Unelmista totta Väestöliiton perhe- ja väestöpoliittisia tavoitteita EDUSKUNTAVAALIT 2007

Transkriptio

1 Unelmista totta Väestöliiton perhe- ja väestöpoliittisia tavoitteita EDUSKUNTAVAALIT

2 Sisällys Väestöliiton tavoitteet 3-7 Suomi tarvitsee työvoimaa 8-13 Perhe ja lapset ovat suomalaisille tärkeitä Perheiden toimeentuloerot kasvaneet Perhepoliittiset tulonsiirrot Työn ja perheen yhteensovittaminen Onko nuorille tarjolla vain epävarmuutta Perheiden tarvitsema tuki ja parisuhteiden pysyvyys Nuorten seksuaaliterveys Maahanmuuttajat

3 Perhepoliittisia tulonsiirtoja koskevat Väestöliiton tavoitteet LAPSIPERHEIDEN TALOUDELLINEN TOIMEENTULO lapsilisien tasokorotus 14% ja sitominen indeksiin lapsilisän maksamisen ulottaminen täysi-ikäisyyteen asti ERITYISESTI LAPSIPERHEIDEN KÖYHYYDEN VÄHENTÄMISEKSI minimivanhempainpäivärahojen korotus vähintään työttömyysturvan tasolle yksinhuoltajien erityislapsilisän korotus 60 e (nyt e) lapsilisä ei vähennä toimeentulotukea MONILAPSISTEN PERHEIDEN TUKEMISEKSI Kotihoidontuen tasokorotus Tuloverotukseen lapsivähennys 3+ perheille 3

4 Työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvät Väestöliiton tavoitteet Vanhempainvapaiden työnantajakustannusten tasaus esim. vanhempainvakuutuksen avulla Työaikapankkien käyttöön ottoa edistetään Osa-aikatyötä työn ja perheen yhteensovittamisen keinona edistetään Päivähoitopalvelujen joustavuutta lisätään 4

5 Perheiden palvelujen tukemiseksi Perhekeskusten toimintaa laajennetaan koko maahan ja niille osoitetaan riittävästi resursseja Kotiapupalveluja pitää olla riittävästi saatavilla lapsiperheiden tukemiseen Raha-automaattiyhdistyksen asema sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoittajana on turvattava 5

6 Nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi Väestöliitto esittää Nuorten hyvinvoinnin takaamiseksi on laadittava kansallinen toimintaohjelma Kouluterveydenhuollosta keskeisin nuorten terveyspalvelujen tarjoaja, sen resurssit on turvattava Nuorten seksuaaliterveyttä on parannettava myöntämällä ehkäisypillerit veloituksetta ja takaamalla ilmaisia kondomeja niitä tarvitseville alle 20-vuotiaille nuorille. HPV-rokete koulujen rokotusohjelmaan 6

7 Monikulttuurisuuden tukemiseksi Väestöliitto esittää Uusien tulijoiden pitää saada omalla kielellään tai englanniksi tietopaketti oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa yhteiskunnassa esimerkiksi oleskeluluvan saamisen yhteydessä Lasten ja nuorten oman äidinkielentaidon kehitys on turvattava Maahanmuuttajien mahdollisuuksia opiskella suomen kieltä on lisättävä opetukseen lisää resursseja 7

8 Suomi tarvitsee työvoimaa Väestön ikärakenne vanhenee meillä nopeammin kuin muissa Euroopan maissa Työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun, työmarkkinoille tulevien nuorten ikäluokat pienempiä kuin sieltä poistuvat Maahanmuutto vähäistä, meiltä myös muuttaa koulutettua väkeä ulkomaille Syntyvyys kohtuullisen korkealla tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna, kuitenkin alle uusiutumistason 8

9 Työvoimaan siirtyvän ja sieltä poistuvan ikäluokan koko henkeä vuotiaat vuotiaat 200 Mauri Nieminen

10 Syntyneet ja kokonaishedelmällisyys 3,2 Kokonaishedelmällisyys Syntyneet, tuhatta ,8 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 Syntyneet Kokonaishedelmällisyys Kokonaishedelmällisyys: naista kohden syntyvien lasten keskimäärä 10

11 Ensisynnyttäjän ikä Suomi EU-keskiarvo

12 Lapsettomien osuus 35-vuotiaista naisista % ikäryhmästä Tilastokeskus Väestörakenne

13 Maahanmuutto vähäistä henkeä Maastamuutto Maahanmuutto Nettomuutto Tilastokeskus Väestönmuutokset

14 Perhe ja lapset ovat suomalaisille tärkeitä Arvokyselyissä perheen merkitys korostuu muiden arvojen rinnalla Suomalaisten toiveissa jopa suurempi perhekoko kuin Euroopassa keskimäärin Eri tekijät kuitenkin vaikuttavat siihen, että lasten hankintaa siirretään myöhäisempään elämänvaiheeseen 14

15 Onnellisuuden osatekijät: omassa elämässä tärkeäksi koetut tekijät Perhe-elämä Hyvä terveys Ystävyys- ja ihmissuhteet Rakkauden kokemus Turvattu perustoimeentulo Mielenkiintoinen työ Vapaa-aika, harrastukset Yht.k. osallistuminen Hyvä asema, sos.arvostus Erittäin tärkeä Tärkeä EVA Onnellisuuden vaikea yhtälö 2005 % 15

16 Toivottu ja nykyinen lapsiluku eri Euroopan maissa Irlanti Ranska SU OMI Tanska Englanti Ruotsi Hollanti Belgia Itävalta Portugali Saksa Italia Espanja Kreikka 1,93 1,91 1,8 1,78 1,76 1,75 1,73 1,64 1,72 1,42 1,4 1,56 1,36 1,33 1,32 1,29 2,1 2,07 2,11 2,12 2,07 2,52 2,4 2,32 2,36 2,37 2,39 2,35 European Value Survey ,5 1 1,5 2 2,5 3 Toivottu lapsiluku Keskimääräinen lapsiluku (TFR) 16

17 Monilapsisten perheiden määrä lisääntynyt Perheitä Perheitä Lapsia 1990 % 2005 % Tilastokeskus Perheet 1990 ja

18 Perheiden toimeentuloerot ovat kasvaneet Lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa heikkeni Toimeentulo-ongelmat ja pienituloisuus ovat yleistyneet monilapsisissa perheissä, yhden huoltajan perheissä ja pienen lapsen perheissä Alle kolmivuotiaiden lasten perheiden tulot kasvoivat vain 5 % vuosien 1990 ja 2003 välisenä aikana ja yksinhuoltajien tulot ainoastaan 3 %. Samana ajanjaksona kaikkien suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mediaani kasvoi 15 %. Lapsiperheköyhyyden kasvu on ollut voimakasta. Vuonna 2004 lapsiköyhyysaste oli 12,3 %, kun se vuonna 1990 oli 4,9% Köyhyysrajan alittavissa kotitalouksissa eli alle 18-vuotiasta lasta vuonna 2004 Toimeentulotukea saavissa perheissä asui lähes lasta vuonna 2005, tukea sai lähes lapsiperhettä Työttömyysperuspäivärahan varassa elävien talouksissa asui lasta 18

19 Pienituloisten lapsiperheiden määrä kasvanut voimakkaasti pienituloisen raja 60 % mediaanitulosta Kaikki lapsiperheet Yksinhuoltajaperheet Moisio (toim.): Lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kehitys Suomessa (2005)

20 Lapsia pienituloisissa perheissä pienituloisen raja 60 % mediaanitulosta Tilastokeskus Tulonjakotilastot

21 Lapsiperheiden köyhyysaste kohonnut % Tilastokeskus Tulonjakotilastot

22 Perheiden tulokehitys mediaani, reaalisena vuoden 2002 rahassa Lapseton pari Pari, 1 lapsi Pari, 2 lasta Pari, 3+ lasta Yksinhuoltaja Käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden (OECD muk.), reaalisena vuoden 2002 rahassa Moisio (toim.): Lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kehitys Suomessa (2005) 22

23 Perhepoliittiset tulonsiirrot Perhepoliittisten tulonsiirtojen taso on jäänyt lamaa edeltävälle tasolle tai jopa sen alle Tukien reaaliarvon aleneminen tai niihin tehdyt leikkaukset ovat purreet erityisesti pienten lasten perheisiin, monilapsisiin perheisiin sekä yksinhuoltajien perheisiin Minimivanhempainrahan saajien määrä pysynyt suurena 23

24 Perhe-etuuksien reaaliarvon kehitys = Lasten päivähoito Äidin vanhpvraha Lapsilisä Kotihoidontuki STM Sosiaaliturvan suunta

25 Saatujen perhetukien reaaliarvon kehitys luvulla eräissä talouksissa Yksinhuoltajaperhe % (lapsilisä, verovähennys) Alle 3-v. lapsen perhe % (lapsilisä, verovähennys, kotihoidontuki, vanh. päiväraha) 3+-lapsinen perhe % (lapsilisä, kotihoidontuki) Moisio (toim.) Lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kehitys Suomessa (2005) 25

26 Minimipäivärahaa saaneet äidit % KELA

27 Eräiden perhe-etuuksien ja työttömyyspäivärahan nimellisarvon kehitys e/viikko Minimipvraha Kotihoidontuki Työttömyysperuspäiväraha

28 Yksinhuoltajaperheet toimeentulotukiasiakkaina Määrä Osuus kaikista yh-talouksista Lapsia näissä talouksissa STAKES Toimeentulotuen saajat

29 Työn ja perheen sujuva yhteensovittaminen tärkeää perheen arjessa Vaihtoehtojen säilyttäminen lasten päivittäisen hoidon järjestämisessä tärkeää Lasten hoito kotona on perheiden haluama ja valitsema hoitomuoto Suomessa silloin kun lapset ovat vielä pieniä Perheiden mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen on kehitettävä myös työaikajoustojen ja osa-aikatyön avulla 29

30 Pienten lasten päivähoito Pohjoismaissa % ikäryhmästä Suomi Ruotsi Tanska Norja Nordic Statistical Yearbook

31 Pienten lasten hoito Suomessa 0-1- vuotiaat 1-3- vuotiaat 3-6/7- vuotiaat Kotona Julkinen päivähoito Yksityinen hoito (subventoitua) Äiti/isä Sukulainen Palkattu hoitaja Päiväkoti Perhepäivähoito Yksityinen pk Yksityinen hoitaja Heikkilä & Takala

32 Osa-aikatyö Pohjoismaissa % työllisistä Suomi Ruotsi Tanska Norja OECD

33 Vanhempainvapaat Pohjoismaissa 2006 SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI TANSKA vkoa Äitiysvapaa Isäkk Perhevapaa A Perhevapaa B Perhevapaa C Äitiysvapaa = vain äidille tarkoitettu vapaa, tulosidonnainen Isäkk = vain isälle tarkoitettu vapaa, tulosidonnainen Perhevapaa A = vapaajakso, jonka voi pitää jompikumpi vanhemmista, tulosidonnainen Perhevapaa B = vapaajakso, jonka voi pitää jompikumpi vanhemmista, korvaus tasasumma Perhevapaa C = vapaajakso, jonka voi pitää jompikumpi vanhemmista, ei korvausta. 33

34 Perhepoliittisten uudistusten kannatus: vuotiaat vanhemmat Tuloverojen alennus lapsiperheille 34 Joustavammat työajat Taloudellista tukea pienten lasten kotihoidolle Osa-aikatyömahdollisuuksia lisää Kouluikäisten lasten hoitomahd. lisää 3-6-v:lle paremmat päivähoitomahdollisuudet Lapsilisän huomattava korotus Vanhempainpäivärahan korotus Lapsilisän maksaminen 20.ikävuoteen Päivähoitomaksujen alentaminen Väestöntutkimuslaitos, PPA kannatti tai kannatti ehdottomasti uudistusta %

35 Onko nuorille tarjolla vain epävarmuutta? Vaikka työllisyys on lamavuosien jälkeen kohentunut selvästi, on työmarkkinoille tulevien nuorten tilanne silti selvästi heikompi kuin muiden: - nuorten aikuisten työttömyys muita yleisempää - määräaikaiset työsuhteet yleisiä varsinkin koulutettujen nuorten naisten keskuudessa - opinnot kestävät suhteellisen kauan, opiskelijoiden toimeentulo selvästi muita heikompaa 35

36 Opiskeluun tukea OPINTORAHA Korkeakouluopiskelija Toisen asteen opiskelija, asuu itsenäisesti asuu vanhempien luona 259,01 e/kk 213,60 e/kk e/kk OPISKELEVA VANHEMPI Tuki vanhempainvapaan aikana 380,00 e/kk e lapsilisä (1 lapsi) Opintojen jatkuessa (korkeakoulu) 259,01 e/kk e lapsilisä (1 lapsi) 36

37 Nuorten aikuisten työttömyys edelleen korkea % Kaikki v v v Tilastokeskus Työvoimatilastot 37

38 Määräaikaiset työsuhteet nuorilla aikuisilla % palkansaajista 40 34, ,8 16, v. naiset v. miehet v. Tilastokeskus Työvoimatilastot 38

39 Perheet tarvitsevat tukea ja apua Parisuhdeongelmiin ei ole tarjolla riittävästi apua Kummankin vanhemman mahdollisuuksia osallistua lapsensa hoitoon ja kasvatukseen on tuettava Järjestöjen toiminta ja palveluiden tuotanto on taattava 39

40 Avioerot yleisiä 16 Tuhatta Kokonaisavioeronneisuus Kokonaisavioeronneisuus = osuus joka nykyään solmituista avioliitoista päättyy eroon, 1=100% Tilastokeskus Väestönmuutostilastot 40

41 Avioeron kustannukset Avioeron kustannukset (vuonna 2004) Asumistuki milj. euroa Toimeentulotuki 53.5 milj. euroa Elatustuki milj. euroa Lapsilisäkorotus 68.3 milj. euroa Yhteensä milj. euroa Lisäksi kunnilla saamatta 495 milj. euron edestä elatusapuvelkaa Laskelman perustana yksinhuoltajille maksettavat erilaiset sosiaaliturvaetuudet 41

42 Järjestöt ihmistä lähellä Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen asema vahva perheiden ja yksilöiden hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Suomessa toimii sosiaali- ja terveysalan järjestöä (Sosiaaliturvan keskusliiton tekemä selvitys) Järjestöt tuottavat lähes viidenneksen kaikista sosiaalipalveluista. Liki 90 prosenttia kunnista ostaa palveluja järjestöiltä (Sosiaaliturvan keskusliiton tekemä selvitys) Järjestöt ylläpitävät monenlaista palvelutoimintaa, tuottavat kuntien tarvitsemia erityispalveluja, tekevät kehittämis- ja vaikuttamistyötä, tarjoavat vertaistukea ja kanavoivat vapaaehtoistyötä Raha-automaattiyhdistyksen kautta saatava tuki keskeinen järjestöjen toiminnalle 42

43 Nuorten seksuaaliterveys Perusta: - Seksuaalioikeuksien hyväksyminen - Seksuaalikasvatus ja neuvonta - Luottamukselliset, korkeatasoiset (youth-friendly) seksuaaliterveyspalvelut Raskaudenkeskeytysten määrä kääntyi kasvuun 1990-luvun lopulla Klamydia yleinen nuorten keskuudessa Kouluterveydenhoidon tilanne ei vastaa suosituksia Lähialueiden ongelmat (Viro, Pietari/Venäjä) 43

44 Raskaudenkeskeytykset ja synnytykset (per 1000) v. tytöillä Suomessa ,5 21,2 15,3 12,4 Keskeytyksiä Synnytyksiä 10,4 11,5 10,1 9,3 16,2 15,7 14,8 11,2 10,

45 Klamydian esiintyminen vuotiailla tytöillä ja pojilla Suomessa vv Per Tytöt Pojat

46 Yhdynnässä olleet kouluterveyskysely 2005 Stakes Perusk. 8. lk Perusk. 9. lk Lukion 1. lk Lukion 2. lk Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Ei Kyllä N

47 Viimeisimmässä yhdynnässä käytetty ehkäisy Kouluterveyskysely 2005 Stakes Perusk. 8. lk Perusk. 9. lk Lukion 1. lk Lukion 2. lk Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Ei mitään Kondomia E-pillereitä Kondomia ja e-pillereitä Jotain muuta menetelmää

48 Nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen yleisyys Millaista seksuaalista kaltoin kohtelua on kokenut vakavimman mukaan? Nimittelyä: tytöt: 12,8%, pojat: 6,2% Kehon intiimien alueiden koskettelu vasten tahtoa: tytöt: 9,2%, pojat: 6,2% Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin pakottamista: tytöt: 2,3%, pojat: 4,1% luokkalaista vuonna 2006/ Koululaisten tiedot seksuaaliterveydestä 7-8% 15-vuotiaista tytöistä ja 3% pojista on kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä (Sariola 1985, Sariola & Uutela 1994, 1996, Helveg-Larsen & Larsen 2002) 15,6% naisista on kokenut alle 15-vuotiaana seksuaalisesti uhkaavaa käyttäytymistä tai seksuaaliseen kanssakäymiseen pakottamista (Heiskanen, Piispa 1998) 41% 15-vuotiaista tytöistä on kokenut sukupuolista ahdistelua (Honkatukia, 2000) 48

49 Kouluterveydenhuollon suositukset ja niiden toteutuminen Suositus 4: toimiva kouluterveydenhuolto edellyttää riittävää, pätevää ja pysyvää henkilökuntaa: kokopäiväistä koulu-th kohti max 600 oppilasta lääkärillä max 500 oppilasta /yksi kokonainen työpäivä 2005 selvitys: suositukset vaikuttaneet vähän, ei toivottua parannusta. Organisaatiot vaihtelevia kunnasta toiseen. Resursseja ei lisätty. Esim HKI, 1000 oppilaan kouluissa pääsääntöisesti yksi terveydenhoitaja. Jos kouluth toivotaan jatkossa laajempia velvollisuuksia (esim ehkäisy, syrjäytymisen ehkäisy) tulisi resursseja todella lisätä. 49

50 HIV Virossa Todettu yhteensä 5063 HIV-positiivista v loppuun mennessä Epidemian huippu v. 2001, jolloin todettu 1474 tapausta. Näistä 38% oli vuotiaita! V V , näistä v poikia 116 ja tyttöjä 89 V uutta tapausta 50

51 Maahanmuuttajat ovat meille resurssi Maahanmuutto on lisääntynyt vähitellen, vuonna 2005 noin Suomeen muuttaa työikäistä väestöä, työllistyminen kuitenkin usein hidasta Aktiivisen kotouttamispolitiikan merkitys suuri, kotouttamisen tulee ulottua myös muihin kuin työvoimaan kuuluvien maahanmuuttajallakin on usein perhe mukanaan 51

52 Erilaiset syyt muuttaa erilaiset lähtökohdat kotoutua PYSYVÄSTI MAASSA ASUVAT ULKOMAALAISET Perhesiteen takia muuttavat 60-65% Pakolaisina ja turvapaikanhakijoina muuttavat n. 15% Paluumuuttajat n. 10% Työn takia muuttavat n % Muut n % TILAPÄISESTI MAASSA ASUVAT ULKOMAALAISET Noin TYÖNTEKOJAKSOA VUOSITTAIN, lähinnä maa- ja puutarhatalouden kausitöihin Työministeriö

53 Maahanmuuttajien työllisyys Maahanmuuttajista 76% työikäisiä (vrt. 67%) - työvoimaan kuuluu kuitenkin vain 43% (vrt. n. 50%) Maahanmuuttajien työttömyys v lopussa n. 28% (TM:n arvio) (vrt. muu väestö 8%) Työttömiä maahanmuuttajia vuoden 2005 lopussa noin

54 Aktiivinen kotouttaminen Pakolaisina ja turvapaikanhakijoina maahan saapuneiden työllistyminen vie aikaa. Tilastoissa he kuitenkin näkyvät työttöminä työnhakijoina jo ennen kuin työllistyminen on edes mahdollista. AKTIIVISEN KOTOUTTAMISPOLITIIKAN MERKITYS Kotouttamisen tulee ulottua muihinkin kuin työvoimaan kuuluviin! Kotouttamistoiminta yksilökeskeistä perheen merkitys on unohdettu Perhe on voimavara kaiken uuden keskellä, mutta sen yhtenäisyys kyseenalaistuu monien muutospaineiden alla Perheen haasteet: - sosiaalisten verkostojen puute (sosiaalinen pääoma) - kielen ja yhteiskunnan tuntemuksen puute elämänhallinta vanhemmuuden haasteet! toisen sukupolven tulevaisuus? monikulttuurisen Suomen tulevaisuus? 54

55 Mitä kotoutuva perhe tarvitsee? AVAIMIA OMAN ELÄMÄN HALLINTAAN - kielikursseja - tietoa & ohjausta - tasa-arvoiset mahdollisuudet TUKEA VANHEMMUUTEEN - neuvoloiden, päivähoidon ja koulun voimavarojen vahvistaminen = aikaa & osaamista 55

56 Mitä maahanmuuttajataustainen lapsi tarvitsee? VAHVAA VANHEMMUUTTA TUKEA ÄIDINKIELEN KEHITTÄMISEEN TUKEA KOULUNKÄYNTIIN 56

57 Väestöliitto: Terve, turvallinen ja tasapainoinen elämä alkaa perheestä ja vaikuttaa koko yhteiskuntaan 57