VALTIONEUVOSTO Päätösehdotus Liite 1 27.8.2015 SUOSTUMUS SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEEN TALOUDELLISEKSI HYÖDYNTÄ- MISEKSI

VALTIONEUVOSTO Päätösehdotus Liite 1 27.8.2015 SUOSTUMUS SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEEN TALOUDELLISEKSI HYÖDYNTÄ- MISEKSI 1. Vireilletulo 2 Hakemus Työ- ja elinkeinoministeriö on 13.5.2015 vastaanottanut C-Lion 1 Oy:n hakemuksen valtioneuvoston suostumuksen saamiseksi Suomen ja Saksan välisen tietoliikennemerikaapeliyhteyden rakentamishankkeelle Suomen talousvyöhykkeellä (TEM/2282/08.08.01/2014). Hakemuksessa on kuvattu hakijan yhteystiedot, kotipaikka ja kansalaisuus; toiminnan luonne ja tarkoitus; käytettävät menetelmät ja välineet; maantieteellinen alue, jolla toimintaa tultaisiin harjoittamaan; sekä projektin rakentamisaikataulu. Työ- ja elinkeinoministeriö on pitänyt hakemusta Suomen talousvyöhykkeestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1073/2004) 2 :n mukaisena ja tutkinut hakemuksen. C-Lion 1 Oy (hakija) on hakenut Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) 6 :n mukaista valtioneuvoston suostumusta tietoliikennemerikaapeliyhteyden rakentamiseen 30 vuodeksi sekä hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n mukaista valtioneuvoston suostumuksen välitöntä täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. Hakija on korjannut hakemustaan lähinnä teknisluontoisten virheiden osalta ja toimittanut korjatun hakemuksen 25.5.2015. Hanke käsittää noin 1175 kilometriä pituisen vedenalaisen valokuitukaapelin rakentamisen Suomen Santahaminasta Saksan Markgrafenheideniin. Merikaapeli tulee kulkemaan Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeiden sekä Suomen, Tanskan ja Saksan aluevesien kautta. Merikaapelin pituus Suomen aluevesillä on 28,5 kilometriä ja talousvyöhykkeellä 311,9 kilometriä. Valtioneuvoston suostumusta haetaan hakemusasiakirjoissa ja liitteessä 2 määritellylle reitille. Hakemus kattaa merikaapelin laskun (sisältäen aurauksen), sen käytön, tarvittavan seurantaohjelman sekä huolto-, korjaus-, tarkkailu- ja valvontatoimet, jotka on kuvattu tarkemmin hakemuksessa ja hakemukseen liitetyissä asiakirjoissa. Hakija, hankkeesta vastaava ja kaapelijärjestelmän operaattori on C-Lion 1 Oy, joka on Cinia Group Oy:n (Cinia) omistama konserniyhtiö. Cinia on yksityinen osakeyhtiö, jonka omistaa kokonaan Suomen valtio Governia Oy:n kautta, OP-Pohjola ryhmä sekä Ilmarinen. 3 Hakemuksen perusteet Joulukuussa 2013 Suomen valtio aloitti Itämeren runkokaapeli -hankkeen, joka nyt tunnetaan nimellä Sea Lion -merikaapelijärjestelmä -hanke. Hankkeen tarkoituksena

2 on rakentaa tehokas, luotettava ja nopea merikaapeliyhteys Suomesta Manner- Eurooppaan eurooppalaisten tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi ja digitaalitalouden edistämiseksi. Keski-Euroopan maissa on laaja korkean kapasiteetin runkoverkko ja vaihtoehtoisia rinnakkaishaaroja, jotka takaavat järjestelmän luotettavuuden. Kuitenkin Pohjois-Euroopalla ja Itämeren alueella on ennemminkin yhteen liitettyjä alueellisia verkkoja kuin suoria korkean kapasiteetin rajat ylittäviä runkoverkkokaapeleita. Nykyiset yhteydet ovat pääosin reititetty Ruotsin läpi ja Kööpenhamina/Hampuri reitin kautta, ja niissä on rajoitetut rinnakkaisliitäntämahdollisuudet. Hanke mahdollistaa runkoverkkoyhteyden ja tarjoaa monipuolisemman yhdistettävyyden. Hanke noudattaa Euroopan unionin Eurooppa 2020 (EU 2020) -strategiaa ja Euroopan digitaalisen strategian tavoitetta. Euroopan komission päätöksen C (2014) 6427 mukaan hanke on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (TFEU) artiklan 107(3) (c) mukainen. Merenalainen kaapelijärjestelmä koostuu: - Vahvistetusta, 1175 kilometriä pitkästä merenalaisesta optisesta kuitukaapelijärjestelmästä Suomen ja Saksan välillä (tietoliikennekaapeli); - Merenalaisesta 8 kuituparia sisältävästä tietoliikennekaapelista, jonka välityskapasiteetti on 10 terabittiä/sekunti ja joka voidaan päivittää tulevaisuudessa; - 15:sta toistimesta, jotka voimistavat signaalin; - Kahdesta haaroitusyksiköstä, joista toinen sijaitsee Suomen talousvyöhykkeellä ja toinen Ruotsin talousvyöhykkeellä ja jotka mahdollistavat haaroituslinjojen rakentamisen tulevaisuudessa (haaroituslinjat ovat erillisiä hankkeita); - Kahdesta kaapelikammiosta ja kaapelin rantautumisasemasta (nämä ovat erillisen maa-alueita koskevan lupamenettelyn piirissä Suomessa ja Saksassa); - Reitti kulkee Suomen, Tanskan ja Saksan aluevesien ja talousvyöhykkeen läpi sekä Ruotsin talousvyöhykkeen läpi. Hakemuksessa on kuvattu fysikaalis-kemiallista ja bioottista ympäristön nykytilaa Suomen talousvyöhykkeellä sekä arvioitu hankkeen vaikutuksia talousvyöhykkeellä ja asentamiseen liittyviä riskejä. Merikaapelin reitti on suunniteltu siten, että hankkeen ympäristövaikutukset ovat vähäiset ja kaapelin pitkäaikainen suojaus on varmistettu. Talousvyöhykkeen ympäristöolot merikaapelireitillä tunnetaan hakemuksen mukaan varsin hyvin vuosina 2005-2012 kerätyn kattavan, Nord Stream - maakaasuputkiprojektiin liittyneen tutkimus- ja tarkkailuaineiston tulosten perusteella. Vertailuna on voitu käyttää suuruusluokaltaan moninkertaisesti isomman rakennustyön aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Merikaapeli on suunniteltu laskettavaksi pohjaan 500-1000 metrin etäisyydelle Nord Stream -putkilinjoista. Hankkeen keskeisten ympäristövaikutusten osalta hakemuksessa todetaan, että merikaapelin laskeminen merenpohjaan aiheuttaa lähinnä työnaikaista pintasedimentin häiriintymistä ja pohjan yläpuolisen veden laadun muutosta. Koska ilmiö arvioidaan suhteellisen lyhytkestoiseksi ja paikalliseksi, aiheutuvaa ympäristövaikutusta voidaan pitää merkitykseltään vähäisenä. Sen ei myöskään arvioida muuttavan merialueen

3 ekologista tilaa. Hakemuksen mukaan hankkeen vaikutukset talousvyöhykkeen pohjaeläinyhteisöihin, kalakantoihin, lintuihin tai hylkeisiin ovat vähäisiä tai olemattomia. Laivaliikenteeseen kohdistuvien riskien vähentämiseksi Liikennevirasto ja Rajavartiolaitos pidetään ajan tasalla hankkeen alusten liikkumisesta. Hanke vaikuttaa laivaliikenteeseen ja kalastukseen lähtökohtaisesti vain rakennustöiden suorittamisen aikana. Suomen talousvyöhykkeellä merikaapelin asennus kestää noin 20 päivää. Tästä aiheutuu joitakin vaikutuksia itä-länsi- ja pohjois-etelä-suuntaiseen laivaliikenteeseen. Töiden aikana kaapelinlaskualus rajoittaa tilapäisesti kalastusta alusta ympäröivällä suoja-alueella. Merikaapeli pääosin upotetaan ja peitetään pohjaan, jolloin siitä ei ole troolikalastukselle haittaa. Kaapelin sijainti osoitetaan merikartoilla, jotta kalastajat ovat tietoisia kaapelin sijainnista. Kaapelinlaskussa huomioidaan muut kaapelit. Kaapelinomistajien kanssa laaditaan ylityssopimukset. Vaikutuksia muihin kaapeleihin ei aiheudu. Hakijan tarkoituksena on kiertää laskukäytävässä olevat ammukset, miinat, tynnyrit ja kulttuuriperintökohteet. Ammusten tai miinojen raivaamista tulee suoritettavaksi vain, jos muu uudelleen reititys ei ole mahdollinen. Merikaapelin lähellä sijaitseville pitkäaikaisseuranta-asemille tai hylyille ei arvioida aiheutuvan haittaa. Mitattavissa olevia, rajat ylittäviä vaikutuksia Viron talousvyöhykkeelle ei pohjan väliaikaisesta häiriintymisestä arvioida aiheutuvan. Merikaapelin tekninen käyttöikä on noin kaksikymmentäviisi vuotta, minkä vuoksi hakija hakee valtioneuvoston suostumusta talousvyöhykelain mukaisesti kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Jos merikaapelin käyttö jatkuu tämän jälkeen, hakija tulee erikseen silloin voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti hakemaan lisäaikaa merikaapelin sijoittamiselle Suomen talousvyöhykkeelle. Hakija on 12.5.2015 jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vesilain (587/2011) 3 luvussa tarkoitetun vesitalouslupaa koskevan hakemuksen tietoliikennemerikaapelin rakentamiseksi Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle ja päivitetyn version 20.5.2015. Hakija tulee erikseen hakemaan Santahaminan rantautumispaikkaa varten tarvittavat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiset luvat. Ruotsin, Tanskan ja Saksan hankealueita varten hakija on jättänyt lupahakemukset toimivaltaisille viranomaisille. Suomen osuutta varten haettava vesitalouslupa ja talousvyöhykelain mukainen suostumus, muodostavat lupahakemuskokonaisuuden kriittisen osan, koska Suomen lainsäädännön mukaan lupapäätöksen mukaisiin toimenpiteisiin ei voida lähtökohtaisesti ryhtyä ennen kuin lupa on lainvoimainen. Jotta hankkeen vaikutukset vesien käytölle ja luonnolle saataisiin pidettyä mahdollisimman pieninä, ja lasku saadaan suoritettua tehokkaasti, hakija hakee hallintolainkäyttölain 31 :n perusteella myönnettävää täytäntöönpanomääräystä.

4 4 Asian valmistelu 4.1 Lausunnot Merikaapelia vastaavissa hankkeissa valtioneuvoston suostumus on annettu täytäntöönpanomääräyksellä ZAO Perspective Technologies Agencyn Pietarin ja Kaliningradin väliselle vedenalaiselle valokuitukaapeliyhteydelle. Lisäksi täytäntöönpanomääräys on myös merikaapelia vastaavassa tapauksessa annettu Fingrid Oyj:n Suomen ja Viron väliselle merikaapeliyhteydelle Estlink 2. Hakija toteaa lisäksi, että ympäristövaikutusten minimoimiseen käytettävä alus on varattava hyvissä ajoin ennen laskutoimenpiteiden aloittamista, ja jos valtioneuvoston suostumus annetaan ilman täytäntöönpanomääräystä, hanke myöhästyy laskuaikataulusta. Täytäntöönpanomääräys on annettu myös huomattavasti vähemmän tärkeille päätöksille. Hanke on Eurooppa 2020 -strategian (EU2020) ja siihen kuuluvan Euroopan digitaalistrategian mukainen. EU2020-strategiassa korostetaan laajakaistan merkitystä kilpailukyvyn, sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden edistäjänä Euroopan unionissa, ja sen tavoitteeksi on määritelty varmistaa, että kaikille kansalaisille voidaan tarjota laajakaistayhteys ja suuremmat tiedonsiirtonopeudet sekä kiinteällä että langattomalla tekniikalla. Sen mukaan on myös helpotettava investointeja uusiin avoimiin ja kilpailtuihin erittäin nopeisiin internet-verkkoihin, jotka ovat tulevaisuuden talouden valtasuonia. Hanke on Euroopan unionille ja Suomen digitaaliselle taloudelle strategisesti merkittävä pitkän aikavälin investointi, sillä se vastaa tärkeään runkoverkkoyhteyden tarpeeseen Itämeren pohjois- ja itäpuolisten alueiden ja Keski-Euroopan välillä. Tämänhetkinen tietoliikenneyhteys länteen ei ole enää riittävä yksin vastaamaan yhdyskunnan haasteisiin. Lisäksi osittain maalla kulkeva yhteys on haavoittuvampi kuin merikaapeliyhteys. Hanketta on pidettävä yleisen edun kannalta tärkeänä koska sillä varmistetaan toimiva, nopea ja kyberturvallisuuden kannalta parempi tietoliikenneyhteys länteen. Hankkeen tavoitteena on rakentaa kestävä, luotettava ja huippunopea merenalainen kaapeliyhteys Suomesta Manner-Eurooppaan. Näin parannetaan kansainvälisiä tietoliikenneyhteyksiä Euroopassa ja tuetaan digitaalisen talouden kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriö on kirjeillään 26.5.2015 pyytänyt hakemuksesta lausuntoa 30.6.2015 mennessä seuraavilta tahoilta: liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, ulkoasiainministeriö, ympäristöministeriö, Geologian tutkimuskeskus, Huoltovarmuuskeskus, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pääesikunta,

5 Rajavartiolaitos, Suomen ympäristökeskus SYKE, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Viestintävirasto, Fingrid Oyj, Gasum Oy, Nord Stream AG, ZAO Perspective Technologies Agency, sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus. Lausunnon ovat määräajassa toimittaneet: liikenne- ja viestintäministeriö, puolustusministeriö, ulkoasiainministeriö, ympäristöministeriö, Geologian tutkimuskeskus, Liikennevirasto, Museovirasto, Pääesikunta, Rajavartiolaitos, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Gasum Oy. Liikenne- ja viestintäministeriö pitää merikaapeliyhteyden rakentamista tärkeänä ja reitin valinnan periaatteita pääosin kannatettavina. Liikenne- ja viestintäministeriö painottaa lausunnossaan sitä, että reitin tarkemmassa suunnittelussa olisi huomioitava meriväylien käytöstä ja kehittämisestä aiheutuvat tarpeet, kuten Vuosaaren väylän syventäminen ja alusten ankkuripaikoiksi ja suojapaikoiksi määriteltyjen alueiden toiminnan turvaaminen. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että reitin tarkempi suunnittelu olisi hyvä tehdä yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriö korostaa alusliikenteen turvallisuuden varmistamisen tärkeyttä kaapelin asennustöiden aikana. Asennustöistä on tiedotettava Liikennevirastolle hyvissä ajoin ennen niiden aloittamista. Asennustöihin osallistuvien alusten on noudatettava Suomen aluevesillä alusliikennepalvelua (VTS) koskevia säännöksiä ja oltava jatkuvassa yhteydessä Liikenneviraston ylläpitämiin VTS-keskuksiin. Silloin kun asennustöitä tehdään Suomenlahden kansainvälisellä merialueella olevassa pakollisessa ilmoittautumisjärjestelmässä (GOFREP), asennustöissä olevien alusten on noudatettava ilmoittautumisjärjestelmän sääntöjä ja oltava yhteydessä Liikenneviraston ylläpitämään Helsingin meriliikennekeskukseen. Liikenne- ja viestintäministeriö pitää lausunnon mukaan tärkeänä, että merikaapelin asennustyö tehdään hyvässä yhteistyössä Liikenneviraston kanssa ja viittaa Liikenneviraston lausuntoon asiassa. Puolustusministeriö toteaa lausunnossaan, että sen hallinnonalan kannalta merkittävät asiat on otettu riittävästi huomioon hakemuksen vaikutusten arvioinnissa eikä näe estettä kaapelin rakentamiselle hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hanke ei estä puolustusvoimien harjoitustoimintaa. Puolustusministeriö pitää tärkeänä, että mahdollisesti myönnettävän luvan ehdoissa korostuu, että merikaapelin tarkempi lopullinen asennuslinjaus ilmoitetaan ennen kaapelin asennusta. Suomen viranomaisilla on oltava mahdollisuus tietojen tarkastamiseen ennen asennuksen aloittamista. Puolustusministeriö katsoo, että lupaan voitaneen asettaa ehtoja, jotka mahdollistavat Suomen viranomaisten suorittaman kontrolloinnin niin kaapelin rakentamis- ja laskemisvaiheessa kuin ylläpitämisen ja käyttämisen aikana. Valvonnan ja turvallisen toiminnan edellytyksenä on aktiivinen tiedonvaihto hakijan ja valvontaviranomaisen välillä ja Suomen eri vastuuviranomaisten välillä.

6 Ulkoasiainministeriö toteaa lausunnossaan, että hakemus tulee saattaa valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi. Ulkoasiainministeriö ei näe estettä valtioneuvoston suostumuksen antamiselle. Ympäristöministeriö toteaa lausunnossaan, ettei sen tiedossa ole syitä evätä hakemuksen mukaista lupaa. Ympäristöministeriö huomauttaa, että hallintolainkäyttölain 31 :n mukainen välitön täytäntöönpano koskee ainoastaan päätöstä, joka on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Ympäristöministeriö korostaa lausunnossaan viranomaisen tietojensaannin tärkeyttä. Ympäristöministeriö katsoo, että hankkeen vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle eivät todennäköisesti ole merkittäviä talousvyöhykkeellä, joka on pääasiallisesti syvää merenpohjaa. Ympäristöministeriö esittää lausunnossaan myös huomioita hakemuksen yksityiskohdista. Ympäristöministeriö pitää jätteiden poistamista kaapelin laskualueelta kannatettavana ja katsoo että jätteet tulisi lisäksi hävittää asianmukaisesti. Laskualueelta löydettyjen verkkojen ja pyydysten koordinaattitiedot ja määrät olisi hyvä toimittaa ympäristöviranomaisille yleisempien arvioiden tekemiseksi. Ympäristöministeriö katsoo, että hakemuksessa hylkeiden osalta esitetyt tiedot ovat hieman epätarkkoja. Myös lintujen osalta hakemusta tulee tarkentaa. Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan hakemuksessa tulisi ottaa huomioon se, että halokliinin syvyys vaihtelee Suomenlahdella, minkä vuoksi tulisi tarkistaa halokliinin syvyys ja kuinka pitkälle sen alle jäävä alusveden alue ulottuu läntiseltä Suomenlahdelta kohti itää. Ympäristöministeriö esittää hakemukseen tarkennuksia muun muassa liittyen meristrategiadirektiivin täytäntöönpanoon, merialueiden suojeluun ja hoitoon sekä merinisäkkäisiin. Edelleen ympäristöministeriö toteaa, että Nord Stream -selvitysten aikana havaitut valaan jäännökset tulee huomioida eikä niitä saa vahingoittaa. Geologian tutkimuskeskus GTK toteaa lausunnossaan, että rakentamislupa aiheuttaa tulevaisuudessa merenpohjan uusiin infrastruktuurihankkeisiin kohdistuvan pysyvän haitan. GTK katsoo, että haitta on kuitenkin lähinnä teoreettinen, koska hakemuksen mukainen talousvyöhykkeen alue sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Suomenlahden laivaliikenteen reittijakoalueella, mistä johtuen alueelle ei voi sijoittaa kiinteitä infrastruktuurihankkeita. GTK toteaa lausunnossaan edelleen, että kaapeli aiheuttaa haitan merenpohjan kaivannaisten ja maa-aineisten otolle. Tällaisen toiminnan tuleminen taloudellisesti kannattavaksi kaapelin suunnitellun käyttöajan aikana ei kuitenkaan ole GTK:n mukaan todennäköistä. Lisäksi alueen geologia, olemassa olevat infrastruktuurit ja laivaliikenne asettavat GTK:n mukaan omat rajoituksensa merenpohjan taloudelliselle hyödyntämiselle. GTK:n näkemyksen mukaan kaapelin tuoma hyöty on paljon suurempi kuin muu tunnettu merenpohjan hyödyntämisen muoto kaapelin alueella. GTK katsoo, että kaapelin suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvän geologisen, geoteknisen ja geokemiallisen selvitysaineiston tulisi olla vapaasti saatavilla ja tallennettuna GTK:n valtakunnallisiin tietokantoihin. GTK puoltaa luvan myöntämistä hankkeelle. Liikennevirasto pyytää lausunnossaan lisäämään mahdolliseen lupaan velvoitteen ottaa riittävän ajoissa, mahdollisesti kuukautta etukäteen ennen alueelle saapumista yhteys asianomaiseen VTS-keskukseen sekä ilmoittamaan, että aluksen saapuessa

7 Suomeen sen tulee osallistua alusliikennepalveluun siten kuin alusliikennepalvelulaissa (623/2005) säädetään. Liikennevirasto edellyttää kansainvälisten meriteiden sääntöjen (International Regulations for Preventing Collisions at Sea 1972, COL- REG) noudattamista. Museovirasto toteaa lausunnossaan, että hankkeella voi olla haitallista vaikutusta vedenalaiseen kulttuuriperintöön. Vaikka rakennusalue on kapea, naaraus ja auraus vahingoittavat kohdalle mahdollisesti osuvia kulttuuriperintökohteita. Muun muassa Nord Stream -kaasuputkihankkeen perusteella tiedetään, että Suomenlahden pohjassa on ennalta arvaamattomissa paikoissa kulttuurihistoriallisia laivanhylkyjä. Museovirastolla ei ole kattavaa tietoa kulttuuriperintökohteista talousvyöhykkeellä lukuun ottamatta Nord Stream -hankkeen valmistelun aikana kartoitettua aluetta. Muinaismuistolakia (295/1963) sovelletaan vain Suomen aluevesillä. Kuitenkin Museovirasto pitää vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun huomioimista välttämättömänä ja yleisesti hyväksyttyjen kansainvälisten periaatteiden mukaisena myös talousvyöhykkeen alueella. Museovirasto on esittänyt arkeologisen vedenalaisinventoinnin tekemistä koko hankealueella. Kaapelireitin linjauksessa on osia, joilta ei ole olemassa Nord Stream -hankkeen kartoitustietoa vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä. Hankkeen edustajilta saadun tiedon mukaan tällaiset alueet kartoitetaan kulttuurihistoriallisten kohteiden paikantamiseksi. Museoviraston näkemyksen mukaan vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelu on asiallisesti ja riittävästi huomioitu kaapelihankkeessa, kun on käytettävissä raportin muodossa esitetty korkealaatuinen kartoitustieto kulttuuriperintökohteiden sijainneista koko kaapelireitiltä talousvyöhykkeellä ja kaapelilinjaus on suunniteltu kiertämään kohteet vähintään 50 metrin etäisyydeltä. Museoviraston mukaan on tärkeää, että jos hankkeen toteutusvaiheessa havaitaan odottamattomia kulttuuriperintökohteita ja - esineitä, tieto niistä kirjataan ylös sijaintipaikkoineen ja löydöistä ilmoitetaan viipymättä Museovirastolle. Pääesikunta yhtyy puolustusministeriön lausuntoon eikä näe estettä kaapelin rakentamiselle talousvyöhykelain 6 :n tarkoittamalla tavalla. Rajavartiolaitos pyytää hakijaa lähettämään hätätoimintasuunnitelman sen valmistuttua Rajavartiolaitoksen esikunnalle. Suomen ympäristökeskus SYKE toteaa lausunnossaan, että se on aiemmassa lausunnossaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) soveltamistarpeesta hankkeeseen todennut, ettei se katso hankkeen aiheuttavan merkittävää vaikutusta ympäristöön Suomen maa- ja vesialueilla tai talousvyöhykkeellä ja ettei hankkeeseen siis tarvitse soveltaa YVA-menettelyä. SYKE ei katso hankkeen aiheuttavan merkittäviä pitkäaikaisia vaikutuksia pohjaeliöstöön, vesikasvillisuuteen, vedenalaisiin luontotyppeihin, pohjasedimentteihin tai lintuihin. Toimitetun aineiston ja hakijan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella SYKE ei katso hankkeella olevan pitkäaikaisia vaikutuksia tieteelliseen perintöön. SYKE korostaa lausunnossaan, että asennustöiden aikana tulisi noudattaa erityistä tarkkuutta kaapelin tosiasiallisen sijainnin kirjaamisessa paikkatiedoksi.

8 4.2 Hakijan vastaselitykset Gasum Oy toteaa lausunnossaan, että se tulee neuvottelemaan tarvittavista sopimuksista C-Lion 1 Oy:n kanssa, kun Balticconnector-maakaasuputkihankkeen suunnittelu on edennyt riittävästi. Gasum Oy toteaa myös, että merikaapelin upottamissyvyydestä ja muista maakaapuputken ja merikaapelin risteämäkohdan teknisistä ratkaisuista olisi hyvä keskustella jo merikaapelin rakentamisvaiheessa ja hankkeiden tarkemmissa tutkimuksissa selviävää tutkimustietoa olisi hyödyllistä jakaa sen ja hakijan välillä. Gasum Oy toteaa edelleen, että myös tarkentuvien suunnittelutietojen jakaminen sen ja hakijan välillä olisi hyödyllistä risteämäkohdan suunnittelua varten. Gasum Oy:n lausunnon mukaan maakaasuputkiston ja risteävien rakenteiden mahdolliset keskinäiset sähkö- ja korroosiovaikutukset tulee huomioida rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Gasum Oy:n mukaan merikaapelin ja maakaasuputken risteämässä tällaisia vaikutuksia ei uskota olevan. Gasum Oy ei näe mitään merkittäviä ympäristöllisiä tai turvallisuusriskejä hankkeiden toteutukselle. Maa- ja metsätalousministeriö, sisäministeriö, Huoltovarmuuskeskus, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole hakemuksesta lausuttavaa. Hakija on antanut lausunnoista kaksi vastaselitystä. Hakijan 17.7.2015 toimittamassa vastaselityksessä selostetaan rakentamislupahakemuksen jättämisen jälkeen hankkeessa tehtyjen tutkimusten perusteella tehtyjä tarkennuksia. Vastaselityksen mukaan kaapelireitin geofysikaaliset ja geotekniset tutkimukset ovat valmistuneet. Lupahakemuksen jättämisen jälkeen reittiä on kehitetty edelleen. Kaapelin upotus auran avulla pyritään maksimoimaan. Osuuksia, joissa kaapeli lasketaan merenpohjaan, pyritään vähentämään järjestelmän tehokkuuden lisäämiseksi. Reitin optimointi tapahtuu rakentamislupahakemukseen sisältyvässä käytävässä. Linjausta voidaan edelleen optimoida ammusten raivaustutkimusten perusteella. Vastauksena liikenne- ja viestintäministeriön lausuntoon hakija toteaa vastaselityksessään 17.7.2015, että merikaapelin reitityksessä on otettu huomioon reittijakojärjestelmä talousvyöhykkeellä sekä meriväylien tulevat suunnitelmat ja tarpeet Suomen aluevesillä. Hakijan mukaan kaikki rakennustöissä ja niihin liittyvissä tehtävissä olevat alukset toimivat GOFREP-määräysten ja vaadittujen ilmoitusmenettelyjen mukaisesti. Hakijan mukaan Helsingin VTS-keskusta tiedotetaan hyvissä ajoin kaikista toiminnoista. Tieto on osa tiedonantoa, joka lähetetään Rajavartiolaitokselle 4-6 viikkoa ennen rakennustöiden aloittamista. Kaikkia asiaan kuuluvia viranomaisia tiedotetaan alusliikennepalvelulain mukaisesti. Asennusurakoitsija Alcatel-Lucent noudattaa COLREG-määräyksiä asennustöiden aikana. Hakija on keskustellut Liikenneviraston kanssa annettavista tiedoista ja ilmoituksista. Museoviraston lausunnon johdosta hakija toteaa, että suurin osa kaapelireitistä sijaitsee Nord Stream hankkeen tutkimusalueella, jolla tehtiin arkeologinen inventointi. Marin Mätteknik Ab on huhti-kesäkuussa 2015 tutkinut asennusurakoitsija Alcatel- Lucent Submarine Networksin puolesta koko kaapelireittikäytävän Suomen talousvyöhykkeellä. Alustavat tulokset on esitelty Museovirastolle ja lopullinen tutkimus-

9 raportti toimitetaan Museovirastoon tarkistettavaksi heinäkuun lopussa. Hakijan mukaan Museoviraston kanssa on sovittu, että meriarkeologin tekemää arkeologista inventointia ei vaadita talousvyöhykkeellä. Pääkaapelireitillä kaikki kulttuuriperintökohteet ovat hakijan mukaan 50 metrin rajan ulkopuolella. Etäisyyksistä kaikkiin hylkyihin on keskusteltu Museoviraston kanssa, joka pitää etäisyyksiä riittävinä. Hakemuksessa esitetty menettely odottamattomien löydösten osalta pitää edelleen paikkansa. Hakija vahvistaa, että Rajavartiolaitoksen lausunnossa pyydetty hätätoimintasuunnitelma toimitetaan osana 4-6 viikkoa ennen rakentamisen aloittamista lähetettävää tiedonantoa. Hakija toteaa vastaselityksessään, että yksityiskohtaiset laskun jälkeisen kaapelin sijaintikoordinaatit toimitetaan SYKE:en. Mahdollisen Hangon haaroituslinjan vaikutukset arvioidaan erillisissä lupahakemuksissa. Hakija toteaa 29.7.2015 antamassaan vastaselityksessä, että tutkimusaineistot toimitetaan Suomen talousvyöhykkeen osalta tutkimusluvan ehtojen mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriölle ja ne voidaan saattaa käytettäväksi esimerkiksi GTK:n tietokannoissa. Vastauksena puolustusministeriön lausuntoon hakija toteaa, että kaapelin lopullinen linjaus ennen kaapelinlaskua voidaan ilmoittaa asennustöistä toimitettavan ilmoituksen yhteydessä noin 4-6 viikkoa ennen töiden alkua. Normaalioloissa merikaapeli asennetaan enintään 25 metrin päähän tästä linjauksesta. Jos asennuksen aikana kuitenkin ilmenee odottamattomia löydöksiä, suunniteltua kaapelilinjausta voidaan paikallisesti muuttaa sallitun käytävän rajoissa. Kaapelin toteutunut asennuslinjaus ilmoitetaan Suomen viranomaisille asennustöiden päätyttyä. Rakennustyöt suoritetaan valtioneuvoston suostumuksessa ilmoitettavan valvovan viranomaisen valvonnassa. Ilmoitukset toimitetaan ennen töiden aloittamista. Aluksilta toimitetaan töiden aikana päivä- ja viikkoraportit ja GOFREP-järjestelmän vaatimuksia noudatetaan. Samoin toimitaan myös ylläpito- ja korjaustilanteissa. Vastauksena ympäristöministeriön antamaan lausuntoon hakija toteaa näkemyksenään, että välittömän täytäntöönpanon edellytykset täyttyvät. Jos rakennustöiden aloitus viivästyy, se saattaa viivästyttää koko hanketta merkittävästi jäätymisen vuoksi ja siksi, että sopivia kaapelinlaskualuksia on keväällä 2016 käytettävissä niukasti. Hakijan mukaan viranomaisten tietojensaanti varmistetaan ilmoituksilla ennen töiden aloittamista. Töiden aikana toimitetaan aluksilta päivä- ja viikkoraportit. Aluevesien ympäristön nykytilan ja ympäristövaikutusten arviointien osalta hakija viitaa vesilupaa koskevaan hakemukseen. Hakija toteaa vastaselityksessään, että asennusurakoitsija hallinnoi jätteenpoistoa muun muassa pitämällä poistetusta jätteestä jäteluetteloa, johon merkitään poistettujen jätteiden laatu, koko ja sijainti sekä tiedot jätteiden hävittämisestä. Nämä tiedot voidaan luovuttaa myös ympäristöviranomaisille. Hakija täydentää vastaselityksessään halli- ja norppapopulaatioita koskevia tietoja. Hakija

10 5 Lainsäädäntö yhtyy lausunnon toteamukseen siitä, että aluevesiin kuuluvilla Suomenlahden talvehtimisalueilla on entistä suurempi merkitys eri lintulajeille. Mitä tulee Suomenlahden halokliinia koskeviin ympäristöministeriön huomautuksiin, viime vuosina läntisillä ja keskisillä merialueilla on havaittu jokseenkin pysyvä halokliini 60-80 metrin syvyydessä. On kuitenkin normaalia, että halokliinin tosiasiallinen syvyys ajan mittaan vaihtelee tällä välillä eri syistä. Kuten hakemuksessakin huomautetaan, eliöstön olosuhteiden kohentuminen Suomenlahdella vie kuitenkin todennäköisesti aikaa, ja merikaapeli on suunniteltu asennettavaksi tämän vuoden lopussa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) alkukesällä 2015 keräämät Suomenlahden seurantatiedot osoittavat, että merenpohjan lähellä veden happipitoisuus on pysynyt heikkona. Suomen talousvyöhykkeellä veden syvyys merikaapelireitillä on enimmäkseen suurempi kuin 60 metriä. Lupahakemuksessa esitetty johtopäätös, jonka mukaan sameusvaikutukset näissä syvyyksissä rajoittuvat tavallisesti pohjan yläpuoliseen vesikerrokseen, perustuu Nord Stream -putken rakennustöiden yhteydessä suoritetun intensiivisen vaikutustarkkailun tuloksiin. Matalampien kohtien osuus koko Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvan reitin pituudesta on kuitenkin vain muutama prosentti. Suomen talousvyöhykkeellä merenpohja on lisäksi laadultaan pääasiassa kovaa savea ja kovaa yhdistelmäpohjaa. Vaikka halokliinia ei kaapelin laskun aikana olisi vesipatsaassa lainkaan, veden sameuden ei odoteta lisääntyvän merkittävästi. Arviot on laadittu asiantuntijalausuntoina ja käyttämällä kaikkia merkityksellisiä saatavilla olevia tietoja merialueen abioottisista ja bioottisista ominaisuuksista. Arvioinnin perusteella hakija ei voi yhtyä lausunnossa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan merikaapelihankkeen vaikutukset voivat olla luonteeltaan merkittäviä ja voivat mahdollisesti uhata aluevesien bioottisen ympäristön monimuotoisuutta. Jotta kaapelin laskemisesta ei aiheutuisi merkittäviä vaikutuksia, hakija on ryhtynyt lieventämistoimiin. Hakija hyväksyy ympäristöministeriön esittämät meristrategiadirektiivin täytäntöönpanoon, merialueiden suojeluun ja hoitoon sekä merinisäkkäisiin liittyvät tarkennukset ja korjaukset. Valaan jäännökset ovat hakemuksessa tarkoitetun käytävän ulkopuolella. 5.1 Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimus Suomi on ratifioinut Yhdistyneiden kansakuntien (YK) merioikeusyleissopimuksen (SopS 49-50/1996), joka on saatettu voimaan blankettilailla (524/1996, SopS 49/1996) ja -asetuksella 21.7.1996 (525/1996, SopS 50/1996). Talousvyöhyke. Merioikeusyleissopimuksen 57 artikla määrittelee talousvyöhykkeen enintään 200 meripeninkulman levyiseksi mitattuna niistä perusviivoista, joista aluemeren leveys mitataan. Talousvyöhykkeen rajat sellaisten valtioiden välillä, joiden rannikot sijaitsevat vastakkain tai vierekkäin, määritetään sopimuksella (74 artikla). Suomen talousvyöhyke ei ole Suomen valtion aluetta, vaan kansainvälistä merialuetta, jonka osalta merioikeusyleissopimus määrittelee Suomen ja muiden valtioiden oikeudet.

11 Rantavaltion oikeudet. Suomi käyttää talousvyöhykkeellään rantavaltiolle kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvaa toimivaltaa. Yleissopimuksen 56 artiklan mukaan rantavaltiolla on talousvyöhykkeellään täysivaltaiset oikeudet muun muassa merenpohjan yläpuolisten vesien ja meren pohjan ja sen sisustan elollisten ja elottomien luonnonvarojen tutkimiseen, hyödyntämiseen, säilyttämiseen ja hoitamiseen sekä muuhun toimintaan, jonka tarkoituksena on vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen ja tutkiminen. Suomella on talousvyöhykkeellään myös merioikeusyleissopimuksen mukainen lainkäyttövalta muun muassa meriympäristön suojelun ja säilyttämisen osalta. Kaikkien valtioiden oikeudet ja velvollisuudet. Saman yleissopimuksen 58 artiklan mukaan kaikilla sekä ranta- että sisämaavaltioilla on talousvyöhykkeellä merenkulun ja ylilennon vapaudet, vapaus laskea merenalaisia kaapeleita ja putkistoja sekä vapaus kaikkeen muuhun näihin vapauksiin liittyvään kansainvälisessä oikeudessa hyväksyttyyn meren käyttöön, joka esimerkiksi koskee alusten, ilma-alusten, merenalaisten kaapeleiden ja putkistojen toimintaa, ja joka on sopusoinnussa tämän yleissopimuksen määräysten kanssa. Yleissopimuksen 58 artiklan 3 kappaleen mukaan valtioiden tulee ottaa asianmukaisesti huomioon rantavaltioiden oikeudet ja velvollisuudet sekä noudattaa niitä lakeja ja määräyksiä, jotka rantavaltio on hyväksynyt sopimuksen säännösten mukaisesti sekä muita kansainvälisen oikeuden sääntöjä sikäli kun ne eivät ole ristiriidassa sopimuksen talousvyöhykettä koskevan osan kanssa. Talousvyöhykkeeseen 56(3) artiklan nojalla sovellettavan 79(1) artiklan mukaan kaikilla valtioilla on oikeus laskea mannerjalustalle merenalaisia kaapeleita ja putkistoja. Artiklan 79(2) mukaan rantavaltio ei saa haitata kaapeleiden ja putkistojen laskemista ja huoltoa, ottaen kuitenkin huomioon, että sillä on oikeus ryhtyä kohtuullisiksi katsottaviin toimiin mannerjalustan tutkimiseksi, mannerjalustan luonnonvarojen hyödyntämiseksi sekä putkistojen aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja valvomiseksi. Artiklan 79(3) mukaan mannerjalustalle laskettavien kaapeleiden ja putkistojen kulkureitin määrittämiseen tarvitaan rantavaltion hyväksyminen. Kaikilla valtioilla on velvollisuus suojella ja säilyttää meriympäristöä yleissopimuksen 192 artiklan mukaan. Vahingonkorvausvelvollisuus. Talousvyöhykkeeseen 58(2) artiklan nojalla sovellettavan 113 artiklan mukaan jokaisen valtion on laadittava tarpeelliset lait ja määräykset, joilla määrätään rangaistavaksi sellainen tahallinen teko tai tuottamuksellinen laiminlyönti, jolla sen lippua käyttävä alus tai sen lainkäyttövaltaan kuuluva henkilö on katkaissut aavalla merellä olevan merenalaisen kaapelin tai vahingoittanut sitä siten, että siitä seuraa lennätin- tai puhelinyhteyksien katkeaminen tai häiriintyminen, tai vastaavasti katkaissut merenalaisen putken tai suurjännitekaapelin tai vahingoittanut sitä. Määräystä sovelletaan myös tekoon, jolla on aiottu aiheuttaa tai josta todennäköisesti aiheutuu tällainen katkeaminen tai vahingoittuminen. Artiklan 114 mukaan jokaisen valtion on laadittava tarpeelliset lait ja määräykset siitä, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien henkilöiden, jotka omistavat aavan meren pohjalla kulkevan merenalaisen kaapelin tai putken, tulee vastata korjauskuluista, jos he aiheuttavat toisen kaapelin tai putken katkeamisen tai vahingoittumisen laskiessaan tai korjatessaan omaa kaapeliaan tai putkijohtoaan.

12 5.2 Laki Suomen talousvyöhykkeestä Rantavaltiolle kuuluvien talousvyöhykeoikeuksien käyttämisestä säädetään laissa Suomen talousvyöhykkeestä (1058/2004). Lain 6 :n mukaan valtioneuvosto voi antaa hakemuksesta suostumuksensa suorittaa talousvyöhykkeellä muuta toimintaa, jonka tarkoituksena on vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen. Lain perusteluiden (HE 53/2004 vp) mukaan 6 :n mukaiset lupa-asiat ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä. Hyödyntämisoikeus voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Päätöksessä on määrättävä ehdot, jotka katsotaan turvallisuuden tai talousvyöhykelain mukaan valtiolle kuuluvien oikeuksien turvaamisen kannalta välttämättömiksi. Hyödyntämisoikeutta koskevaa päätöstä voidaan tarkistaa tai toiminta voidaan määrätä keskeytettäväksi, jos toiminta ei vastaa päätöksessä määrättyjä ehtoja. Päätös voidaan peruuttaa, jos toiminnassa rikotaan olennaisesti päätöksessä määrättyjä ehtoja. Talousvyöhykelakiin on lisätty 7a Euroopan unionin yhteistä etua koskevista energiahankkeista (687/2014). Euroopan unionin yhteistä etua koskevan energiahankeen edellyttäessä 6 tai 7 :n mukaista valtioneuvoston suostumusta, suostumuksen käsittelyyn tutkimusta varten annettavaa suostumusta lukuun ottamatta sovelletaan 6 tai 7 :n lisäksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 347/2013 sekä Euroopan unionin yhteistä etua koskevien energiahankkeiden lupamenettelystä annettua lakia (684/2014). Merikaapelihanke ei kuulu pykälässä tarkoitettuihin energiahankkeisiin. 5.3 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 4 :n 1 momentin ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 6 :n mukaisesti säädöskohdan hankeluettelossa lueteltuihin hankkeisiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia, tai joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi mainitun lain 4 :n 2 momentin mukaisesti sellaiseen hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, tämän lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen 6 :n hankeluettelossa on todettu ne hankkeet, joihin aina on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Vedenalainen merikaapelihanke ei kuulu näissä säännöksissä lueteltuihin hankkeisiin. Mainitun asetuksen 7 :n mukaan on harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa tarkasteltava hankkeen ominaisuuksia, sen sijaintia sekä vaikutusten luonnetta. Uudenmaan ELY-keskus on 1.4.2015 antamallaan päätöksellä (UUDELY/800/2015) todennut että suunniteltuun hankkeeseen ei sovelleta YVA-menettelyä.

13 5.4 Säädökset vedenalaisten johtojen vahingoittumisesta ja muut mahdolliset vahingot 5.5 Meriturvallisuus Eräiden vedenalaisten johtojen suojelemisesta annetun lain (145/1965, muutettu 597/1995 ja 1071/2004) 3 :n mukaan jos vedenalaista johtoa laskettaessa, rakennettaessa tai kuntoon pantaessa vahingoitetaan toista johtoa, olkoon ensiksi sanotun johdon omistaja, vaikka vahingon aiheuttamisesta ei voitaisikaan tuomita rangaistukseen, velvollinen vahingoittuneen johdon omistajalle korvaamaan johdon korjaamisesta aiheutuvat tarpeelliset kustannukset. Suomen aluevesirajan ulkopuolella tämä laki koskee vain Suomen lipun alla purjehtivaa alusta, Suomen kansalaista ja suomalaista yhteisöä. Vesilain mukaiset korvaukset. Vesilain (587/2011) mukaisista korvauksista säädetään vesilain 13 luvussa. Merikaapelin rakentamisesta ja käyttämisestä mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta päätetään vesilain mukaisen rakentamisluvan käsittelyn osana. Kaapeleiden risteämisestä voidaan myös sopia kaapelin omistajan kanssa. Meriturvallisuutta koskevat keskeiset säännökset merellä tapahtuvan muun kuin varsinaisen merenkulun suojaamiseksi ovat meriteiden säännöissä, jotka sisältyvät yleissopimukseen kansainvälisistä säännöistä yhteen törmäämisen ehkäisemiseksi merellä (SopS 30/1977) siihen myöhemmin tehtyine lisäyksineen. Näillä säännöillä ja merilain (674/1994) säännöksillä on varsin kattavasti katettu meriturvallisuuden vaatimukset myös Itämerellä tapahtuvien rakennus- ja muiden töiden osalta. 5.6 Välitön täytäntöönpano Hallintopäätöksen täytäntöönpanokelpoisuutta sääntelee yleislakina hallintolainkäyttölain 31 :n 2 momentti. Säännöksen mukaan hallintopäätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään, tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei voida yleisen edun vuoksi lykätä. Säännöksessä kuvattu tilanne on poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan päätös ei ole täytäntöönpanokelpoinen ennen kuin sillä on lainvoima. Momentissa kuvattua kahta viimeistä edellytystä voi olla vaikea täysin erottaa toisistaan itsenäisiksi kohdikseen. Ensin mainittu peruste koskee lähinnä päätöstä, joka menettäisi merkityksensä, jos sitä ei panna heti täytäntöön. Jälkimmäisessä ratkaisevaa on yleinen etu. Yleinen etu on käsitteenä hallintoviranomaiselle harkintavaltaa antava yleislauseke. Peruste, että päätös voidaan panna heti täytäntöön päätöksen luonteen sitä vaatiessa, ottaa huomioon myös yksityiset intressit. 6 Valtioneuvoston päätös 6.1 Suostumus (periaatepäätös) Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseksi hyödyntämiseksi Valtioneuvosto antaa Suomen talousvyöhykkeen osalta suostumuksensa C-Lion 1 Oy -nimisen yhtiön tietoliikennemerikaapeliyhteyden rakentamishankkeelle hakemuksessa 13.5.2015 (TEM/2282/08.08.01/2014) ja hakijan 17.7.2015 antamassa vas-

14 taselityksessä kuvatulla tavalla. Hakijan, hankkeen omistajan tai näiden sijaan tulevan seuraajan on noudatettava kohdassa 6.2 määrättyjä ehtoja perusteluineen. Valtioneuvoston suostumus on voimassa päätöksen antamisesta lukien 30 vuotta, jonka jälkeen se on hakemuksesta uudistettavissa. Valtioneuvoston suostumus on pantavissa täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. 6.2 Ehdot 1. Hanke on toteutettava (sekä rakentamis- että käyttövaihe) varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ottaen erityisesti huomioon Itämeren herkkyys ja haavoittuvuus, sekä ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi; 2. Jos toimivaltainen aluehallintovirasto myöntää hankkeelle vesilain mukaisen rakentamisluvan, hakijan on noudatettava aluehallintoviraston hankkeelle asettamia lupamääräyksiä vähintään siltä osin, kuin toiminta ulottuu Suomen talousvyöhykkeelle; 3. Hanke on toteutettava (sekä rakentamis- että käyttövaihe) ottaen huomioon aikaprioriteettiperiaate sekä siihen liittyen Suomen talousvyöhykkeellä jo olemassa olevat taloudellisen hyödyntämisen hankkeet ja näiden omistajien oikeudet; 4. Hanke tulee toteuttaa siten, että se ei estä mahdollisia myöhempiä infrastruktuurihankkeita, jotka aiheuttaisivat merikaapelin kanssa risteävien kaapeleiden, putkien tai rakennelmien rakentamista; 5. Hanke tulee toteuttaa siten, että mahdollinen myöhempi Suomen talousvyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen tai meritieteellinen tutkimus mahdollisimman vähäisessä määrin vaikeutuu; 6. Hakijan on ilmoitettava Rajavartiolaitokselle ja Liikennevirastolle meri- ja rajaturvallisuuden ylläpitoon tarvittavat merikaapelin rakentamis- ja ylläpitosuunnitelmatiedot sekä näihin liittyvät alus- ja miehistötiedot; 7. Hakijan on ilmoitettava merikaapelin sijaintikoordinaatit Rajavartiolaitokselle ennen merikaapelin asennusta sekä lopulliset asennetun merikaapelin sijaintikoordinaatit viipymättä asennuksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriölle, Liikennevirastolle ja Rajavartiolaitokselle; 8. Hakijan on noudatettava kansainvälisiä meriteiden sääntöjä (International Regulations for Preventing Collisions at Sea 1972, COLREG); 9. Hakijan on riittävän ajoissa ennen aluksen saapumista talousvyöhykkeelle otettava yhteyttä asianomaiseen VTS-keskukseen; 10. Hakijan on osallistuttava alusliikennepalveluun siten kuin alusliikennepalvelulaissa (623/2005) säädetään; 11. Hakijan on noudatettava Suomen maahantulomääräyksiä, mikäli hankkeeseen liittyvä toiminta ulottuisi Suomen aluevesille; 12. Hakijan on ilmoitettava töiden valmistumisesta Suomen talousvyöhykkeellä 30 päivän kuluessa kirjallisesti työ- ja elinkeinoministeriölle; 13. Hakijan on ilmoitettava merikaapelin käyttöönottoajankohdasta viimeistään 30 päivää etukäteen kirjallisesti työ- ja elinkeinoministeriölle; 14. Valtioneuvoston suostumus ei sisällä oikeutta muihin kuin hakemuksessa kuvattuihin toimenpiteisiin Suomen talousvyöhykkeellä;

15 6.3 Perustelut Suostumus 15. Lisäksi hakijan on noudatettava mitä muualla lainsäädännössä tai kansainvälisissä sopimuksissa säädetään tai määrätään. Valtioneuvoston yleisistunto on myöntänyt hankkeeseen liittyen tutkimusluvan. Hankkeen varsinainen toteuttaminen (sekä rakentamis- että käyttövaihe) edellyttää kuitenkin vielä talousvyöhykelain mukaisen valtioneuvoston periaatepäätöksen (suostumus) lisäksi myös vesilain mukaisen rakentamisluvan saamista. Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että on olemassa riittävät tiedot periaatepäätösasian esittelemiseksi valtioneuvoston yleisistunnolle. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan saatujen lausuntojen perusteella ei voida katsoa olevan estettä esittää valtioneuvostolle, että se antaisi hankkeelle haetun valtioneuvoston suostumuksen ehdollisena. Talousvyöhyke ei kuulu Suomen valtion alueeseen, vaan on YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaan kansainvälistä merialuetta. Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa on määritelty yleisluonteisesti talousvyöhykealue ja lueteltu Suomen valtiolle talousvyöhykkeellä kuuluvat oikeudet ja lainkäyttövalta. YK:n merioikeusyleissopimuksen lähtökohtana on kaikkien valtioiden vapaus putkien ja kaapeleiden laskemiseen talousvyöhykkeelle. Suomen talousvyöhykelaki sääntelee valtioiden toimien ohella myös yksityisten toimintaa. Lähtökohtana on muillekin kuin vain rantavaltioille kuuluva vapaus. Rantavaltiolla on kuitenkin oikeus alistaa kaapelien ja putkien kulkureitti kansalliselle hyväksymismenettelylle, mikä Suomen lainsäädännössä toteutuu talousvyöhykelain 6 :ssä tarkoitetulla tavalla. Merioikeusyleissopimus tai talousvyöhykelaki ei kuitenkaan määrittele nimenomaisia kriteerejä siihen, minkä edellytysten täyttyessä suostumus tulisi antaa tai evätä. Molemmat säädökset mainitsevat ympäristön suojelun, säilyttämisen ja hoitamisen sekä talousvyöhykkeen taloudellisen hyödyntämisen rantavaltion oikeuksina. Lupaharkinnassa tuleekin punnittavaksi hankkeen vaikutukset näihin oikeuksiin. Arvioinnissa onkin olennaista punnita hankkeen vaikutuksia ympäristöntilan, meriturvallisuuden, muille hankkeille aiheutuvien vaikutusten sekä kolmansille mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen näkökulmasta. Hakemuksen ja siitä annettujen lausuntojen perusteella hanke on toteutettavissa ympäristön kannalta kestävällä tavalla, eikä hankkeella ole merkittäviä pitkäaikaisia vaikutuksia ympäristöön Suomen talousvyöhykkeellä tai pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia tieteelliseen perintöön. Hankkeen ympäristövaikutukset tulevat yksityiskohtaisesti arvioiduiksi vesilain mukaisessa rakentamislupaa koskevassa hakemusprosessissa Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Suomen talousvyöhykkeellä ei ole yksityisiä maa- tai vesialueiden omistajuuksia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on vesilain mukaisen rakentamisluvan käsittelyn yhteydessä kuuluttamalla tiedottanut hakemuksesta ja sen nähtävillä olosta Helsingin, Espoon, Hangon, Paraisten ja Raaseporin kaupunkien ja Sipoon, Kirkkonummen, Inkoon, Kemiönsaaren, Kökarin ja Föglön kuntien ilmoitustaululla ja Etelä-

16 Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Lisäksi kuulutus on ollut luettavissa aluehallintoviraston internet-sivuilla. Mahdolliset osalliset ovat siten voineet käyttää heille hallintolain (434/2003) nojalla kuuluvan vaikuttamismahdollisuuden hankkeen osalta. Valtioneuvosto katsoo, että Itämeren herkkyys ja haavoittuvuus on otettava kaikessa hankkeen toiminnassa huomioon, ja että hakijan, hankkeen omistajan tai näiden sijaan tulevan seuraajan on noudatettava yleistä varovaisuusperiaatetta toimissaan vahinkojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Valtioneuvosto edellyttää, että merikaapelin toteuttamisessa (sekä rakentamis- että käyttövaihe) minimoidaan merenkulun turvallisuudelle ja meriympäristölle aiheutuvat uhkat. Jos toimivaltainen aluehallintovirasto myöntää hankkeelle vesilain mukaisen rakentamisluvan, hakijan on noudatettava myös aluehallintoviraston hankkeelle asettamia lupamääräyksiä vähintään siltä osin, kuin toiminta ulottuu Suomen talousvyöhykkeelle. Hakemuksen ja siitä annettujen lausuntojen perusteella hanke on toteutettavissa aiheuttamatta merkittävää haittaa muille olemassa oleville hankkeille tai kolmansille tahoille. Hakemuksen mukaan vaikutukset kalastukseen ja laivaliikenteeseen ovat enimmäkseen vähäisiä ja paikallisia. Merenpohjassa on tietoliikenne- ja energiainfrastruktuuria, jonka omistajien intressi on otettava huomioon uusia talousvyöhykkeen taloudellisen hyödyntämisen lupia myönnettäessä. Olemassa olevan infrastruktuurin omistajilla on aikaprioriteettiin perustuva etusija arvioitaessa eri tahojen oikeuksia talousvyöhykkeellä. Myös merioikeusyleissopimuksen mukaan putkien ja kaapeleiden laskijan on otettava huomioon toisten samaa aluetta käyttävien oikeudet. Hakemuksen mukaan muiden kaapeleiden omistajien kanssa laaditaan ylityssopimukset, eikä vaikutuksia muille kaapeleille aiheudu. Päätösharkinnassa on myös otettu huomioon olemassa olevat ja suunnitteilla tai tiedossa olevat muut Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvat hankkeet. Myönnetty suostumus tulee tulevaisuudessa aiheuttamaan alueen merenpohjan mahdollisiin muihin infrastruktuurihankkeisiin pysyvän haitan. Avomerelle saatetaan jo tulevina vuosina rakentaa kaapeli- ja putkihankkeita sekä tulevina vuosikymmeninä muita suuria infrastruktuureita, kuten laajoja kelluvia tai kiinteitä tuulivoimapuistoja tai aaltovoimaloita. Todennäköisyys jälkimmäisten hankkeiden toteutukselle Suomenlahdella merikaapelin käyttöaikana ei kuitenkaan ole suuri. Myös merenpohjan kaivannaisten ja maa-aineisten otto estyy tai vaikeutuu pysyvästi kaapelin alueella, aiheuttaen pysyvän haitan tälle toiminnalle. Myöskään tällaisen toiminnan tuleminen taloudellisesti kannattavaksi kaapelin käyttöaikana ei ole kovin todennäköistä. Nämä seikat huomioon ottaen suostumus voidaan antaa sillä edellytyksellä, että hakija ei tule vastustamaan mahdollisia myöhempiä infrastruktuurihankkeita, jotka aiheuttaisivat merikaapelin kanssa risteävien kaapeleiden, putkien tai rakennelmien rakentamista. Hakija on velvollinen sallimaan näiden risteämisen merikaapelin kanssa kokonaistaloudellisesti ja -turvallisesti edullisimmalla rakenteella. Hanke tulee myös toteuttaa siten, että mahdollinen myöhempi meritieteellinen tutkimustoiminta, infrastruktuurirakentaminen tai merenpohjan kaivannaisten tai maa-aineisten otto alueella mahdollisimman vähäisessä määrin vaikeutuu. Päätösharkintaan sisältyvässä intressivertailussa ei ole

17 Välitön täytäntöönpano mahdollista ottaa huomioon kaikenlaisia kuviteltavissa olevia, talousvyöhykkeelle sijoittuvia kaukana tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettaviksi tulevia hankkeita. Meri- ja rajaturvallisuuden varmistamiseksi hakijan on noudatettava hakemuksessa selostettua ilmoitusmenettelyä ja toimitettava Rajavartiolaitokselle ja Liikennevirastolle meri- ja rajaturvallisuuden ylläpitoon tarvittavat merikaapelin rakentamis- ja ylläpitosuunnitelmatiedot sekä näihin liittyvät alus- ja miehistötiedot. Hakijan on ilmoitettava tarkat merikaapelin sijaintikoordinaatit Suomen viranomaisille sekä ennen asennusta että viipymättä asennuksen jälkeen meri- ja rajaturvallisuuden valvonnan mahdollistamiseksi. Hakijan on noudatettava kansainvälisiä meriteiden sääntöjä (International Regulations for Preventing Collisions at Sea 1972, COLREG), oltava yhteydessä asianomaiseen VTS-keskukseen sekä osallistuttava alusliikennepalveluun siten kuin alusliikennepalvelulaissa säädetään. Hallintolainkäyttölain 31 :n mukaan päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Käsillä olevassa tapauksessa arvio siitä, voidaanko hakijan esittämään vaatimukseen välittömästä täytäntöönpanosta myöntyä, ratkeaa arvioinnissa, jossa punnitaan yleisen edun vaatimia seikkoja kolmansien osapuolten oikeuksien menetyksiin tai vaarantumiseen. Merkittävää on, että päätöksen lainvoimaisuus täytäntöönpanon edellytyksenä on pääsääntö, ja tästä poikkeaminen edellyttää erityisiä perusteita. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty kantoja, joiden mukaan kysymys voi olla esimerkiksi luvan myöntämisestä johonkin toimenpiteeseen, jonka tulee tapahtua määrättynä aikana. Kirjallisuudessa on esitetty myös kanta, jonka mukaan EU-oikeuden tehokkaan toteutumisen vaatimus voi olla näiden tilanteiden arvioinnissa relevantti näkökohta. Hakija vastaa aina ensisijaisesti talousvyöhykehankkeen aikataulullisista ja taloudellisista riskeistä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa kestävä, luotettava ja huippunopea merenalainen kaapeliyhteys Suomesta Manner-Eurooppaan parantaen siten kansainvälisiä tietoliikenneyhteyksiä Euroopassa ja edistäen digitaalisen talouden kasvua. Euroopan komissio on päätöksessään C(2014)6427 todennut, että hanke on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen sekä Eurooppa 2020 -strategian (EU2020) ja siihen kuuluvan Euroopan digitaalistrategian mukainen. EU2020-strategian mukaan on myös helpotettava investointeja uusiin avoimiin ja kilpailtuihin erittäin nopeisiin internet-verkkoihin. Hakemuksen mukaan hankkeella varmistetaan hyvän ja nopean digitaalisen tiedonsiirron jatkuvuus, ja hanketta voidaan pitää tietoliikenneinfrastruktuurin perusparannuksena. Pilvi- ja muita digitaalisia palveluita tarjoavat yritykset tarvitsevat palveluidensa tuottamiseen nopeita tietoliikenneyhteyksiä ja tiloja palvelinkeskuksia varten. Hankkeen avulla varmistetaan nopeampi ja turvallisempi tietoliikenneyhteys, sekä yksityisille että viranomaisille, ja luodaan paremmat toimintamahdollisuudet, esimerkiksi pilvipalveluita ja muita digitaalisia palveluja tarjoaville yrityksille. Ny-

18 7 Sovelletut lainkohdat kyiset yhteydet eivät kykene yksin kantamaan jatkuvasti kasvavaa tietoliikennemäärää. Välillisesti merikaapelilla varmistetaan se, että Suomessa digitaalisessa ympäristössä toimivat yritykset pysyvät kilpailukykyisinä ja mahdollistetaan laajemmassa määrin muun muassa uusien palvelinasemien perustaminen. Hankkeelle ei ole myönnetty vielä vesilain mukaista rakentamislupaa ehtoineen. Valtioneuvoston suostumus itsessään ei oikeuta hakijaa ryhtymään tosiasiallisiin rakentamis- tai kaapelinlaskutoimiin talousvyöhykkeellä. Hakemuksen vesilupaprosessi on käynnissä. Valtioneuvoston suostumuksella ei ole välittömiä vaikutuksia kolmansien oikeusasemaan. Suomen talousvyöhykkeellä ei ole myöskään yksityisiä maa- tai vesialueiden omistajia. Hankkeella ei ole vaikutuksia suojelualueisiin, ja sen haitalliset vaikutukset rakennusvaiheen aikana merenpohjaan, veden laatuun, ilman laatuun, meluun, pohjaympäristöön, planktiseen ympäristöön, kaloihin ja kalakantoihin, merinisäkkäisiin ja merilintuihin, laivaliikenteeseen, sotilasalueisiin, olemassa olevaan ja suunniteltuun infrastruktuuriin, kulttuuriperintöön, matkailuun ja kalastukseen ovat hakemuksen mukaan olemattomia tai vähäisiä. Hankkeen toteuttamiseen vaikuttaa meren jäätilanne sekä rakentamisessa tarvittavan aluksen saatavuus. Mahdollisen valittajan valitus ei välittömän täytäntöönpanon johdosta kävisi hyödyttömäksi. Jos päätös kumottaisiin, hakija voisi laskumenetelmää muistuttavalla tavalla myös nostaa kaapelin takaisin ylös. Tällöin hankkeen lopullisiksi vaikutuksiksi jäisivät hakemuksen mukaan vain laskuun ja nostoon liittyvät sedimenttien vähäiset vaikutukset. Välitöntä täytäntöönpanoa koskevaa ehtoa on jo käytetty taloudellisen hyödyntämisen hankkeita koskevissa valtioneuvoston suostumuksissa. Ottaen huomioon hakijan välittömälle täytäntöönpanolle esittämät perustelut, erityisesti hankkeen merkitys Suomelle ja Euroopan unionille, ja valtioneuvoston suostumuksen tosiasialliset vaikutukset kolmansille, voidaan päätöksen välittömälle täytäntöönpanolle arvioida olevan yleistä etua koskevat riittävät perusteet. Päätös on täytäntöön pantavissa välittömästi. YK:n merioikeusyleissopimus (SopS 49 50/1996) Laki eräiden vedenalaisten johtojen suojelemisesta (145/1965) Laki Suomen talousvyöhykkeestä (1058/2004) Valtioneuvoston asetus Suomen talousvyöhykkeestä (1073/2004) Vesilaki (587/2011) Valtioneuvoston ohjesääntö (262/2003) Hallintolaki (434/2003) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Merilaki (674/1994) Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994)

19 8 Muutoksenhaku Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) Tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta päätöksen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Päätös on pantavissa täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. Jari Lindström Oikeus- ja työministeri Johanna Ylitepsa Ylitarkastaja