VALTIONEUVOSTO Päätösehdotus Liite SUOSTUMUS TUTKIMUSTOIMINNAN SUORITTAMISELLE SUOMEN TALOUSVYÖ- HYKKEELLÄ

Transkriptio

1 VALTIONEUVOSTO Päätösehdotus Liite SUOSTUMUS TUTKIMUSTOIMINNAN SUORITTAMISELLE SUOMEN TALOUSVYÖ- HYKKEELLÄ 1 Asian vireilletulo 2 Hakemus Työ- ja elinkeinoministeriö on toimivaltaisena viranomaisena vastaanottanut Baltic Connector Oy:n hakemuksen (TEM/960/ /2016) tutkimusten suorittamiseksi Suomen talousvyöhykkeellä Balticconnector-maakaasuputkihanketta varten. Hakemuksessa on kuvattu hakijan yhteystiedot, kotipaikka ja kansalaisuus, toiminnan luonne ja tarkoitus, käytettävät menetelmät ja välineet, tutkimusaika- ja vaihetiedot sekä maantieteellinen hankealue, jolla tutkimustoimintaa tultaisiin harjoittamaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on pitänyt hakemusta tiedoiltaan Suomen talousvyöhykkeestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1073/2004) 2 :n mukaisena. Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävä tutkimus edellyttää valtioneuvoston suostumusta (periaatepäätös). Kauppa- ja teollisuusministeriö ( työ- ja elinkeinoministeriö) on ollut lukien lupaviranomainen Suomen talousvyöhykkeellä tapahtuvan tutkimus- ja rakentamistoiminnan osalta. Ministeriö on talousvyöhykelainsäädännön juuri voimaan tultua myöntänyt Gasum Oy:lle luvan (19/085/2005) suorittaa tutkimuksia Suomen talousvyöhykkeellä Balticconnector-maakaasuputkihankkeeseen liittyen. Talousvyöhykelainsäädännön mukaisten tutkimuslupahakemusten käsittelyssä noudatettavaa menettelyä on vuodesta 2006 tarkennettu siten, että valtioneuvoston yleisistunto tekee päätöksen kaikissa taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävissä hankkeissa. Varsinaisissa meritieteellisissä tutkimuksissa riittää ennakkoilmoitus ministeriölle. Valtioneuvosto on antanut Gasum Oy:lle ehdollisen suostumuksensa Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan (TEM/998/ /2013) Balticconnector-hanketta varten vastaavalla tutkimusreitillä kuin vuonna 2006 annetussa päätöksessä. Suunniteltua tutkimusaluetta oli supistettu vuonna 2006 suoritettuihin tutkimuksiin verrattuna poistamalla toinen suunniteltu reittivaihtoehto. Suostumus oli voimassa asti. Baltic Connector Oy on hakenut: 1) Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) 6 :n mukaista valtioneuvoston suostumusta tutkimusten suorittamiseksi Suomen talousvyöhykkeellä ja

2 2 2) hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n mukaista välitöntä täytäntöönpanoa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Baltic Connector Oy on hakenut tutkimuslupaa jäljempänä liitteessä 2 esitetylle tutkimuskäytävälle siten, että se olisi voimassa asti. 3 Hakemuksen perusteet Balticconnector-maakaasuputki yhdistäisi Suomen ja Viron maakaasuputkiverkostot. Uusi vaihtoehtoinen maakaasun siirtoreitti parantaisi huomattavasti maakaasun saatavuutta ja toimitusvarmuutta ja siten edistäisi energiatoimitusten luotettavuutta erilaisissa olosuhteissa Suomessa ja Baltian maissa. Hanke on osa Euroopan unionin Euroopan laajuista energiaverkosto-ohjelmaa (TEN-E). TEN-E -ohjelman tavoite on varmistaa tehokas energian sisämarkkinoiden toiminta sekä energiatoimitusten varmuus ja monipuolisuus. Balticconnector on hakemuksen mukaan luokiteltu Euroopan unionissa ensisijaiseksi hankkeeksi, ja Euroopan unioni on sen johdosta myöntänyt sille taloudellista tukea. Hankkeeseen on viitattu Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (N:o 1364/2006/EY (TEN-E -päätös)) liitteessä III (Liitteessä II esitettyjen perusteiden mukaisesti määritetyt yhteistä etua koskevat hankkeet ja niiden eritelmät) kohdassa 9.5 (Kaasunsiirtokapasiteetin (kaasunjakeluverkostot) lisääminen; Suomen ja Viron välinen kaasuputki). Balticconnecor-maakaasuputkihankkeesta vastaa Suomessa Baltic Connector Oy. Balticconnector-maakaasuputkihanke muodostuu merenalaisesta putkilinjasta Suomen Inkoosta Viron Paldiskiin sekä kompressoriasemista Suomessa ja Virossa. Balticconnectormaakaasuputken suunniteltu vuotuinen kaasunsiirtokapasiteetti tulisi olemaan noin kaksi miljardia kuutiometriä. Alustavien suunnitelmien mukaan merenalaisen putkilinjan koko olisi DN 500 (eli 500 millimetriä). Tutkimusalue vastaa Gasum Oy:lle vuonna 2013 myönnetyn tutkimusluvan (TEM/998/ /2013) mukaista tutkimusaluetta. Balticconnector-hankkeessa on aikaisemmin tutkittu Inkoon saaristossa kahta vaihtoehtoista reittiä Stora Fagerön länsi- ja itäpuolelta. Kyseisiä reittejä koskien on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), joka päättyi Suomessa yhteysviranomaisen lausuntoon vuonna YVA-menettelyn jälkeen hankkeen yleissuunnittelua on jatkettu Stora Fagerön länsipuoleisella reitillä. Jatkosuunnittelussa putken reittiä on edelleen optimoitu, minkä vuoksi suunnitellulla reitillä on tarpeen tehdä uusia merenalaisia tutkimuksia kattamaan optimoidun putkireitin alue riittävästi. Tutkimusalue kattaa Suomen talousvyöhykkeellä korkeintaan noin 1500 metriä leveän alueen tutkimuslinjan molemmin puolin. Suunnitellun merenalaisen putkilinjan pituus on noin 81 kilometriä. Putkilinja rantautuisi Fjusön niemeen, joka sijaitsee noin kaksi kilometriä Inkoon satamasta itään. Putkilinja rantautuisi Viron Paldiskissa Pakrin niemen koillis-/itärannalle. Putkilinja tulisi sijoittumaan Suomenlahdella Suomen ja Viron talousvyöhykkeille ja aluevesille. Tutkimusten tarkoituksena on löytää teknisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti parhaimmat ratkaisut maakaasuputken sijoittamiseksi. Tutkimukset on tarkoitus aloittaa kesällä 2016, ja niitä jatkettaisiin tarvittaessa vuoden 2017 loppuun saakka. Aikataulu täsmentyy ennen tutkimusten aloittamista. Tutkimusmenetelmiin sisältyy seuraavia tutkimustöitä: - akustinen tutkimus tunnistamattomien objektien havaitsemiseksi,

3 3 4 Asian valmistelu - vuontiheystutkimukset tutkimusalueella mahdollisesti sijaitsevien miinojen ja muiden esineiden tunnistamiseksi, - ROV-tutkimukset merenpohjasta tunnistettujen objektien kuvaamiseksi ja tutkimiseksi, - kallioperänäytteet kairaamalla, sekä - maaperänäytteet kairaamalla. Baltic Connector Oy on ilmoittanut suorittavansa tutkimukset merioikeusyleissopimuksen, meriteiden sääntöjen, Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain sekä talousvyöhykkeellä noudatettavan muun lainsäädännön mukaisesti sekä noudattavansa asetettuja ehtoja ja määräyksiä. Siltä osin kuin tutkimustoiminta ulottuu Suomen aluevesille, merenpohjan tutkimiseen ja kartoittamiseen tehdään ilmoitus tai haetaan aluevalvontalain (755/2000) mukainen lupa puolustusvoimien Pääesikunnalta. Tutkimusalus tai -alukset noudattavat aluevalvontalain mukaisia Suomen maahantulomääräyksiä. Tutkimuksista ilmoitetaan normaalin ilmoituskäytännön mukaisesti Helsingin VTS-keskukseen alusliikennepalvelulain (623/2005) mukaisten tehtävien hoitamiseksi VTS- ja GOFREP - valvonta-alueilla. Hakija ilmoittaa tarvittaessa viranomaisille ennen tutkimusten aloittamista tarkempia tietoja tutkimusaluksista, aikataulusta, tutkimusvälineistä ja tutkimusten suorittamisesta. Tutkimusaikataulut ilmoitetaan tarkemmin Rajavartiolaitoksen Suomenlahden merivartiostolle ja päätöksessä määrätyille muille viranomaisille. Tutkimuksissa ei käytetä vieraan valtion valtionaluksia. Tutkimustulokset ja niiden tulkinnat ovat tutkimusaluksessa Rajavartiolaitoksen ja muiden toimivaltaisten viranomaisten nähtävillä mahdollisissa tarkastuksissa ja toimitetaan pyydettäessä tutkimusten valmistuttua viranomaisille. Hakija on pyytänyt, että päätös määrätään välittömästi täytäntöönpantavaksi hallintolainkäyttölain 31 :n nojalla. Valitus estäisi hakemuksen mukaan tutkimusten suorittamisen suunnitellussa aikataulussa vuonna 2016, joten päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti. Kaasuputken rakentaminen on sekä Suomelle ja Virolle että Euroopan unionille energiaturvallisuuskysymys. Tutkimusten viivästyminen lykkäisi rakentamista ainakin yhdellä vuodella. Päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voi lykätä. Tutkimusten lainmukaisuudesta ei objektiivisesti arvioiden ole hakijan mukaan epäilystä. Työ- ja elinkeinoministeriö on kirjeellään pyytänyt hakemuksen johdosta mennessä lausuntoa maa- ja metsätalousministeriöltä, puolustusministeriöltä, sisäministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Geologian tutkimuskeskus GTK:lta, Huoltovarmuuskeskukselta, Energiavirastolta, Liikennevirastolta, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta, Pääesikunnalta, Rajavartiolaitokselta, Suomen ympäristökeskus SYKE:ltä sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lisäksi ministeriö on varannut Fingrid Oyj:lle, Nord Stream AG:lle, Nord Stream 2 AG:lle, ZAO Perspective Technologies Agencylle sekä C-Lion 1 Oy:lle, joilla on Suomen talousvyöhykkeellä voimassa olevat valtioneuvoston myöntämät taloudellisen hyödyntämisen tai tutkimusluvat, mahdollisuuden lausua asiassa. Lausunnon ovat toimittaneet puolustusministeriö, ulkoasiainministeriö, ympäristöministeriö, Huoltovarmuuskeskus, Liikennevirasto, Rajavartiolaitos, SYKE, Nord Stream AG ja Nord Stream 2 AG. Sisäministeriö on ilmoittanut, ettei sen muilla osastoilla ole lausuttavaa. GTK on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa.

4 4 Puolustusministeriö on todennut lausunnossaan, ettei se näe estettä lupahakemuksessa mainittujen tutkimusten suorittamiselle Suomenlahdella Suomen talousvyöhykkeellä, sekä muistuttanut, että tutkimuksissa on otettava huomioon aluevalvontalain 5 ja 12 :ien säännökset. Ulkoasiainministeriö on katsonut lausunnossaan, ettei kysymys ole meritieteellisestä tutkimustoiminnasta ja että tutkimuslupahakemus tulee saattaa talousvyöhykelain 6 :n mukaisesti valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi. Ulkoasiainministeriö on todennut, ettei se näe estettä valtioneuvoston suostumuksen antamiselle. Ulkoasiainministeriö on viitannut lausunnossaan merioikeusyleissopimuksen 79(5) artiklaan, jonka mukaisesti laskettaessa merenalaisia kaapeleita tai putkistoja tulee asianmukaisesti huomioida jo paikoillaan olevat kaapelit ja putkistot. Ulkoasiainministeriö on kiinnittänyt huomiota myös merioikeusyleissopimuksen 58(2) ja artikloihin sekä eräiden vedenalaisten johtojen suojelemisesta annettuun lakiin (145/1965, muutettu laeilla 597/1995 ja 1071/2004), jonka 3 :n mukaan vedenalaista kaapelia tai putkea laskettaessa, rakennettaessa tai kuntoon pantaessa toiselle kaapelille tai putkelle aiheutuva vahinko on korvattava. Ympäristöministeriö on lausunnossaan todennut, ettei se näe estettä tutkimuksille. Huoltovarmuuskeskus on puoltanut tutkimusluvan myöntämistä. Liikennevirasto on lausunnossaan pyytänyt lisäämään mahdolliseen tutkimuslupaan velvoitteen toimittaa ennen töiden aloitusta ja työn aikana seuraavat tiedot: Ennen töiden aloitusta (kuusi viikkoa ennen tai mahdollisimman pian) Liikenneviraston merikartoitukseen tulee toimittaa: - koko tutkimuslinjan sijaintitiedot (kaasuputken alustava suunniteltu sijainti välillä Inkoo Paldiski) sekä pohjatutkimuspisteiden sijaintitiedot numeerisena tunnetussa GISformaatissa (koordinaattijärjestelmä ilmoitettuna), - töiden tarkempi suunniteltu aikataulu, - töihin osallistuvien alusten nimet, kutsutunnukset (call sign), pyydetyt turvaetäisyydet työaluksiin, päivystämät VHF-kanavat, sekä - yhteyshenkilön tiedot (nimi, puhelinnumero, sähköposti). Tietojen muuttuessa muuttunut tieto tulee toimittaa viiveettä merikartoitukseen. Töiden aikana alusten työskennellessä vilkkaasti liikennöidyllä merialueella, väylien läheisyydessä tai liikennejakovyöhykkeiden välisellä alueella, alusten tulee antaa raportit, joista ilmenevät meneillään olevat työt ja sijainti sekä kuvaus tulevista töistä aikatauluineen, päivittäin. Päiväraportit tulee toimittaa Turku Radioon, asianomaiseen VTS-keskukseen ja GOFREP:lle. Lisäksi Liikennevirasto on pyytänyt mahdollisessa tutkimuslupapäätöksessä ilmoittamaan, että aluksen saapuessa Suomeen aluksen tulee osallistua alusliikennepalveluun siten kuin alusliikennepalvelulaissa säädetään. Tutkimuksen aikana on noudatettava kansainvälisiä meriteiden sääntöjä International Regulations for Preventing Collisions at Sea 1972 (COLREG). Rajavartiolaitoksella ei ole ollut huomautettavaa hakemukseen. Rajavartiolaitos on lausunnossaan todennut, että tutkimuksen suorittajan tulee sopia lakisääteisten tehtävien hoitamiseen liittyvistä yksityiskohdista erikseen Suomenlahden merivartioston kanssa. Sovittavia asioita ovat ainakin projektiin liittyvien alusten turvallisuussuunnitelmat, mahdolliset miehistöjen vaihdot, aloitus-, lopetus- ja päivittäisraportointi, sekä löydösten käsittely. Suomen ympäristökeskus SYKE on todennut lausunnossaan, että tutkimustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida muu alueella tapahtuva elinkeino- ja vapaa-ajantoimintoihin

5 5 5 Lainsäädäntö liittyvä meriliikenne ja sen turvallisuus. Tutkimustoiminnassa tulee huomioida näytteenottopisteen (LL9) sijainti ja pyrkiä välttämään sen välittömässä läheisyydessä toimimista. Nord Stream AG on lausunnossaan todennut, että yhtiön kaksi maakaasuputkea kulkevat tutkimusalueen poikki ja niiden tarkat sijaintitiedot annetaan pyynnöstä. Lausunnon mukaan tutkimusalueelta voi löytyä sotatarvikkeita, joten näytteenottoa ei tulisi tehdä alle 500 metrin päässä maakaasuputkista ilman etukäteistä suostumusta. Nord Stream AG pyytää huomioimaan tutkimusalueella olevan tutkimusaseman (SED 4) ja kertomaan sen lähellä tehdyistä tutkimuksista. Nord Stream 2 AG on lausunnossaan halunnut tuoda Baltic Connector Oy:n tietoon Nord Stream 2 AG -hankkeen suunnitellun aikataulun ja suunnitellut tulevat tutkimukset Suomen talousvyöhykkeellä. Nord Stream 2 AG pitää yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa suunnitelluista tutkimusaikatauluista hyödyllisenä sekä pitää suotavana, että yhtiöt tekevät sopimuksen tulevan risteyskohdan huomioimisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö on kirjeellään varannut Baltic Connector Oy:lle tilaisuuden lausua hakemuksesta saatujen lausuntojen johdosta. Baltic Connector Oy on todennut lausunnossaan , ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta annettuihin lausuntoihin. YK:n merioikeusyleissopimus Suomi on ratifioinut YK:n merioikeusyleissopimuksen (SopS 49-50/1996), joka on saatettu voimaan blankettilailla (524/1996, SopS 49/1996) ja -asetuksella (525/1996, SopS 50/1996). Merioikeusyleissopimuksen 57 artikla määrittelee talousvyöhykkeen enintään 200 meripeninkulman levyiseksi mitattuna niistä perusviivoista, joista aluemeren leveys mitataan. Talousvyöhykkeen rajat sellaisten valtioiden välillä, joiden rannikot sijaitsevat vastakkain tai vierekkäin, määritetään sopimuksella (74 artikla). Suomen talousvyöhyke ei ole Suomen valtion aluetta, vaan kansainvälistä merialuetta, jonka osalta merioikeusyleissopimus määrittelee Suomen ja muiden valtioiden oikeudet. Suomi käyttää talousvyöhykkeellään rantavaltiolle kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvaa toimivaltaa. Yleissopimuksen 56 artiklan mukaan rantavaltiolla on talousvyöhykkeellään täysivaltaiset oikeudet muun muassa merenpohjan yläpuolisten vesien ja merenpohjan ja sen sisustan elollisten ja elottomien luonnonvarojen tutkimiseen, hyödyntämiseen, säilyttämiseen ja hoitamiseen sekä muuhun toimintaan, jonka tarkoituksena on vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen ja tutkiminen. Suomella on talousvyöhykkeellään myös merioikeusyleissopimuksen mukainen lainkäyttövalta muun muassa meriympäristön suojelun ja säilyttämisen osalta. Saman yleissopimuksen 58 artiklan mukaan kaikilla sekä ranta- että sisämaavaltioilla on talousvyöhykkeellä merenkulun ja ylilennon vapaudet, vapaus laskea merenalaisia kaapeleita ja putkistoja sekä vapaus kaikkeen muuhun näihin vapauksiin liittyvään kansainvälisessä oikeudessa hyväksyttyyn meren käyttöön, joka esimerkiksi koskee alusten, ilma-alusten, merenalaisten kaapeleiden ja putkistojen toimintaa, ja joka on sopusoinnussa tämän yleissopimuksen määräysten kanssa. Yleissopimuksen 58 artiklan 3 kappaleen mukaan valtioiden tulee ottaa asianmukaisesti huomioon rantavaltioiden oikeudet ja velvollisuudet sekä noudattaa niitä lakeja ja määräyksiä, jotka rantavaltio on hyväksynyt sopimuksen säännösten mukaisesti sekä muita kansainvälisen oikeuden sääntöjä sikäli, kun ne eivät ole ristiriidassa sopimuksen talousvyöhykettä koskevan osan kanssa. Kaikilla valtioilla on velvollisuus suojella ja säilyttää meriympäristöä yleissopimuksen 192 artiklan mukaan.

6 6 Laki Suomen talousvyöhykkeestä Rantavaltiolle kuuluvien talousvyöhykeoikeuksien käyttämisestä säädetään laissa Suomen talousvyöhykkeestä. Talousvyöhykelain mukainen tutkimuslupa edeltää varsinaista rakentamislupaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on toimivaltainen viranomainen talousvyöhykelain alaisessa rakentamisluvassa. Valtioneuvoston tutkimuslupaa koskeva päätös on periaateluonteinen. Myös Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa tehdään ero meritieteellisen tutkimuksen ja talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävän tutkimuksen välillä. Lain 6 :n mukaan valtioneuvosto voi antaa hakemuksesta suostumuksensa hyödyntää talousvyöhykkeellä olevan merenpohjan ja sen sisustan luonnonvaroja ja tehdä tällaiseen hyödyntämiseen tähtäävää tutkimusta tai suorittaa talousvyöhykkeellä muuta toimintaa, jonka tarkoituksena on vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen. Lain perusteluiden (HE 53/2004 vp) mukaan meritieteellisellä tutkimuksella ymmärrettäisiin sellaista mereen kohdistuvaa tutkimustoimintaa, jolla pyritään meriympäristöä, sen muutoksia sekä meren, jään ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta koskevan tiedon lisäämiseen. Sillä ei esityksen mukaan tarkoitettaisi esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämistä tai siihen tähtäävää tutkimusta. Esityksen perustelujen mukaan meritieteellisestä tutkimuksesta ei myöskään olisi kysymys silloin, kun tutkimushanke vaikuttaa suoraan elollisten tai elottomien luonnonvarojen hyödyntämiseen tai siihen tähtäävään tutkimukseen esimerkiksi siten, että tutkimushankkeen tulokset ovat merkityksellisiä elollisten tai elottomien luonnonvarojen hyödyntämisen tai siihen tähtäävän tutkimuksen kannalta. Edelleen lain perustelujen mukaan meritieteelliseksi tutkimukseksi ei myöskään katsottaisi tutkimushanketta, joka sisältää merenpohjan porausta, räjähteiden käyttöä, haitallisten aineiden päästämistä meriympäristöön tai saman lain 7 :ssä tarkoitettujen tekosaarten, laitteiden tai rakennelmien käyttöä. Perustelujen mukaan edellä kuvatun kaltaisiin hankkeisiin sovellettaisiin lain 6 tai 7 :n säännöksiä, jotka edellyttävät hankkeelta valtioneuvoston suostumusta. Talousvyöhykelain perustelujen mukaan talousvyöhykelain 6 :n mukaiset lupa-asiat voitaisiin ratkaista ministeriössä, kun kysymys on meritieteellisestä tutkimuksesta. Kun kysymyksessä on talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävä tutkimus, asia ratkaistaisiin valtioneuvoston yleisistunnossa työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä. Vesilaki sekä kansallista ja kansainvälistä ympäristövaikutusten arviointia koskevat säännökset Aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomaistaho vesilain (587/2011) mukaisessa yksityiskohtaisessa toimenpideluvassa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 a :n mukaan lakia sovelletaan Suomen talousvyöhykkeellä. Lain 4 :n 2 momentissa säädetään YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa. Ympäristöministeriön antaman päätöksen mukaan Balticconnector-hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kansallinen YVAmenettely on päättynyt yhteysviranomaisen lausuntoon Hankkeeseen sovelletaan Espoon sopimusta (Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimus, SopS 67/1997) sekä Suomen ja Viron välistä valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehtyä sopimusta (SopS 51/2002), joihin liittyvät neuvottelut Viron ja Venäjän kanssa ovat päättyneet Välitöntä täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntö Hallintolainkäyttölain 31 :n 2 momentin mukaan hallintopäätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään, tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei voida yleisen edun vuoksi lykätä.

7 7 Säännöksessä kuvattu tilanne on poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan päätös ei ole täytäntöönpanokelpoinen ennen kuin sillä on lainvoima. Momentissa kuvattua kahta viimeistä edellytystä voi olla vaikea täysin erottaa toisistaan itsenäisiksi kohdikseen. Ensin mainittu peruste koskee lähinnä päätöstä, joka menettäisi merkityksensä, jos sitä ei panna heti täytäntöön. Jälkimmäisessä ratkaisevaa on yleinen etu. Yleinen etu on käsitteenä hallintoviranomaiselle harkintavaltaa antava yleislauseke. Peruste, että päätös voidaan panna heti täytäntöön päätöksen luonteen sitä vaatiessa, ottaa huomioon myös yksityiset intressit. 6 Valtioneuvoston ratkaisu 6.1 Suostumus (periaatepäätös) Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan 6.2 Ehdot Valtioneuvosto antaa Baltic Connector Oy:lle ehdollisen suostumuksensa Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan hakemuksessa (TEM/960/ /2016; ) kuvatulla tavalla. Luvan saajan tai tämän sijaan tulevan seuraajan on noudatettava kohdassa 6.2 määrättyjä ehtoja. Valtioneuvoston suostumus on voimassa tämän päätöksen antamisesta lukien asti. Tämä päätös on täytäntöön pantavissa muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. 1. Tutkimushanke on toteutettava varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ottaen erityisesti huomioon Itämeren herkkyys ja haavoittuvuus sekä meri- ja ympäristöturvallisuuden asettamat vaatimukset, ja luvan saajan on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi; 2. Tutkimushanke on toteutettava ottaen huomioon Suomen talousvyöhykkeellä jo olemassa olevat taloudellisen hyödyntämisen ja meritieteellisen tutkimuksen hankkeet ja näiden omistajien hankkeisiin liittyvät oikeudet; 3. Luvan saajan on otettava huomioon, että mahdollinen tuleva taloudellisen hyödyntämisen hanke tulee toteuttaa siten, että se ei estä mahdollisia myöhempiä Suomen talousvyöhykkeen taloudellisen hyödyntämisen tai meritieteellisen tutkimuksen hankkeita; 4. Luvan saajan on tutkimuksissa pyrittävä löytämään sellainen teknisesti ja ympäristöllisesti tarkoituksenmukainen reittivaihtoehto, että mahdollinen myöhempi Suomen talousvyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen tai meritieteellinen tutkimus mahdollisimman vähäisessä määrin vaikeutuu; 5. Luvan saajan on sovittava meri- ja rajatuvallisuuden ylläpitoon liittyvien lakisääteisten tehtävien hoitamisesta etukäteen Suomenlahden merivartioston kanssa. Näitä sovittavia asioita ovat ainakin: projektiin liittyvien alusten turvallisuussuunnitelmat, mahdolliset miehistöjen vaihdot, aloitus-, lopetus- ja päivittäisraportointi sekä löydösten käsittely. Suomen viranomaisten edustajilla tulee olla pyynnöstään mahdollisuus tutkimusaluksille pääsyyn; 6. Luvan saajan on toimitettava Liikenneviraston lausunnossa edellytetyt tiedot ja raportit lausunnossa edellytetyllä tavalla; 7. Tutkimusaluksen saapuessa Suomeen aluksen tulee osallistua alusliikennepalveluun siten kuin alusliikennepalvelulaissa (623/2005) säädetään;

8 8 6.3 Perustelut Suostumus Hakija Tutkimustoiminta 8. Luvan saajan on noudatettava kansainvälisiä meriteiden sääntöjä International Regulations for Preventing Collisions at Sea 1972 (COLREG); 9. Luvan saajan on noudatettava Suomen maahantulomääräyksiä, jos hankkeeseen liittyvä toiminta ulottuisi Suomen aluevesille. Erityisesti tulee ottaa huomioon, että valtion aluksiksi luokiteltavat alukset tarvitsevat Suomen Pääesikunnan myöntämän alusluvan Suomen aluevesille tuloon; 10. Luvan saajan on ilmoitettava tämän luvan mukaisten tutkimustöiden valmistumisesta Suomen talousvyöhykkeellä välittömästi kirjallisesti työ- ja elinkeinoministeriölle. Lisäksi luvan nojalla syntynyt tutkimus- ja havaintoaineisto on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriön käyttöön välittömästi tulosten valmistuttua; 11. Valtioneuvoston suostumus ei sisällä oikeutta muihin kuin hakemuksessa kuvattuihin tutkimustoimenpiteisiin Suomen talousvyöhykkeellä; 12. Lisäksi luvan saajan on noudatettava mitä muualla lainsäädännössä tai kansainvälisissä sopimuksissa säädetään tai määrätään. Hakemuksessa on kuvattu riittäväksi katsottavalla tavalla hakijan yhteystiedot, kotipaikka ja kansalaisuus, tutkimustoiminnan luonne ja tarkoitus, käytettävät menetelmät ja välineet, tutkimusaika- ja vaihetiedot sekä maantieteellinen hankealue, jolla tutkimustoimintaa tultaisiin harjoittamaan. Suostumuksen oikeudellinen perusta on Suomen talousvyöhykelainsäädännössä ja kansainvälisessä merioikeusyleissopimuksessa. Hakija on Baltic Connector Oy. Baltic Connector Oy on Suomen valtion kokonaisuudessaan omistama yhtiö, joka perustettiin vuonna 2015 toteuttamaan Suomen osuutta Suomen ja Viron välille suunnitellusta kaasuputkihankkeesta. Nyt myönnetty suostumus koskee hakijan hakemustietojen mukaista tutkimustoimintaa Suomen talousvyöhykkeellä ja yksinomaan sitä. Hakemuksen kohteena olevien tutkimusten tarkoituksena on löytää teknisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti parhaimmat ratkaisut kaasuputken sijoittamiseksi. Gasum Oy:lle on vuosina 2006 ja 2013 annettu vastaava suostumus tutkimusten suorittamiselle Suomen talousvyöhykkeellä. Aiempien tutkimuslupien nojalla on tutkittu Inkoon saaristossa kahta vaihtoehtoista reittiä Stora Fagerön länsi- ja itäpuolelta. Kyseisiä reittejä koskien on toteutettu YVA-menettely, joka päättyi Suomessa yhteysviranomaisen lausuntoon vuonna YVAmenettelyn jälkeen hankkeen yleissuunnittelua on jatkettu Stora Fagerön länsipuoleisella reitillä. Jatkosuunnittelussa putken reittiä on edelleen optimoitu. Putken suunnitellulla reitillä on tarve tehdä uusia merenalaisia tutkimuksia kattamaan optimoidun putkireitin alue riittävästi. Hakemuksen liitteineen katsotaan antavan riittävän kuvan itse tutkimustoiminnasta.

9 9 Tutkimusalue Tutkimusalue ilmenee liitteenä 2 olevasta kartasta. Tutkimusalue vastaa Gasum Oy:lle vuonna 2013 myönnetyn tutkimusluvan mukaista tutkimusaluetta. Tutkimusalue kattaa Suomen talousvyöhykkeellä korkeintaan noin 1500 metriä leveän alueen tutkimuslinjan molemmin puolin. Tutkimusalue sijaitsee Suomen talousvyöhykkeellä, joka on kansainvälistä merialuetta. Eri mailla ja toimijoilla on lähtökohtaisesti oikeus laskea talousvyöhykealueelle muun muassa kaapeleita ja putkia, mutta myös oikeus vapaaseen merenkulkuun ja ylilentoihin. Tätä mahdollisuutta on käytetty hyväksi Suomenlahdella suomalaisten ja muidenkin yhteisöjen toimesta. Kaikilla valtioilla on velvollisuus suojella ja säilyttää meriympäristöä. Ehdollisuus Saatujen lausuntojen ja muiden edellä mainittujen seikkojen perusteella ei voida katsoa olevan estettä myöntää haettua valtioneuvoston suostumusta ehdollisena siten, että se on voimassa asti. Valtioneuvosto korostaa kuitenkin, että Itämeren herkkyys ja haavoittuvuus, meri- ja ympäristöturvallisuuden asettamat vaatimukset sekä olemassa olevat muut hankkeet oikeuksineen on otettava kaikessa tutkimushankkeen toiminnassa huomioon, ja että luvan saajan on noudatettava yleistä varovaisuusperiaatetta toimissaan vahinkojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Valtioneuvosto edellyttää, että luvan saaja ottaa jo tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioon merenkulun turvallisuutta, ympäristöturvallisuutta sekä Suomen talousvyöhykkeen käytön suunnitelmallisuutta koskevat näkökohdat. Luvan saajan tulee tutkimussuunnitelmia laatiessaan ja tutkimusten suorittamisessa ottaa huomioon Suomen talousvyöhykealueen riittävyys ottaen huomioon kaikki kyseeseen tuleva merenpohjaa tai merialuetta hyödyntävä toiminta sekä kansainvälisesti hyväksytyt järjestelyt meriliikenteen ohjaamiseksi alueella. Luvan saajan on tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa otettava huomioon, että mahdollinen rakentamishanke tulee toteuttaa siten, että se ei estä mahdollisia myöhempiä Suomen talousvyöhykkeen taloudellisen hyödyntämisen tai meritieteellisen tutkimuksen hankkeita. Samalla tulee pyrkiä löytämään sellainen reittivaihtoehto, että mahdollinen myöhempi Suomen talousvyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen tai meritieteellinen tutkimus mahdollisimman vähäisessä määrin vaikeutuu. Tutkittavien käytävien suunnittelussa tulee ottaa huomioon teknisen toteuttamisen vaatimusten lisäksi myös ympäristönäkökohdat, erityisesti sedimentti- ja merenalaisen luonnon suojeluarvot. Erityistä huomiota tutkimuksessa tulee kiinnittää alueisiin, joilla sijaitsee meritieteellisiä havaintoasemia ja joilla luonnon monimuotoisuutta ei ole kartoitettu. Luvan saajan on sovittava meri- ja rajatuvallisuuden ylläpitoon liittyvien lakisääteisten tehtävien hoitamisesta etukäteen Suomenlahden merivartioston kanssa sekä tehtävä Liikenneviraston lausunnossa edellytetyt ilmoitukset. Luvan nojalla syntynyt tutkimus- ja havaintoaineisto on tarkoituksenmukaista saattaa muidenkin viranomaisten tietoon. Hakija on ilmoittanut hakevansa erikseen aluevalvontalain mukaista lupaa Suomen aluevesillä suoritettavia tutkimuksia varten Välitön täytäntöönpano Hakija on pyytänyt, että päätös määrätään välittömästi täytäntöönpantavaksi hallintolainkäyttölain 31 :n nojalla.

10 10 7 Sovelletut lainkohdat Valtioneuvosto katsoo, että päätöksen välitöntä täytäntöönpanoa on perusteltua arvioida samalla tavalla kuin vuonna 2013 annetun suostumuksen yhteydessä. Arvio siitä, voidaanko hakijan esittämään vaatimukseen välittömästä täytäntöönpanosta myöntyä, ratkeaa arvioinnissa, jossa punnitaan yleisen edun vaatimia seikkoja kolmansien osapuolten oikeuksien menetyksiin tai vaarantumiseen. Merkittävää on, että päätöksen lainvoimaisuus täytäntöönpanon edellytyksenä on pääsääntö, ja tästä poikkeaminen edellyttää erityisiä perusteita. Hakija vastaa aina ensisijaisesti talousvyöhykehankkeen aikataulullisista ja taloudellisista riskeistä. Keskeistä asiassa on arvioida yleistä etua suhteessa yksityiseen etuun. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty kantoja, joiden mukaan kysymys voi olla esimerkiksi luvan myöntämisestä johonkin toimenpiteeseen, jonka tulee tapahtua määrättynä aikana. Kirjallisuudessa on esitetty myös kanta, jonka mukaan Euroopan unionin oikeuden tehokkaan toteutumisen vaatimus voi olla näiden tilanteiden arvioinnissa relevantti näkökohta. Ottaen huomioon edellä mainittua säännöstä koskeva lainvalmisteluaineisto sekä oikeuskirjallisuus, on olennaista ratkaista, onko olemassa sellaisia seikkoja, joiden valossa täytäntöönpanoa ei voitaisi yleisen edun vuoksi lykätä. Tutkimukset on tehtävä tiettynä ajanjaksona sääolosuhteiden ja paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi. Valitus estäisi hakemuksen mukaan tutkimusten suorittamisen suunnitellussa aikataulussa vuonna 2016, ja tutkimusten viivästyminen lykkäisi rakentamista ainakin yhdellä vuodella. Kaasuputken rakentaminen on hakemuksen mukaan sekä Suomelle ja Virolle että Euroopan unionille energiaturvallisuuskysymys. Hanke on osa Euroopan unionin Euroopan laajuista energiaverkosto-ohjelmaa (TEN-E). Hankkeen TEN-E -statusta ei yksistään voida pitää sellaisena seikkana, että se täyttäisi yleisen edun kriteerit hallintolainkäyttölain 31 :n tarkoittamassa merkityksessä. Asiassa ei ole muita asianosaisia hakijan lisäksi. Suomen talousvyöhykkeellä ei ole myöskään yksityisiä maa- tai vesialueiden omistajia. Nyt annettavan luvan johdosta hakijalla on oikeus suorittaa tutkimuksia Suomen talousvyöhykkeellä. Vaikka lupa sisältääkin oikeuden merenpohjaan kajoamiseen näytteidenottamistarkoituksessa, näillä toimilla ei kuitenkaan muuteta luvan kohteena olevan alueen tilaa siinä määrin, että mahdollisen valittajan valitus kävisi hyödyttömäksi välittömän täytäntöönpanon johdosta. Tutkimustuloksia voidaan julkisina tietona käyttää yleisesti hyödyksi, ja tietoja voidaan hyödyntää vedenalaisen rakentamisen suunnittelussa sekä muissakin yhteyksissä. Välitöntä täytäntöönpanoa koskeva ehtoa on käytetty taloudellisen hyödyntämisen hankkeita koskevissa valtioneuvoston suostumuksissa. Samaa hanketta varten on jo vuosina 2006 ja 2013 myönnetty tutkimusluvat. Niiden nojalla suoritetut tutkimukset eivät ole aiheuttaneet välittömän täytäntöönpanon arvioinnin kannalta olennaisia häiriöitä talousvyöhykkeen ympäristölle eivätkä talousvyöhykkeellä tapahtuvalle kalastukselle, laivaliikenteelle tai muulle toiminnalle. Valtioneuvosto katsoo, ettei päätöksen välittömälle täytäntöönpanolle ole estettä. Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Hallintolaki (434/2003) Laki Suomen talousvyöhykkeestä (1058/2004) Valtioneuvoston asetus Suomen talousvyöhykkeestä (1073/2004) Valtioneuvoston ohjesääntö (262/2003) YK:n merioikeusyleissopimus (SopS 49-50/1996) Muut tekstissä mainitut säädökset

11 11 8 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta päätöksen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Olli Rehn Elinkeinoministeri Johanna Ylitepsa Hallitussihteeri