Lapsiperhevaiheessa ratkeaa uusiutuuko vai ikääntyykö työvoima ja väestö

Transkriptio

1 Lapsiperhevaiheessa ratkeaa uusiutuuko vai ikääntyykö työvoima ja väestö Karsivatko toimeentulohaasteet työvoiman uusiutumisen kannalta ratkaisevat 3+ lapsimäärät? Matti Sillanpää 3+ tiimi: Lapsiperheiden Etujärjestö ry:

2 Väestörakenneuhka: tarvitaan aktiivista perhe- ja väestöpolitiikkaa Tarvitaan edellytyksiä myös syntyvyyden kasvuun lääkkeeksi jyrkkään ikääntymiseen Lapsiluvun kasvulle on kovia taloudellisia kynnyksiä, myös verotuksella aikaansaatuja ensimmäinen lapsi 3+ lapset Lapsiperheet ovat kannattavin investointikohde panostus lapsiperheisiin turvaa yhteiskunnan kilpailukyvyn, jatkuvuuden ja hyvinvoinnin rahoituspohjan jatkossa 2

3 Arvovalinta: yhteiskunnan väestöllinen ja kulttuurinen jatkuvuus vai häviäminen? 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta > väestö ja kulttuuri uusiutuu väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, maahanmuutto korvaa vajeen > väestö ja kulttuuri korvautuu väestö aika 3 Syntyvyys on alle uusiutumistason, maahanmuutto ei korvaa vajetta: > väestö ja kulttuuri häviää väestö aika aika 3

4 Syntyvyyden vertailu muihin huononevan vanhushuoltosuhteen maihin ei riitä 6 Väestö ja eläkeläiset sataa työikäistä kohti ennuste syntyvyydellä 1,75 ennuste syntyvyydellä 2,1 6 Väestö syntyneet 2 v syntyneet 2 v 2 2 Eläkeläisiä sataa työikäistä kohden 1 Koko väestö - 1,75 Koko väestö - 2,1 65- / sata , / sata , Lähde: Tilastokeskus 24 Lähde: Parkkinen, keskustelualoitteita 265, VATT 22 4

5 Suomen syntyvyys Pohjoismaiden pienin Kaupunkimaisten kuntien syntyvyys ohjaa koko maan lukuja 2,3 Syntyvyys Pohjoismaissa ,3 Suomessa syntyneiden lasten määrä ja syntyvyys seuraavat kaupunkimaisten kuntien syntyvyyttä ,2 2,2 Elävänä syntyneiden lasten määrä 2,1 2,1 65 2, 2, Kokonaishedelmällisyysluku 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 Kokonaishedelmällisyysluku 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 Syntyvyys koko maassa Syntyneiden määrä 1,4 1,3 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 1, ,4 1,3 Syntyvyys kaupunkimaisissa kunnissa , Lähde: Stakes 27 Lähde: Tilastokeskus, vuodesta 1996 kuntaluokitus 2 5

6 Lapsiperhevaiheessa ratkeaa eläkevaiheen aktiiviväestön koko Väestöllinen rooli Ikäryhmä Uusijat Lapset Aktiivit Lapsiperheet Rahoittajat Eläkeläiset Kulttuurin siirtäjät Hoitajia tarvitsevat Yht Lapsia lapsiperheikäistä kohti 1,4,9,9,9,9,9 Aktiiveja eläkeikäistä kohti 4,4 3,3 2,7 1,7 1,4 1,4 2 vuoden keskiväkilukujen lähteet: Vuodet Tilastokeskus, vuodet KELAn väestöennuste (syntyvyys 1,8, nettomaahanmuutto 5); 3+ Ennustettu syntyvyys ja maahanmuutto eivät riitä uusimaan aktiiviväestöä Ikäluokasta toiseen vanhuusajan sosiaali- ja eläketurvan maksulle luodaan tulevan aktiiviväestön koosta riippuva pohja rahoittaja- ja lapsiperhevaiheissa Rajusti kasvavan 8+ ikäluokan hoitajista merkittävä osa syntyy tulevaisuudessa: lasten saantiedellytyksiin kannattaa vaikuttaa nyt, parempaa aikaa ei ole tulossa 6

7 11 1 Aktiiviväestön väheneminen pysähtyy 1-2% kasvulla lapsia saavien osuudessa 9 Tarvitaan lisää lapsia korvaamaan eläkeikään tulevat 65 ja 2 vuotta* täyttävät Suomessa vuotta täyttävien* ennuste, jos vuodesta 28 alkaen syntyy vuosittain 1 lasta enemmän 1 vuoden ajan. Mitä nopeammin erotus on taas plussalla, sitä parempi Aktiiviväestö kasvaa/vähenee v v 227 v v vuotta täyttävät (*) vuotiaat 2v aikaisemmin vuotiaat + kasvu Suomessa oli 589 lapsiperhettä ja syntyi 59 lasta v 26: osuus oli 1% % osuudella lapsia olisi syntynyt 6-12 enemmän. Lähteet: Vuodet Tilastokeskus, vuodet KELAn väestöennuste (syntyvyys 1,8, nettomaahanmuutto 5), 3+ tiimi 7

8 Vanhushuoltosuhde paranee lasten määrän kasvusta jo 15 vuoden kuluttua Tarvitaan lisää lapsia parantamaan vanhushuoltosuhdetta 65 ja 8 vuotta täyttäneiden suhde sataa vuotiasta kohti vuotta Lapsimäärän kasvu alkaa parantaa suhdetta Lähteet: Tilastokeskus, väestöennuste 27; 3+ tiimi 27

9 Lapsiluku ja syntyvyyden lasku uusiutumistason alle mentiin Perheiden määrät lasta lapseton Alle 18 v lasten määrät lasta Lapsiperheiden määrä pysynyt suunnilleen vakiona, osuus on laskenut väestön ikääntyessä Lapsiluvultaan 3+ (4+) perheiden osuus ja määrä on laskenut ennen 35% uusiutumistasoa vallinneesta Eniten on laskenut lasten määrä lapsiluvultaan 3+ (4+) perheissä uusiutumistasolta putoamisen jälkeen 3+ Lähde:Tilastokeskus (KELA/Rojo) 9

10 7 6 Jatkuvuuden kannalta ratkaiseva kasvupotentiaali on 3+ lapsissa -17v lapset perheen lapsiluvun mukaan197 ja 25 Syntyvyys laski alle uusiutumistason vuonna % % 46 % 35 % Lähde: Tilastokeskus, 3+ tiimi 1

11 Lapset, myös 3+ lapset, asuvat pääosin kaupunkimaisissa olosuhteissa Lasten määrä kuntaryhmän ja perheen lapsiluvun mukaan vuonna Yhteensä Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat 8 24 Maaseutumaiset kunnat lapsia 1 lapsia 2 lapsia 3+ Lähde: Tilastokeskus 27, 3+ tiimi lasten määrä 11

12 Eniten lapsia ja myös 3+ lapsia asuu Uudellamaalla Lasten määrä eri kokoisissa perheissä maakunnittain 25 maakunnat lapsimääräjärjestyksessä Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme - Päijänne Lappi Pohjanmaa 9 pienintä yhteensä lapsia 1 lapsia 2 lapsia 3+ Lähde: Tilastokeskus 27, 3+ tiimi 12

13 Lasten saantiin ja lapsiluvun kasvuun tarvitaan luottamusta ARVOT yksilön yhteiskunnan arvot LUOTTAMUS TAVOITTEISIIN PÄÄSYYN / SELVIÄMISEEN, KUN PERHEESEEN TULEE LISÄÄ LAPSIA LUOTTAMUS TOIMEENTULOON LUOTTAMUS PUOLISOON JA ITSEEN 13

14 Tarvitaan luottamusta toimeentuloon kun perheeseen tulee lisää lapsia Lapset halutaan hoitaa hyvin TULOT Tulot ja tuloverot TOIMEEN- TULO Lapsia kasvukynnys MENOT Juoksevat menot Lasten kulutus Lasten hoito- ja huoltotyö Lasten tilantarve Tulonsiirrot Lapsia 1-2 Perustamiskynnys Isot hankinnat asuminen ja liikenne hankinta ja käyttömenot Kaikkien kolmen on oltava kunnossa, jotta "pyörä kulkisi. Kipupisteet: - ensimmäinen lapsi, - 3+ lapset, - lasten aikuistuminen 14

15 Lasten kulutus Lapsiperhevaiheessa lapset lisäävät ja nettotulot rajoittavat kulututusta Lapsiperhevoittoisuudella työllistävä vaikutus Kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot 21, eur/v Kulutusmenojen rakenne lapsiperheissä , mk/v Kahden huoltajan lapsiperhe Lapseton pari Lapseton pari 2 vanhempaa 1 lapsi Muu talous Yksinhuoltajatalous 2 vanhempaa 2 lasta Yhden hengen talous 2 vanhempaa 3 lasta Vanhustalous Asuminen ja energia Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Kulttuuri ja vapaa-aika Vaatteet ja jalkineet Tietoliikenne Alkoholijuomat ja tupakka Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 23 Liikenne Muut tavarat ja palvelut Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Hotellit, kahvilat ja ravintolat Terveys Koulutus 2 vanhempaa 4 lasta Ruoka Asunto Vaatteet Muut yhteiset Aina kohdennetut Harkinnanvaraiset Lähde: Hyvinvoitikatsaus - Spesiaali, H Sauli, Tilastokeskus

16 Lasten kulutus Lapsilisien osuus bkt:sta on romahtanut 9-luvulla 25, Lapsilisien osuus bruttokansantuotteesta ja syntyvyys Suomessa ,5 Lapsilisät ja perhepoliittiset verovähennykset suhteessa bruttokansantuotteeseen Kokonaishedelmällisyys 2 Verovähennykset / BKT 3 18 Lapsilisät / BKT 2, 16 2,5 14 LL/BKT, promillea 15, 1, 2 1,5 Kokonaishedelmällisyys promillea bkt:sta , Lapsilisien osuus BKT:sta, promillea Lapsilisiä korotettiin 1994 kompensaationa verovähennysten poistolle 1, Lapsilisäleikkaus 1995 Perhetukileikkaus verovähennykset poistettiin - lapsilisiä korotettiin Viimeisin indeksitarkistus 1991, Lähteet: lapsilisät KELA, BKT ja kokonaishedelmällisyys Tilastokeskus Lähteet: lapsilisät KELA 25, BKT Tilastokeskus 25, verovähennykset VATT 24 16

17 Lasten kulutus Nettomenot kasvavat lapsiluvun kasvaessa, samoin leikkaukset Perheen nettokulutusmenot -16v lapsista minimikulutustasolla v 28 perheen lapsiluvun mukaan, euroa / kk nettokulutusmenot = lapsilisät - toimeentulotuen perusosat Lapsilisäsummien leikkaukset vuosien 1994 ja 1995 lopusta vuoteen 27 perheen lapsiluvun mukaan, euroa / kk euroa/kk Kohonnut tarve toimeentulotukeen euroa / kk leikkaus vuodesta Lapset alle 1v Lapset 1-16v leikkaus vuodesta perheen lapsiluku Lukulähteet: STM, KELA, 28 perheen lapsiluku 17

18 Lasten kulutus Nettomenot minimikulutustasolla eri lapsiperhevaiheissa Nettokulut 1-6 lapsesta ja nuoresta 25 vuotta kestävän lapsiperhevaiheen eri vaiheissa minimikulutustasolla v 28 Lapset asuvat kotona 2 vuotiaiksi, eur/kk. Nettokulut 1-6 lapsesta ja nuoresta 25 vuotta kestävän lapsiperhevaiheen eri vaiheissa minimikulutustasolla v 28 Lapset asuvat kotona 2 vuotiaiksi, korotetut ja jatketut tuet, eur/kk Lapsilisät 17 vuotiaaksi, ei opintorahaa sen jälkeen 5 Lapsilisät 18 vuotiaaksi 19%:lla korotettuna, sen jälkeen opintorahaa 213,6 /kk Toimeentulotuen perusosan minimikulutustason kulut Toimeentulotuen perusosan minimikulutustason kulut eur/kk -5 eur/kk Numerolähde: 25 Nettomenot, kun minimikulutuksesta on vähennetty lapsilisät Lapsilisät Kulut Nettokulut 5v 1v 15v 2v 25v Numerolähde: 25 Nettomenot, kun minimikulutuksesta on vähennetty tuet Tuet Kulut Nettokulut 5v 1v 15v 2v 25v 18

19 Lasten kulutus Suomen kotihoitoperheiden perhetuet ovat häntäpäässä ja veroaste korkea Verotuki ja lapsilisät 24 puolisot, 2 lasta, yksi tulonsaaja Tuloveroasteet 27 Yksi tulonsaaja, kaksi lasta prosenttia Tanska Norja Saksa Belgia Itävalta Iso-Brit. Ruotsi Suomi Alankomaat Ranska Espanja Lähde: Verotietoa 37 Lapsilisät Verotuki Vuositulot euroa Suomi Itävalta Belgia Tanska Italia Ruotsi Alankomaat Saksa Iso-Britannia Norja Espanja Ranska Kanada Australia Viro Japani Yhdysvallat Sveitsi Lähde: Veronmaksajat ,1 3,4 36,8 3,4 36, ,3 3,4 35,3 27,2 35,1 27,5 34,9 27,6 34,8 27,6 33, ,1 21,4 26,6 21,8 26,5 24,2 25,3 2, ,7 23,4 2,5 21,2 16,6 Vuositulot: 2,7 14, eur 18,8 5 1 eur 19

20 Lasten kulutus Ruotsi panostaa perhetuilla syntyvyyden kasvuun Ruotsin lapsilisien muutokset perheen lapsiluvun mukaan , kr/kk Syntyvyys Ruotsissa * lokakuu - 2,2 2,1 2, 6 * uusiin ei myönnetty sisaruskorotusta (flerbarntillägg) 1,9 1,8 kruunua kuukaudessa kokonaishedelmällisyys 1,7 1,6 1,5 1, Lapsilisäleikkaus 1998, 2, 21 ja 25 Lapsilisäkorotukset 2 1,3 1,2 1 1, Lähde: RFV/Försäkringskassan Perheen lapsiluku 1, Lähteet: SCB, Försäkringskassan (RFV) 2

21 Lasten kulutus Isojen perheiden lapsilisien kansainvälinen taso on saavutettavissa Suomen lapsilisien vertailu Ruotsiin ja Irlantiin vuonna 28 Lapsilisät yhteensä perheen lapsimäärän mukaan Minimikulutustaso Suomessa Suomi Ruotsi Irlanti eur / kk eur Kohonnut 251 toimeentulotuen tarve Lasten lukumäärä perheessä Lähteet: KELA 28, 28, MISSOC Lähde: KELA lasten lukumäärä perheessä 21

22 Lasten hoito Perhekoon kasvaessa kotityömäärä kasvaa ja lasten kotihoito yleistyy 8 7 Kotityöaika eri tehtävissä talouden koon mukaan tuntia/viikko/talous Vaatehuolto Siivous Ostokset ja asiointi Lasten kotihoito lapsiluvun mukaan 1998, % perheistä Lapset alle 7v ja 7-17v Kaikki lapset alle 7v Lastenhoito, lapsiperheissä Ruokatalouden hoito tuntia/viikko 4 3 prosenttia talouden koko, henkeä Lähde: Kuluttajatutkimuskeskus 24 (Tilastokeskus ) lasten lukumäärä Lähde: Suomalainen lapsi, Tilastokeskus 2 22

23 Lasten hoito Perheen koon kasvaessa tulot kulutusyksikköä kohti pienenevät Lapsiperheen käytettävissä olevat tulot suhteessa lapsettomaan kulutusyksikköä kohti 1988, 1994 ja 2 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Manageriaalis-professionaalinen perhe, ei huollettavia lapsia Manageriaalis-professionaalinen perhe, 1-2 huollettavaa lasta Manageriaalis-professionaalinen perhe, 3 tai useampia huollettavia lapsia 1 % 1 % 1 % 68 % 71 % 72 % 57 % 51 % 5 % Työväenluokan perhe, ei huollettavia lapsia Työväenluokan perhe, 1-2 huollettavaa lasta Työväenluokan perhe, 3 tai useampia huollettavia lapsia 1 % 1 % 1 % 67 % 75 % 68 % 51 % 59 % 49 % Tulotaso n. 3 % alempi Numerolähde: Eriarvoinen lapsuus, Blom, WSOY 21 23

24 Lasten hoito Lapsiluvun kasvu köyhdyttää, myös lapsia Kotitalouksien suhteellinen tulotaso lapsiluvun mukaan vuosina lapsi 2 lasta ei lapsia Kahden vanhemman perheiden lasten kuuluminen tuloviidenneksiin lasten lukumäärän mukaan 1997, % Alin Ylin I II III IV V % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % kotitaloudet yhteensä= lasta Yksi lapsi Kaksi lasta 16 19,9 13,1 22,5 19,4 24, ,1 22,5 12, lasta Kolme+ lasta 4,6 28,3 18,1 7,1 5, Lähde: Hyvinvointikatsaus 3/26, Tilastokeskus; kotitaloudet yhteensä=1 Lähde: Suomalainen lapsi, Tilastokeskus 2 (OECD -kulutusyksikköskaala 1-,7-,5) 24

25 Lasten hoito Päivähoitoperheiden talous saatu kuntoon, kotona hoitajien ei Lasten hoitomuoto tuloluokan mukaan 1997, % perheistä 1 % 9 % 8 % 7 % prosenttia 6 % 5 % 4 % 82 Kotona Muussa hoidossa 3 % 2 % 1 % Kunnallisessa päivähoidossa % 1. pienitul suuritul. Lähde: Suomalainen lapsi, Tilastokeskus 2 25

26 Lasten tilat Tulo- ja verovaatimukset lasten lisätiloista karsivat lapsilukutoiveita Hankinta, euroa Vero% 2 lasta, eur 6 lasta, eur hintaero, eur "lapsivero", mk Asunto 4 % Auto, 5 paikkaa 34 % 1 Auto, 8 paikkaa 43 % Yhteensä Palkkatarve 3 % hankintoihin Hankinnan sisältämä vero 2 lasta, eur 6 lasta, eur "lapsivero", eur "lapsivero", mk Asunnossa veroa (1) Autossa veroa (2) Yhteensä Palkassa veroa Veroa yhteensä, euroa Veroprosenttien lähteet: (1) Rakennusteollisuus: 39-44% (2) Ekoake, Autoalan tiedotuskeskus 3+ tiimi 28 Kuukausimaksuiksi muutettuina tulotarpeen kasvut ovat hankintatavasta riippumatta merkittäviä ja vaikeuttavat perheen ja työn yhteensovittamista Lapsilukutoiveita karsiessaan etenkään 3+ menokynnykset eivät tuota kaavamaisesti vaadittua veroa, eikä niiden vaikutus myöskään näy tilastoissa Tulo- ja välillisen verokuorman kasvua on suuruusluokan takia käytännössä mahdotonta kompensoida ja kohdistaa riittävästi lisäämällä sosiaalitukia 26

27 Lasten tilat Tulo- ja verovaatimukset lasten lisätiloista karsivat lapsilukutoiveita Perustamis- ja 3+ kasvukynnyksissä on paljon veroa 5 45 Auto ilman veroja Asunto ilman veroja Auton verot Bruttopalkan tarve 471 eur 4 35 Asunnon verot Bruttopalkan vero 3+ kasvukynnys euroa Bruttopalkan tarve 229 eur 274 eur veroa 3+ verolisä 142 euroa (844 mk) eur veroa Perheen perustamiskynnys 3+ tiimi 28 2 lasta 6 lasta 27

28 Lasten tilat Lapsiluvun kasvaessa tarvitaan asumiseen lisää kallista tilaa Talotyyppien osuudet lapsiluvun mukaan Erillinen pientalo Asuinkerrostalo Rivi-ketjutalo Muu/tuntematon Käytettävissä olevat rahavarat kulutusyksikköä kohden asumismenojen maksamisen jälkeen euroa/vuodessa vuoden 23 rahassa 4 ei alle18-v. lapsia alle18-v. lapsia euroa vuodessa alle18-v. lapsia Lähde: Tilastokeskus 21 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Lähde: Stakes lasten lukumäärä perheessä 28

29 Lasten tilat Henkilöauto on lapsiperheelle korvaamaton, samoin julkinen liikenne Henkilöautot tuhatta asukasta kohti sekä henkilöautojen osuus henkilökuljetuskilometreistä Suomessa Henkilöautojen osuus henkilökuljetuskilometreistä 1 % 75 % 5 % 25 % % 45 % 41 Muut autot / 1 asukasta Henkilöautot / 1 asukasta Henkilöautot / henk.kulj.km, % 67 % 1 7 % 73 % 72 % % 78 % 79 % 8 % % 82 % Lähde: Tilastollinen vuosikirja Autojen määrä / 1 asukasta 29

30 Lasten tilat Monilapsisten perheiden autoilla on vähäinen vaikutus CO2 -päästöihin Henkilöautojen lukumäärä istumapaikkaluvun mukaan Manner- Suomessa* QNRPXLWDUDVNDDPPDQ OLLNHQQHYHURWXNVHQ NRKGHU\KPlRLNHD" ODSVLPllUlW * Poislukien Ahvenanmaa Lähde: Tilastokeskus; "Moottoriajoneuvot 26" Istumapaikkaluku 3

31 Lasten tilat Lasten tilantarve lisää autoveroa kohtuuttomasti maksukykyyn nähden Paikkalukunsa edullisimpien autojen hinnat ja verot euroissa vuoden 28 autoverouudistuksen jälkeen Verokynnys lapsimäärän kasvulle: Viisipaikkaisen auton hinnalla ei saa maksettua ison perheen auton veroja AUTOVERO + ALV AUTOVERO + ALV Auton istumapaikkaluku Lähde: Ekoake , Autoalan tiedotuskeskus, 3+ tiimi 31

32 Lasten tilat Lasten tilantarve lisää ajoneuvoveroa tuntuvasti maksukykyyn nähden Ajoneuvovero eri kokoisilla dieselhenkilö- ja -pakettiautoilla pakettiauto, 255 kg pakettiauto, 194 kg perusvero käyttövoimavero Arvioitu muutossuunta henkilöautojen osalta verouudistuksessa h-auto, 9 paikkaa, 255 kg h-auto, 7 paikkaa, 194 kg h-auto, 5 paikkaa, 145 kg Lähde: AKE/ 3+ tiimi, eur/v 32

33 Lapsiluvun kasvulla on suuri työvoimavaikutus Lapsiluvun vaikutus perheen kokonaistyöpanokseen työssöoloaika 35 vuotta, kotihoito 2v lasta kohti henkilötyövuotta lapseton pari 7 pari + 1 lapsi vanhemmat lasten kotihoito lapset pari + 3 lasta pari + 6 lasta

34 Mitä panostuksella saadaan? Puuttuvat bkt:n tekijät euroa 35 vuoden elämäntöiden bkt -tuotot, verot ja lasten kasvatuskustannukset keskimäärin eri lapsimäärillä, euroa bkt tuotto verotuotto kasvatuskust. Yhden lapsen 35 vuoden työn bkt-tuotto on keskimäärin 3,5 milj. euroa (21 mmk), verotuotto 1,7 milj. euroa (1 mmk) lapsen kasvatus- ja koulutuskulujen vastapainoksi, joiksi arvioidaan,25 milj. euroa (1-2 mmk) Kasvatustyö on yhteiskunnalle tuottavaa taloudellisestikin, varsinkin monen lapsen Eläkkeistä rahastoidaan vain neljäsosa, loput kerätään työikäisiltä - kunkin ikäluokan lapsilta ja lastenlapsilta 5 Yhden lapsen Kahden lapsen Kuuden lapsen Panostus lapsiperheisiin turvaa yhteiskunnan kilpailukyvyn, jatkuvuuden ja hyvinvoinnin rahoituspohjan jatkossa 34

35 Keinoja väestörakenteen paranemiseen Lasten kulutus: Kulujen riittävä korvaus lapsilisä kulukorvauksena ostovoimansa säilyttävästi 18 vuoteen saakka verovapaina ja kaikille kuuluvina lapsilisät eivät aiheuta tuloloukkuja opintotuki lapsilisän jälkeen koko vanhempien elatusvastuuajaksi kotitalouden omavastuu lasten kuluista neutraaliksi lapsiluvun kasvulle Lasten hoito: Palvelut ja toimeentulo riittäviksi myös lapsiluvun kasvaessa palvelut kattamaan kaikki hoitomuodot, myös kotihoito (mm. kotipalvelut), joka yleistyy lapsiluvun ja hoitotyömäärän kasvaessa toimeentulo ja eläketurva alle kouluikäisten lasten hoitotyöstä tasaarvoisesti hoitomuodosta riippumattomasti Lasten tilantarve: Verohelpotuksia vähintään lapsiluvultaan 3+ perheille lapsivähennykset verosta tasaamaan mm. asumis- ja liikennemenojen kasvusta johtuvia verolisiä lapsiluvun kasvaessa korkovähennys ja asumistuki edelleen 35

36 Tavoitteita julkishallinnolle Syntyvyys selvemmin mukaan väestörakennetavoitteisiin maahanmuuttajat eivät yksin riitä uusimaan väestöä ja työvoimaa jatkuvasti kieli- ja kulttuurierot vähentävät koulutettujenkin siirtolaisten osaamisen käyttöä riittävä syntyvyys uusii väestöä ja ikärakennetta jatkuvasti ja ennakoitavasti kulttuuri välittyy luonnollisimmin lasten omaksuessa sen kasvaessaan eri elämänvaiheissa olevien kotitalouksien välinen lapsikustannusten tasaus tulisi hoitaa valtion budjettivaroista Lapsiperhevaiheen parempi toimeentulo huomion kohteeksi lapsiperheiden talouden tasapainon ja verokertymän seurantaa tulee parantaa lapsiluvun kasvun vaikutusten osalta, julkistalouden näkökulma ei yksin riitä tarvitaan menojen ja verojen menokoripohjaiset laskentamallit: tilastoissa ei näy tulojen riittämättömyyden takia karsiutunut kulutus ja lapsilukukehitys Julkishallintoon tarvitaan rakenteellisia uudistuksia lisää hallintorajoja ylittävää pysyvää yhteistyötä ja perhepolitiikkaohjelmia lapsi- ja perheministeriö: omat budjettikehykset perhe- ja lapsimenoille varmistavat väestörakennekehityksen kannalta välttämättömän käsittelyn 36