IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT 2015 OMAVALVONTA- SUUNNITELMA Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asumispalvelut
SISÄLTÖ 1 OMAVALVONTA ASUMISPALVELUISSA... 1 1.1 Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot... 1 Palvelujen tuottajan nimi ja y-tunnus... 1 1.2 Asumispalvelujen toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet... 2 1.3 Omavalvonnan organisointi, johtaminen ja vastuuhenkilöt...2 1.4 Henkilöstön osallistuminen ja perehdyttäminen... 3 1.5 Asiakkaan ja omaisten osallistuminen... 3 1.6 Riskien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet... 3 2 TOIMINNAN SISÄLLÖN OMAVALVONTA...3 Henkilöstö... 3 Henkilöstön perehdytys... 4 Toimitilat... 5 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet... 5 Asiakasturvallisuus... 6 Asiakkaan asema ja oikeudet... 6 Hoito- ja palvelusuunnitelma... 6 Asiakkaan itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen... 7 3 ASIAKASTYÖN SISÄLLÖN OMAVALVONTA... 8 Asiakkaaksi tulo...8 Asiakkaan hyvinvointia tukeva palvelu... 8 Ravitsemus ja ruokailu... 8 Ulkoilu, liikunta ja viriketoiminta...9 Asiakaslähtöinen puhtaanapito ja hygienia... 9 Sairaanhoito... 10 Lääkehoito... 10 Asiakastietojen käsittely... 11 Omavalvontasuunnitelma
1 OMAVALVONTA ASUMISPALVELUISSA Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelun tuottajan omatoimista laadun varmistamista siten, että laatuvaatimukset toiminnalle toteutuvat, ja valvonta perustuu omavalvontasuunnitelmaan. Laatuvaatimukset koostuvat lainsäädännöstä, valvontaohjelmasta (Valvira), kansallisista laatusuosituksista, palvelutuottajan itse omalle toiminnalleen asettamista laatuvaatimuksista, sekä sosiaalihuollon palvelujen arvopohjasta. Palvelun tuottaja vastaa palvelun laadusta ja siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset. Omavalvonnalla varmistetaan laadukas ja yhdenmukainen toimintaperusta, jotta palvelut voidaan tuottaa mahdollisimman hyvin ja tasalaatuisesti eri tilanteissa ja toimipaikoissa. 1.1 Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelujen tuottajan nimi ja y-tunnus: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä/vanhuspalvelut, Pohjolankatu 21, 74120 IISALMI Y-tunnus: 2265875-1 Tehtäväalue: Hoidon ja hoivan asumispalvelut Tehtäväalueen yhteystiedot: Asumispalvelujen päällikkö Tarja Huttunen 040 830 4304, Kankaankatu 1 A (Ylä-Savo talo) Palveluvastaava (ostopalvelut) Ulla Piippo 040 747 0456, Kankaankatu 1 A (Ylä-Savo talo) Palvelukeskukset (kuntien omat yksiköt): Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Palvelukeskus Kirkonsalmi, Auringonkehrä 10 Palvelukeskus Kangaslampi, Leponkankaantie 8 A Palvelukeskus Onnimanni, Lepokankaantie 8 C Palvelukeskus Virranranta, Kuorevirrankatu 13 - Kotiranta - Jokiranta - Muistiyksikkö Huusholli Laitoshoito Veikkola, Nivankatu 31 Palvelukeskus Tuulikannel, Taivallahdentie 4 B Seniorikeskus Mosaiikki, Koulutie 1 Palvelukeskus Sotkanhelmi, Malilantie 6 Yhteystiedot osoitteesta: http://www.ylasavonsote.fi/asumispalvelut Omavalvontasuunnitelma 1
Kuntayhtymän alueella olevilla yksityisillä hoito- ja hoivakodeilla on omat omavalvontasuunnitelmat. Yhteystiedot osoitteesta: http://www.ylasavonsote.fi/asumispalvelut 1.2 Asumispalvelujen toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet Asumispalveluilla turvataan iäkkäille asiakkaille hyvä elämä vastaamalla heidän asumisensa sekä ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeisiinsa sen jälkeen, kun he eivät enää pysty asumaan omassa kodissaan runsaidenkaan tukipalvelujen avulla. Asumispalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ottamalla huomioon asiakkaan todelliset tarpeet. Huolenpito on ennakoivaa asiakkaan voinnin ja kunnon mukaan. Asumispalvelut ovat asiakkaan yksi monimuotoisista kotona asumisen muodoista. Asumispalveluissa asetettuihin tavoitteisiin pyritään vanhuspalveluissa määriteltyjen tavoitteiden ja arvojen, sekä eettisten periaatteiden kautta. Kuntayhtymän strategiset arvot ovat avoimuus, tasaarvoisuus, oikeudenmukaisuus, sekä vastuullisuus. Palvelun tavoitteena on tukea ja edistää asiakkaan elämän laatua ja itsemääräämisoikeutta sekä ylläpitää ja edistää asiakkaan toimintakykyä ja elämänhallintaa. Henkilökunnan välitön läsnäolo mahdollistaa asiakkaalle turvallisen, ihmisläheisen ja hänen tarpeitaan vastaavan asumis- ja hoivapalvelun. Sitoudumme työskentelemään näiden arvojen mukaisesti ja puutumme niiden rikkomiseen. Lisätietoa: Asumispalvelujen kriteerit ja palvelukuvaukset: Asumispalveluiden kriteerit Kriteerit ja palvelunkuvaukset 1.3 Omavalvonnan organisointi, johtaminen ja vastuuhenkilöt Omavalvontaa ohjaa omavalvontasuunnitelma, jonka vuosittaisesta päivittämisestä vastaavat alla olevat vastuuhenkilöt sovitusti, sekä tarvittaessa tilanteiden ja asioiden muuttuessa. Vastuuhenkilöt vastaavat puutteellisten toimintojen korjaamisesta tai nimeävät henkilön, joka vastaa ko. toimintojen toteutumisesta. Menettelyohjeisiin tulevat muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja ne käydään henkilöstön kanssa yhdessä läpi. Omavalvonnan seurannan varmistamiseksi asiakirjoja säilytetään kymmenen vuoden ajan Omavalvonnan johdon edustaja: hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen, puh: 040 014 4501 Omavalvonnasta vastaavan henkilökunnan edustaja: asumispalvelujen päällikkö Tarja Huttunen, puh. 040 8304 304 Omavalvonnan kehittäminen ja seuranta: asumispalvelujen koko henkilöstö, lääkäri. Jokaisella asumispalvelujen toimintayksiköllä on esimies (toiminnan vastuuhenkilö) ja hänen tehtäväkuvansa sekä yksikön johto- ja valtasuhteet on määritelty. Esimiehillä on tehtävään soveltuva kelpoisuus ja riittävä johtamistaito. Omavalvontasuunnitelma 2
1.4 Henkilöstön osallistuminen ja perehdyttäminen Henkilökunnan koulutussuunnitelma omavalvontaosaamisen ylläpitämiseksi: osana täydennyskoulutussuunnitelmaa. Ohjaus- ja valvonta- sekä tarkastuskäynnin kertomus käsitellään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä.. Suunnitelma päivitetään vuosittain joulukuun loppuun mennessä. 1.5 Asiakkaan ja omaisten osallistuminen Asiakaspalautetta saadaan asiakas- ja omaiskyselyjen avulla. Palautetta voi antaa keskustellen, puhelimitse tai sähköpostitse ja palautteet kirjataan hoitotietoihin. Sähköistä palautetta voi lähettää internetsivujen kautta kohdasta: Etusivu > palaute sekä sähköpostilla kuntayhtymän kirjaamoon ositteella kirjaamo@ylasavonsote.fi. Palaute välitetään kirjaamon kautta vastuualuejohtajalle, tehtäväalueen päällikölle ja asiasta vastaavan toimintayksikön esimiehelle asian käsittelyä varten. Suunnitelma epäkohdan korjaamiseksi tehdään välittömästi ja toimenpiteestä tiedotetaan asiakkaalle ja/tai hänen omaiselleen. Säännöllisin väliajoin tehdään asiakaspalautekysely, jonka toteutuksesta vastaa siihen nimetty työntekijä. Tulokset käydään läpi henkilökunnan kanssa ja yhdessä valitaan kehittämisen kohteet. 1.6 Riskien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet Riskejä arvioidaan sekä ennakoimalla mahdollisia vaaroja että tarkastelemalla niitä jo sattuneiden tapahtumien myötä. Riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa hyödynnetään oman henkilöstön osaamista ja yhteistyötä viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Riskin seurauksia arvioidaan suhteessa henkilöihin ja toimintaan kuvaamalla onko kyseessä vähäinen, lievä, merkittävä, vakava tai erittäin vakava seuraus. Riskiarviolla saadun tiedon avulla puututaan epäkohtiin ja aina ensisijaisesti vakavimpiin riskeihin. Lisäksi tietoa saadaan seuraavilla menetelmillä: - henkilökunnan HaiPro-ilmoituksista/läheltä piti-ilmoituksista, asiakas- ja sidosryhmäpalautteista ja kyselyistä - työhyvinvointikyselyistä - riskikartoituksista - laatupoikkeamaseurannasta. Poikkeamat ja vaaratilanteet kirjataan ensisijaisesti sähköisen seurantaohjelma HaiPro:n kautta ja annetaan tiedoksi esimiehelle. Esimies käsittelee ilmoituksen, arvioi vakavuusasteen ja siitä seuraavan toimenpiteen kiireellisyyden. Hän ilmoittaa haittatapahtumasta asiakkaalle ja omaiselle, mikäli asiakkaalle on koitunut haittaa. Muut läheltä piti tilanteet keskustellaan tiimissä, asiakkaan kanssa sekä kirjataan asiakas- ja potilastietojärjestelmään. Vaaratilanteista tehdään kirjallinen ilmoitus tarvittaessa vastuualuejohtajalle, tehtäväalueen päällikölle ja työsuojeluun. 2 TOIMINNAN SISÄLLÖN OMAVALVONTA Henkilöstö Omavalvontasuunnitelma 3
Hoitotyöntekijöiltä edellytetään sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus. Tavoitteena on myös, että työntekijällä on sekä perus-, jatko- ja/tai täydennyskoulutuksessa hankittua asiantuntemusta ikääntyneiden kanssa tehtävästä palvelutyöstä. Pidämme tärkeänä, että työntekijä on innostunut ja kiinnostunut vanhustyöstä, on myös henkilönä sopiva alalle, sekä omaa ihmisläheiset ja ikääntyneitä kunnioittavat palvelutaidot. Kuntayhtymän rekrytointi on keskitetty sähköiseen kuntarekry.fi -rekrytointijärjestelmään. Keskitetty sijaisjärjestelmä takaa henkilöstön saatavuuden ja jatkuvuuden. Hakijan soveltuvuus ja luotettavuus työhön arvioidaan haastattelun avulla. Palveluntuottaja edellyttää hoitohenkilöstönsä rekisteröitymistä Valviran Terhikki rekisteriin ja kirjaa rekisterinumeron työsopimukseen sekä tarvittaessa tarkistaa rekisterin ajantasaisuuden Alan opiskelijoita voidaan palkata sijaisuuksiin silloin, kun heillä on opintojen kautta riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin. Työnantaja varmistaa opiskelijan ammattitaidon palkatessaan hänet sijaiseksi, antaa työtehtävät sen mukaisesti ja nimeää ohjaavan työntekijän. Asumispalveluissa henkilöstömitoituksen peruslähtökohtana on asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve. Henkilöstön määrä ja tehtävärakenne noudattavat ammatillisen henkilöstön kelpoisuutta ja ammatinharjoittamisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteet on huomioitu. Riittävä henkilöstövahvuus mahdollistaa turvallisen, järkevän ja tarkoituksenmukaisen toiminnan. Asumispalveluissa hoitotyön mitoitus on sosiaali- ja terveysalan koulutuksen omaavan hoitohenkilöstön määrä, joka lasketaan hoitoyksikön virallisesta paikkamäärästä. Ympärivuorokautisen asumispalveluyksikön (yöaikainen hoito) sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneen henkilöstön vähimmäismitoitus on 0,5 hoitotyöntekijää asukasta kohden ja tavallisessa palveluasumisessa 0,3 (ei yöaikaista hoitoa). Avustavan tukipalveluhenkilöstön mitoitus on vähintään 0,10. Henkilöstörakenneluettelo on yksikkökohtaisissa omavalvontasuunnitelmissa Henkilöstön perehdytys Henkilöstön perehdytys on järjestetty suunnitelmallisesti ja vastuut määritelty. Perehdytyksessä annetaan tietoa organisaatiosta ja työntekijän omasta yksiköstä sekä henkilön tulevista työtehtävistä. Perehdytystä tarvitsevat uusien työntekijöiden lisäksi työyksikköä vaihtavat sekä sairaus- ja äitiysloman, virkavapaan tai muun syyn vuoksi pidempään poissaolleet. Perehdytys on osa työntekijän työhyvinvointia. Uusi työntekijä: Uusi työntekijä voi työskennellä aluksi kokeneemman työtekijän työparina perehdytyksen ja turvallisen hoidon varmistamiseksi. Perehdyttämisestä vastaavat lähiesimies ja lähiperehdyttäjä sekä lisäksi koko henkilökunta. Lähiesimies ja / tai lähiperehdyttäjä selvittää 1) organisaatioon liittyvät yleiset asiat, 2) työsuhdeasiat, 3) henkilöstöpalvelut, 4) työturvallisuusasiat (työntekijä- ja asiakasturvallisuus) sekä 5) koulutus- ja tiedotustoimintaa. Lähiperehdyttäjän tehtävänä on perehdyttää uusi työntekijä yksikön/tiimin toimintakäytäntöihin, lääkehoitoon, omaisten ja muiden tahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön, opiskelijaohjaukseen, sekä käytettäviin tietohallintoon ja tietojärjestelmiin. Työntekijä vastaa siitä, että perehtyy itse myös kirjalliseen perehdytysmateriaaliin. Työntekijä sitoutuu allekirjoituksellaan salassapitoon ja siihen, että on saanut ja ymmärtänyt perehdytyksen, sekä tietää työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymällä on perehdytysohjelma sekä yksikkökohtaiset perehdytyssuunnitelmat. Omavalvontasuunnitelma 4
2. Työsuhteessa oleva henkilöstö uusiin käytäntöihin: Henkilöstö osallistuu ammatilliseen täydennyskoulutukseen kirjallisen täydennyskoulutussuunnitelman mukaisesti. Uusista käytänteistä tiedotetaan työpaikkakokouksissa ja kirjallisilla ohjeilla. Henkilöstön koulutuksista ja täydennyskoulutuksista pidetään rekisteriä. 3. Opiskelijan ohjaaminen ja kouluttaminen: Yksiköissä on nimetty opiskelijaohjauksesta vastaava työntekijä. Hän perehdyttää ja neuvoo opiskelijaa tutustumaan kirjalliseen perehdytysmateriaaliin ja omavalvontasuunnitelmaan. Opiskelijalla on oma henkilökohtainen opintosuunnitelma ja tavoitteet. Opiskelijan työvuorosuunnittelussa otetaan huomioon ohjaajan työvuorot, jotka mahdollistavat työskentelyn yhdessä. Opiskelija antaa työympäristössä opiskelunsa mukaiset näytöt. Näytön vastaanottaa siihen koulutuksen saanut työntekijä. 4. Henkilöstön kouluttaminen laadunhallintaan ja asiakasturvallisuuteen: Työpaikkapalavereissa käydään suunnitelmallisesti läpi laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä asioita. Palautteet ja tarvittavat kehittämistoimet käsitellään välittömästi ja kirjataan työpaikkakokousmuistioihin sekä HaiPro ohjelmaan. Jokainen työntekijä on henkilökohtaisesti vastuussa työnsä laadusta ja asiakasturvallisuudesta. Omavalvontasuunnitelmaa käsitellään yhdessä henkilöstön kanssa. 5. Henkilöstön ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: Henkilöstön ammattitaitoa vahvistetaan täydennys- ja työpaikkakoulutuksilla. Henkilöstöä kannustetaan omaehtoiseen kouluttautumiseen ja jatko-opintoihin. Työaika-autonomia on käytössä. Vastuualueet on määritelty. Kuntayhtymän työhyvinvointikoordinaattori vastaa henkilöstön työhyvinvoinnin koordinoinnista. Työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan yleisenä tavoitteena on tekijälleen mielekäs ja sopiva työ, terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy, sekä henkilöstön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen sekä korvaavat tehtävät ovat osa työhyvinvointia. Henkilöstön osaamista arvioimme asiakaspalautteiden ja kehityskeskustelujen avulla. Arvioidut osaamistarpeet ovat koulutussuunnittelun pohjana. Noudatamme sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutussäädöksiä ja -suosituksia. Lisätietoa: http://www.valvira.fi/files/tiedostot/s/o/sosiaalihuollon_valvonnan_periaatteet.pdf Toimitilat Asumispalveluyksikön tilat ja varusteet ovat asiakkaiden tarvitsemaan hoitoon soveltuvia. Tiloissa voi liikkua ja toimia esteettömästi ja turvallisesti. Asiakkaille tarkoitettuihin tiloihin pääsee myös apuvälineiden avulla tai avustettuna. Asuntojen lisäksi on viihtyisiä ja kodikkaita yhteisiä tiloja oleskeluun ja ruokailuun. Tilojen, laitteiden ja koneiden ylläpidosta ja huollosta on kunnossapito- ja hygieniasuunnitelmat, joiden vastuuhenkilöt on nimetty. Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Asumispalveluissa käytettäviä terveydenhuollon laitteita ovat mm. verenpainemittari, korvalamppu, ja verensokerimittari. Asiakkailla on myös erilaisia apuvälineitä. Terveydenhuollon laitteissa tulee olla CE-merkintä ja ne rekisteröidään laiterekisteriin. Omavalvontasuunnitelma 5
Laitereksiterissä noudatetaan organisaation ohjeita laiteturvallisuuteen liittyen. Työyksikössä käyttäjien velvollisuus on huolehtia käytössään olevien laitteiden toimintakunnosta, käyttöohjeiden saatavuudesta, käyttökoulutuksesta ja tuotteiden jäljitettävyyden varmistamisesta. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Valviran sivuilta kohdasta terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet (mm. käyttäjän vaaratilanneilmoitus). Vastuuhenkilö: kehittämispäällikkö Merja Sahlström p. 040 7457 569 kuntayhtymätasolla ja asumispalveluyksiköissä nimetyt henkilöt Asiakasturvallisuus Asiakasturvallisuus on tärkeä laatutekijä ja koko henkilöstön yhteinen asia. Sen taustalla on asiakkaan itsemääräämisoikeus, jonka rajoittaminen turvallisuuteen vedoten tarkoittaa vanhuksen oman tekemisen rajoittamista. Se on aina kyettävä perustelemaan ja kirjaamaan, sillä erilaisten rajoitteiden käyttö voi johtaa nopeasti oman suorittamisen loppumiseen kokonaan. Hoito toteutetaan yhteisymmärryksessä asiakkaan / hänen omaisensa kanssa. Asiakkaan turvallisuuden tunne muodostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä turvallisuudesta. Asumispalveluissa asiakkailla on hälytysrannekkeet / hoitajakutsut ja hoitajilla puhelimet (24h). Ulko-ovissa on lukitus. Asumisyksiköiden ulko-ovissa on ovihälytysjärjestelmä, joka kytketään päälle yöajaksi. Pelastusviranomaisen hyväksymän kirjallisen asumispalveluyksikön pelastussuunnitelman liitteenä on poistumisturvallisuusselvitys, jotka päivitetään kolmen vuoden välein. Poistumisharjoitukset järjestetään säännöllisin väliajoin. Hoitajien ammattitaito ja koulutukset ovat ajan tasalla. Asiakasturvallisuutta kehitetään systemaattisesti ja se huomioidaan kattavasti johtamisessa, kaikessa päätöksenteossa, toiminnan kehittämisessä ja päivittäisessä asiakaspalvelutyössä kaikilla tasoilla. Asiakkaan turvallisuutta uhkaavien tekijöiden tunnistaminen, kirjaaminen, raportointi ja tilanteisiin reagoiminen on jokaisen työntekijän vastuulla. Asiakas voi luottaa siihen, että asumispalveluissa on riittävästi työhönsä asianmukaisesti koulutettua ja perehdytettyä henkilökuntaa ja että henkilöstö toimii yhteistyökyisesti. Henkilöstö on perehdytetty turvallisuuden varmistamiseen siten, että turvallisuusriskien poistamiseen on reagoitava välittömästi. Jokainen työntekijä huolehtii oman osaamisensa ylläpitämisestä ja osallistuu järjestettäviin täydennyskoulutuksiin. Asiakkaalla on oikeus tunnistautumiseen. Asiakas saa halutessaan tai hoitotyön niin vaatiessa tunnistusrannekkeen. Turvallisuusvastaava: Asumispalveluyksiköittäin nimetty Asiakkaan asema ja oikeudet Hoito- ja palvelusuunnitelma Kirjallinen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma tehdään kaikille asiakkaille. Suunnitelmaa arvioidaan jatkuvasti ja tarkistetaan vähintään puolivuosittain. Muutokset tehdään yhteistyössä asiakkaan, hänen hoitoverkostonsa ja läheistensä kanssa. Asiakkaan hoito-, kuntoutus- ja Omavalvontasuunnitelma 6
palvelusuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaa omahoitaja ja siinä tulee näkyä asiakkaan itsensä näkemykset asioistaan. Hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan ajantasainen lääkehoito, joka tarkistetaan puolen vuoden välein. Asiakkaan lääkehoidosta vastaa hoitava lääkäri. Asiakkaan itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen Asiakkaan tahtoa, toiveita ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Toimintaperiaatteena on, että asiakkaan elämää rajoittavia toimenpiteitä käytetään vain painavista terveydellisistä syistä. Rajoittavien menetelmien käyttö arvioidaan yhdessä asiakkaan, hänen omaisensa, lääkärin ja koko hoitotiimin kanssa. Päätös perusteluineen kirjataan asiakkaan hoitokertomukseen. Omaisia informoidaan aina rajoitustoimia käytettäessä, elleivät he ole olleet päätöksenteossa mukana. Rajoitteiden tarpeellisuutta arvioidaan jatkuvasti. Asiakasta loukkaavaa kohtelua ei sallita missään tilanteessa. Jokaisella on ilmoitusvelvollisuus, jos kuulee loukkaavaa puhetta tai näkee kovakouraista tai muutoin loukkaavaa käytöstä. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa hoitoon ja kohteluun, asia otetaan heti käsittelyyn asian kuntoon saamiseksi. Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus ja toimenpiteet ilmoituksen johdosta (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 48 ja 49 ) Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivien henkilöiden on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti. Heidän on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Toimintaperiaate asiakkaan epäasiallisen tai loukkaavan kohtelun jälkihoidosta: Jos asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti ja/tai loukkaavasti, siitä on ilmoitusvelvollisuus jokaisella asian kuulevalla henkilöllä, ja asia selvitetään mahdollisimman pian. Asiakkaalta pyydetään anteeksi ja selvitetään tilanne asiaan liittyvien henkilöiden välillä. Tarvittaessa esimies toimii asian selvittelijänä. Työntekijälle voidaan antaa suullinen tai kirjallinen varoitus epäasiallisesta kohtelusta. Hyvä hoitoa edistetään luottamuksellisesta keskustellen ja palautetta antaen. Asiakkaan ja heidän omaistensa toivotaan ottavan yhteyttä mahdollisimman pian epäkohdista ja kehitettävistä asioista. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on asiakaslain 23 :n mukaan oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutusten ja valitusten käsittelyperiaatteet: Asiakas, omainen tai edunvalvoja voi tehdä lisäksi kirjallisen tai suullisen muistutuksen epäkohdista. Muistutukset ja valitukset käsitellään mahdollisimman pian asiaan liittyvien henkilöiden kanssa ja korjaavat toimet aloitetaan välittömästi. Muistutukset ja valitukset käsitellään yhdessä henkilökunnan kanssa. Muistutus tehdään erilliselle muistutuslomakkeella. Muistutus voidaan tehdä myös sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@ylasavonsote.fi Muistutukset ohjataan vastuualuejohtajalle, asumispalvelupäällikölle ja asumispalveluyksikön esimiehelle. Asiakasta on tarvittaessa neuvottava muistutuksen tekemisessä. Asiakkaan tulee saada muistutukseen vastine, jossa selvitetään mihin Omavalvontasuunnitelma 7
toimenpiteisiin muistutuksen takia on ryhdytty. Muistutukseen on vastattava 30 vrk sisällä. Tarvittaessa asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Sosiaaliasiamies: 010 830 5106 3 ASIAKASTYÖN SISÄLLÖN OMAVALVONTA Asiakkaaksi tulo Asiakkaalle annettavien palveluiden sisällöstä sovitaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tarvittaessa omainen edustaa asiakasta ja hänen näkemystään. Omaisiin ollaan yhteydessä asiakkaan suostumuksella, eikä laissa velvoiteta omaisia auttamaan. Ilman asiakkaan suotumusta omaisia kuullaan vain, jos tietoa tarvitaan asiakkaan edun vuoksi tai tieto on välttämätön palvelutarpeen selvittämiseksi silloin kun, asiakas ei kykene vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, Läheisverkoston kartoittaminen 43 ). Asiakkaan sitoutumista saamaansa hoitoon sekä hyvään hoitotulokseen edistetään hyvällä vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä asiakkaan kanssa. Verkottuneella työskentelyllä ja hoitoneuvotteluilla etsitään yhteinen näkemys ja selkiytetään vastuut. Tarvittaessa pyydetään lääkärin arvio asiakkaan kyvystä tehdä hoitoaan koskevia päätöksiä vaarantamatta omaa tai ulkopuolisten turvallisuutta. Asiakkaan elämänkulku kartoitetaan. Asiakkaan identiteetti huomioidaan. Hoito- ja palvelusuunnitelmalla luodaan asiakkaalle joustava ja hänen yksilöllisiin tarpeisiin suunniteltu palvelukokonaisuus, jossa otetaan huomioon asiakkaan elämäntilanne ja hyödynnetään hänen omia voimavarojaan sekä sosiaalisia verkostojaan. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kirjataan kaikki asiakkaalle myönnetyt ja hänen muut käyttämänsä palvelut, sekä läheisten antama apu. Hoitotahto kysytään ja kirjataan. Hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaan sisältyy tavoitteellinen suunnitelma kuntoutumisen edistämiskesi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi (Vanhuspalvelulaki 1, 14 ja sosiaalihuoltoasetus 11 ). Asiakkaan hyvinvointia tukeva palvelu Asiakkaalla on vapaus elää asumispalveluissa siten, että se tuntuu kodilta. Kodin järjestys ja siisteys sekä saatavilla oleva tuki ja apu vaikuttavat kotona asumisen turvallisuuteen. Henkilöstö kunnioittaa asiakkaan kotia sekä hänen oikeuttaan asua siellä. Koti on asiakkaan omaa reviiriä, ja sitä voi rikkoa vain asiakkaan luvalla. Päivittäiset toiminnot pohjautuvat asiakkaan omiin voimavaroihin ja hänen todellisiin tarpeisiinsa. Palvelutoimia tehtäessä kunnioitetaan asiakkaan yksilöllisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja yksityisyyttä. Hänen henkilökohtaiset tarpeensa ja toiveensa otetaan huomioon hänen etunsa mukaisina. Tilanteen mukaan asiakkaan omaiset voivat myös olla mukana hänen päivittäisessä elämässä sekä tukemassa ja auttamassa myös hoivatyössä ammattihenkilöiden rinnalla. Omaisia ohjataan tarvittaessa tarkoituksenmukaisiin menetelmiin ja apuvälineiden käyttöön. Ravitsemus ja ruokailu Ravitsemus ja ruokailu perustuvat asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Aterioissa huomioidaan ruokavaliot ja aterian koostumus yksilöllisesti. Ruokailutilanteen tulee olla miellyttävä. Siinä tuetaan asiakkaan omatoimista selviytymistä ja sosiaalista kanssakäymistä. Päivittäinen ruokailu järjestetään yhteisissä tiloissa, ateriointiin varataan riittävästi aikaa ja asiakasta avustetaan tarvittaessa. Asiakkaan Omavalvontasuunnitelma 8
suun limakalvojen, hampaiden ja hammasproteesien kuntoa seurataan, jotta ravinnon nauttiminen onnistuu. Asiakkaidemme painoa seurataan myös säännöllisesti ja omahoitaja tekee tarvittaessa MNA- ravitsemustestin ravitsemustilan arvioimiseksi ja edistämiseksi. Tulosten perusteella tehdään lisäyksiä tai muutoksia ruokavalioon. Myös riittävä nesteensaanti seurataan ja turvataan. Ruokalistasuunnittelussa ja päivittäisissä ateria-ajoissa noudatetaan sen hetkisiä, voimassa olevaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ikääntyneiden ravitsemussuosituksia (13.1.2010). Viisi ruokailukertaa päivässä (aamiainen, lounas, iltapäiväkahvi / välipala, päivällinen ja iltapala sekä tarvittaessa yöpala) on rytmitetty tasaisesti niin, että lounaan ja päivällisen väli on vähintään viisi tuntia. Asumispalveluyksikössä syödään kaksi lämmintä ateriaa päivässä (lounas ja päivällinen). Yö paasto ei saa olla yli 11 tuntia. Palveluasumisen asiakkaiden ruokailussa ruokalista on 4-6 viikoin kiertävä perusruokalista ravintosisältö laskelmineen (1800 kcal:lle). Ruokalista on asiakkaiden ja omaisten nähtävillä. Ruokalista uudistetaan vuosittain. Ruokailussa on tärkeää, että ateriat suunnitellaan niin, että ruokalajien ja ruoka-aineiden maksu, rakenne ja väri sopivat toisiinsa ja muodostavat houkuttelevan kokonaisuuden. Ruokalistasuunnittelussa tulee lisäksi huomioida sesongit, juhlapyhät ja asiakaskunnat toiveet. Ulkoilu, liikunta ja viriketoiminta Asumispalveluyksiköissä järjestetään säännöllisesti asukkaiden toiveet ja tarpeet huomioivaa ja niihin soveltuvaa liikunta-, virike- ja kulttuuritoimintaa, joiden tavoitteena on ylläpitää ja parantaa asukkaiden kognitiivista, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Mikäli asiakkaat toivovat, asumispalveluyksiköissä järjestetään asiakkaiden uskontokunnan mukaisia hengellisiä tilaisuuksia tai annetaan muuta henkistä ja hengellistä tukea. Kalenterivuoden mukaan juhlapyhät ja merkkipäivät huomioidaan yksikön toiminnassa. Asumispalveluyksiköissä on kirjallinen liikunta-, virike- ja kulttuurisuunnitelma, joka sisältää erikseen päivä-, viikko- ja vuosisuunnitelman. Viikkoohjelma tulee olla asiakkaiden ja omaisten nähtävillä. Myös omaisia kannustetaan osallistumaan ulkoiluttamiseen ja virkistystoimintaan. Ulkoilu on osa iäkkään ihmisen arkea myös toimintakyvyn heiketessä (Vanhuspalvelulaki 14 ). Asumispalveluyksiköissä asiakkailla on mahdollisuus toiveiden ja aikaisempien tottumusten mukaiseen ulkoiluun päivittäin ja tarpeen mukaisesti avustettuna. Asukkaita kannustetaan osallistumaan ulkoiluun ja liikuntaan. Ulkoiluun liittyvät toivomukset tulee sisältyä asiakkaan hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaan. Yksiköissä on kirjallinen suunnitelma ulkoilun toteuttamisesta ja seurannasta. Ulkoilumahdollisuuksien tarjoamine ja niiden toteutus dokumentoidaan. Asiakaslähtöinen puhtaanapito ja hygienia Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa puhtaanapito ja hygienia- osioon kuuluu mm. vaatehuolto, suunhoito ja inkontinenssihoito. Suunnitelmaan kirjataan asiakkaan toiveet ja tottumukset. Yhdessä asiakkaan kanssa selvitetään hänen tarpeensa ja asioiden sopiva toteuttamistapa. Jos asiakkaalla on muistiongelmia, häntä ohjataan ja avustetaan hoidon toteutumiseksi mahdollisten terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Asiakkaitten tilojen siivous perustuu siivoussuunnitelmaan, jossa on määritelty puhtaustaso, vastuut, tehtävät ja pääasiallisimmat siivousaikataulut. Siivoukseen kuuluvat ylläpito-ja viikkosiivous sekä vuosittainen suursiivous. Hygieniassa ja aseptisessa toiminnassa toteutetaan kansallisia suosituksia ja ohjeita (esim. THL:n ohjeet, Käypä hoito suositukset), Kuopion yliopistollisen sairaalan ohjeita sovitusti sekä Omavalvontasuunnitelma 9
kuntayhtymän hygieniatyöryhmän ajan tasalla pitämiä yhtenäisiä hygieniakäytäntöjä. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtainen vastuu omaksua ohjeiden mukaiset, tartuntoja ehkäisevät toimintatavat, joista asianmukainen käsihygienia on yksi keskeisimmistä. Inkontinentiatuotteet kuuluvat omahoitotarvike- ja välinejakelun piiriin. Omahoitotarvikejakelun lähtökohtana on lääketieteellissin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Sairauden hoitoon kuuluvien omahoitotarvikkeiden jakelun tulee perustua aina yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen ja terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan arviointiin ja seurantaan. Omahoitotarvikejakelun tavoitteena on parantaa asiakkaan omahoidon edellytyksiä ja edistää asiakkaan sitoutumista hoitoonsa. Ensisijaista on tukea pitkäaikasisairaiden kotona asumista ja siellä selviytymistä. Sairauden hoitoon liittyvät hoitotarvikkeet ovat käyttäjilleen maksuttomia. Liite 4: Maksuton omahoitotarvike- ja välinejakelu, Yhtymähallitus 10.2.2015 Terveyden ja sairaanhoito Asumispalveluyksiköiden asiakkaat ovat julkisen perusterveydenhuollon asiakkaita samoin perustein kuin kotona asuvat henkilöt. Asiakkaan pitkäaikaissairauksia hoidetaan mahdollisimman hyvin ja niiden pahenemista tai uusien syntymistä ehkäistään siten kuin se on hoitotyön keinoin mahdollista. Lääkäri antaa hoitomääräykset, jotka hoitohenkilökunta toteuttaa. Asiakkaiden terveydentilaa seurataan lähihoitajien ja sairaanhoitajien tekemien havaintojen avulla. Lääketieteellisestä hoidosta vastaa terveyskeskuksen nimeämä lääkäri. Lääkäri on tavattavissa vain sovitusti. Muina aikoina yhteyden saa puhelimitse. Lääkärit tekevät toimistotyöaikaa (virka-aika), jonka ulkopuolella otetaan yhteys päivystävään lääkäriin. Hoitotyön vastaava kirjaa ja tiedottaa lääkärin tekemistä päätöksistä ja muutostarpeista asiakkaalle/omaiselle ja/tai asiakasta hoitavalle työntekijälle. Hoitava lääkäri tekee määräaikaistarkistukset asumispalveluyksiköissä vähintään kerran vuodessa. Kuntayhtymän kotisairaala tukee tarvittaessa asumispalveluiden asiakkaiden sairaanhoitoa ja mahdollistaa näin mahdollisimman nopean kotiutumisen perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta takaisin omaan asumispalveluyksikköön. Asiakkaiden kuolemantapauksia varten asumispalveluyksiköissä on ohjeet, kuinka toimia sekä virkaajalla että sen ulkopuolella. Asumispalvelujen asiakkailla on turvaranneke / hoitajakutsu, jolla voi hälyttää apua 24 t/vrk. Kiireellistä apua voi hälyttää numerosta 112. Lääketieteellisestä hoidosta vastaa terveysjohtaja Janne Forsberg. Hoitotyöstä vastaa hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen. Potilasasiamies: 040 712 1045 Lääkehoito Turvallinen lääkehoito -oppaan (STM 2005:32) mukaisessa lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty ja sovittu lääkehoidon henkilöstön vastuut, velvollisuudet, työnjako, lupakäytäntö, lääkehoidon vaikutusten arviointi ja kirjaaminen sekä seuranta. Suunnitelma päivitetään aina tarvittaessa, mutta Omavalvontasuunnitelma 10
vähintään kerran vuodessa. Suunnitelmassa on määritetty lääkehoidon vastuualueet, lääkkeenjakoon, lääkkeiden säilytykseen liittyvät asiat, sekä lääkehoitosuunnitelman päivittämiseen liittyvät vastuut. Asiakaskohtaiset lääkehoitosuunnitelmat päivitetään puolivuosittain. Lääkehoidosta vastaava lääkäri: Terveysjohtaja Janne Forsberg Asiakastietojen käsittely Hoitotyön kirjaaminen ja raportointi Hoitotyön toteutuksen kirjaaminen pohjaa hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja kirjauksissa keskitytään vain hoidon kannalta oleellisiin asioihin ja aina asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna. Niissä ilmenee hoidon ja huolenpidon suunnitelmat, valitut toimenpiteet, hoitotyön toiminta ja näiden vaikutukset asiakkaan vointiin (erityisesti muutokset ja poikkeamat) sekä yleiset toimintakyvyn kuvaukset. Kirjaamista ohjaa terveydenhuollon toimintojen osalta ko. lainsäädäntö. Asiakkaan omia mielipiteitä ja tuntemuksia sekä hänen omaa arviointiaan hoidosta ja hoitotoimien vvaikutuksesta tulee myös kirjata. Kirjaamisessa näkyy kenen tekemästä arvioinnista on kyse (asiakkaan oma kokemus / omaisen tekemä havainto / hoitajan hoitotyössä tekemä arvio). Hoitotyön asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Asiakastiedot arkistoidaan ja säilytetään kymmenen vuotta hoidon päättymisestä. Tuhottavat dokumentit tuhotaan jätehuoltoyrityksen kanssa sovitulla tavalla tietosuojamateriaalin tuhoamista käsittelevien ohjeiden mukaisesti. Lisätietoa: www.tietosuoja.fi Tietosuojaan ja turvaan liittyvänä koulutuksena ja ohjeistuksena on Navisec flex koulutus, joiden suorittamista esimiehet seuraavat. Kantaan liittyen on ohjeistus potilastiedon käsittelystä ja toimintamallit potilaan informoinnista, suostumuksista ja kielloista. Kanta verkkokoulutuksista tulostetaan todistus, joka näytettään esimiehelle. Kanta-verkkokoulutus kerrataan uusia Kanta-toimintoja otettaessa käyttöön vaiheistusasetuksen mukaisesti. Tietojärjestelmistä on käyttökoulutus ja käyttöohjeet. Valvontaa suoritetaan virhetilanteiden, vaarailmoitustilanteiden ja toimintatiedon raportoinnin kautta. Hoitotyön rakenteisesta kirjaamisesta on koulutusta. Linkki: Tietohallinnon omavalvontasuunnitelma Omavalvontasuunnitelma hyväksytty: yhtymähallitus 9.6.2015 115 Omavalvontasuunnitelma päivitetty: 2.7.2015 Omavalvontasuunnitelma 11