-40 Paikkarappaus ja pinnoitus 40-60 Levyverhoukset 140-170 Verhouksen puhdistus ja huoltopinnoitus 10-30 Kuorielementit ja muuraukset 200-400 Puhdistus ja huoltopinnoitus 10-30 Vähäiset laastipaikkaukset ja pinnoitus 20-40 Taulukko 12. Arvio betoniparvekkeen korjaus- ja huoltokustannuksista [ /m 2 ]. Laastipaikatut- ja pinnoitetut parvekkeet [ /parveke] Puhdistus ja huoltopinnoitus 500-1000 Vähäiset laastipaikkaukset ja pinnoitus 1000-3000 Laaja-alaiset laastipaikkaukset ja pinnoitus 3000-5000 Valupaikatut ja ruiskubetonoidut parvekkeet 2000-5000 Puhdistus ja huoltopinnoitus 400-800 Uusi parveke 5000-10 000 Puhdistus ja huoltopinnoitus 300-700 Seuraavassa on esitetty periaatteellinen julkisivun elinkaarianalyysi vuonna 1970 valmistuneelle asuinkiinteistölle. Analyysissä verrataan erilaisia korjaustapojen yhdistelmiä, jotka perustuvat sekä julkisivua ylläpitävään että korjauksia myöhempään ajankohtaan siirtävään toimintatapaan. Esitys lähtee olettamuksesta, että tarkasteltavan 29

julkisivun vaurioitumisen laajuus tarkasteluhetkellä sallii kyseiset valinnat. Kiinteistönpidon kokonaistarkastelun kannalta voi vauriotilanteeseen nähden soveltua tietyt korjaustoimenpiteet. Kriittisinä pisteinä korjaustoimenpiteiden valinnassa vaurioasteeseen nähden voidaan pitää: - Ei toimenpiteitä / laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppinen korjaus. - Ei toimenpiteitä / peittävä korjaus. - Ei toimenpiteitä / vaihtava korjaus. -Laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppinen korjaus / peittävä korjaus -Laastipaikkaus- ja pinnoitustyyppinen korjaus / vaihtava korjaus -Peittävä korjaus / vaihtava korjaus. Tarkasteluajankohta valittiin nykyhetkeen eli vuoteen 2007. Julkisivulle tehtäviä korjaus- ja huoltotoimenpiteitä ennakoitiin seuraaviksi 200 vuodeksi. Korjaustapavaihtoehtojen käyttöiät, huolto- tai uusimisvälin pituudet perustuvat taulukoihin 5-6. Korjattavan betonijulkisivun tämänhetkinen kunto oletettiin suhteellisen hyväksi ja sen vaurioasteeksi 1-2. Julkisivussa on tarkastelujakson alussa vain vähäisiä vaurioita. Betonijulkisivun vaurioituminen esitetään pakkasenkestävyyden suhteen, jonka oletetaan olevan käyttöiän määräävä vauriomekanismi. Esimerkkilaskelmiin sisällytetyt julkisivun korjausmenetelmät valittiin taulukosta 1 vaurioitumisen mukaisesti. Tarkasteltavat korjausvaihtoehdot ovat: 1. Lykätään korjaustoimenpiteitä ja annetaan julkisivun vaurioitumisen jatkua, eli käytetään julkisivu loppuun. Tehdään peittävä korjaus arvioidun vaurioasteen saavuttaessa arvon 3. Peittävä korjaus uusitaan kun sen arvioitu vaurioaste saavuttaa arvon 4, ks. kuva 109. 2. Tehdään julkisivun puhdistus ja huoltopinnoitus kun arvioitu vaurioaste saavuttaa arvon 2. Toistetaan sama korjaustoimi uudestaan, kun arvioitu vaurioaste saavuttaa korjauksen jälkeen taas arvon 2 ja jos uudelleen tehtynä saavutetaan vähintään 10 vuoden käyttöikä. Muussa tapauksessa lykätään korjaukset ajankohtaan, jossa vaurioaste on 3 ja tehdään peittävä korjaus. Peittävä korjaus uusitaan kun sen arvioitu vaurioaste saavuttaa arvon 4, ks. kuva 109. 3. Lykätään korjaustoimenpiteitä ja annetaan julkisivun vaurioitumisen jatkua, eli käytetään julkisivu loppuun. Tehdään vaihtava korjaus arvioidun vaurioasteen saavuttaessa arvon 4. Vaihtava korjaus uusitaan kun sen arvioitu vaurioaste saavuttaa arvon 4, ks. kuva 110. 4. Tehdään julkisivun laaja-alainen laastipaikkaus ja pinnoitus kun arvioitu vaurioaste saavuttaa arvon 2. Toistetaan sama korjaustoimi uudestaan kun arvioitu vaurioaste saavuttaa korjauksen jälkeen taas arvon 2 ja jos uudelleen tehtynä saavutetaan vähintään 10 vuoden käyttöikä. Muussa tapauksessa lykätään korjaukset ajankohtaan, jossa vaurioaste on 4 ja tehdään vaihtava korjaus. Vaihtava korjaus uusitaan kun sen arvioitu vaurioaste saavuttaa arvon 4, ks. kuva 110. Säilyttävien eli pinnoitus- ja laastipaikkauskorjausten jälkeen vaurioaste laskee, mutta korjausten ulkopuolelle jäävien rakenteen osien eli piileviksi jäävien vaurioiden takia rakenteen arvioitu vaurioaste ei laske nollaan. Lisäksi piileviksi jäävien vaurioiden määrä ja rakenteen vaurioaste kasvaa peräkkäisissä korjauksissa. Tämän vuoksi toisiaan seuraavilla korjaustoimilla ei enää saavuteta samaa käyttöikää kuin edellisillä. Korjausten laajuus vaikuttaa kuitenkin korjauksella saavutettavaan arvioituun 30