TAPIOLAN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

TAPIOLAN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 30.12.2008 Asiakas Jaana Länkelin Espoon kaupunki Konsultti WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puh. 0207 864 11 Faksi 0207 864 800 www.wspgroup. Yhteyshenkilöt Projektipäällikkö Sirpa Laitinen Projektisihteeri Mette Granberg 3

Sisältö TIIVISTELMÄ 5 1 JOHDANTO 7 2 MENETELMÄ 8 2.1 Esteettömyyssuunnitelman laadinnan osavaiheet 8 2.2 Lähtötietojen kartoitus 8 2.3 Kartoituskriteerit 8 2.4 Kartoituskierrokset 9 2.5 Sidosryhmän kävelykierros 10 2.6 Ohjausryhmätyöskentely 12 3 TAPIOLAN ALUEEN KUVAUS 13 3.1 Tarkastelualueen rajaus 13 3.2 Alueen historia 13 3.3 Väestö 14 3.4 Aluetta koskevat suunnitelmat 16 4 TAPIOLAN ESTEETTÖMYYDEN TILA VUONNA 2008 JA KEHITTÄMISKOHTEET 21 4.1 Erikois- ja perustason reitit 21 4.2 Tarvittavat toimenpiteet 21 4.2.1 Lähtökohdat 21 4.2.2 Erikseen tarkasteltavat alueet 23 4.2.3 Suojatiet 27 4.2.4 Bussipysäkit 32 4.2.5 Luiskat 41 4.2.6 Jalankulku- ja pyörätiet 45 4.2.7 Levähdys- ja leikkipaikka 51 4.2.8 Opastussuunnitelma 52 4.2.9 Valaistussuunnitelma 52 4.2.10 Muut 54 4.3 Toimenpiteiden priorisointi 58 5 JATKOTOIMENPITEET 65 5.1 Toimenpiteiden toteuttaminen 65 5.2 Kriteeristön ja ohjeiden arviointi 65 5.2.1 Pituuskaltevuus 65 5.2.2 Liikennevalot ja vihreän vaiheen pituus 65 5.2.3 Yleiset joukkoliikenteenpysäkkien kehittämistarpeet 65 LÄHDELUETTELO 66 LIITE 1: KARTOITUSKRITEERIT 67 LIITE 2: TOIMENPITEIDEN KUSTANNUSARVIO 71 4

Tiivistelmä Alueellisten esteettömyyssuunnitelmien avulla ohjataan vanhojen alueiden esteettömyyden parantamista siten, että ne tukevat parhaiten kaupungin esteettömyysstrategian ja -suunnitelman tavoitteita. Tässä työssä on tehty esteettömyyskartoitus Tapiolan alueelle sisältäen Tapiolan keskuksen, Länsikorkeen ja Otsolahden pienalueet. Tapiola on yksi Espoon viidestä aluekeskuksesta ja siellä asuu prosentuaalisesti eniten vanhuksia Espoossa. Alueelle on myös tehty ja on käynnissä lukuisia suunnitelmia ja kehittämishankkeita. Tässä työssä laadittiin kartoituskriteerit, jotka perustuivat SuRaKu-ohjeisiin ja Espoon tyyppipiirustuksiin. Lisäksi kriteerit laadittiin joidenkin muiden osaalueiden, kuten valaistuksen, osalta. Kohdealueelle määriteltiin vanhusväestön ja tärkeimpien palvelujen sijainti. Näiden ja muiden lähtötietojen perusteella laadittiin erikois- ja perustason reitit ja tarvittavat toimenpiteet sekä toimenpiteiden kustannusarvio. Tapiolassa on lukuisia esteettömyyden kannalta ongelmallisia kohteita, erityisesti Tapiolalle tyypillisiä ovat suuret korkeuserot, jotka aiheuttavat hankalia pituuskaltevuuksia. Muita Tapiolalle tyypillisiä ongelmallisia kohtia ovat jalankulku- ja pyöräteiden erottelu, jota ei Espoossa yleisesti ottaen tehdä. Tapiolassa ongelmallisia kokonaisuuksia ovat myös opastus ja viitoitus sekä valaistus, joita varten ehdotetaan laadittavan omat suunnitelmansa. Myös monet kohdealueen joukkoliikennepysäkeistä ovat esteellisiä mm. liian matalan reunakivensä vuoksi. Yleisempiä ongelmia ovat tyyppibussipysäkin penkki, joka on vain yhdellä korkeudella ja melko matala sekä käsinojaton. Myös pysäkki-informaatiota tulisi kehittää, esimerkiksi pysäkkikohtaisissa aikatauluissa käytetty kirjasin on järjestään liian pieni. 5

6

1 Johdanto Alueelliset esteettömyyssuunnitelmat ovat väline, jolla ohjataan vanhojen alueiden esteettömyyden parannustyön käytännön toteutusta siten, että ne tukevat parhaiten kaupungin esteettömyysstrategian ja -suunnitelman tavoitteita. Espoon kaupunginvaltuusto teki vuonna 2001 aloitteen, jossa esitettiin, että vuoteen 2012 mennessä kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä julkinen liikenne rakennetaan ja korjataan liikkumis- ja toimimisesteettömäksi, turvalliseksi ja terveelliseksi kaikille asukkaille. Keväällä 2008 valmistunut Espoon kaupungin esteettömyyssuunnitelma 2008 2012 -raportti loi suuntaviivat esteettömyyden parantamiselle Espoossa. Raportti toimii myös taustamateriaalina alueellisille esteettömyyssuunnitelmille: Espoon Esteettömyyssuunnitelma 2008 2012 -strategiassa on määritelty ne alueet, joille laaditaan alueelliset esteettömyyssuunnitelmat vuonna 2008. Yksi näistä alueista oli Tapiola sisältäen Tapiolan keskuksen, Länsikorkeen ja Otsolahden pienalueet. Tämän työn tavoitteena oli tehdä esteettömyyskartoitus ja määritellä kohdealueen pääreitit, erityiskohteet, alueittainen laatutaso sekä alustavat toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä. Alueella tehtiin tärkeimpien reittien esteettömyyskartoitus sekä laadittiin suunnitelma parannustoimenpiteiksi. Luvussa 2 on kuvattu käytetty menetelmä ja luvussa 3 on esitelty kohdealuetta. Luku 4 käsittää Tapiolan esteettömyyden nykytilan kuvauksen ja kehittämiskohteet. Luvussa 5 on jatkotoimenpiteet. Liitteessä 1 on esitetty käytetyt kartoituskriteerit ja liitteessä 2 esitettyjen toimenpiteiden kustannusarviot. Tapiolan historiallisesti tärkeän taustan vuoksi parannuksia voi olla kauttaaltaan vaikea toteuttaa. Kanta parannustoimenpiteisiin tulee selvittää Espoon kaupunginmuseolta. Tässä suunnitelmassa on esitetty ongelmakohdat ja toimenpideehdotusten toteutusmahdollisuudet jäävät kaupungin selvitettäväksi. 7

2 Menetelmä 2.1 Esteettömyyssuunnitelman laadinnan osavaiheet Tapiolan esteettömyyssuunnitelman laadinta voidaan jakaa seuraaviin osavaiheisiin: lähtötietojen kartoitus kriteerien laadinta kartoituskierrokset erikois- ja perustason reittien määrittely sidosryhmän kävelykierros toimenpiteiden määrittely ohjausryhmätyöskentely. Luvuissa 2.2 2.6 on esitelty osavaiheiden sisältöä. Luvussa neljä on esitelty tarkemmin kohdealueen nykytila sekä kehittämistoimenpiteiden määrittely. 2.2 Lähtötietojen kartoitus Lähtötietojen osalta kartoitettiin kohdealueen vuonna 1942 tai ennen sitä syntyneen väestön sijainti ja tärkeimmät palvelut. Myös alueen palvelulinjojen reitit ja bussipysäkkien sijainnit selvitettiin YTV:ltä ja sijoitettiin karttapohjalle. Lisäksi käytiin läpi tärkeimpiä käynnissä olevia ja valmistuneita kohdealuetta koskevia suunnitelmia. Ohjausryhmän asiantuntemus oli suuressa osassa suunnitelmien kartoituksessa. Työn taustamateriaalina hyödynnettiin raporttia Espoon kaupungin esteettömyyssuunnitelma 2008 2012, jonka paikkatietomuodossa ollutta lähtöaineistoa käytettiin mm. palvelujen sijainnin kartoittamisessa. 2.3 Kartoituskriteerit Kartoituskriteerit laadittiin hyödyntäen SuRaKu-ohjeita ja Espoon uusia tyyppipiirustuksia, joissa on luokiteltu esteettömyyden erikois- ja perustasot. Perustason ratkaisut täyttävät esteettömän ympäristön yleiset vaatimukset. Erikoistason ympäristöissä kaikkien käyttäjien liikkuminen ja toimiminen pyritään tekemään erityisen miellyttäväksi ja sujuvaksi. Kartoituskriteerejä laadittaessa hyödynnettiin myös muita esteettömyysselvityksiä, kuten liikenne- ja viestintäministeriön keväällä 2008 käynnissä ollut Joukkoliikenteen esteettömyyden arviointi tulosohjauksessa ja esteettömyysindikaattorien määrittely. Kartoituskriteerit käytiin läpi Tapiolan alueellisen esteettömyyssuunnitelman kanssa yhtä aikaa käynnissä olleiden Karakallion ja Viherlaakson alueellisten esteettömyyssuunnitelmien kartoituskriteerien kanssa. Tarkoituksena oli varmistaa, että Espoon alueella tehtävät suunnitelmat ovat kriteerien kannalta mahdollisimman yhteneväisiä. Kartoituskriteerit on jaettu seitsemään osakohteeseen, jotka ovat 1. kevyen liikenteen väylä tai aukio 2. suojatie ja suojatiesaareke 3. joukkoliikenteen pysäkki 4. levähdyspaikka 8

5. leikkipaikka 6. muu este 7. rakennus. Jokainen osakohde sisältää enimmillään 20 lisämäärettä. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylä tai aukio sisältää mm. lisämääreet jalankulun erottelu, kulkuväylän mitat, pituuskaltevuus ja sivukaltevuus. Määreet voivat saada arvon 4-1, jossa neljä tarkoittaa esteettömyyden erikoistason ja kolme esteettömyyden perustason täyttymistä. Kaksi tarkoittaa kohtuullista haittaa, jolloin kohde on korjattava, mutta se ei aiheuta välitöntä vaaraa. Arvo yksi sensijaan tarkoittaa suurta haittaa ja sen saaneet kohteet on korjattava välittömästi. Työssä laadittuja kriteerejä voidaan ja tulee hyödyntää myös tulevissa esteettömyyskartoituksissa. Kriteerejä voidaan myös muokata ja jalostaa tarpeen mukaan. Laaditut kartoituskriteerit on esitetty tämän raportin liitteessä 1. 2.4 Kartoituskierrokset Esteettömyyssuunnitelman tärkein työvaihe olivat maastossa tehdyt kartoituskierrokset. Kartoituskierroksia tehtiin yhteensä kuutena päivänä maalisjoulukuussa 2008, joista yksi oli sidosryhmän kanssa tehty kävelykierros. Kuva 1 Tapiolan kävelykierrokselle lähtemisen kokoontumispaikka Heikintorin edessä. Toimivan kartoitusmenetelmän kehittäminen oli tärkeä osa projektia ja laajemmin esteettömyydenedistämistyötä. Helsingissä käytössä ollutta esteettömyyskartoitusjärjestelmää, jota on hyödynnetty Helsingin alueellisten esteettömyyssuunnitelmien laadintoihin liittyvässä esteettömyystiedon keräämisessä, ei enää ylläpidetä vuonna 2008. Esteettömyyskartoituksia ollaan kuitenkin tekemässä yhä enenevässä määrin, niin koko maan tasolla kuin paikallisesti. Tämän vuoksi toimivan kartoitusmenetelmän kehittäminen oli tärkeää. 9

Kartoituksissa apuna käytettiin paikantimella varustettua tietokonetta. Liikkumisen ketju kartoitettiin keräämällä ketjusta paikkatietoa kulkemalla ketju läpi. Kartoituskriteerit tallennettiin ennalta kriteeritietokantaan, josta kartoittaja valitsi kuhunkin tilanteeseen sopivan osamääreen. Paikkatiedot kerättiin kulkiessa tarkoitusta varten muokatun tietokoneen avulla. Käytetyssä tietokoneessa oli GPSlaite paikantamiseen ja ohjelma, jonka avulla tiedot tallennettiin. Kartoitustiedot siirrettiin keruulaitteesta paikkatietokantaan. GPS-mittausta käytetään laitteessa ainoastaan tukitietona, jolloin kartoittaja itse päättää kohteen tarkan sijainnin napauttamalla piirtokynällä kannettavan tietokoneen ruutua haluamallaan paikalla. Paikka näkyy selvästi ruudulla olevalla pohjakartalla. Paikalta kerättävä tieto lisättiin tietokantaan valitsemalla haluttu kriteeri alasvetovalikosta. Kuvassa 2 on esitetty karttapohjalla esimerkki tietokannasta, joka on kerätty menetelmällä. Kuva 2 Esimerkki kohdealueella kerätystä esteettömyystietokannasta. Kannettava tietokone ei kuitenkaan ollut mukana kaikilla kartoituskierroksilla, vaan osa tiedoista syötettiin paikkatietokantaan toimistoympäristössä. Näin jouduttiin toimimaan esimerkiksi päivinä, jolloin sade olisi voinut vaurioittaa laitetta. Kannettavan tietokoneen lisäksi kartoituskierroksilla hyödynnettiin pituuskaltevuusmittainta, kameraa, rullamittaa ja sanelukonetta. Kartoituskierroksia, lähtötietoja ja ohjausryhmätyöskentelyä hyödynnettiin erikoisja perustason reittien laadinnassa ja toimenpiteiden määrittelyssä. 2.5 Sidosryhmän kävelykierros Tapiolan alueelliseen esteettömyyssuunnitelmaan liittyvä kävelykierros tehtiin maanantai-iltapäivällä 2.6.2008. Kierrokselle osallistui yhteensä 12 henkilöä, joista Espoon kaupungin edustajia oli viisi ja Rakennetaan kaikille -työryhmän kautta osallistuneita kolme pyörätuolin kanssa liikkuvaa henkilöä. Lisäksi mukana oli yksi henkilökohtainen avustaja, yhden arvioijan 10-vuotias rullaluistimilla 10

liikkuva poika sekä kaksi konsultin edustajaa. Näkövammaisten keskusliiton edustaja oli estynyt osallistumasta kierrokselle samoin kuin Tapiolan vanhusten palvelutalon asukasyhdistyksen jäsen. Lisäksi Rakennetaan kaikille -työryhmän Hile Meckelborg kulki reitin läpi itse, sillä oli estynyt osallistumaan kierrokselle. Hän lähetti postitse omat havaintonsa esteettömyyden kannalta ongelmallisista kohdista reitillä. Kävelykierroksen osallistujat olivat: Raimo Aromaa Vammaisneuvosto/Rakennetaan kaikille-työryhmä Mika Levänen Vammaisneuvosto/Rakennetaan kaikille-työryhmä, Janne Levänen ja Hanna (avustaja) Martti Rantavuori Vammaisneuvosto/Rakennetaan kaikille-työryhmä Jaana Länkelin Teke/KVP/Erityissuunnittelu Kari Tyrylahti Teke/Ylläpito/Joukkoliikenne Sauli Hakkarainen Teke/Rakennuttaminen Sirkku Kiviniitty Sotet/Vammaisasiamies Eija Riikonen SOSTER/Tila- ja yhdyskuntasuunnittelu Sirpa Laitinen WSP Finland Oy Mette Granberg WSP Finland Oy Alun perin noin 3,5 kilometrin kävelyreittiä jouduttiin lyhentämään ryhmän hitaan matkanopeuden vuoksi. Matkantekoa hidastivat esteettömyyden kannalta hankalat olosuhteet. Suunniteltu ja toteutettu kävelyreitti on esitetty kuvassa 2. Liikkeelle lähdettiin Heikintorin edestä (kuva 3). Kävelykierros on raportoitu erillisenä muistiona. Lisäksi kävelykierroksella esille tulleet alueen ongelmakohdat on raportoitu luvussa 4 Esteettömyyden kehittämiskohteet. Suunniteltu kävelykierroksen reitti Toteutunut kävelykierroksen reitti Lähtöpiste Kuva 3 Tapiolan kävelykierroksen suunniteltu ja toteutettu reitti. 11

2.6 Ohjausryhmätyöskentely Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat tilaajatahojen ja muiden sidosryhmien henkilöt: Jaana Länkelin, puheenjohtaja (Espoon kaupunki) Raimo Aromaa (Vammaisneuvosto, Rakennetaan kaikille -työryhmä) Sauli Hakkarainen (Espoon kaupunki) Sirkku Kiviniitty (Espoon kaupunki) Sari Knuuti (Espoo kaupunki) Matti Maasilta (Espoo kaupunki) Lauri Niemi (Espoon kaupunki) Matti Peltola (Espoon kaupunki) Aaro Peuraniemi (Vanhusneuvosto, Rakennetaan kaikille -työryhmä) Olli Pitkänen (Espoon kaupunki) Pekka Sillanpää (Espoon kaupunki) Kari Tyrylahti (Espoon kaupunki) Henry Westlin (Espoon kaupunki). Ohjausryhmän kokouksissa konsultti toimi sihteerinä. Ohjausryhmätyöskentelyllä oli merkittävä osa projektin etenemisessä ja suuntaamisessa. Ohjausryhmän kokouksia pidettiin projektin aikana yhteensä neljä. 12

3 Tapiolan alueen kuvaus 3.1 Tarkastelualueen rajaus Esteettömyyssuunnitelma on laadittu koskemaan Tapiolan kolmea pienaluetta, jotka ovat Tapiolan keskuksen, Länsikorkeen ja Otsolahden alueet. Pohjoisessa tarkastelualueen rajana on Kalevalantie, idässä Karhusaarentie (Kehä I), etelässä Länsiväylä ja lännessä Koivu-Mankkaantie (kuva 4). Kuva 4 Tapiolan tarkastelualueen rajaus. Tarkastelualueen maantieteellisen rajauksen lisäksi ohjausryhmän kokouksessa (9.5.2008) päätettiin, että tulevien lukuisten muutosten vuoksi Tapiolan keskustan aluetta ja sen reittien esteettömyyttä tarkastellaan lähinnä suunnitelmien valossa. Lisäksi sovittiin, että keskustasta selvitetään ne tärkeät kohteet, jotka tulee olla saavutettavissa erikoistason reittien avulla. Tärkeitä kohteita ovat esimerkiksi uimahalli ja Kauppamiehentie 6:ssa sijaitseva yli 40 sosiaalialan yhdistyksen kokoontumispaikka. Esteettömyys huomioidaan tätä tarkemmalla tasolla eri rakennushankkeiden yhteydessä. Lisäksi ohjausryhmän kokouksessa 15.9.2008 päätettiin, että Tapiolan terminaalin esteettömyyttä tai yhteyksiä sille ei käydä läpi tarkalla tasolla, sillä ne tulevat muuttumaan merkittävästi terminaalin laskun ja kaavamuutoksen vuoksi lähitulevaisuudessa. Esteettömyys huomioidaan näiden hankkeiden yhteydessä erikseen. 3.2 Alueen historia Hagalundin kartanon maita Tapiolassa alettiin asemakaavoittaa vuonna 1940 professori Otto-Iivari Meurmanin johdolla. Tapiolan suunnittelua vauhditti myös 1949 tehty päätös Teknillisen korkeakoulun siirtämisestä Otaniemeen. Toista 13

maailmansotaa seuranneen asuntopulan vuoksi perustetun Asuntosäätiön johtaja Heikki von Hertzen alkoi toteuttaa Tapiolaa tavoitteena hyvä asuinympäristö kaikille yhteiskuntaluokille ja eri elämänvaiheissa oleville ihmisille. Tapiolan toteutuksessa tavoitteena oli luonnonläheinen suunnittelu ja asumismuotojen sekoittaminen, mitkä tuottivat puutarhakaupunki-idean suomalaisen sovelluksen. Tapiolan alueliitos- ja itsenäistymissuunnitelmia tehtiin eri tahoilla ja vuosikymmenillä, kunnes Espoosta tuli kaupunki vuonna 1972. (Saloranta 2006.) Tapiola on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta ja sitä pidetään arkkitehtonisesti arvokkaana ja monipuolisena kaupunkitoteutuksena. Tapiolassa on asuintaloja, viheralueita ja liikuntapaikkoja, monipuolisia kaupallisia palveluja, työpaikkoja ja kulttuuritarjontaa. Tapiolaa ympäröi suuryritysten, korkean teknologian, koulutuksen ja tutkimuksen alue, jonka tunnetuin osa on Otaniemi. Helsingin keskustaan Tapiolasta on noin 10 kilometrin matka. (Espoon kaupunki 2007.) Suuri osa Tapiolasta on rakennettu 1950-luvulla, mikä näkyy myös lukuisina esteettömyyden kannalta ongelmallisina kohtina, esimerkiksi suurina korkeuseroina. 3.3 Väestö Tapiolassa asuu prosentuaalisesti eniten vanhuksia Espoossa. Tapiolan alueen yli 65-vuotiaiden ja alle 16-vuotiaiden osuus väestöstä on esitetty kuvassa 5. Vertailutietona kuvassa on Soukanniemen alue. Alle 16-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Tapiolassa ja Soukanniemessä 40,0 35,0 30,0 33,2 36,2 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 5,9 11,2 Alle 16-vuotiaita (%) Yli 65-vuotiaita (%) 0,0 5,9 36,2 33,2 11,2 Soukanniemi Tapiola (Tapiolan keskus+länsikorkee+otsolahti) Kuva 5 Yli 65-vuotiaiden ja alle 16-vuotiaiden osuus Tapiolassa ja vertailutietona Soukanniemessä vuodenvaihteessa 2007/2008 (Espoon kaupunki 2008). Vuonna 1942 ja sitä aiemmin syntyneiden asukkaiden, palveluiden ja palvelulinjojen sijoittuminen tarkastelualueelle on esitetty kuvassa 6. 14

Kuva 6 Tapiolan vanhusväestön, palvelulinjojen ja palveluiden sijoittuminen. 15

3.4 Aluetta koskevat suunnitelmat Tapiolan tarkastelualueelle on tehty ja on tekeillä lukuisia suunnitelmia, joista osa on toteutunut ja osa toistaiseksi toteuttamatta. Tarkastelualueeseen suoraan liittyviä valmistuneita suunnitelmia ovat esimerkiksi Espoon, Kauniaisten ja Vantaan palvelu- ja pienkalustolinjaston kehittämissuunnitelma 2007 2011 (2006) Espoon kaupunkipolut, Tapiola (2006) Esteetön terminaali Tapiolaan (Elsa-hanke, 2006). Suunnitelmien sisältöä on kuvattu seuraavaksi. Espoon, Kauniaisten ja Vantaan Palvelu- ja pienkalustolinjaston kehittämissuunnitelma 2007 2011 Espoon, Kauniaisten ja Vantaan palvelu- ja pienkalustolinjaston kehittämissuunnitelmassa on esitetty palvelulinjoille uudet reitit ja muutokset vuoroihin. Kehittämissuunnitelmassa ehdotetut, tarkastelualuetta koskevat muutokset ovat: Toisen auton käyttöönotto Tapiolan palvelulinjalla mahdollistaisi nykyisten vuoropäivinä liikennöitävien eri reittivariaatioiden liikennöimisen kaikkina arkipäivinä. Muutos selkeyttäisi linjan markkinointia ja käytettävyyttä. Linjan palvelualuetta on ehdotettu laajennettavan Hakalehtoon, Länsirantaan ja Pohjois-Tapiolan alueella, ja poistettavan Etelätuulentieltä. Toisen auton liikennöimä reitti Pohjois-Tapiolan, Itärannan ja Hakalehdon välillä laajenee Itärannan reitillä Kimmeltielle ja Aarnivalkeantielle ja uutena kohteena Hakalehtoon ja Suvikumpuun. (YTV 2006.) Ehdotetut muutokset on toimenpideohjelmassa ajoitettu vuoteen 2010, eikä niitä täten ole toteutettu vielä syksyllä 2008. Muutosten toteuttamisesta päätetään vuosittain liikennöintisuunnitelma hyväksyttäessä. (YTV 2006.) Tapiolan kaupunkipolut Espoon kaupunkipolkuja on laadittu Espoon viidelle aluekeskukselle yhteensä 19. Kaupunkipolut on laadittu yhteistyössä Espoon kaupungin, Uudenmaan liiton, Suomen Kotiseutuliiton, Espoon Kaupunginosayhdistysten liiton, Tapiolan Killan, Tapiolan Alueen Kehitys Oy:n ja Tapiolan seurakunnan kanssa. Kaupunkipolkujen tarkoituksena on avata näkökulmia kaupunkiin ja esitellä kaupunkikeskuksen historiaa ja nykypäivää, kaupunkikulttuuria ja luontoa. Kaupunkipolut on tarkoitettu Espoosta kiinnostuneille asukkaille ja vierailijoille. (Saloranta 2006.) Kaupunkipolut on laadittu huomioiden esiteltävien kohteiden sijainnit, eivätkä kaupunkipolut ole lähtökohtaisesti esteettömiä. Tapiolan alueella on kolme kaupunkipolkua, jotka ovat Itäkartanon - Otaniemen polku, Tuulimäen - Otsolahden polku ja Länsikorkeen - Suvikummun polku. Tapiolan kaupunkipolut on esitetty kuvassa 7. (Saloranta 2006.) 16

Kuva 7 Tapiolan alueen kolme kaupunkipolkua (Saloranta 2006). Esteetön terminaali Tapiolaan Esteetön terminaali Tapiolaan -projektissa arvioitiin Elsa-ohjelmassa tuotettujen raporttien esteettömien ratkaisujen soveltuvuutta Espoon Tapiolan joukkoliikenneterminaaliin sekä soveltuvien ratkaisujen hyödynnettävyyttä rakennussuunnitteluvaiheessa. Työ oli osa Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelua. (Bäckström ym. 2006.) Esteettömyyttä edistävien toimenpiteiden kartoittamisen jälkeen niiden käyttökelpoisuutta arvioitiin Tapiolan terminaalin suunnittelussa. Tämän jälkeen toteutettaviksi toimenpiteiksi valittiin Tapiolan terminaaliin parhaiten soveltuvat ideat, joiden hyödynnettävyyttä terminaalin rakennussuunnitteluvaiheessa arvioitiin erikseen. Lisäksi tehtiin arvio toimenpiteiden laajemmista hyödyntämismahdollisuuksista muissa vastaavissa vaativissa kohteissa. Työn yhteydessä tehtiin myös esteettömyysarviointi Tapiolan joukkoliikenneterminaalin ja sen ympäristön nykytilasta. (Bäckström ym. 2006.) Muut käynnissä olevat ja tulevat suunnitelmat Tapiolaa lähitulevaisuudessa koskevia toimenpidesuunnitelmia on lukuisia. Pelkästään asuinrakennuksia on suunnitteilla Tapiolan alueelle yhteensä yli 300 000 kerrosneliömetrin verran. Näistä tosin osa sijoittuu tarkastelualueen ulkopuolelle. 17

Tulevia asuntorakentamiskohteita ovat esimerkiksi Ahertajankulma ns. Spondan tontti ja WeeGee-talon koillispääty Kaupinkallion ja Kelloseppäkoulun alueet entisen terveysaseman tontti Kauppamiehentiellä Jousenpuiston toistaiseksi rakentamaton alue Merituulentien ja Urheilupuiston välissä Folkhälsanin Vindängen-hanke, sukupolvien välisen kohtaamisen mallihanke ruotsinkielisille (päiväkoti, koulu, kulttuuritilat, palvelukeskus, hoivakoti, palvelukoti) Kaupinkallion palvelu- ja Itäkartanon seniorikotihankkeet muita suunnittelukohteita: Steniuksenkumpu, Keilaniemi, Otaniemi, Revontulen alue (Niemi 2008.) Tapiolan koulun ja lukion saneeraus on suunnitteilla vuodelle 2012 Revontulen koulun alue muutetaan liike- ja toimistoalueeksi keskustaan on suunniteltu graniittilaatoitus, mutta sitä ei vielä ole toteutettu Vesiputoustalon edustan ja keskusaltaan suunnittelu on käynnistymässä syksyllä 2008 Tapiolan terminaali on tarkoitus laskea +6:sta +1:een Stockmannin laajennus katkaisee pohjois-eteläsuuntaisen kävelyreitin. Kevyen liikenteen yhteydet tulevat muuttumaan, sillä alueelle on tulossa lisärakentamista. Nykyisen kaupunginteatterin kohdalla toiminta päättyy vuonna 2012. Tällä hetkellä uusi teatteri ei ole kaavassa. Syksyllä 2008 on käynnistymässä arkkitehtikilpailu, jonka jälkeen tehdään päätökset teatterin sijainnista Hagalundinkallioon on tulossa asuntoja, toimistoja, Kehä I tunneloidaan ja alueelle rakennetaan keskuspysäköinti, hankkeen myötä alueelle on tulossa uusia kevyen liikenteen yhteyksiä. Itäkartanoon on suunnitteilla seniorikoti Pohjantorille on tulossa liiketilaa ja asuntoja. (Niemi 2008.) Taulukko 1 Tapiolan suuralueelle suunnitteilla olevat asuntorakentamiskohteet (Niemi 2008). Alue Arvio kerrosneliömetreistä Hagalundinkallio 60 000 Orion 50 000 Niittymaa 40 000 Jousenpuisto 39 000 Revontulentie 40 000 Steniuksenkumpu 25 000 Tuuliniitty 12 500 Kaupinkallio 10 600 Ahertajankulma 10 000 Tietäjäntie 6 000 Pohjantori 4 500 Kelloseppäkoulu 3 150 Itäkartano 4 000 yhteensä 304 750 18

Tapiolan keskustasuunnitelmassa liikekeskuksen alle on tarkoitus rakentaa 3 000 auton kalliopysäköintilaitos, joka mahdollistaa liikekeskuksen merkittävän laajennuksen. Metroasemaa suunnitellaan rakennettavaksi liikekeskuksen alle kallioon ja kalliopysäköintilaitosta aletaan rakentaa Länsimetro-hankkeen rakennustyöhön liittyen. Tapiola Garden hotellin laajennuksen on tarkoitus valmistua kuluvana vuonna 2008. Syksyllä 2008 on käynnistymässä myös bussiterminaalin asiakasmukavuuden ja ilmeen parantamishanke. Espoon kaupunginteatterille ja kongressihotellille on varattu tilat Tuultenaltaan viereltä. Vuonna 2008 on ollut tarkoitus ottaa käyttöön avoin langaton Wlan verkko Otaniemen ja Tapiolan keskeisillä alueilla. (Niemi 2008.) Taulukko 2 Tapiolaan suunnitteilla olevia hankkeita ja arvio valmistumisvuodesta (Niemi 2008). Taulukossa 2 on esitetty Tapiolaan suunnitteilla olevia hankkeita ja arvio niiden valmistumisvuodesta ja kuvassa 8 on havainnollistettu hankkeiden suunnitelmia. Hanke Arvioitu valmistumisvuosi Niittymaan asuntoalue (ei kuulu 2008 kohdealueeseen) Mäntyviidan julkisen kaupunkitilan 2008 parantaminen Revontulentien-Etelätuulentien saneeraus 2009 Tapiola-ryhmän Revontulentien uusi 2009 pääkonttori Keilaniemi: HTC II-vaihe (ei kuulu 2009 tarkastelualueesen) Otaniemi Falcon II-vaihe/NCC 2008 Itäkartanon seniorikoti 2009 Kaupinkallion palvelukoti 2009 Urheilupuisto: jalkapallostadion, pysäköintitalo 2010 ja koripallohalli Metron rakentaminen 2013 Jousenpuiston asuntoalue ja palvelukoti 2012 Kaupinkallion ja Ahertajankulman 2012 asuintalot Kaupunginteatteri-kongressihotelli 2013 Tapiolan terminaalin pikaparannus 2008 Kaupinkallion ja Mäntyviidan palvelukoti 2009 Keskusaltaan ympäristön suunnittelu 2009 19

20 Kuva 8 Tapiolan kehittämiskohteita (Espoon kaupunki 2007).

4 Tapiolan esteettömyyden tila vuonna 2008 ja kehittämiskohteet 4.1 Erikois- ja perustason reitit Erikois- ja perustason reittien suunnittelussa huomioitiin lähtötiedot, kuten vanhusväestön ja palvelujen sijoittuminen. Lähtökohtana erikoistason reittien laadinnassa pidettiin ohjausryhmän linjausta, jonka mukaan erikoistason reitit ovat pääreittejä ja joka ilmansuunnasta tulisi olla esteetön yhteys keskustaan. Erikois- ja perustason reitit on esitetty kuvassa 9. Erikoistason reitti Tärkeä perustason reitti Tarkasteltava tärkeä alue Mahdollinen perustason reitti Kuva 9 Erikois- ja perustason reitit Tapiolassa. 4.2 Tarvittavat toimenpiteet 4.2.1 Lähtökohdat Toimenpiteiden määrittelyssä käytettiin tätä työtä varten laadittuja esteettömyyskartoituskriteerejä (ks. luku 2.3 ja liite 1), ja kartoituskierrosten tuloksia. Ohjausryhmän kokouksessa määriteltyjä esteettömyyden erikoistason ja perustason reittien toimenpidesuosituksia esitetään tehtäväksi SuRaKu-ohjeissa määriteltyjen suositusten ja Espoon kaupungin tyyppipiirustusten mukaisesti. Luvuissa 4.2.2 4.2.10 kuvatut ongelmakohdat on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 10 Tapiolan tarkastelualueen ongelmakohdat). 21

22 Kuva 10 Tapiolan tarkastelualueen ongelmakohdat.

4.2.2 Erikseen tarkasteltavat alueet Erikseen tarkasteltavat alueet ovat yksittäistä kohdetta laajempia kokonaisuuksia, joissa samaan kohteeseen liittyy useampia esteettömyysongelmia. Tapiolan terminaali Erikoistason esteettömälle terminaalialueelle Tapiolassa tulee olla joka ilmansuunnasta esteetön saapumisreitti. Alueen ulkovalaistuksen tulee olla jalankulkualueilla vähintään luokkaa K2. Bussiterminaalialueella jalankulkualueiden valaistustehon tulee olla 30 luksia, jotta odotustila on turvallinen, ja matkustaja on mahdollista havaita. Bussien sisäänkäynnin kohdalle valaistussuositus on 50 luksia, jotta matkustaja näkee laskeutua bussista tai nousta sinne. Suojatien valaistustehon tulee olla 50 luksia. Terminaalialueen pinnoitteen tulee olla vaalea valoisuuden lisäämiseksi. Pinnasta kohoavien varusteiden havaitsemiseksi niiden ja pinnoitteen välillä tulee olla selkeä valoisuus-tummuuskontrasti. Vaalea reunavyöhyke tulee erottaa muusta pinnoitteesta tummalla selkeän valoisuus-tummuuskontrastin omaavalla materiaalialueella. Valoisuuserot saadaan esimerkiksi käyttämällä vaaleaa reunavyöhykettä, tummaa varoitusraitaa ja vaaleahkoa aluepinnoitetta. Terminaalialueella tulee olla erikorkuisia, käsinojilla varustettuja istuimia ja helposti havaittavia jäteastioita. Opasteiden tulee palvella eri käyttäjäryhmiä. Opasteiden sijoittelun ja tekstikokojen sekä luettavuuden esimerkiksi symbolein tulee olla aikuisille, näkövammaisille ja vanhuksille sekä lapsille, pienikasvuisille ja pyörätuolissa oleville kunkin tarpeita vastaavat. Tapiolan terminaalialueen parantamiseksi on laadittu toteutussuunnitelma, joka on toteutusvaiheessa. Laajempi aluetta koskeva suunnitelma on nähtävillä. Tapiolan terminaalin tekee haasteelliseksi mm. se että julkinen jalankulkuympäristö sijaitsee kerrosta ylempänä. Pohjoisesta on hissiyhteys ja liukuportaat Stockmannin sisäkäytävältä. Kuvassa 11 on esitetty eteläpuolen terminaali valoisaan aikaan. Kattamaton porrasyhteys nousee suoraan terminaalista ylös Länsituulenkujalle. Kuva 11 Tapiolan terminaali syksyllä 2008. 23

Etelästä on hissiyhteys ylätasolta, jota ei ole otettu käyttöön. Terminaalin länsipäästä nousee luiska ylös Itätuulenkujalle. Luiska kiertää terminaalialueelta ylös ylikulkusillalle. Luiskan kaltevuus vaihtelee välillä 7 10 %. Länsituulentieltä Merituulentien alle menevän luiskan kaltevuus on 10,6 % alle 6 m matkalla. Merituulentien ylittävä suojatie on kulunut ja kuoppainen. Pintamateriaalit ovat tummahkot eikä niissä ole suunnistautumista tukevia ohjausraitoja. Valaistus on heikko sekä päivällä että yöllä. Suojatiellä on ääniopasteet keskeisellä ajoväylällä, mutta niiden kuuluvuus on välillä heikko kovan liikennemelun vuoksi. Eteläisellä bussikaistalla ei ole ääniopastetta. Terminaalialueen ja Tapiolan alueopastus on heikkoa ja niiden valaistus puutteellista. Linjaopastus on heikkonäköiselle liian pientä. Toimenpiteet: 1. 2. 3. Merituulentien ja Etelätuulentien liittymäalueen ylitystä tulee parantaa suojateiden sijoittelua tarkistamalla ja ylikulkusillan yhteyksiä parantamalla. Korjaustoimenpiteiden ajaksi on väliaikainen jalankulkuyhteys varustettava sekä heikkonäköisiä, että vaikeasti liikkuvia käyttäjiä palvelevaksi. Opastus on suunniteltava ja toteutettava vastaamaan eri käyttäjäryhmien tarpeita. Väliaikainen jalankulkuyhteys on opastettava selkeästi. Valaistus on suunniteltava koko terminaalialueen ja Tapiolan keskeisten alueiden kattavana kokonaisuutena, jossa myös yksityiset tahot tulee opastaa vastaamaan omalta osaltaan esteettömyyden ketjun jatkuvuudesta. Liiketilojen haltijoille tulee esittää toive valaistuksen parantamisesta. Yksityisille on laadittava suositukset esteettömyyden kannalta tärkeistä valaistavista kohteista. Tapiolantien ja Kontiontien liittymä Liittymäalueen tulee olla selkeä, pitkät suojatieylitykset tulee varustaa suojatiesaarekkeilla. Suojatien tulee lähteä kohtisuoralta reunakiven osuudelta. Suojatiemerkintöjen tulee erottua hyvin. Tässä esteettömyyssuunnitelmassa laaditussa kriteeristössä kävelynopeuden tulisi keskikorokkeettomissa ylityksissä olla 0,8 m/s tai alle. Keskikorokkeellisilla suojateillä kävelynopeuden tulisi olla 0,9 m/s. Kontiontien, Kontionkujan, Menninkäisentien ja Tapiolantien liittymäalue on viiden kadun liittymä, jossa Tapiolantiellä on vilkas autoliikenne. Lisäksi liittymäalueelta lähtee jalankulkuyhteys Leimuniitylle sekä Tapionraitin jalankulkureitti Tapiolantien reunaa Kontiontien pysäkille. Otsolahdessa asuu paljon vanhuksia ja ylitystä käytetään sekä keskustaan, pysäkille että kirkkoon kulkiessa. Suojatieylityksen vihreän vaiheen pituus on liian lyhyt. Valaistus ei ole liittymäalueella riittävän tehokas. Kontiontien suojatie lähtee kaarevalta reunakiviosuudelta ja se on luiskattu tasoon. Kuvassa 12 on esitetty Tapiolantien liittymä sisältäen Menninkäisentien ja Kontiontien. Kyseessä on laaja alue, jota heikkonäköisen on vaikea hahmottaa. Reunakivien korkeus vaihtelee ja suojatiemaalaukset ovat kuluneita. Lisäksi Tapiolantien ja Kontiontien ylityksessä jalankulun vihreä vaihe on liian lyhyt. 24

Kuva 12 Kontiontien ylitykset, joista vasemmanpuoleisen ylityksen pituus on 11,4 m ja oikeanpuoleisen 14,3 m. Kontiontielle pääsee Tapiolantieltä kahden eri ylityksen kohdalta (kuva 12). Vihreän lyhimmällä pituudella (10 s) suojatien ylittämiseen tarvittava kävelynopeus on 1,43 m/s, mikä on lähes kaksinkertainen suositukseen nähden. Vaikka autoliikenne ei ole tässä tarkastelun painopisteenä, saattaa jalankulkijoiden vihreän pidentämisellä olla suotuisia vaikutuksia myös kuvassa 12 näkyvän Menninkäisentien autoilijoiden näkökulmasta. Autoilijoilla on vihreä yhtä aikaa Tapiolantien ylittävien jalankulkijoiden kanssa. Tarkasteluajankohtana Menninkäisentiellä oli Tapiolantielle kääntyviä autoja jatkuvasti muutamia peräkkäin. Lyhyen vaiheen vuoksi kaikki autot eivät ehtineet valoista yhdellä kertaa, jolloin autoliikenteen perustavoite (enimmillään yksi pysähdys risteystä kohti) ei myöskään täyty. Toimenpiteet: liikennevalojen ajoitusten tarkistaminen ja suojatievihreän pidennys 10 sekunnista 18 sekuntiin (kävelynopeus 0,8 m/s) tai vähintään 16 sekuntiin (kävelynopeus 0.9 m/s), nykyisellään tarvittava jalankulkunopeus on 1,43 m/s ja 1,14 m/s liikennevaloihin suositellaan lisättäväksi vilkkuvalo suojatiemaalausten parantaminen suojateiden aloitus suoralta reunakiviosuudelta, viistottujen reunakivien tarkistus vastaamaan uusia tyyppipiirustuksia ja SuRaKu-ohjeita liittymän suunnittelu nykyistä selkeämmäksi, korotetun liittymäalueen suunnittelumahdollisuuden tarkistaminen nopeuksien rajoittaminen korotetulla liittymäalueella jalankulun ja pyöräilyn selkeä erottelu liittymäalueella Tapiolan itäisen jalankulun alueopastuspiste liittymäalueen läheisyyteen katu- ja aluevalaistuksen parantaminen. Tapiolantien ylitys Sateenkaaren liittymän kohdalla Pysäkkialue on niin kaukana suojateistä, että liikkujat ylittävät Tapiolantien pysäkkien kohdalta ilman suojatieylitystä (kuva 13). Revontulentien Tapiolantien suojatie lähtee kaarevalta reunakiviosuudelta. Sateenkaarentien pysäkeiltä puuttuu materiaalikontrasti. Tapiolantien katuvalaistus on kellertävä, huonosti värejä toistava suurpainevalaistus. 25

Kuva 13 Tapiolantiellä Sateenkaaren pysäkkien kohdalla ei ole suojateitä, joten ihmiset kulkevat vaarallisesti tien yli. Toimenpiteet: Alue tulee tarkastella kokonaisuutena ja selvittää, voiko alueelle lisätä suojateitä. Kiireellisenä pikaparannuksena alueen opastusta on parannettava siten, että lähimmät suojatiet on helposti hahmotettavissa. Revontulentien ja Etelätuulentien liittymäalue Revontulentien-Etelätuulentien liittymäalueen (kuva 14) viereistä tonttia rakennetaan syksyllä 2008, ja rakennustyömaa häiritsee jalankulkuliikennettä. Suojatiemerkinnät ovat kuluneet pois. Revontulentien Tuulimaalle johtavalta suojatieltä puuttuu reunakivi, pohjoispuolella reunakivi on luiskattu tasoon. Sama tilanne on koko Revontulentiellä. 26

Kuva 14 Etelätuulentien ylittävä suojatie Revontulentien liittymässä. Toimenpiteet: Liittymäalueesta tulee laatia kokonaissuunnitelma, jossa määritetään liikennevalojen painonappien sijainnit, suojatiemerkinnät ja reunakivet. Kulku pysäkeille opastetaan jalankulkureittiä pitkin. Länsiväylän pysäkeille rakenteilla olevien rakennusten viereinen yhteys Länsiväylälle tulee myös opastaa selkeästi. Merituulentien ja Koivu-Mankkaantien liittymäalue Merituulentien ja Koivu-Mankkaantien liittymäalue on osa perustason reittiä, jolla Niittymaan asumispalveluyksiköiden jalankulkureitistö yhdistetään keskustan esteettömän palvelualueen reitistöön. Suojatiet sijaitsevat jonkin matkan päässä bussipysäkeistä ja niiden valaistus on heikko. Suojatie on Koivu-Mankkaantien liittymän itäpuolella. Niittymaanaukealle pääsee tasossa Koivu-Mankkaantien liittymäalueen kautta Niittymäenpolun, Niittymäenpolun Niittymaanaukean kautta. Jalankulkuyhteydet ovat esteettömyyden kannalta huonot ja koko liittymäalueen jalankulkuverkosto tulee tarkastella laajempana parannuskokonaisuutena. Jousikujan alikulun pituuskaltevuus on liian jyrkkä esteettömään alitukseen. Koivu-Mankkaantien kohdalla suojatiet ovat tasossa. Toimenpiteet: Koko liittymäalue, sen valaistus ja opastus jalankulkuverkostoineen Niittymaanaukion palveluyksiköihin on tarkasteltava erillisenä suunnittelukokonaisuutena. Suojateiden opastus bussipysäkiltä tulee varmistaa, samoin suojatiemaalausten näkyvyys jo pikaparannuksena. Merituulentien valaistusta tulee lisätä etenkin suojatien kohdalla. Vaihtoehtoisena yhteytenä tulee tarkastella myös Jousenkujan alikulun kaltevuuksien loiventamista. 4.2.3 Suojatiet Esteettömyyden erikoistason reitillä suojatien leveyden tulee olla yli 4 m ja suojatiesaarekkeen leveyden yli 2,5 m. Reunakiven korkeuden tulee olla enintään 27

40 mm/40 mm osittain luiskattu. Suojatien tulee lähteä kohtisuoralta reunakiveykseltä, lisänä tulee olla varoittava huomiomerkintä tai muu lisäinformaatio. Suojatien pinnoitteen tulee olla tasainen ja ehjä (enintään 5 mm tasoerot / 2 m). Näkemäalueella ei saa olla yli 50 cm:n kasvillisuutta ja pysäkin tulee olla selkeästi havaittavissa. Liikennevalojen tulee olla varustettu äänimerkillä ja jalankulkijan painonapilla. Vihreän vaiheen pituuden tulee olla suhteessa suojatien pituuteen siten, että keskikorokkeettomalla kävelyvauhdin tulee olla 0,8 m/s tai alle ja keskikorokkeellisilla 0,9 m/s. Painonapin sijaintikorkeus on 900 1100 mm ja etäisyys suojatiestä korkeintaan 300 mm. Liikennemerkin sijainti on reunakivilinjasta 0 0,5 m tiemerkinnän kohdalla, kaksikaistaisella tiellä molemmin puolin tietä. Jalankulkijan tulee olla havaittavissa esteettömästi. Suojatien valaistuksen riittävyys (30 luksia) tulee varmistaa valaisinsijoittelulla. Valon tulee olla hyvin värejä toistavaa siten, että värilliset pinnat, kasvit ja vaatetus erottuvat luonnollisissa väreissään. Valaistus ei saa häikäistä ja esteiden tulee erottua valoisuus-/tummuuskontrastin avulla selkeästi. Kuvissa 15 21 on esitetty esimerkkejä suojateiden ongelmakohdista. Kuva 15 Revontulentien suojatie Kaupunginteatterin jalankulkureitillä keskustaan: maalaukset kuluneet, reunakivi lähes tasossa. Kuva 16 Revontulentien suojatie jalankulkuyhteyksien välillä, takana näkyy Tapiolantie. 28

Kuva 17 Kulttuurikeskuksesta Kauppamiehentielle, graniittinen reunakivi ja toinen reuna asfaltin tasossa, suojatie lähtee kaarevalta osuudelta. Kuva 18 Suojatie tasossa Kauppamiehentien yli Heikintorille. Muuten ok, mutta kasvillisuus kuvassa oikealla estää näkymän Heikintorilta tullessa. Kuva 19 Pohjantien ylitys Kauppamiehentien liittymässä on pitkä keskikorokkeesta huolimatta. Reunakiviä ei suojatien reunoissa ole ja suojatie on kaarevalla osuudella. 29

Kuva 20 Pohjantien liittymäalue Opintieltä tultaessa. Näkövammaisten kannalta hankala ylitys, sillä isoille ajoneuvoille on tehty eri materiaalia oleva kääntymisalue. Näkövammainen ei voi tietää, saako alueelle mennä. Kuva 21 Tapiolantiellä Kimmeltien ylittävä suojatie jalankulku ja pyöräily on erotettu keskikorokkeella. Graniittinen reunakivi on pyörätien kohdalla tasossa ja jalankulun kohdalla 6 cm. Otsolahdentien suojatie Tapiolantiellä lähtee suoralta osuudelta, mutta iso pensaikko estää näkemän. Kadunreunasta puuttuu jalkakäytävä, ja ihmiset kulkevat nurmikkokaitaletta pitkin bussipysäkiltä suojatielle. Reunakivi on luiskattu tasoon pohjoispuolella, eteläpuolella ei ole reunakiveä. Otsolahdentien ylityksessä lännessä ei ole reunakiveä, idässä reunakiveä ei ole. Toimenpiteet: Tapionraitin korjauksen yhteydessä on järjestettävä esteetön yhteys Otsolahdentien Jokeripysäkiltä suojatielle ja idänpuoleiset näkymää estävät pensaat poistettava. Suojatievalaistusta on lisättävä, ja koko suojatie rakennettava esteettömyyden erikoistasoon. 30

Kimmeltien liittymän Tapionraitin kohdalla suojatie on tasossa molemmin puolin. Liittymäalueen toimenpiteet on esitetty kohdassa 4.2.6. Kalevalantien Pohjantien liittymän Kalevalantien ylitys ennen Pohjantien liittymässä on luiskattu reunakivi. Pohjoispuolen suojatie lähtee kaarevalta osuudelta. Kalevalanvainiosta länteen reunakiviä ei ole uusittu. Asukaspuistoon johtava alikulku vaikuttaa jyrkältä, joten perustason reitti on linjattava Pohjantien liittymän suojatien kautta. Kalevalantiellä on SpNa-valaistus (suurpainenatrium). Opasteet ovat valaisematta ja luettavuus on heikko. Toimenpiteet: Liittymäalueen suojatiet on rakennettava perustason ohjeen mukaan. Suojatien valaistusta on lisättävä ja opasteiden näkyvyys varmistettava. Kaskenkaatajantien/Pohjantien liittymässä reunakivi on noin 2cm ja luiskattu pyörätienkohdalta. Pohjantiellä suojatiemaalaukset ovat kunnossa. Reunakivi Pohjantien suojatien kohdalla 4cm. Toimenpiteet: Pohjantien suojatiet on parannettava esteettömyyden perustason mukaisiksi. Opintien/Opinkujan liittymässä suojatie on graniittireunakivellä luiskattu tasoon. Pyörätieluiska on asfalttia. Toimenpiteet: Opintien suojatiet parannetaan perustason mukaisiksi. Opinkujan ylittävä jalkakäytävä muuttuu liittymän kohdalla Silkkiniitylle johtavaksi erilliseksi jalankulkureitiksi. Pinnoite on hiekkaa ja liittyminen suojatiellä asfaltista hiekkaan ilman reunakiveä. Alueella on vilkas käyttöliikenne. Toimenpiteet: Opinkujan yli Silkkiniitylle menevä ylitys parannetaan perustason reitin mukaiseksi. Silkkiniityn kautta Tapiolan koulun ja lukion eteen johtava hiekkapintainen jalankulkureitti parannetaan kivituhkapäällysteellä perustason reitiksi. Tapiolan koulun ja lukion edestä kulkeva Kulttuurikeskukselle johtava jalankulkuyhteys parannetaan perustason reitiksi. Ahertajantien liittymän kohdalla on luiskattu reunakivi, Ahertajatiellä on korotettu suojatie tasoon luiskattuna. Ahertajantiellä on korotetut suojatiet WG-talolle saakka. WG-talon kohdalla olevaa suojatietä ei ole korotettu. Ahertajantien loppupäässä on huonokuntoinen, vino suojatie, ei reunakiveä, etelän puolella on reunakivi ja luiska. Toimenpiteet: Ahertajantien loppupää WeeGee-talon kohdalta on korjattava esteettömyyden perustasoon. Ahertajantien loppupää ja suojatie rakennettava esteettömyyden perustason mukaan ja jk-reittiä jatkettava edelleen kohden Oravannahkatoria perustason reittinä. 31

Pohjantien ylitys Tapionraitin kohdalla Suojatien kohdalla reunakivi on luiskattu pyörätien kohdalla tasoon. Painonappi on suojatien toisessa reunassa, joten rullattava painamisen jälkeen toiseen reunaan. Toimenpiteet: Painonappi ja luiskattu reunakivi on siirrettävä samaan reunaan. Suojatiemaalaus korjattava. Etelätuulentien ylitys Itätuulentien kohdalla, ei luiskausta, itäpuolella reunakivi noin 4 cm. Toimenpide: Suojatien korjaus. Merituulentien ylitys Hakalehdon kohdalla suojatien reunakivi painunut tasoon. Toimenpide: Suojatien reunakiven korjaus. Merituulentien Suvilahdentien liittymässä ei ole reunakiviä. Toimenpide: Suojatien reunakivien lisäys Kelohongantie Merituulentien liittymässä huonokuntoinen jalkakäytävä vain kadun länsireunassa. Valaistus puutteellinen. Toimenpiteet: Jalkakäytävän leventäminen, jos mahdollista. Valaistuksen parantaminen. Kelohongantiellä Oravannahkatorin kohdalla suojatie lähtee suoralta osuudelta, reunakivi 2-4cm. Jk -väylä hyvin kapea. Toimenpiteet: Kelohongantien jk levennettävä ja suojatie korjattava esteettömyyden perustasoon. Naavakalliontien kohdalla on korotettu suojatie. Jk -väylä on kapea. Toimenpiteet: Kelohongantien jk levennettävä. 4.2.4 Bussipysäkit Esteettömyyskriteerien mukaan erikoistason esteettömän bussipysäkin reunakivi on vähintään 15,5 cm ja vapaan tilan syvyys vähintään 2,75 metriä. Erikoistason bussipysäkki sisältää penkin, katoksen ja roska-astian ja pyörätie kulkee pysäkin takaa. Perustason esteettömän bussipysäkin reunakivi on kriteeristön mukaan vähintään 9,5 15,5 cm ja vapaan tilan syvyys vähintään 2,25 m. Perustason pysäkki sisältää penkin ja katoksen ja pyörätien tulee kulkea katoksen takaa. Näkemän tulee olla esteetön linja-auton saapumissuuntaan sekä perus- että erikoistason bussipysäkillä. Erikoistason pysäkillä tulee lisäksi olla värein ja 32

kontrastein osoitettu varoittava kohokuvio korokkeen reunassa ja ohjauspinta ajoneuvon pysähtymispaikan osoittamiseksi ja nousun helpottamiseksi. Yleisesti ottaen Tapiolan bussipysäkeillä ei ole kontrastein osoitettuja kohokuvioita korokkeen reunassa (reunakiveä lukuun ottamatta) eikä ohjauspintaa ajoneuvon pysähtymispaikan osoittamiseksi ja nousun helpottamiseksi. Esimerkiksi Otsolahden pysäkit (Jokeri-pysäkit) on uusittu vasta muutamia vuosia sitten ja niillä on varoittava kohokuvio pysäkin reunassa, muttei bussin pysähtymispaikan osoittavaa ohjauspintaa. Paikallisliikenteen infrakorteissa vilkkaasti liikennöidyille kaupunkialueille on esitetty esteetön bussipysäkki. Pysäkki sisältää myös muita kuin edellä esitettyjä kriteereitä, kuten pysäkki-informaatiota pistekirjoituksella, penkki kahdella eri korkeudella. Tässä työssä todettiin Paikallisliikenteen infrakorttien esittämien esteettömyysedellytysten olevan vaativat kaupunkimaisen Tapiolan oloihin ja niistä otettiinkin mukaan ainoastaan varoittava kohokuvio korokkeen reunassa ja ohjauspinta ajoneuvon pysähtymispaikan osoittamiseksi. Tapiolansolmun pysäkit Länsiväylän Tapiolansolmun pysäkkien reunakiven korkeus on 9 cm, mikä on hieman alle perustason reunakiven korkeuden. Roskakoreja pysäkillä on ainoastaan kaksi, mikä on vähän pysäkkialueen kokoon nähden. Tarkasteluhetkenä pysäkit olivatkin melko roskaisia. Penkit ovat osittain rikkoontuneita (kuva 22) ja niistä puuttuvat käsinojat. Katos on kalteva, eikä todennäköisesti juurikaan suojaa sateella. Suora yhteys Tapiolantien pysäkille on portaiden kautta, mutta kiertämällä pysäkille pääsee myös luiskaa pitkin. Luiskan pituuskaltevuus on enimmillään 8,1 % eli hieman perustasoa korkeampi, mutta hyväksyttävissä. Luiska on kuitenkin varsin pitkä. Pysäkille vievistä portaista puuttuu kontrastierot ja käsijohde on vain toisella puolella portaita. Sillan alla on pyöräpysäköinti. Tapiolansolmun eteläinen pysäkki (Espoon suuntaan) ja sen rikkoontuneet penkit on esitetty kuvassa 22. Kuva 22 Tapiolansolmun pysäkki (Espoon suuntaan) ja sen rikkoontuneet, käsinojattomat penkit. Toimenpiteet: Penkkien korjaaminen/muuttaminen, käsinojallisten penkkien lisääminen Portaiden käsinojan ja kontrastin lisääminen. 33

Westendinaseman pysäkit Länsiväylän Westendinaseman pysäkkien reunakiven korkeus vaihtelee 12 14 cm:n välillä, mikä on riittävä perustason pysäkin reunakiveksi. Osa penkeistä on hyvin korkeita, mutta niiltäkin puuttuvat käsinojat. Westendinasemalla on myös taksitolppa ja pyöräpysäköintipaikka, mutta osa pyöristä oli rikottu. Westendinaseman pysäkki ja pyöräpysäköinti on esitetty kuvassa 23. Kuva 23 Westendinaseman pysäkki (Helsingin suuntaan) sekä sen pyöräpysäköintipaikka. Toimenpiteet pysäkkikalusteiden uusiminen sisältäen käsinojalliset penkit ja roskakorien lisääminen. Tennispuiston pysäkit (Etelätuulentie) Tennispuiston pysäkkien (kuva 24) reunakivi on 9-11 cm, mikä on liian matala erikoistason reitille. Etelätuulentien läntisen pysäkin (Helsingin suuntaan) reunakivi on 11 cm, mikä on hyväksyttävissä perustason reitillä, muttei erikoistason reitillä. 34

Sen sijaan itäpuolen pysäkin reunakivi (Tapiolan terminaalin suuntaan, kuva 25) on 9 cm, mikä on liian matala sekä perus- että erikoistason reitille. Pysäkeillä ei ole kontrastein osoitettuja kohokuvioita korokkeen reunassa (reunakiveä lukuun ottamatta) eikä ohjauspintaa ajoneuvon pysähtymispaikan osoittamiseksi ja nousun helpottamiseksi Erikoistason reitti on rajattu Revontulentielle asti, jolloin Tennispuiston läntinen pysäkki ei ole enää sen piirissä, eikä sitä täten tarvitsisi korjata välittömästi. Luonnollisesti pysäkkiparien olisi järkevää olla samantasoisia. Tennispuiston itäisen pysäkin reunakivi tulee joka tapauksessa korottaa. Kuva 24 Tennispuiston pysäkit. Kuva 25 Tennispuiston pysäkki Tapiolan suuntaan. Toimenpiteet: Tennispuiston itäisen pysäkin reunakiven korotus 9 cm-> 16 cm Tennispuiston läntisen pysäkin reunakiven korotus harkittavaksi 11 cm->16 cm lisätään reunakiven korotuksen yhteydessä värein ja kontrastein osoitettu varoittava kohokuvio korokkeen reunaan sekä ohjauspinta ajoneuvon pysähtymispaikan osoittamiseksi ja nousun helpottamiseksi. 35

Heikintorin pysäkit (Pohjantiellä) Heikintorin pysäkkipari Pohjantiellä on esitetty kuvassa 26. Pyörätie kulkee pysäkin edestä Pohjantien kolmella läntisellä pysäkillä, joista pohjoisin eli Kaskenkaatajan pysäkki kuuluu perustason ja keskimmäinen erikoistason reitille. Kuva 26 Heikintorin pysäkkipari Pohjantiellä. Heikintorin läntisellä pysäkillä reunakivi on 6 cm ja itäisellä 12 cm. Pysäkit eivät sijaitse määritellyillä erikois- tai perustason reiteillä, mutta etenkin läntisen pysäkin reunakivi on matala ja olisi hyvä korjata. Pyörätie kulkee läntisellä pysäkillä pysäkkikatoksen edestä, mikä on aina huono ratkaisu. Tässä kohdassa ei ilmeisesti ole tilaa siirtää pyörätietä kulkemaan pysäkin takaa. Toimenpiteet pysäkkien reunakivien korotus 16 cm:ksi tutkitaan mahdollisuus siirtää pyörätie siirtoon läntisen pysäkin taakse. WeeGeen pysäkit (Pohjantiellä) WeeGeen pysäkkipari Pohjantiellä on esitetty kuvassa 27. Kuva 27 WeeGeen pysäkkipari Pohjantiellä. 36

Pyörätie kulkee WeeGeen läntisen puolen pysäkin ohi. Reunakivi on 12 cm molemmilla pysäkeillä ja on täten riittävä perustason reitille. Kaskenkaatajan läntinen pysäkki (Pohjantiellä) Kuva 28 Kaskenkaatajan pysäkkipari Pohjantiellä. Pyörätie kulkee Kaskenkaatajan läntisen puolen pysäkin ohi. Reunakivi on 12 cm molemmilla pysäkeillä ja on täten riittävä perustason reitille. Toimenpide: mahdollisuuksien mukaan läntisen pysäkin pyörätien siirto kulkemaan pysäkin takaa (siirtoon ei tosin välttämättä ole tilaa). Ahertajantien palvelulinjan pysäkki Ahertajantien palvelulinjan pysäkillä ei ollut kilpeä, eikä pysäkkiä löydetty kartoituskierroksella. Yleisesti ottaen palvelulinjojen pysäkeillä on huonompi varustetaso kuin tavallisilla pysäkeillä, vaikka palvelulinjoja käyttävät erityisesti vanhukset. Palvelulinjojen pysäkeillä tulisi olla katos, käsinojallinen penkki, roskakori ja aikatauluinformaatio riittävän isolla. Kuva 29 Ahertajantien palvelulinjan pysäkki. Toimenpiteet pysäkkikilven lisääminen Ahertajantien palvelulinjan pysäkille palvelulinjojen pysäkkien varustetason järjestelmällinen nosto (palvelulinjojen pysäkit on esitetty kuvassa 6). 37

Tapionaukion pysäkit Tapionaukion pysäkit Tapiontorilla on esitetty kuvassa 30. Pysäkkien reunakivi vaihtelee välillä 6 9 cm ja vapaan tilan syvyys on 1,8 2 m. Kontrastit puuttuvat pysäkin reunasta ja pysähtymispaikan osoittavasta kohdasta. Kuva 30 Tapionaukion pysäkit. Toimenpiteet pysäkkien reunakiven korotus 16 cm:ksi reunakivien korotuksen yhteydessä lisätään värein ja kontrastein osoitettu varoittava kohokuvio korokkeiden reunaan sekä ohjauspinta ajoneuvojen pysähtymispaikan osoittamiseksi ja nousun helpottamiseksi. Revontulentien pysäkit (Tapiolantiellä) Revontulentien pysäkkipari on esitetty kuvassa 31 ja pysäkit sijaitsevat ehdotetulla perustason reitillä. Kävely-yhteys itäiselle pysäkille puuttuu, sillä lähin suojatie on kaukana, ja jalankulku tapahtuu suoraan tien yli. Tätä asiaa on käsitelty enemmän luvussa 4.2.2 (Tarkasteltavat alueet). Kuva 31 Revontulentien pysäkkipari. 38