E/362/111/2009 2.7.2009. Geologian tutkimuskeskuksen henkilöstökertomus 2008



Samankaltaiset tiedostot
Koulutusaste Koulutuspohja

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

E/223/111/ Espoo. Henkilöstökertomus 2007

Henkilöstökertomus 2006

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

Geologian tutkimuskeskus

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Henkilöstökertomus 2010

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

E/184/111/ Geologian tutkimuskeskuksen henkilöstökertomus 2010

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

TASA- ARVOSUUNNITELMA

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

Henkilöstöraportti 2014

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

Case GTK: Tasa-arvon edistäminen. virastotasolla. Tasa-arvotilaisuus Pääluottamusmies Timo Ruohomäki

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

SYSMÄN KUNTA Kvalt Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

VES: Soveltamisala

Henkilöstökertomus 2014

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen

Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro 373/ /12

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma Yhteistyötoimikunta / 11 Henkilöstöjaosto

E/184/111/ Geologian tutkimuskeskuksen henkilöstökertomus 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

Käsittely: Työyhteisötoimikunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Terveydellä ja hyvinvoinnilla lisäarvoa liiketoiminnalle

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS

Henkilöstöraportti 2014

TURVATEKNIIKAN KESKUS

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Valtion henkilöstökertomus Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus

Henkilöstötilinpäätös 2015

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Henkilöstösuunnitelma 2016

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

Tarkastuslautakunta liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta HENKILÖSTÖRAPORTTI

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

Henkilöstöön panostaminen

Työterveyslaitoksen tasa-arvosuunnitelma vuosille

Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 2010

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Henkilöstöraportti 2015

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Raisio KASVUN PAIKKA

Henkilöstökertomus 2015

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Henkilötyövuodet

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Transkriptio:

E/362/111/2009 2.7.2009 Geologian tutkimuskeskuksen henkilöstökertomus 2008

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Saatteeksi Vuoden 2008 lopussa GTK teki päätöksen organisaatiomuutoksista, jotka koskivat lähinnä esikunnan rakennetta. Muutokset astuivat voimaan 1.1.2009 lukien. Lähtökohtana muutoksille oli laitoksen roolin uudelleen arviointi sekä uusi ohjelma- ja vaikuttavuusalueisiin pohjautuva jaottelu. Tavoitteena oli myös virtaviivaistaa prosesseja sekä tehostaa laitoksen toiminnan ohjausta. Samassa yhteydessä kansainvälinen projektivienti -yksikkö lakkautettiin 1.1.2009 lukien. Tuottavuusohjelman GTK:lle asettamia htv-vähennysvelvoitteita toteutettiin hyödyntämällä luonnollista poistumaa ja tekemällä sisäisiä tehtäväjärjestelyjä. Vuonna 2008 valmistauduttiin siirtämään osa henkilöstöhallinnon tehtävistä Valtiokonttorin palvelukeskuksen (VKPK) Mikkelin toimipisteen hoidettavaksi 1.4.2009 lukien. Taloushallinnon tehtäviä siirretään Sisäasiainministeriön palvelukeskuksen hoidettavaksi vuoden 2009 aikana. Muutoksen läpiviemistä helpotettiin järjestämällä muutosvalmennusta muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle sekä heidän esimiehilleen. Yksiköille tiedotettiin muutoksesta intranetin kautta. Yksiköiden johdolle ja esimiehille järjestettiin lisäksi infotilaisuuksia paikan päällä. Palvelukeskusmalliin siirtymisestä annettiin henkilöstöhallintoon kriittistäkin palautetta. Osa esimiehistä oli huolissaan hallinnollisten tehtäviensä lisääntymisestä muutoksen myötä. Hankkeen yhteydessä määriteltiin henkilöstöhallinnon prosessit ja havaittiin, etteivät ne kaikilta osin ole yhtenäisiä. Uuteen työskentelytapaan siirtymisen selkeänä etuna onkin prosessien yhtenäistyminen. Hallinnollisten prosessien kehittämiseen mm. sähköistämisen avulla tulee edelleen kiinnittää huomiota. Yhtenäistäminen oli keskeinen tavoite myös työterveyshuollon kehittämisessä. Työterveyshuollon puitesuunnitelma uudistettiin koskemaan kaikkia yksiköitä ja samalla luovuttiin erillisistä yksiköiden suunnitelmista. Tavoite- ja kehityskeskustelukäytäntöihin ei tehty suuria muutoksia. Sen sijaan niistä saatavaa palautetta tullaan hyödyntämään aiempaa kattavammin. Yksiköitä pyydettiin laatimaan yhteenveto käydyistä keskusteluista. Yhteenvetoja hyödynnetään mm. koulutussuunnittelussa. Tasa-arvonäkökulma on otettu toiminnassa huomioon ja naisten osuus esimiestehtävissä olikin noussut. GTK on esittänyt useita toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi. Esimiesten kouluttamista on jatkettu. Jo toinen GTK:lle räätälöity JET-koulutus käynnistyi ja syväjohtamisvalmennus laajennettiin toimialapäällikkötasolle. Huippuosaamisen kehittämistä varten myönnettiin 100.000 euron erillisrahoitus jo toisena vuotena peräkkäin (2008-2009). Henkilöstökertomuksen tietolähteinä on käytetty Personec F-, Personec HR- sekä Fakta-järjestelmiä. Seuraavan vuoden henkilöstökertomukseen on ensimmäistä kertaa mahdollista saada yksikkö-, vastuualue-, ja henkilöstöryhmätason tietoja TAHTI-järjestelmästä ja sen käyttöön tietolähteenä tultaneen siirtymään. Henkilöstökertomuksen laatimiseen ovat osallistuneet hallintoassistentti Sirkka Almgrén, henkilöstöpäällikkö Joanna Brady-Bister, erikoissuunnittelija Ville Handolin, erikoissuunnittelija Matti Hanninen, palvelupäällikkö Kirsi Holmberg, HR-asiantuntija Pirjo Mulari, suunnittelija Minna Paananen sekä hallintoassistentti Arja Taira. Organisaatioyksiköistä käytetyt lyhenteet: ESY Etelä-Suomen yksikkö, LSY Länsi-Suomen yksikkö, ISY Itä-Suomen yksikkö, PSY Pohjois-Suomen yksikkö, KVPV Kansainvälinen projektivienti, KP Konsernipalvelut (1.1.2007 alkaen), HP Hallintopalvelut (31.12.2006 saakka), TP Tekniset palvelut (osa geopalvelut yksikköä vuoden 2006 loppuun ja osa konsernipalvelut-yksikköä vuoden 2007 alusta alkaen), KL Kemian laboratorio (ajan 1.1. 31.8.2007), GP Geopalvelut (31.12.2006 saakka)

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Saatteeksi 1 HENKILÖSTÖ 1 1.1 Henkilötyövuodet 1 1.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 3 1.3 Virka- ja työsuhteinen henkilöstö 3 1.4 Ikärakenne 4 1.5 Tehtävä- ja sukupuolijakauma 7 2 REKRYTOINTI 10 2.1 Vaihtuvuus 10 2.2 Rekrytoinnit 11 3 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA TYÖAJAN KÄYTTÖ 13 4 PALKITSEMINEN 16 5 TYÖHYVINVOINTI 18 5.1 Sairauspoissaolot 18 5.2 Työtapaturmapoissaolot 20 5.3 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja työterveyshuolto 20 6 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 23 6.1 Koulutusrakenne 23 6.2 Osaamisen kehittäminen 24 7 YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA 25

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 HENKILÖSTÖ TEM:n hallinnonalan tuottavuusohjelmassa on GTK:lle asetettu 140 henkilötyövuoden vähennystavoite vuoteen 2011 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on otettu käyttöön useita keinoja, kuten tehtäväjärjestelyt, hallinnon palvelujen sähköistäminen ja siirtyminen palvelukeskuksen asiakkaaksi sekä laboratoriopalvelujen yhtiöittäminen. 1.1 Henkilötyövuodet GTK:n toimintamenomäärärahalla palkatun henkilöstön henkilötyövuosikertymä vuonna 2008 oli 681,8 henkilötyövuotta. TEM:n kanssa sovittu henkilötyövuositavoite oli 699 htv:ta, joten GTK:n htv-kertymä jäi 17,2 htv:ta tavoitetta pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoituksella katettiin 9,6 henkilötyövuotta, mikä oli samaa luokkaa kuin vuonna 2007. GTK:n kokonaishenkilötyövuosikertymä oli 691,4 htv:ta. Htv-kertymä pieneni 81,5 htv:lla verrattuna edelliseen vuoteen. Vähennys johtui suurimmaksi osaksi GTK:n kemian analyysipalvelujen yhtiöittämisestä 1.9.2007 lukien. GTK:n tuottavuusohjelman (KTM:n päätös 19.7.2006) mukainen tavoite toimintamenoin palkattujen osalta on 654 henkilötyövuotta vuonna 2011. Vuosille 2009 2011 kohdistuu 27,8 htv:n vähentämistarve laskettuna vuoden 2008 toteutuneesta henkilötyövuosimäärästä. Alueyksiköiden yhteenlaskettu htv-määrä on 488,3 eli 70,7 prosenttia GTK:n kokonaishenkilötyövuosikertymästä. Geologisen kartoituksen ja tiedonhallinnan henkilötyövuosimäärät ovat kasvaneet tarkasteluajan-jakson aikana, muiden tulosalueiden htv-määrät ovat vähentyneet. Kemian analyysi-palvelujen yhtiöittäminen on vaikuttanut luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin sekä tukipalvelujen htv-määrien selvään supistumiseen vuonna 2008. Vuoden 2009 alusta lukien GTK on luopunut seurannasta tulosalueittain ja tilalle tulee seuranta ohjelmittain ja vaikuttavuusalueittain. Taulukko 1. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin ajalla 2004 2008 2004 2005 2006 2007 2008 Muutos v:sta 2007 Muutos v:sta 2004 Htv htv htv htv htv htv % htv % Maksullinen toiminta 107,8 97,1 106,3 97,6 61,3-36,3-37,2 % -46,5-43,1 % Muu toiminta 696,9 697,3 674,2 665,8 620,5-45,3-6,8 % -76,4-11,0 % Toimintamenot yhteensä 804,7 794,4 780,5 763,4 681,8-81,6-10,7 % -122,9-15,3 % Työllisyysvarat 14,0 8,9 9,7 8,1 8,6 0,5 6,2 % -5,4-38,3 % Muu ulkopuolinen rahoitus 17,0 14,5 5,7 1,4 1,0-0,4-31,9 % -16,0-94,4 % Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 31,0 23,4 15,4 9,5 9,6 0,1 1,3 % -21,4-69,0 % Kaikki yhteensä 835,7 817,8 795,9 772,9 691,4-81,5-10,5 % -144,3-17,3 %

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Taulukko 2. Henkilötyövuodet yksiköittäin vuosina 2007 ja 2008 Yksikkö 2007 2008 Muutos Muutos % ESY 232,8 232,6-0,2-0,1 % LSY 24,9 26,2 1,3 5,2 % ISY 148,2 145,7-2,5-1,7 % PSY 81,7 83,8 2,1 2,6 % Kemian laboratorio 71,2 - -71,2-100,0 % KVPV 4,0 3,7-0,3-7,5 % KP 194,1 184,6-9,5-4,9 % Johto 16,0 14,8-1,2-7,5 % GTK yhteensä 772,9 691,4-81,5-10,5 % 300 250 200 150 2006 2007 2008 100 50 0 Geologinen kartoitus Luonnonvarojen etsintä ja arviointi Tutkimus ja kehittäminen Tiedonhallinta Tukipalvelut Kuva 1. Henkilötyövuodet tulosalueittain vuonna 2006-2008

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 1.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Vuoden 2008 lopun tilanteen mukaan GTK:ssa työskenteli yhteensä 713 henkilöä. Henkilöstön määrä on säilynyt ennallaan verrattuna vuoteen 2007. GTK:ssa määräaikaista henkilöstöä oli vuoden 2008 lopussa 7,7 prosenttia (55 henkilöä). Vuonna 2008 määräaikaisen henkilöstön osuus väheni 4 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikainen henkilöstö jakaantui yksiköittäin seuraavasti: ESY:ssä 20 henkilöä, ISY:ssä 22 henkilöä, LSY:ssä viisi henkilöä, PSY:ssä kolme henkilöä, KP:ssa viisi henkilöä. Määräaikaisuuksien perusteita seurataan rekrytoivien yksiköiden lisäksi henkilöstöhallinnossa ja ylimmässä johdossa. Kokonaiskestoltaan yli vuoden määräaikaisuuksista on tehtävä rekrytointisuunnitelma, joka lähetetään yksikön käsittelyn jälkeen henkilöstöpäällikölle ja hallintojohtajalle lausunnolle. Päätöksen tekee pääjohtaja. Taulukko 2. Henkilöstön määrä yksiköittäin 31.12.2008 (vakituiset ja määräaikaiset) Yksikkö Naisia % Miehiä % Yhteensä % ESY 88 35,9 157 64,1 245 100,0 ISY 40 25,3 118 74,7 158 100,0 LSY 9 33,3 18 66,7 27 100,0 PSY 20 25,6 58 74,4 78 100,0 KP 54 28,7 134 71,3 188 100,0 KVPV 1 33,3 2 66,7 3 100,0 Johto (ml esikunta) 6 42,9 8 57,1 14 100,0 Yhteensä 218 30,6 495 69,4 713 100,0 1.3 Virka- ja työsuhteinen henkilöstö GTK:n henkilöstöstä virkasuhteisia on 13,3 prosenttia ja työsuhteisia 86,7 prosenttia. Muutoksena vuoteen 2007 on virkasuhteisten määrä laskenut 13 henkilöllä ja työsuhteisten määrä lisääntynyt 13 henkilöllä. Työsuhteisten henkilöstö osuus on lisääntynyt 2,1 prosentilla edellisvuoteen. Yleisimmät nimikkeet vuonna 2008 olivat geologi (138 kpl), tutkimusavustaja (102), tutkimustyöntekijä (66 kpl), erikoistutkija (54 kpl), geofyysikko (41 kpl), tutkija (33 kpl), tutkimusassistentti (33 kpl), atk-suunnittelija (31 kpl), toimistosihteeri (16 kpl), työnjohtaja (15 kpl) Nimikekäytäntöjä on pyritty yhtenäistämään ja yhtenä toimenpiteenä uudistettiin ohjetta käyntikorteissa käytettävistä nimikkeistä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 Taulukko 3. Virka- ja työsuhteisen henkilöstön lukumäärä vuosien 2004 2008 lopussa. Vuosi Virkasuhteiset Muutos % Työsuhteiset Muutos % Yhteensä edell. vuoteen %- lkm %-osuus lkm osuus edell.vuoteen lkm % Muutos % edell. vuot. 2004 131 16-3,0 711 84 9,6 842 100 7,4 2005 128 16-2,3 680 84-4,4 808 100-4,0 2006 120 15-6,3 696 85 2,4 816 100 1,0 2007 108 15-10,0 605 85-13,1 713 100-12,6 2008 95 13-12,0 618 87 2,1 713 100 0 1.4 Ikärakenne GTK:ssa 45 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien osuus oli vuoden 2008 lopussa 76,2 % (543 henk.) henkilöstöstä ja 55 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien osuus oli 42,8 % (305 henk). Alle 35-vuotiaiden osuus oli 10,4 % (74 henk.). GTK:n henkilöstön keski-ikä vuonna 2008 oli 50,5 vuotta. GTK:n naispuolisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2008 lopussa 3,1 vuotta alempi kuin miesten keski-ikä. Miesten keski-ikä nousi 0,2 vuotta ja naisten keski-ikä laski 0,4 vuotta. Viimeisen viiden vuoden tarkastelujakson aikana on GTK:n henkilöstön keski-ikä noussut 2,3 vuodella. Vuosina 2009-2018 GTK:n henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle arviolta 333 henkilöä, joka on 46,7 % nykytasosta. Arvio on tehty 63 vuoden eläkeiällä. Seuraavien viiden vuoden (2009 2013) aikana eläkkeelle on siirtymässä noin 185 henkilöä, joka on 25,9 % nykytasosta. Osa-aikaeläkkeellä oli 31.12.2008 yhteensä 24 henkilöä (ESY 13, ISY 4, KP 7 henkilöä). Osaaikaeläkeläisten määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden yhdellä henkilöllä. Osa-aikatyöhön ja osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen liittyvät käytännöt päivitettiin palvelussuhdeohjeeseen. Hakemusten yhteydessä on pyydetty selvitystä siitä mitä tehtäväjärjestelyitä osaaikatyöhön siirtyminen edellyttää. Tarvittaessa laaditaan osa-aikatyöhön siirtyvälle henkilölle uusi toimenkuva. Osaamisen siirtämistä on edesautettu mm. rekrytoimalla joitakin seuraajia taloon jo ennen eläkkeelle siirtymistä. Tehtävien avauduttua rekrytointitarve harkitaan tarkkaan sekä yksikössä että johdossa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 Taulukko 4. Henkilöstön määrä iän mukaan jaoteltuna vuosina 2004 2008 Ikä Henkilöä %-jakauma ikäluokittain vuotta 2004 2005 2006 2007 2008 2004 2005 2006 2007 2008 15-19 1 0 0 1 0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 20-24 3 4 7 4 4 0,4 0,5 0,9 0,6 0,6 25-29 34 28 25 20 30 4,0 3,5 3,1 2,8 4,2 30-34 58 52 61 41 40 6,9 6,4 7,5 5,8 5,6 35-39 60 56 48 40 45 7,1 6,9 5,9 5,6 6,3 40-44 96 93 86 56 51 11,4 11,5 10,5 7,9 7,2 45-49 151 132 126 100 85 17,9 16,3 15,4 14,0 11,9 50-54 189 188 182 166 153 22,4 23,3 22,3 23,3 21,5 55-59 191 180 186 164 158 22,7 22,3 22,8 23,0 22,2 60-64 57 75 90 115 138 6,8 9,3 11,0 16,1 19,4 65-2 0 5 6 9 0,2 0,0 0,6 0,8 1,3 Yhteensä 842 808 816 713 713 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 200 180 160 140 120 100 80 2006 2007 2008 60 40 20 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65- Kuva 2. Henkilöstön määrä iän mukaan jaoteltuna vuonna 2006 2008

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 52,0 51,0 50,0 49,0 48,0 47,0 2004 2005 2006 2007 2008 46,0 45,0 44,0 Naiset Miehet Kaikki Kuva 3. Henkilöstön keski-ikä vuosina 2004 2008 70 60 63 50 Henkilö 40 30 20 37 34 29 22 31 37 29 27 24 10 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosi Kuva 4. Eläkeiän (63 vuotta) saavuttavien henkilöiden lukumäärä seuraavan kymmenen vuoden aikana (31.12.2008 tilanne)

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 1.5 Tehtävä- ja sukupuolijakauma GTK:n henkilöstöstä 30,6 % on naisia ja 69,4 % miehiä. GTK:n suurin henkilöstöryhmä on tutkijat, joita on 37,3 prosenttia henkilöstöstä. Lisäksi tutkimusta avustavissa tehtävissä on 19,8 prosenttia henkilöstöstä. Johto- ja esimiestason tehtävät on määritelty organisaation mukaisesti niin, että johtotehtäviin kuuluvat tutkimuskeskuksen ylin johto ja yksiköiden johtajat, esimiestasoon lasketaan kuuluvaksi vastuualue- ja toimialapäälliköt. Vuonna 2008 GTK:n henkilöstöstä 1,8 % toimi johtotehtävissä ja esimiestason tehtävissä 2,7 %. GTK:n miehistä 5,5 % kuului johto- ja esimiestasoon ja naisista 2,3 %. Naisten osuus GTK:n johto- ja esimiestehtävissä kasvoi vuoteen 2007 verrattuna 3,5 prosenttiyksiköllä. Vaikka kehitystä oikeaan suuntaan on jo tapahtunut, haluaa GTK jatkossakin edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. GTK onkin esittänyt seuraavia toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi: Naisten urakehitystä kuvaavaa henkilöstöraportointia kehitetään edelleen. Naisia kannustetaan hakeutumaan esimies- ja johtamiskoulutukseen. Esimieskoulutusten sisällössä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan naisten johtamiskykyyn liittyviä erityispiirteitä. GTK pyrkii saamaan tasapuolisesti miehiä ja naisia ulkomaan projektitoimintaan, hankkeiden johtotehtäviin sekä muihin vastuullisiin asiantuntijatehtäviin toiminnan painopistealueilla. GTK tuo sekä ulkoisessa että sisäisessä viestinnässään esille asiantuntija- tai johtotehtävissä toimivia naisia mm. merkittävistä tutkimustuloksista kerrottaessa. Taulukko 5. Henkilöstön lukumäärä yksiköittäin sukupuolen mukaan vuonna 31.12.2008 Yksikkö Naisia % Miehiä % Yhteensä % ESY 88 35,9 157 64,1 245 100,0 ISY 40 25,3 118 74,7 158 100,0 LSY 9 33,3 18 66,7 27 100,0 PSY 20 25,6 58 74,4 78 100,0 KP 54 28,7 134 71,3 188 100,0 KVPV 1 33,3 2 66,7 3 100,0 Johto (ml esikunta) 6 42,9 8 57,1 14 100,0 Yhteensä 218 30,6 495 69,4 713 100,0

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Taulukko 6. Henkilöstön määrä henkilöstöryhmittäin 31.12.2008 Henkilöstöryhmä Naiset Miehet Yhteensä % Tutkijat 64 202 266 37,3 Tutkimusta avustava henkilöstö 43 98 141 19,8 Kenttähenkilöstö 0 77 77 10,8 Laboratoriotehtävät 8 7 15 2,1 Toimistotehtävät 60 3 63 8,8 Asiantuntijat 21 30 51 7,2 Tekniset tehtävät 1 33 34 4,8 Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) 3 16 19 2,7 Tietotekniikkatehtävät 13 14 27 3,8 Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) 2 11 13 1,8 Harjoittelijat 3 4 7 1,0 Yhteensä 218 495 713 100,0 250 200 150 100 Naiset Miehet 50 0 Tutkijat Tutkimusta avustava henkilöstö Kenttähenkilöstö Laboratoriotehtävät Toimistotehtävät Asiantuntijat Tekniset tehtävät Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) Tietotekniikkatehtävät Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) Harjoittelijat Kuva 5. Henkilöstön määrä henkilöryhmittäin 31.12.2008

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 Naisten osuus johto- ja esimiestason tehtävistä vuonna 2008 15,6 % 84,4 % Kuva 6. Naisten osuus johto- ja esimiestason tehtävistä vuonna 2008

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 2 REKRYTOINTI 2.1 Vaihtuvuus Taulukossa 8 esitetty kokonaispoistuma oli 3,4 % edellisen vuoden lopun henkilöstötilanteesta (713 henkilöä vuonna 2007). Lähtövaihtuvuusprosentti, joka ilmaisee toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden henkilöiden prosenttiosuuden, oli 1,4 % vuonna 2008. Lähtövaihtuvuusprosentti oli 1,2 vuonna 2007. Palvelussuhteet ovat GTK:ssa pitkiä. GTK:ssa alle kolme vuotta työskennelleitä oli 81 henkilöä (11,4 % henkilöstöstä), yli 10 vuotta työskennelleitä oli 493 henkilöä (69,1 henkilöstöstä) ja yli 20 vuotta työskennelleitä oli 389 henkilöä (54,6 % henkilöstöstä). Taulukko 7. Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma vuonna 2008 Poistuman syy Henkilöä % edellisen 2008 vuoden lopun henkilöstöstä Eläkepoistuma yhteensä 13 1,8 Vanhuuseläke 11 1,5 Työkyvyttömyyseläke 0 0,0 Yksilöllinen varhaiseläke 2 0,3 Muu syy 1 0,1 Luonnollinen poistuma yhteensä 14 2,0 Uusi työnantaja 10 1,4 Poistuma yhteensä 24 3,4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 yli 25 vuotta 66 236 21-25 vuotta 25 62 Palvelusaika (vuotta 16-20 vuotta 11-15 vuotta 6-10 vuotta 3-5 vuotta 27 21 38 18 29 37 22 51 Miehet Naiset 1-2 vuotta 22 21 alle 1 vuosi 22 16 0 50 100 150 200 250 Henkilöä Kuva 7. Henkilöstön palvelusaika 31.12.2008 sukupuolen mukaan 2.2 Rekrytoinnit Rekrytoinneissa lisättiin valtionhallinnon Heli-rekrytointijärjestelmän käyttöä, joka tehosti huomattavasti hakemusten käsittelyä. Rekrytointiprosessia muutettiin siten, että tulossopimukseen kirjattiin ns. strategiset rekrytoinnit, joiden osalta prosessi on kevyempi. GTK:n ulkoisten rekrytointisivujen sisältöä kehitettiin, mutta sivujen julkaisu siirtyi vuoden 2009 puolelle. Työnantajakuvaa selvitettiin mm. toteuttamalla verkossa lähtöhaastattelukysely kesäharjoittelijoille. Palaute oli pääosin positiivista. Kyselyyn vastanneet harjoittelijat olivat erityisen tyytyväisiä ilmapiiriin sekä yhteistyöhön esimiesten ja työtovereiden kanssa. Kriittisempiä oltiin arvioissa työn monipuolisuudesta sekä vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön. Näistäkin osa-alueista ⅔ vastaajista antoi parhaan tai toiseksi parhaan arvosanan (4 tai 5). Vuonna 2008 ei käynnistetty yhtään kansainvälistä hakuprosessia kun niitä vuonna 2007 käynnistettiin kolme. Vakituiseen palvelussuhteeseen rekrytoitiin 35 henkilöä (19 vuonna 2007). Hakijoita oli yhteensä 573, joista 69 % (71 % vuonna 2007) oli vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Hakijoiden määrä avointa tehtävää kohden oli keskimäärin 16 (22 vuonna 2007). Tältä osin jäätiin tavoitteesta, joka oli >34.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Taulukko 8. Vuoden 2008 rekrytointiprosessit (vakituisiin tehtäviin) yksiköittäin, hakijoiden koulutustason mukaan Yksikkö tohtori Hakijoiden koulutus ylempi korkeakoulututkinto Rekrytointiprosessit lisensiaatti alempi korkeakoulututkinto muu Hakijoita yhteensä Hakemus/ tehtävä ESY 9 33 3 69 21 2 128 14 ISY 7 11 6 65 40 24 146 21 LSY 5 3 2 42 4 11 62 12 PSY 4 33 3 59 20 5 120 30 KP 10 1 0 68 26 22 117 11 Yhteensä 35 81 14 303 111 64 573 16 Vuonna 2007 19 40 8 246 57 64 415 22 Taulukko 9. Vuoden 2008 määräaikaisten rekrytoinnit yksiköittäin Yksikkö Oma rahoitus K a u s i a p u l a i s e t Ulkopuolinen rahoitus Muut määräaikaiset Määräaikaiset yhteensä ESY 11 2 3 16 ISY 12 1 2 15 LSY 5 0 0 5 PSY 13 1 0 14 KP 18 0 2 20 KVPV 0 0 0 0 Johto 0 0 0 0 Yhteensä 59 4 7 70

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 3 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA TYÖAJAN KÄYTTÖ GTK:n henkilöstön tehty vuosityöaika oli 77,5 % vuoden 2008 säännöllisestä vuosityöajasta. Kouluttautumiseen henkilöstö käytti 12,7 henkilötyövuotta, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2007. Kouluttautumisen osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 1,8 % (1,6 % vuonna 2007). Vuosilomiin käytettiin 101 henkilötyövuotta, mikä vastaa 14,6 % säännöllisestä vuosityöajasta. Sairauksiin ja tapaturmiin käytettiin yhteensä 33,4 henkilötyövuotta, 4,9 % säännöllisestä vuosityöajasta. Vertailtaessa henkilötyövuosien määriä aikaisempiin vuosiin on otettava huomioon kemian analyysipalvelujen yhtiöittäminen 1.9.2007. Kemian laboratorion osuus vuoden 2007 henkilötyövuosikertymästä oli 70 htv. Työvoimakustannukset olivat vuonna 2008 yhteensä 32,9 milj. euroa. Tehdyn työajan palkat olivat 19,1 milj. euroa, 74,1 % palkkasummasta. Henkilöstösivukulut (työnantajamaksut) olivat 6,0 milj. euroa Vuonna 2008 palkkausmenot vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna kemian analyysipalvelujen yhtiöittämisen johdosta. Vuoden 2007 palkkauksiin sisältyy kemian laboratorion palkkausmenoja 3,1 milj. euroa. Vuoden 2008 palkkausmenoja kasvattivat 1.3.2008 ja 1.10.2008 voimaan tulleet korotukset. Lomarahamäärä oli 1,4 miljoonaa euroa vuonna 2008, josta vapaaksi vaihdettiin 19 %. Vuonna 2007 vapaaksi vaihdettiin 16 %. Taulukko 10. Työajan käyttö vuonna 2008 Työpäivät Htv Työpäivät/ Tuntia/ % Htv Htv vuonna 2008 htv htv vuonna vuonna Työajan käyttö 2006 2007 Tehty vuosityöaika 136 035 535,6 196,7 1 450 77,5 624,7 602,5 Koulutus (kouluttautuminen) 3 236 12,7 4,7 34 1,8 14,3 12,5 Vuosiloma 25 659 101,0 37,1 273 14,6 116,8 116,8 Lapsen syntymä ja hoito 99 0,4 0,1 1 0,1 1,3 1,1 Sairaus 8 350 32,9 12,1 89 4,8 31,4 32,5 Tapaturmat 138 0,5 0,2 1 0,1 0,6 2,2 Muut palkalliset vapaat 1 565 6,2 2,3 17 0,9 4,2 3,1 Ammattiyhdistys- ja yhteistoiminta 436 1,7 0,6 5 0,2 2,1 1,6 Virkistystoiminta 110 0,4 0,2 1 0,1 0,5 0,6 Ei tehty vuosityöaika yhteensä 36 357 143,1 52,6 388 20,7 156,9 157,9 Säännöllinen vuosityöaika 175 628 691,4 254,0 1 872 100,0 795,9 772,9 Tehdyt ylityöt 2 582 10,2 3,7 28 1,5 4,8 4,4 Tehty kokonaisvuosityöaika 138 617 545,7 200,5 1 477 78,9 629,5 606,9 Kokonaisvuosityöaika 178 210 701,6 257,7 1 900 101,5 800,7 777,3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 Taulukko 11. Työajan käyttö henkilötyövuotta kohden vuosina 2006 2008 Työajan käyttö tpv/htv 2006 2007 2008 Tehty vuosityöaika 197,0 195,6 196,7 Koulutus (kouluttautuminen) 4,5 4,1 4,7 Vuosiloma 36,8 37,9 37,1 Lapsen syntymä ja hoito 0,4 0,4 0,1 Sairaus 9,9 10,6 12,1 Tapaturmat 0,2 0,7 0,2 Muut palkalliset vapaat 1,3 1,0 2,3 Ammattiyhdistys- ja yhteistoiminta 0,7 0,5 0,6 Virkistystoiminta 0,2 0,2 0,2 Ei tehty vuosityöaika yhteensä 49,5 51,3 52,6 Säännöllinen vuosityöaika (kaikki yläpuolella olevat yht.) 251,0 251,0 254,0 Tehdyt ylityöt 1,5 1,4 3,7 Tehty kokonaisvuosityöaika 198,5 197,1 200,4 Kokonaisvuosityöaika 252,5 252,4 257,7 Taulukko 12. Työvoimakustannukset vuonna 2008 Työvoimakustannuserä 1 000 euroa % palkka- % työvoimasummasta kustannuksista % tehdyn työajan palkoista Palkkasumma 25 845 100,0 % 78,6 % 135,0 % Tehdyn työajan palkat 19 150 74,1 % 58,2 % 100,0 % Lomaraha 1 170 4,5 % 3,6 % 6,1 % Vuosiloma-ajan palkat 3 811 14,7 % 11,6 % 19,9 % Sairausajan ym. palkallisen poissaoloajan palkat 1 146 4,4 % 3,5 % 6,0 % Koulutusajan palkat 489 1,9 % 1,5 % 2,6 % Ay-, työsuojelu-, yhteis- ja virkistystoiminta 79 0,3 % 0,2 % 0,4 % Välilliset palkat yhteensä 6 695 25,9 % 20,4 % 35,0 % Työnantajan sotu-maksut 990 3,8 % 3,0 % 5,2 % Eläkemaksut 4 851 18,8 % 14,8 % 25,3 % Tapaturmamaksut 118 0,5 % 0,4 % 0,6 % Henkilöstösivukulut yhteensä 5 959 23,1 % 18,1 % 31,1 % Koulutus 679 2,6 % 2,1 % 3,5 % Terveyden- ja sairaudenhoito 248 1,0 % 0,8 % 1,3 % Muut välilliset työvoimakustannukset 156 0,6 % 0,5 % 0,8 % Muut välilliset työvoimakustannukset yhteensä 1 083 4,2 % 3,3 % 5,7 % Välilliset työvoimakustannukset yhteensä 13 736 53,1 % 41,8 % 71,7 % Työvoimakustannukset yhteensä 32 886 127,2 % 100,0 % 171,7 % *) Muut välilliset työvoimakustannukset sisältävät ammattiyhdistys- työsuojelu-, yt- ja virkistystoiminnan muut kuin palkkauskustannukset, ruokalatoiminnan kustannukset ilman kiinteistökuluja, vaatteiston sekä hyvinvointipalvelut ilman palkkauksia, työterveyshuoltoa ja koulutusta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 Taulukko 13. Palkkausmenot vuosina 2004-2008 (1 000 ) Varsinaiset Hen- kilöstö- Palkkaukset Muutos- Palkkaus/ Muutos- Vuosi Htv palkkaukset sivukulut yhteensä % htv % 2004 836 25 970 6 154 32 124 8,6 % 38,4 2,1 % 2005 818 26 423 6 014 32 437 1,0 % 39,7 3,2 % 2006 796 26 572 5 992 32 564 0,4 % 40,9 3,2 % 2007 773 27 110 6 350 33 460 2,7 % 43,3 5,8 % 2008 691 25 845 5 959 31 804-5,0 % 46,0 6,3 %

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 4 PALKITSEMINEN GTK:n palkkausjärjestelmän perustana on tehtävän vaativuus. Erilaiset tehtävät on jaettu 12 vaativuusluokkaan, tehtävän vaativuuden perustella. Tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioidaan tehtävän edellyttämä tietotaito, siihen liittyvät vastuut sekä tarkastellaan tehtävään liittyviä haasteita. Tehtävän vaativuuteen perustuvan palkanosan lisäksi kokonaispalkka muodostuu henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkkausjärjestelmän kehittämisestä neuvoteltiin henkilöstöjärjestöjen kanssa. Kehittämisen tavoitteena on lisätä palkkauksen avoimuutta, selkeyttä ja kannustavuutta uudistamalla henkilökohtaisen palkanosan rakennetta ja arviointikäytäntöjä sekä korostamalla työtuloksen ja kokonaisvaltaisen osaamisen merkitystä. Vuonna 2008 jatkettiin myös urapolkujen kehittämistä. Niiden tarkoituksena on kertoa henkilöstölle, millaisia tehtäviä ja uranäkymiä GTK tarjoaa sekä miten erilaisten tehtävien vaativuustasot rinnastuvat toisiinsa. Urapolut toimivat myös työkaluna tutkimuskeskuksen tulevaisuuden osaamistarpeiden tarkastelussa. Kannustavuuden ja palkitsemisen kehittäminen nostettiin erääksi kehittämiskohteeksi vuonna 2008. Tavoitteena on edesauttaa kannustavan ja uusille ideoille avoimen työskentelyilmapiirin rakentumista. Tarkastelun kohteena on palkkausjärjestelmän lisäksi myös muita kannustamiseen liittyviä käytäntöjä. Henkilöstön keskuudesta esiin nousseet teemat ja ajatukset ovat olleet kehittämisen lähtökohtana. Palkkausjärjestelmän soveltamisesta ja muista kannustamisen muodoista järjestettiin esimiehille suunnattua koulutusta muun muassa Johtamisen erikoisammattitutkinnon eli JET:n piirissä. Aihetta käsiteltiin myös muissa esimieskoulutuksissa. Palkkausjärjestelmän toimivuutta arvioidaan mm. palkkatilastopaketin avulla vuosittain. Yhtenä seurantakohteena on vaativuusluokkien jakautuminen sukupuolen mukaan (ks. taulukko 15.). Vuonna 2008 vaativuusluokissa 1-6 oli naisista 54,8 prosenttia ja miehistä 43,2 prosenttia. Vaativuusluokissa 7-12 naisista oli 45,2 prosenttia ja miehistä 56,8 prosenttia.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 Henkilölukumäärät vaativuusluokittain vuosina 2005-2008 (1.3 tilanne, ei sisällä Kemian laboratoriota) 180 160 Lkm 140 120 100 80 60 40 20 2005 2006 2007 2008 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vaativuusluokka Kuva 8. Henkilöstön määrä vaativuusluokittain vuonna 2005 2008 Taulukko 14. Henkilöstön määrä vaativuusluokittain sukupuolen mukaan 31.12.2008 Vaativuusluokka Naiset Miehet Yhteensä 1 0 0 0 2 7 8 15 3 6 40 46 4 35 64 99 5 38 36 74 6 29 57 86 7 24 29 53 8 30 82 112 9 30 77 107 10 9 64 73 11 2 15 17 12 0 2 2 Yhteensä 210 474 684

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 5 TYÖHYVINVOINTI 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolotapaukset kertovat poissaolokertojen määrän. Taulukossa 16 on esitetty GTK:n henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuosina 2004-2008. Tapausten lukumäärä on pysynyt lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Tapauksista lyhytkestoisten osuus (69,1 %) oli hieman kasvanut vuodesta 2007 (68,6 %). Sairaustapausten kesto oli keskimäärin 5,4 päivää. Terveysprosentti eli ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus oli 44,3 %, mikä oli hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna (43,4 %). Sairauspoissaolopäivien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 4,3 %. Taulukko 15. Sairauspoissaolot vuosina 2004 2008 (tilanne 31.12.2008) Vuosi Sairaustapauksia Sairauspäiviä Lkm muutos % lkm muutos % pv/tapaus 2004 1293 3,5 6698-12,0 5,2 2005 1365 5,6 6467-3,4 4,7 2006 1329-2,6 6602 2,1 5,0 2007 1090-18,0 5657-14,4 5,2 2008 1093 0,3 5898 4,3 5,4 Taulukko 16. Sairaustapaukset sairauden keston mukaan jaoteltuna vuosina 2004 2008 (31.12.2008 tilanne) Sairauden Sairaustapauksia kesto 2004 2005 2006 2007 2008 päivää lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % 1 428 33,1 451 33,0 414 31,2 323 29,6 310 28,4 2-3 514 39,8 545 39,9 506 38,1 425 39,0 445 40,7 4-10 221 17,1 277 20,3 282 21,2 248 22,8 240 22,0 11-60 118 9,1 82 6,0 117 8,8 87 8,0 89 8,1 61-90 6 0,5 4 0,3 7 0,5 4 0,3 6 0,5 91-180 6 0,5 5 0,4 3 0,2 2 0,2 1 0,1 yli 180 0 0,0 1 0,1 0 0,0 1 0,1 2 0,2 Yhteensä 1293 100 1365 100 1329 100,0 1090 99,9 1093 100,0

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19 10 9 8 7,9 8,3 8,1 8,5 7 6 5 1 päivät/htv 2005 päivät/htv 2006 päivät/htv 2007 päivät/htv 2008 Kuva 9. Sairauspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohti 2004 2008 Taulukko 17. Sairauspoissaolot yksiköittäin vuonna 2008 (31.12.2008 tilanne) Yksikkö HTV/ Sairaustapauksia Sairauspäiviä Lyhyiden yksikkö (1-3 pv) sairaustapausta/ pv/ tapausten osuus lkm % htv lkm % htv % ESY 232,6 385 35,2 1,7 1 389 23,6 6,0 293 76,1 ISY 145,7 131 12,0 0,9 910 15,4 6,2 98 74,8 LSY 26,2 34 3,1 1,3 136 2,3 5,2 20 58,8 PSY 83,8 139 12,7 1,7 674 11,4 8,0 101 72,7 KP 184,6 390 35,7 2,1 2733 46,3 14,8 235 60,3 KVPV 3,7 6 0,5 1,6 36 0,6 9,7 1 16,7 Johto (ml. esikunta) 14,8 8 0,7 0,5 20 0,3 1,4 6 75,0 GTK, muut yksiköt 691,4 1093 100,0 1,6 5 898 100,0 8,5 754 69,0

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 20 5.2 Työtapaturmapoissaolot Työtapaturmatapausten lukumäärässä ei ole tapahtunut viiden vuoden aikana suuria muutoksia. Tapaturmapoissaolojen kestot (26,3) olivat selvästi pidempiä kuin valtiolla keskimäärin (14,1). Taulukko 18. Työtapaturmapoissaolot vuosina 2004 2008 Vuosi Poissaolotapauksia lkm muutos % pv muutos % pv/tapaus 2004 16 60,0 181-32,0 11,3 2005 19 18,8 204 12,7 10,7 2006 17-10,5 145-28,9 8,5 2007 17 0,0 517 256,6 30,4 2008 18 5,9 473 8,5 26,3 5.3 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja työterveyshuolto GTK työterveyshuollon palvelut tuottaa Suomen Terveystalo. Koordinointivastuu on Espoon Otaniemen Työterveysasemalla. Yksi pitkän aikavälin keskeisistä tavoitteista on hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö, jonka saavuttamista tuetaan työterveyshuollon toimenpiteillä. Työterveyshuollon tavoitteet vuosille 2008 2011 on määritelty seuraavasti: Asetetaan painopiste ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon siten, että eri keinoin pyritään alentamaan sairaanhoidon kustannustasoa tarkasteluajanjaksolla. Vuosittaisissa työterveyshuollon toimintasuunnitelmissa pyritään löytämän ne keinot, joilla tuetaan hyvinvoinnin ja motivoituneen työyhteisön saavuttamista. Puututaan työstä ja työyhteisöstä johtuvien lyhyiden ja pitkien sairauspoissaolojen syihin riittävän ajoissa. Tavoitteiden saavuttamista seurataan riittävästi yksilöityjen työterveysraporttien, henkilöstö- ja talousraporttien ja henkilöstökyselyiden avulla. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena on motivoitunut ja oppiva organisaatio ja tavoitteeseen pyritään tukemalla vastuualueita ja yksiköitä GTK-tasoisesti henkilöstökyselyjen tulosten jalostamisessa ja käytäntöön viemisessä. Syksyllä 2008 uudistettiin työterveyshuollon suunnitelmakäytäntö. Seitsemän alueellisen suunnitelman sijaan laadittiin yksi GTK:n työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuodelle 2009. Toimintasuunnitelman lisäksi laadittiin puitesuunnitelma, joka sisältää tietoa GTK:n henkilöstön työterveyshuollon palveluista ja käytännöistä. Työterveyshuollon palveluiden käyttö sovittiin keskitettäväksi 1.1.2009 alkaen Rovaniemen, Kokkolan, Kuopion, Joensuun ja Espoo Otaniemen Terveystalon toimipisteisiin. Vuonna 2008 työterveyshuollon palveluihin käytettiin noin 385 000 euroa (vuonna 2007 noin 396 000 euroa). Henkilötyövuotta kohden työterveyshuollon nettomenot vuonna 2008 olivat 346 euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 17 %. Kuvassa 10 on esitetty työterveyshuollon kustannusten kehitys henkilötyövuotta kohden. Muut työterveyspalvelut sisältävät ne työterveyspalve-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 21 lut, joita Kela ei korvaa (esim. rokotukset, todistukset, lausunnot, säteilyturvamittaukset, kunnan terveysasemamaksut). GTK:n kustannukset ylittävät Kelan työnantajalle asettamat työntekijäkohtaiset laskennalliset enimmäismäärät sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa (korvausluokka I) että sairaanhoidon kustannuksissa (korvausluokka II). -200 2008 18 193 335 Työterveyshuollon nettomenot: /htv -217-177 2007 2006 21 22 175 177 290 316 2008: 346 /htv 2007: 296 /htv 2006: 311 /htv 2005: 338 /htv 2004: 235 /htv 159 2005 60-161 280 171 2004 26-207 245-250 -50 150 350 Ennaltaehkäisevä hoito Sairaanhoito Muut työterveysmenot Työterveyshuollon kustannusten palautukset Kuva 10. Työterveyshuollon kustannukset henkilötyövuotta kohden vuosina 2004 2008 Lisäksi Hansel Oy:n puitesopimukseen liittyen GTK maksaa Hanselille Oy:lle komissiota, joka oli 1,5 % työterveyshuollon laskutuksesta. Vuonna 2008 GTK:n henkilöstö kävi työterveyslääkärien, työterveyshoitajien, työpsykologien ja työfysioterapeuttien vastaanotolla yhteensä 2713 kertaa (583 henkilöä). Käyntejä oli keskimäärin 4,7 työntekijää kohden, mikä oli Suomen Terveystalon keskimääräistä tasoa. Eniten vastaanottokäyntejä GTK:n henkilöstölle aiheutui tuki- ja liikuntaelinsyistä. Taulukko 19. Käynnin syyt 2007 2008 Käynnin syyt % 2007 2008 Käynnit Suomen Terveystalo 2008 Verenkiertoelimet 7,9 7,6 6,4 Terveystarkastukset 9,4 8,9 8,3 Tuki- ja liikuntaelimet 21 20,3 21,4 Hengityselimet 10,5 12,7 18,3 Muut syyt 51,2 50,5 45,6 Yhteensä 100 100 100

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 22 Suomen Terveystalossa GTK:n työntekijöille kirjoitettiin sairauspoissaolotodistuksia eniten tukija liikuntaelinsairauksista (35,0 %) sekä hengityselinten sairauksista (16,3 %). Vammoista johtuvien poissaolojen määrä (13,7 %, yhteensä 495 päivää) kasvoi edellisestä vuodesta merkittävästi (5,8 %, 227 päivää). Henkilöstön hyvinvoinnin tilaa seurataan työterveyshuollon lisäksi GTK:ssa mm. henkilöstötutkimusten sekä tavoite- ja kehityskeskusteluiden avulla. Työhyvinvointia tukevia kehittämistoimenpiteitä sovittiin vuoden 2007 henkilöstötutkimuksen perusteella ja toimenpiteiden toteutumista seurattiin vuonna 2008 osana normaalia kvartaaliraportointia. Vuoden 2008 lopulla valmisteltiin henkilöstökyselyn toteuttamista yhteistyössä Psyconin kanssa työhyvinvoinnin tilan ja kehityksen suunnan selvittämiseksi. GTK:n yksiköissä järjestettiin syksyllä työvirepäivät yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstökerhot Nööri, Riimu, Solomu ja Suopunki ovat järjestäneet aiempien vuosien tapaan monipuolista liikunta- ja virkistystoimintaa GTK:n paikkakunnilla. Vuoden 2008 aikana selvitettiin liikuntasetelin käyttöönottomahdollisuuksia, mutta toistaiseksi taloudelliset resurssit eivät mahdollistaneet palvelun tarjoamista GTK:n henkilöstölle.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 23 6 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 6.1 Koulutusrakenne GTK:n henkilöstön koulutustasoindeksi vuonna 2008 oli 4,9. Indeksi on laskettu valtiovarainministeriön henkilöstötilinpäätöksen laatimista varten antamien ohjeiden mukaisesti. Koulutustasoindeksin laskenta perustuu eri koulutusasteen suorittaneiden henkilöiden lukumäärään. Koulutustasoindeksi yksiköittäin on esitetty taulukossa 21. Indeksi on korkein johdossa ja KVPV:ssä, alhaisin konsernipalveluissa. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli kertomusvuonna 42,1 % (300 henk.) ja jatkotutkinnon suorittaneiden osuus 14,9 % (106 henk.) GTK:n koko henkilöstöstä. Vuonna 2007 osuudet olivat 41,9 % ja 15,3 %. Taulukko 20. Koulutustasoindeksi yksiköittäin sukupuolen mukaan 31.12.2008 Yksikkö Koulutustasoindeksi Kaikki Naiset Miehet ESY 5,6 5,1 6,0 ISY 5,1 4,4 5,3 LSY 5,7 5,7 5,7 PSY 5,9 5,2 5,9 KP 3,3 4,4 2,9 KVPV 6,0 5,0 6,5 Johto (ml esikunta) 6,4 6,0 6,8 Koko GTK 4,9 4,8 5,0 Taulukko 21. Koulutusaste sukupuolen mukaan 31.12.2008 Koulutusaste Naiset Miehet Henkilömäärä lkm % lkm % Lkm % Tohtorit 11 15,3 61 84,7 72 100,0 Lisensiaatit 5 14,7 29 85,3 34 100,0 Ylempi korkeakoulututkinto 52 26,8 142 73,2 194 100,0 Muu korkeakoulututkinto 51 53,1 45 46,9 96 100,0 Keskiasteen koulutus 66 41,3 94 58,8 160 100,0 Peruskoulu tai vastaava 33 21,0 124 79,0 157 100,0 Koko GTK 218 30,6 495 69,4 713 100,0

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 24 6.2 Osaamisen kehittäminen GTK:ssa osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat tulevaisuuden tarpeet. Toimintasuunnitelmien osaamistavoitteet konkretisoituvat yksilötasolle asti mm. vuosittain pidettävissä tavoite- ja kehityskeskusteluissa. GTK:n henkilöstökoulutuksen painopiste vuonna 2008 oli edellisen vuoden tapaan esimieskoulutuksessa. Johtamisen erikoistumistutkintoon tähtäävä koulutusohjelma alkoi kesällä 2008 ja jatkuu vuodelle 2009. GTK:lle räätälöity koulutusohjelma järjestetään nyt toistamiseen. Se on suunnattu aloitteleville esimiehille ja hankepäälliköille. Keskijohdolle suunnattu vuorovaikutustaitoihin keskittyvä syväjohtamisvalmennus alkoi myös vuonna 2008 ja jatkuu seuraavalle vuodelle. Jatkuvassa maastotyössä työskentelevien ammatinhallintaa kehitettiin työkykypäivillä minkä lisäksi panostettiin erikseen maastomiesten IT-valmiuksien kehittämiseen. Siirryttäessä uuteen viestintäjärjestelmään järjestettiin keväällä 2008 Outlook-koulutusta, johon osallistui noin 600 työntekijää. Muutoin henkilöstökoulutusta järjestettiin GTK:ssa vuonna 2008 vanhan käytännön mukaisesti ATK-, kieli- ja substanssiosaamisen kehittämiseksi. Koulutuspäiviä per koulutettu oli 4,3. Huippuosaamisen kehittämiseen varatulla 100.000 euron määrärahalla tuettiin kansainvälistä tutkijavaihtoa. Kansainvälisiä asiantuntijoita Kanadasta, USA:sta, Australiasta, Etelä-Afrikasta, Unkarista, Slovakiasta ja Tanskasta vieraili GTK:ssa joko tutkijatyöskentelyssä, opettamassa tai tutkijavaihdossa. GTK:n tutkijoita vieraili Australiassa, USA:ssa, Kanadassa ja Euroopassa tutkijavaihdossa, opiskelemassa tai tutustumismatkalla.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 25 7 YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA Yksikkö 2004 2005 2006 2007 2008 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilötyövuosien määrä lkm 836 818 796 773 691 Henkilöstön määrä 31.12. lkm 842 808 816 713 713 Määräaikaisen henkilöstön osuus % 13,0 8,4 10,2 8,3 7,7 Työsuhteisen henkilöstön osuus % 84,0 84,2 85,3 85,0 87,0 Henkilöstön keski-ikä vuotta 48,2 48,8 49,1 50,5 50,5 Naisten osuus henkilöstöstä % 33,0 32,9 32,8 30,3 30,6 Naisten osuus johdosta ja esimiehistä % 14,6 16,6 17,1 12,1 12,5 Jatkotutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä % 12,7 13,0 13,4 15,3 14,9 Koulutustasoindeksi ind. 4,7 4,8 4,8 5 4,9 Työajan käyttö ja työvoimakustannukset Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 79,5 78,5 78,5 77,9 77,5 Koulutuksen osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 1,5 1,7 1,8 1,6 1,8 Ei tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 18,9 19,8 19,7 20,4 20.7 Työvoimakustannukset 1 000 34161 33550 33984 34512 32886 Henkilötyövuoden hinta (palkkaukset/htv) 1 000 38,4 39,7 40,9 43,3 46,0 Tehdyn työajan palkkojen osuus palkkasummasta % 75,5 74,7 74,6 74,1 74,1 Välillisten työvoimakust. osuus työvoimakustannuksista % 41,0 41,0 41,7 41,7 41,8 Henkilöstön työkunto ja motivaatio Sairauspoissaolot/htv (31.12.2008 tilanne) pv 8,0 7,9 8,3 8,2 8,5 Lyhyiden poissaolojen osuus sairauspoissaoloista % 86,0 86,3 69,1 68,7 69 Tapaturmapoissaolot/htv pv 0,2 0,2 0,2 0,7 0,7 Kokonaispoistuma % 3,3 3,0 2,5 3,1 3,4 Henkilöstöinvestoinnit Koulutuskustannukset/htv (sekä kouluttaminen että koulutuksen antaminen) 1256 1321 1381 1378 1875 Koulutuskustannukset/htv (kouluttautuminen) 1191 1231 1221 1249 1824 Koulutuspanostus, työpäivää/htv pv 3,8 4,4 4,5 4,1 4,8