Euroopan komission ehdotus: vuosia 2014 2020 koskeva monivuotinen rahoituskehys EUROOPAN KOMISSIO 1
Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*): 00 800 6 7 8 9 10 11 (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 -alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Tämä julkaisu sisältää perustiedot komission 29.6.2011 antamasta ehdotuksesta vuosien 2014 2020 monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Sen ensimmäinen painos ilmestyi marraskuussa 2011. Tämä päivitetty versio sisältää muutokset, joita komissio esitti 6.6.2012 (COM(2012) 388 final). Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2011 ISBN 978-92-79-21289-5 doi:10.2761/76974 Euroopan unioni, 2011 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium Using environmental print technology
Euroopan komission ehdotus: vuosia 2014 2020 koskeva monivuotinen rahoituskehys Opas monivuotiseen rahoituskehykseen Monivuotinen rahoituskehys ei ole seitsemän vuotta kattava EU:n talousarvio. Sen sijaan se on mekanismi, jonka avulla varmistetaan, että EU:n menot ovat ennakoitavissa ja että niihin sovelletaan tiukkaa budjettikuria. Rahoituskehyksessä asetetaan enimmäismäärät unionin talousarvion kaikille keskeisille menoluokille eli otsakkeille. Se muodostaa puitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston eli EU:n budjettivallan käyttäjien on noudatettava sopiessaan vuosittain seuraavan vuoden talousarviosta. Todellisuudessa vuotuinen talousarvio jää aina monivuotisessa rahoituskehyksessä asetettua enimmäismäärää pienemmäksi. Monivuotisessa rahoituskehyksessä määritellään käytännössä tulevien vuosien poliittiset painopisteet, joten se muodostaa unionille sekä poliittiset että taloudelliset puitteet (millä aloilla ja missä määrin EU:n olisi tulevaisuudessa tehtävä investointeja?). Komissio aikoo esittää ennen vuoden 2011 loppua useita politiikanaloja (koheesio, maatalous, tutkimus ja innovointi, koulutus jne.) koskevia yksityiskohtaisia ehdotuksia seuraavaa kautta varten. Nykyinen monivuotinen rahoituskehys tuli voimaan vuonna 2007, ja se päättyy vuonna 2013. Rahoituskehysten 2007 2013 ja 2014 2020 välinen vertailu (luvut vuoden 2011 hintoina) luvut vuoden 2011 hintoina Maksusitoumusmäärärahat 2007-2013 2013 2014-2020 miljardia euroa 993.6 146,6 1033,0 osuus suhteessa BKTL:oon 1.12% 1,15% 1,08% Maksumäärärahat miljardia euroa 942.8 138,3 988,0 osuus suhteessa BKTL:oon 1.06% 1,08% 1,03% 3
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 2 LUKU MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS 312 artikla 1. Monivuotisella rahoituskehyksellä pyritään takaamaan, että unionin menot kehittyvät hallitusti sen käytettävissä olevien omien varojen rajoissa. Monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan vähintään viiden vuoden jaksolle. Unionin vuotuinen talousarvio laaditaan monivuotista rahoituskehystä noudattaen. 2. Neuvosto antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksen, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän. Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti tehdä päätöksen, jonka mukaan neuvosto voi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua asetusta antaessaan tehdä ratkaisunsa määräenemmistöllä. 3. Rahoituskehyksessä vahvistetaan vuotuiset enimmäismäärät maksusitoumusmäärärahoille menoluokittain ja vuotuinen enimmäismäärä maksumäärärahoille. Menoluokkien lukumäärä on rajoitettu, ja ne vastaavat unionin keskeisiä toiminta-aloja. Rahoituskehyksessä määrätään kaikista muistakin toimenpiteistä, jotka ovat hyödyksi vuotuisen talousarviomenettelyn moitteettomalle toteuttamiselle. 4. Jos uuden rahoituskehyksen vahvistavaa neuvoston asetusta ei ole annettu edellisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä, jatketaan päättyneen rahoituskehyksen viimeistä vuotta koskevien enimmäismäärien ja muiden toimenpiteiden voimassaoloa, kunnes säädös on annettu. 5. Rahoituskehyksen vahvistamiseen johtavan menettelyn aikana Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen vahvistamista.
Komission ehdotus lukuina Monivuotinen rahoituskehys 2014 2020 (miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina) MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Yhteensä 2014 2020 1. Älykäs ja osallistava kasvu 64 769 67 015 68 853 70 745 72 316 74 386 76 679 494 763 josta taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio 50 464 51 897 53 177 54 307 55 423 56 474 57 501 379 243 2. Kestävä kasvu: luonnonvarat 57 845 57 005 56 190 55 357 54 357 53 371 52 348 386 472 josta markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet 42 363 41 756 41 178 40 582 39 810 39 052 38 309 283 051 3. Turvallisuus ja kansalaisuus 2 620 2 601 2 640 2 679 2 718 2 757 2 794 18 809 4. Globaali Eurooppa 9 400 9 645 9 845 9 960 10 150 10 380 10 620 70 000 5. Hallinto 8 622 8 755 8 872 9 019 9 149 9 301 9 447 63 165 josta toimielinten hallintomenot 7 047 7 115 7 184 7267 7 364 7 461 7 561 51 000 6. Korvaukset uusille jäsenmaille 27 0 0 0 0 0 0 27 MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ 143 282 145 021 146 400 147 759 148 690 150 195 151 888 1 033 235 prosentteina suhteessa BKTL:oon 1,10 % 1,09 % 1,08 % 1,08 % 1,07 % 1,06 % 1,06 % 1,08 % MAKSUMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ 133 976 141 175 144 126 138 776 146 870 144 321 138 356 987 599 prosentteina suhteessa BKTL:oon 1,03 % 1,06 % 1,06 % 1,01 % 1,06 % 1,02 % 0,96 % 1,03 % 5
Komission ehdotuksessa maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä vuosina 2014 2020 on 1 033,2 miljardia euroa. Tämä vastaa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeisen vuoden (2013) enimmäismäärää kerrottuna seitsemällä (vuodella). Kyseinen summa on 1,08 prosenttia suhteessa EU:n odotettuun bruttokansantuloon. Nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen osalta vastaava luku on 1,12 prosenttia. Maksumäärärahojen enimmäismäärä on 1,03 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon (1,06 % vuosina 2007 2013). Näihin lukuihin eivät sisälly eräät joustomekanismit, jotka on perinteisesti jätetty monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelle sen takia, ettei niiden käyttöä voida suunnitella etukäteen (hätäapuvaraus, Euroopan globalisaatiorahasto, solidaarisuusrahasto, joustoväline). Jos budjettivallan käyttäjä kuitenkin päättää hätätilanteessa ottaa käyttöön lisävaroja, kyseiset määrät otetaan EU:n vuotuiseen talousarvioon. Myöskään Euroopan kehitysrahasto ei sisälly talousarvioon, sillä siihen sovelletaan eri rahoituskerrointa. Komissio ehdottaa myös, että ITER eli kansainvälinen lämpöydinkoereaktori ja GMES eli Euroopan maanseurantaohjelma jätetään monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelle sen takia, että ne loisivat epävarmuutta EU:n talousarvioon suuruutensa, hankkeisiin liittyvien teknologisten haasteiden ja niihin osallistuvien EU:n ulkopuolisten toimijoiden takia. Kaikkien monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelle jäävien menojen määrä on todennäköisesti enintään 0,06 prosenttia suhteessa EU:n bruttokansantuloon. Monivuotinen rahoituskehys 2014 2020 6 % Hallinto 7 % Globaali Eurooppa 2 % Turvallisuus ja kansalaisuus 48 % Älykäs ja osallistava kasvu 37 % Kestävä kasvu: luonnonvarat 6
Uutta kasvun, työllisyyden ja koheesion alalla Verkkojen Eurooppa -väline on aivan uusi mekanismi, jolla rahoitetaan etukäteen nimettyjä EU:n etujen kannalta keskeisiä liikenteeseen, energiaan ja tieto- ja viestintäteknologiaan liittyviä infrastruktuurihankkeita. Välinettä hallinnoi keskitetysti Euroopan komissio, ja sen rahoitusta varten (40 miljardia euroa + 10 miljardia euroa koheesiopolitiikan määrärahoista) talousarvioon on luotu uusi pääluokka. Rahoitusosuus EU:n talousarviosta on suurempi silloin, kun investoinnit toteutetaan Euroopan köyhimmillä alueilla. Innovatiivisilla rahoitusvälineillä on tarkoitus nopeuttaa ja kasvattaa investointeja verrattuna pelkästään julkisilla varoilla rahoitettaviin hankkeisiin. Erityisesti tämä koskee hankkeiden rahoittamiseen tarkoitettuja EU:n joukkovelkakirjalainoja. Komissio ehdottaa, että Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja koheesiorahasto yhdistetään yhteiseen strategiakehykseen, joka kattaa myös Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston. Komissio ehdottaa kumppanuussopimuksen tekemistä jokaisen jäsenvaltion kanssa, jotta ohjelmasuunnittelussa voidaan painottaa enemmän tuloksia. Kumppanuussopimuksiin voidaan sisällyttää makrotaloudellisia ehtoja, joiden avulla parannetaan jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinaatiota. Koheesiovaroja keskitetään edelleen kehityksessä jälkeen jääneisiin alueisiin ja jäsenvaltioihin. Jotta voidaan varmistaa lähentymistavoitteen perusteella tukea saavien alueiden tuen vähentäminen sujuvasti asteittain sekä huolehtia keskenään yhtä vauraiden alueiden tasavertaisesta kohtelusta, luodaan uusi siirtymäalueiden luokka (näiden alueiden BKT asukasta kohden on 75 90 prosenttia EU:n keskiarvosta). Koheesiovarat keskitetään investointeihin, joilla tuetaan Eurooppa 2020 Strategiassa asetettujen määrällisten tavoitteiden saavuttamista, ja niiden tueksi otetaan käyttöön ehdollisuutta koskevat säännöt. Ehdot ovat sekä ennakkoehtoja, joita on sovellettava ennen varojen maksamista, että jälkikäteen sovellettavia ehtoja, joiden mukaisesti lisävarojen saamisen edellytyksenä on ennakolta määriteltyjen tulosten saavuttaminen. Rahoituksen painopisteet ja edellytykset sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamista mittaava järjestelmä ovat osa komission ja kunkin jäsenvaltion välillä tehtävää kumppanuussopimusta. 7
Euroopan sosiaalirahastosta rahoitetaan rakennetoimia, joilla edistetään taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota investointien neljän painopistealueen kautta: työllisyys, koulutus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja julkishallinnon tehostaminen. Täytäntöönpanoa on tarkoitus yksinkertaistaa, jotta voidaan vähentää jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Euroopan globalisaatiorahastosta tuetaan jatkossakin työntekijöitä, jotka ovat jääneet työttömiksi suuren rakennemuutoksen seurauksena. Lisäksi rahaston soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa kattamaan tuki, jolla lievennetään uusien kauppasopimusten vaikutusta maanviljelijöihin. Uutta tutkimuksen ja innovoinnin alalla Tutkimuksen ja kehittämisen kolme tärkeintä rahoitusmekanismia (kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma, seitsemäs puiteohjelma sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti) on tarkoitus yhdistää Horizon 2020 -ohjelmaksi. Se muodostaa yhteisen strategiakehyksen, jonka avulla pyritään ehkäisemään pirstoutumista ja päällekkäisyyttä. Rahoitusmuotoja yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan. Lisäksi osallistumiseen, tarkastuksiin, tukirakenteisiin, tulosten levittämiseen ja korvausjärjestelmiin sovelletaan jatkossa kaikissa rahoitusmuodoissa samoja sääntöjä. Rahoituspuolella edistetään innovatiivisten rahoitusvälineiden, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien, avulla yksityisiä investointeja. Uutta maatalouden ja ympäristön alalla 30 prosenttia maataloustuottajille maksettavista suorista tuista sidotaan ympäristön huomioonottaviin käytäntöihin: Sen varmistamiseksi, että yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) auttaa EU:ta saavuttamaan ympäristöön ja ilmastotoimiin liittyvät tavoitteensa ja ylittämään voimassa olevassa lainsäädännössä asetetut täydentävät vaatimukset, 30 prosenttia suorasta tuesta sidotaan ympäristön kannalta kestävien käytänteiden noudattamiseen. 8
Tukien yhtenäistäminen: Hehtaaria kohti maksettavia suoria tukia mukautetaan asteittain (siten, että samalla otetaan huomioon yhä vallitsevat palkkatasojen ja tuotantopanoskustannusten erot), jotta varmistetaan niiden tasapuolisempi jakautuminen eurooppalaisten maanviljelijöiden kesken. Vuoteen 2020 mennessä kaikkien niiden jäsenvaltioiden, joiden saamat suorat tuet ovat alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, on varmistettava, että nykytason ja keskimäärän erotusta on supistettu kolmanneksella. Lähentymisen rahoittavat suhteellisesti ne jäsenvaltiot, joiden suorat tuet ylittävät EU:n keskiarvon. Suoria tukia tarkistetaan rajoittamalla sellaisen suoran tulotuen perusosaa, jota suuret maatilat voivat saada. Tässä otetaan huomioon suurempien rakenteiden mittakaavaedut ja niiden suora työllistämisvaikutus. Tällä ehdotuksella varmistetaan, että säästöt ohjataan niiden jäsenvaltioiden maaseudun kehittämismäärärahoihin, joista ne ovat lähtöisin. Maaseudun kehittämiseen varattuja määrärahoja tarkistetaan entistä objektiivisempien kriteerien perusteella, ja varat suunnataan paremmin politiikan tavoitteiden mukaan. Näin varmistetaan, että samaa toimintaa harjoittavia viljelijöitä kohdellaan samalla tavoin. Uutta ympäristön ja ilmastotoimien alalla Ympäristöpolitiikan painopistealueet ja ilmastotoimet valtavirtaistetaan kaikkiin tärkeimpiin EU:n rahoitusvälineisiin, mukaan luettuina koheesiota, maataloutta, meri- ja kalastusasioita sekä tutkimusta ja innovaatiota koskevat välineet, ja ulkoisen avun ohjelmiin. Tavoitteena on kasvattaa ilmastotoimiin liittyvien menojen osuus vähintään 20 prosenttiin. Näiden menojen kattamiseen tarvittava rahoitus otetaan eri politiikanaloilta vaikutustenarviointien perusteella. Näin voidaan samalla rajoittaa ohjelmien määrää ja keventää hallintoa. LIFE+ -ohjelmaa jatketaan, ja siihen lisätään enemmän ilmastotoimia. Ilmastotoimien alaohjelmassa keskitytään pilottihankkeisiin ja pienimuotoisiin demonstrointihankkeisiin. Lisäksi on tarkoitus toteuttaa integroituja hankkeita esimerkiksi rajatylittävien sopeutumisstrategioiden edistämiseksi tulville alttiilla alueilla. Uutta ohjelmaa olisi hallinnoitava keskitetysti, mutta osa hallinnointitehtävistä voitaisiin antaa jollekin nykyiselle toimeenpanovirastolle. 9
Uutta oikeuden, terveyden ja turvallisuuden alalla Pelastuspalvelun rahoitusvälinettä uudistetaan katastrofien hallinnan eri näkökohtien huomioonottamiseksi. Tavoitteena on hätäavun yhtenäistäminen, katastrofivalmiuksien parantaminen ja katastrofiriskin pienentäminen innovatiivisin toimin. Sisäasioiden alalla rahoitusvälineiden määrää supistetaan kahteen: maahanmuuttoja turvapaikkarahasto ja sisäisen turvallisuuden rahasto. Kumpaankin rahastoon liittyy ulkoinen ulottuvuus, jonka avulla voidaan varmistaa rahoituksen jatkuvuus EU:sta unionin ulkopuolisiin maihin. Komissio aikoo myös siirtyä vuosittaisten ohjelmien laatimisesta kohti tulossuuntautunutta, monivuotisten ohjelmien laatimista. Näin vähennetään kaikkien ohjelmiin osallistuvien työmäärää. Oikeusalan nykyiset ohjelmat on tarkoitus yhdistää oikeusalan ohjelmaksi ja oikeuksien ja kansalaisuuden ohjelmaksi. Näin voidaan yksinkertaistaa rahoitusjärjestelyjä sekä lisätä kaikkien rahoitettavien toimien yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta. Uusi Kansanterveys kasvun tukena (Health for Growth) -ohjelma suunnataan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti toimiin, joilla on selkeästi EUlisäarvoa. Pääasiallisena tavoitteena on suojella yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kansalaisia rajatylittäviltä terveysriskeiltä, lisätä terveyspalvelujen kestävyyttä ja parantaa väestön terveydentilaa sekä kannustaa terveyteen liittyvää innovointia. 10
Uutta ulkosuhteiden alalla Komissio ehdottaa, että perustetaan liittymistä valmisteleva yhtenäistetty väline, joka vastaa rakennerahastoja, koheesiorahastoa ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa. Teollisuusmaissa ja nousevan talouden maissa tällä hetkellä toteutettavat ohjelmat on tarkoitus korvata uudella kumppanuusvälineellä, jolla tuetaan diplomatiaa, yhteisten lähestymistapojen omaksumista, kaupan kasvua ja sääntelyn lähentämistä. Komissio esittää myös uutta yleisafrikkalaista välinettä, jolla tuetaan yhteisen Afrikka EU-strategian toteuttamista ja jossa keskitytään alueidenvälisiin ja mantereen laajuisiin toimiin. Uutta EU:n hallinnossa Komissio on ehdottanut huomattavia muutoksia henkilöstösääntöihin. Tarkoitus on muun muassa vähentää EU:n henkilöstön määrää 5 prosentilla ja varmistaa, että kaikki toimielimet, elimet ja virastot voivat saavuttaa uusia tehokkuusetuja ja säästöjä, kuitenkin niin, että EU:n virkamieskunta säilyy korkeatasoisena. Tämä henkilöstömäärän vähentäminen pitäisi kompensoida lisäämällä henkilöstön työaikaa 2,5 tuntia viikossa ilman korvaavia palkanmukautuksia. Komissio teki perusteellisen hallintouudistuksen vain seitsemän vuotta sitten: aloituspalkkoja alennettiin, luotiin uusi matalapalkkaisempi työntekijäryhmä (sopimussuhteiset toimihenkilöt), eläkeikää nostettiin, eläkkeitä alennettiin ja eläkemaksuja nostettiin. Uudistus on jo nyt tuonut 3 miljardin säästöt, ja vuoteen 2020 mennessä on odotettavissa 5 miljardin euron lisäsäästöt. 11
Uutta EU:n talousarvion rahoituksessa Komissio ehdottaa omien varojen järjestelmän uudistamista siten, että luovutaan nykyisistä alv-varoista ja luodaan kaksi uutta omien varojen lajia, joista toinen perustuu finanssitransaktioverosta saataviin tuloihin ja toinen jäsenvaltioiden arvonlisäverosta saataviin tuloihin. Tarkoitus ei ole kasvattaa EU:n talousarviota vaan tukea julkisen talouden vakauttamista jäsenvaltioissa vähentämällä niiden talousarvioista suoraan maksettavia rahoitusosuuksia. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla yksinkertaistetaan talousarvioon osoitettavia rahoitusosuuksia ja lujitetaan EU:n politiikkojen ja rahoituksen välistä yhteyttä. Ehdotus EU:n finanssitransaktioveroa koskevaksi direktiiviksi esitettiin 28. syyskuuta 2011. Finanssitransaktioveroa on tarkoitus soveltaa kaikkien 27 jäsenvaltion alueella, mutta se ei koske kotitalouksien eikä pk-yritysten transaktioita, kuten asuntolainoja, pk-yritysten ottamia pankkilainoja tai vakuutussopimuksia. Veroa ei peritä myöskään valuutan vaihdosta eikä siitä, että yritykset tai julkiset elimet hankkivat pääomaa. Tällainen vero on jo käytössä 10 jäsenvaltiossa. EU:n verolla voidaan kuitenkin tehokkaammin välttää kilpailun vääristyminen ja ehkäistä pirstoutumista sisämarkkinoilla. Alustavien arvioiden mukaan finanssitransaktioverolla voitaisiin markkinoiden reaktioista riippuen kerätä 57 miljardia euroa vuodessa koko EU:ssa. Osa tuloista voitaisiin ottaa EU:n talousarvioon omina varoina ja siten vähentää jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia ja keventää rasitusta niiden talouksille. Uudella alv-pohjaisella tulolähteellä voitaisiin luoda todellinen yhteys kansallisen ja EU:n tason välille ja edistää näin samalla kansallisten alv-järjestelmien yhdenmukaistamista. Se tarjoaa EU:lle merkittävän pysyvän tulolähteen. Uuden lainsäädännön noudattamisesta ja järjestelmän hallinnosta aiheutuisi jäsenvaltioiden viranomaisille ja yrityksille vain vähän kustannuksia. Omista varoista päättää neuvosto yksimielisesti kuultuaan Euroopan parlamenttia. Kaikkien jäsenvaltioiden on ratifioitava neuvoston päätös oman valtiosääntönsä vaatimusten mukaisesti. 12
EU:n talousarvion tulot 1958 2011 (prosentteina suhteessa EU:n BKTL:oon) 1,20 % 1,00 % 0,80 % 0,60 % 0,40 % 0,20 % 0,00 % 1958 1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 2003 2008 2011 Muut tulot & ylijäämä BKTL-perusteiset omat varat Alv-perusteiset omat varat Perinteiset omat varat (tullimaksut & sokerimaksut) Rahoitusosuudet 13
Uutta korjausmekanismien alalla Myös korjausmekanismeja on tarkoitus yksinkertaistaa korvaamalla nykyinen monimutkainen järjestelmä jäsenvaltioiden BKTL-maksuosuuksiin tehtävällä kiinteämääräisellä vähennyksellä. Ehdotus perustuu Eurooppa-neuvoston kokouksessa Fontainebleaussa 1984 sovittuihin periaatteisiin. Niissä todettiin, että jos jonkin jäsenvaltion budjettitaakka on liiallinen sen suhteelliseen vaurauteen nähden, asia voidaan korjata sopivana ajankohtana. Jäsenvaltioiden vaurauteen suhteutetut kiinteät määrät miljoonaa euroa nykyhintoina Vuotuinen kiinteä määrä vuosina 2014 2020 Bruttomäärä Saksa 2 500 Alankomaat 1 050 Ruotsi 350 Yhdistynyt kuningaskunta 3 600 Yhteensä 7 500 14
Tulevat toimet Heti kun komissio on esittänyt kaikki unionin politiikkoja koskevat säädösehdotukset, lainsäädäntövallan käyttäjät eli Euroopan parlamentti ja neuvosto neuvottelevat ehdotuksista, tekevät niihin tarvittaessa muutoksia ja antavat päätöksensä. Jotta uudistukset voidaan toteuttaa ja uusien ohjelmien täytäntöönpano käynnistää ajallaan, monivuotinen rahoituskehys olisi hyväksyttävä ennen vuoden 2012 loppua. Etenemissuunnitelma 2011: Komissio esitti ehdotuksensa 29. kesäkuuta 2013: Uudet oikeusperustat hyväksytään yhteispäätösmenettelyssä 2012: Euroopan parlamentin ja neuvoston on tarkoitus päästä sopuun seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä 15
Lisätietoja komission ehdotuksista vuosia 2014 2020 koskevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi: http://ec.europa.eu/budget/reform/commissionproposals-for-the-multiannual-financialframework-2014-2020/index_en.htm KV-31-12-884-FI-N Lisätietoja EU:n rahoituksen suunnittelusta ja talousarviosta: http://ec.europa.eu/budget/index_en.cfm Palautetta tästä julkaisusta voi lähettää seuraavaan o soitteeseen: budget@ec.europa.eu doi:10.2761/23618