Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto korvaa vajeen: > kansa ja kulttuuri korvautuu väestö aika 3 Syntyvyys on alle uusiutumistason ja maahanmuutto ei korvaa vajetta: > kansa ja kulttuuri häviää väestö aika aika
Arvoista: kuinka suuri ikäluokka rahoittaa eläkkeet ja hoitaa vanhana? Väestökeskiarvot 2 vuoden jaksoissa 2 vuotisikäluokittain 195-269 Väestövastuurooli Ikä 195-69 197-89 199-9 21-29 23-49 25-69 Eläkeläiset Hoitajia tarvitsevat 8-4 9 18 3 5 5 Kulttuurin siirtäjät 6-79 47 7 87 1 26 1 22 1 18 Aktiivit Rahoittajat 4-59 1 1 1 11 1 47 1 36 1 27 1 17 Uudet ikäluokat Lapsiperheet 2-39 1 22 1 52 1 38 1 28 1 17 1 9 Lapset -19 1 65 1 37 1 26 1 14 1 6 98 Yht 4 39 4 79 5 15 5 23 4 92 4 48 Lapsia lapsiperheikäistä kohti 1,4,9,9,9,9,9 Aktiiveja eläkeikäistä kohti 4,4 3,3 2,7 1,7 1,4 1,3 65 täyttäneitä sataa 2-64 14 19 25 4 51 54 vuotiasta kohti Numerolähde: Tilastokeskus 24: väestöennuste vuodesta 23 alkaen Väestöennusteen lähtökohtia: syntyvyys 1,75, nettomaahanmuutto 5 henkeä vuodessa, keski-ikä pitenee ja kuolleisuus alenee vuoteen 25 saakka
55 5 45 Syntyvyyden kasvulla maallemme 65 täyttäneitä sataa 2-64 vuotiasta kohti syntyvyys on 1,75 tai kasvaa 2,1:een vuosina 23-28, nettomaahanmuutto on 5 henkeä vuodessa elinvoimaa ja kilpailukykyä Syntyvyys 1,75 Syntyvyys 2,1 65 täyttäneiden määrä sataa 2-64 vuotiasta kohti kasvaa keski-iän pitenemisestä ja alhaisesta syntyvyydestä johtuen. Suomessa suhde heikkenee EU:ta jyrkemmin EU:n huonoimmaksi 22 luvulla maamme korkeasta syntyvyydestä 1,7 huolimatta. 4 35 21-21 syntyneet 2 vuotta Koko EU:n kilpailukyky ja väestörakenne heikkenee, jos syntyvyys ei kasva. 3 25 1991-2 syntyneet 2 vuotta 2 198 199 2 21 22 23 24 25 Lähde: Tilastokeskus 24, ennuste vuodesta 23 Syntyvyyden kasvu 2,1:een eli väestön uusiutumistasolle parantaisi tilannetta jo suurten ikäluokkien vanhuusaikana. Syntyvyys voi myös laskea
Lapsiluvun kasvuun tarvitaan luottamusta ARVOT yksilön yhteiskunnan arvot LUOTTAMUS TAVOITTEISIIN PÄÄSYYN / SELVIÄMISEEN, KUN PERHEESEEN TULEE LISÄÄ LAPSIA LUOTTAMUS TOIMEENTULOON LUOTTAMUS PUOLISOON
35% lapsista oli 3+ perheissä 22, 3+ perheitä oli 8% 65 6 55 Lasten määrä lapsiperheissä Työvoiman uusiutumiseen tarvitaan erityisesti 3+ perheiden määrän kasvua, koska synnyttävät ikäluokat pienenevät Lapsia yhteensä 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Lähde: Tilastokeskus 2 lasta 3+ lasta 1 lapsi Lasten lukumäärä perheessä 197 22 Kasvupotentiaali on asutuskeskusten palkansaajaperheissä, maaseudulla lapsiperheitä on enää suhteellisen vähän Nykyinen perhepolitiikka on keskittynyt ensisijaisesti 1-2 lapsisiin perheisiin Lapsiperheet ovat menettäneet - eniten ovat jääneet jälkeen työväestöön kuuluvat 3+ perheet, mutta myös toimihenkilöihin kuuluvat
Lapsiluvun kasvukynnykset Suuret bruttotulotarpeet asumisen ja liikenteen perus- ja lisähankintoihin Toimeentulo 2 +2 2 +6 veroa Asu nto 1 2 4 % Auto 2 42 43 % Tu lo tarve 1 71 3 46 3 % V erot yht. 1 22 Isompi asunto ja auto Asunto ja auto Veroa asunnossa + autossa + palkasta Veroa asunnossa + autossa + palkasta
Keinot kansakunnan säilymiseen Lapsista aiheutuvien kulujen riittävä korvaus lapsilisä kulukorvauksena ajan tasalle 18 vuotiaaksi saakka, kuluomavastuu neutraaliksi lapsiluvun kasvulle opintotuki lapsilisän jälkeen vanhempien elatusvastuuajaksi neutraalina ja verovapaana lapsilisä ei aiheuta tuloloukkuja Palvelut ja toimeentulo riittäviksi myös lapsiluvun kasvaessa palvelut kattamaan kaikki hoitomuodot, myös kotihoito, joka yleistyy lapsiluvun kasvaessa toimeentulo ja eläketurva hoitomuodosta riippumattomaksi - Tasarahamallissa alle kouluiässä 4 eur/kk/lapsi + alle 3v sylirahaa 235 eur/kk/lapsi Verohelpotuksia vähintään lapsiluvultaan 3+ perheille isojen (lisä)hankintojen kynnykseen lapsiperheille vuodessa 17 euron vähennys per lapsi tuloista tai 85 euroa verosta edelleen asuntolainoista korkovähennys tuloverotuksessa ja asumistuki pienituloisille ja vuokra-asuntoihin
Mitä panostuksella saadaan? Puuttuvat bkt:n tekijät euroa 35 vuoden elämäntöiden bkt -tuotot, verot ja lasten kasvatuskustannukset keskimäärin eri lapsimäärillä, euroa 2 15 1 bkt tuotto verotuotto kasvatuskust. Yhden lapsen 35 vuoden työn bkt-tuotto on keskimäärin 3,5 milj. euroa (21 mmk), verotuotto 1,7 milj. euroa (1 mmk) lapsen kasvatus- ja koulutuskulujen vastapainoksi, joiksi arvioidaan,25 milj. euroa (1-2 mmk) Kasvatustyö on yhteiskunnalle tuottavaa taloudellisestikin, varsinkin monen lapsen Eläkkeistä rahastoidaan vain neljäsosa, loput kerätään työikäisiltä - kunkin ikäluokan lapsilta ja lastenlapsilta 5 Yhden lapsen Kahden lapsen Kuuden lapsen Panostus lapsiperheisiin turvaa yhteiskunnan kilpailukyvyn, jatkuvuuden ja hyvinvoinnin rahoituspohjan jatkossa
Onko meissä tahtoa uusiutua ja säilyä kansana ja kulttuurina? 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta kaksi lasta ei riitä, vaikka 1%:lla olisi kaksi lasta tarvitaan lisää myös 3+ perheitä 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto korvaa vajeen toteutuminen epätodennäköistä naapureissa alhaisempi syntyvyys 3 Syntyvyys on alle uusiutumistason (nyt 1,7) ja maahanmuutto ei korvaa vajetta väestö väestö väestö kansa ja kulttuuri säilyy aika kansa ja kulttuuri korvautuu aika kansa ja kulttuuri häviää aika
lisäkalvot: kun lapsiluku kasvaa lapsilisien tilanne toimeentulon tilanne asuinaluetilanne
Lapsilisät ja lapsiluvun kasvu Omavastuu kasvaa, tuki kansainvälisesti hännillä Perheen nettokulutusmenot lapsista minimikulutustasolla lapsiluvun mukaan vuosina 22 ja 24, euroa / kk nettomenot = minimikulutustaso - lapsilisät 1 5 Nettokulut lapsista minimikulutustasolla vuoden 24 lapsilisillä Lapsiluku kasvaa kuuteen, lapset kotona 2 vuotiaiksi, vain kuluissa 2% inflaatio/v, eur/kk. euroa/kk 6 5 4 3 2 Lapset alle 1v, 22 Lapset alle 1v, 24 Lapset yli 1v, 22 Lapset yli 1v, 24 Kohonnut toimeentulotuen tarve eur/kk 1 5-5 -1 Vuoden 24 lapsilisä 17 vuotiaaksi, ei opintorahaa sen jälkeen Kulujen pohjana vuoden 24 minimikulutustaso (toimeentulotuen perusosa) 1 143 138 169,34 164,1 248 246 299,65 298,66 313 315 39,94 393,95 358 363 461,73 468,74 382 391 512,2 523,3 47 419 562,31 577,32 1 2 3 4 5 6 Lukulähde: STM lasten lukumäärä minimikulutustaso = toimeentulotuen perusosa I kuntaryhmässä -1 5-2 Lapsilisät Kulut Nettokulut -2 5 1v 5v 1v 15v 2v 25v Läheet: Lapsilisä ja toimeentulotuki www.stm.fi, 24; 2%/v inflaatiokorjaus vuosittain kuluihin, lapsilisiin ei indeksitarkistuksia euroa/kk 1 3 1 2 1 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 9 1 Perheen lapsilisät lapsiluvun mukaan vuonna 24, euroa / kk verrattuna minimikulutustasoon (= toimeentulotuen perusosa I kuntaryhmässä) Minimikulutustaso 24 Suomi 23, KOK 7-16v Suomi 24 (+1 eur 1:lle) Ruotsi 24 Saksa 24 SDP + 2 eur 1:lle KOK + 1 eur alle 7v Suomi 23 +12% Suomi 1994 238 21 211 456 332 342 656 483 493 856 655 665 1 56 1 2 3 4 5 6 Vaaliteema Eduskuntavaaleissa lasten lukumäärä perheessä 23 Lähteet: KELA, STM, RFV, www.kindergeld.de, 1 eur=9,14 RKR (25.1.24) 827 837 1 256 8 7 6 5 4 3 2 1 1 765 1 765 Espanja Rahallinen perhetuki kaksilapsisessa perheessä 23 puolisot, kaksi lasta, yksi tulonsaaja, tulot vuodessa 28 46 euroa Lapsilisät Verotuki Alankomaat 1 799 255 1 544 2 46 2 46 Suomi Lähde: Veronmaksajat, Verotietoa 37, 23 2 489 2 489 Ruotsi Iso-Britannia 3 57 841 2 216 Ranska 3 354 2 25 1 329 4 285 1 178 3 17 Norja Itävalta 4 444 364 4 8 Tanska 4 674 1 861 2 813 5 92 3 285 2 635 Belgia 7 255 3 559 3 696 Saksa
Toimeentulo ja lapsiluvun kasvu Palvelujen tuki heikkenee kahden lapsen jälkeen Lasten kotihoito lapsiluvun mukaan 1998, % perheistä Lasten hoitomuoto tuloluokan mukaan 1997, % perheistä prosenttia 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Lapset alle 7v ja 7-17v Kaikki lapset alle 7v 53 Lähde: Suomalainen lapsi, Tilastokeskus 2 29 59 1 2 3 4+ lasten lukumäärä 48 7 77 9 prosenttia 1 % 9 % 8 % 4 39 52 7 % 65 6 % 82 5 % 4 % 3 % 55 45 2 % 52 31 1 % 16 % 1. pienitul. 2. 3. 4. 5. suuritul. Lähde: Suomalainen lapsi, Tilastokeskus 2 Kotona Muussa hoidossa Kunnallisessa päivähoidossa Lapsiperheen käytettävissä olevat tulot suhteessa lapsettomaan kulutusyksikköä kohti 1988, 1994 ja 2 Manageriaalis-professionaalinen perhe, ei huollettavia lapsia % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % 1 % 1 % 1 % Kahden vanhemman perheiden kuuluminen tuloviidenneksiin lasten lukumäärän mukaan 1997, % Alin I II III IV V % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Ylin Manageriaalis-professionaalinen perhe, 1-2 huollettavaa lasta Manageriaalis-professionaalinen perhe, 3 tai useampia huollettavia lapsia Työväenluokan perhe, ei huollettavia lapsia 68 % 71 % 72 % 57 % 51 % 5 % 1 % 1 % 1 % 1988 1994 2 Yksi lapsi Kaksi lasta 16 19,9 13,1 22,5 19,4 24,3 29 21,1 22,5 12,2 Työväenluokan perhe, 1-2 huollettavaa lasta Työväenluokan perhe, 3 tai useampia huollettavia lapsia 67 % 75 % 68 % 51 % 59 % 49 % Kolme+ lasta 4,6 28,3 18,1 7,1 5,9 Numerolähde: Eriarvoinen lapsuus, Blom, WSOY 21 Numerolähde: Eriarvoinen lapsuus/blom WSOY Lähde: Suomalainen lapsi, Tilastokeskus 2 (OECD -kulutusyksikköskaala 1-,7-,5)
Lapsiperheet asuvat pääosin jo kaupunkimaisissa kunnissa 1,9 Syntyvyys ja syntyneiden lasten määrä Suomessa 199-22 Syntyvyys koko maassa Lapsiperheet ja kaikki perheet 31.12.21 eri tyyppisissä kunnissa Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kokonaishedelmällisyys 1,8 1,7 1,6 Syntyvyys kaupunkimaisissa kunnissa 6 5 Syntyneitä Lapsiperheet 369 343 111 639 124 34 1,5 1,4 199 1992 1994 1996 1998 2 22 Lähde: Tilastokeskus 23 65 549 65 395 66 731 64 826 65 231 63 67 6 723 59 329 57 18 57 574 56 742 56 189 55 555 4 Perheet 857 756 249 841 3 162 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Lapsilisiä saaneiden lasten määrät maakunnittain 22 perheen lapsiluvun mukaan 5 1 15 2 25 3 1 lapsi 2 lasta lapsia 3+ Lisätietoja: 3+ tiimi: www.kolumbus.fi/kolmeplus/alku.htm Lapsiperheiden Etujärjestö ry: www.lape.fi Matti Sillanpää: matti.sillanpaa@surfeu.fi Etelä-Pohjanmaa Lappi Päijät-Häme Loput 1 yhteensä Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 23