TEK-paneelin 1/2011 tulokset

TEK-paneelin 1/2011 tulokset KAIKKI VASTAAJAT... 2 1. Tunnetko TEKin tavoitteet liittyen seuraavaan hallitusohjelmaan (Viisaat valinnat)?... 2 2. Mikä on mielestäsi sopiva vanhuuseläkkeen alaikäraja?... 2 3. Minkä ikäisenä aiot siirtyä eläkkeelle?... 3 VASTAAJAT, JOTKA AIKOVAT SIIRTYÄ ELÄKKEELLE 63-VUOTIAANA TAI AIEMMIN... 4 4. Kuinka paljon parannukset seuraavissa tekijöissä lisäisivät kiinnostustasi jatkaa työuraasi 63 ikävuoden jälkeen?... 4 VASTAAJAT, JOTKA AIKOVAT SIIRTYÄ ELÄKKEELLE 64-VUOTIAANA TAI MYÖHEMMIN... 6 4. Mitkä syyt vaikuttavat siihen, että jatkat työuraasi 63 ikävuoden jälkeen?... 6 KAIKKI VASTAAJAT... 8 5. Avoin kysymys: Mitä pitäisi muuttaa, jotta Suomeen syntyisi nykyistä enemmän uusia korkean osaamisen työpaikkoja?... 8 Vastaus sisältää sanan vero... 8 Vastaus sisältää sanan yrittä-... 10 Vastaus sisältää sanan koulutu-... 13 Vastaus sisältää sanan tutkimu-... 15 Vastaus sisältää sanan teknologi-... 17 Vastaus sisältää sanan yliopisto-... 17 Vastaus sisältää sanan osinko- tai osingo-... 19 Vastaus sisältää sanan maahanm-... 19 Vastaus ei sisällä mitään em. sanoista... 19 6. Avoin kysymys: Vapaat kommentit... 24 TAUSTATIEDOT, KAIKKI VASTAAJAT... 27 Mikä on sukupuolesi?... 27 Mikä on syntymävuotesi?... 27 Mikä on/mitkä ovat tutkintosi?... 28 Mikä on toimiasemasi?... 29 Mikä on työnantajasi toimiala/sektori?... 30 Mikä on työssäkäyntialueesi?... 31 1

KAIKKI VASTAAJAT 1. Tunnetko TEKin tavoitteet liittyen seuraavaan hallitusohjelmaan (Viisaat valinnat)? Vastaajien määrä: 385 Työurien pidentäminen ja eläkejärjestelmän kehittäminen ovat käsillä olevia haasteita. Nykyjärjestelmässä vanhuuseläkkeelle voi jäädä oman valinnan mukaan joustavasti 63 68 - vuotiaana. 2. Mikä on mielestäsi sopiva vanhuuseläkkeen alaikäraja? Vastaajien määrä: 386 2

3. Minkä ikäisenä aiot siirtyä eläkkeelle? Vastaajien määrä: 380 3

VASTAAJAT, JOTKA AIKOVAT SIIRTYÄ ELÄKKEELLE 63- VUOTIAANA TAI AIEMMIN 4. Kuinka paljon parannukset seuraavissa tekijöissä lisäisivät kiinnostustasi jatkaa työuraasi 63 ikävuoden jälkeen? Vastaajien määrä: 195 lisäisi kiinnostusta huomattavasti lisäisi kiinnostusta jonkin verran ei vaikuta lainkaan nykyistä (4,5 %/vuosi) korkeampi eläkekarttuma ikävälillä 63 68 23,98% 47,96% 28,06% mielenkiintoiset työtehtävät 65,31% 31,12% 3,57% hyvä terveys ja työkyky 63,27% 27,04% 9,69% hyvä johtaminen ja esimiestyö 48,98% 41,84% 9,18% työpaikan hyvä työilmapiiri 61,54% 33,85% 4,62% kohtuullinen työtahti ja -kuormitus 51,28% 40% 8,72% työpaikan terveyttä, työkykyä ja työssä jaksamista edistävät käytännöt 36,73% 52,55% 10,71% osaamisen kehittämisen mahdollisuudet 20,1% 52,58% 27,32% mahdollisuudet uran uudelleensuuntaamiseen 19,47% 44,21% 36,32% mahdollisuus osa-aikatyöhön tai muihin työaikajoustoihin 68,37% 23,47% 8,16% etätyömahdollisuudet 47,69% 38,97% 13,33% puolison jatkaminen työelämässä 31,09% 45,08% 23,83% pitkän työuran tuoman osaamisen arvostuksen lisääntyminen työelämässä 22,34% 43,62% 34,04% muu(t) syy(t), mi(t)kä? 53,33% 10% 36,67% muu(t) syy(t), mi(t)kä? 40% 0% 60% Avoimet vastaukset: lisäisi kiinnostusta huomattavasti - Työsuhde-edut työputken mukaan - tuloverohelpotukset viimeisinä työvuosina - Pidemmät lomat - Iso palkka - pitkä loma oikeus esim 60 pv /v yli 60-v - vapaus järjestää itse työajat ja tehtävät - työt Suomessa - Jos työnantaja ei niin kovasti toivoisi yli 60 vuotiatten lähtöä - työn ja vapaajan yhteensovittamismahdollisuudet - työn ja vapaajan yhteensovittamismahdollisuudet - työaika joustot yleensä - jatkuvan talouden kehityksen seuraaminen - perhe- ja elämäntilanne - usean erilaisen työnkuvan/-antajan yhdistelmä 4

- itsenäisyys - Pitkä viimeinen työsuhde - Pieni operatiivinen vastuu - Mahdollisuus itse räätälöidä työnkuva - vähäisempi vastuu - uuden teknikan seuraaminen - täysin flex työaika/panostus Avoimet vastaukset: lisäisi kiinnostusta jonkin verran - Palkkaus - Muuten riittämätön vanhuuseläke - työn riittävyys eli et vie työtä joltain nuorelta, joka jää työttömäksi Avoimet vastaukset: ei vaikuta lainkaan - Mahdollisten lastenlasten tarve isovanhemman apuun vähentäisi intoa jatkaa työelämässä ainakin kokoaikaisena 5

VASTAAJAT, JOTKA AIKOVAT SIIRTYÄ ELÄKKEELLE 64- VUOTIAANA TAI MYÖHEMMIN 4. Mitkä syyt vaikuttavat siihen, että jatkat työuraasi 63 ikävuoden jälkeen? Vastaajien määrä: 192 vaikuttaa huomattavasti vaikuttaa jonkin verran ei vaikuta lainkaan Yhteensä korkeampi eläkekarttuma (4,5 %/vuosi) ikävälillä 63 68 30,73% 56,77% 12,5% 192 mielenkiintoiset työtehtävät 81,68% 17,28% 1,05% 191 hyvä terveys ja työkyky 89,53% 8,9% 1,57% 191 hyvä johtaminen ja esimiestyö 58,85% 34,38% 6,77% 192 työpaikan hyvä työilmapiiri 70,53% 27,89% 1,58% 190 kohtuullinen työtahti ja -kuormitus 57,37% 40% 2,63% 190 työpaikan terveyttä, työkykyä ja työssä jaksamista edistävät käytännöt 38,42% 48,95% 12,63% 190 osaamisen kehittämisen mahdollisuudet 37,5% 47,92% 14,58% 192 mahdollisuudet uran uudelleensuuntaamiseen 22,51% 34,03% 43,46% 191 mahdollisuus osa-aikatyöhön tai muihin työaikajoustoihin 43,92% 42,86% 13,23% 189 etätyömahdollisuudet 37,23% 44,15% 18,62% 188 puolison jatkaminen työelämässä 29,1% 43,92% 26,98% 189 pitkän työuran tuoman osaamisen arvostus työelämässä 26,46% 35,45% 38,1% 189 muu(t) syy(t), mi(t)kä? 65,52% 20,69% 13,79% 29 muu(t) syy(t), mi(t)kä? 45,45% 9,09% 45,45% 11 Avoimet vastaukset: vaikuttaa huomattavasti - taloudelliset syyt - Talla hetkella olen ulkomaisessa elakejarjestelmassa. - Tuntee itsensä tarpeelliseksi - En usko suomalaiseen eläkejärjestelmään enkä sen kykyyn maksaa - yhteiskunnallinen vastuu - yrittäjyyttä ei ole syytä lopettaa koskaan, koska voi täysin määrätä työmääränsä ja -tahtinsa - haluaako työnantaja pitää vanhentuvia työntekijöitä palveluksessaan - Työtehtävissä voidaan huomioida ikä - Oman projektin kesto (loppuu, kun täytän 65), sitoutuminen - eläikää on nostettava ja koen työuran pidentämisen velvollisuudekseni - Mahdollisuus jatkaa työssä (miksi työuran pitäisi lahtökohtaisesti päättyä johonkin ikään?) - Tavoitteeni on saada sellaine työ, että myöhempikin eläkkeelle jäänti on ok. - Kunkin hetken elämän kokonaistilanne. Vuosia etukäteen on mahdotonta sanoa, milloin todellisuudessa jää eläkkeelle. Arvostukset ja elämäntilanne saattavat yllättäen muuttua. Oma terveydentila voi muuttua, puolison terveydentila voi muuttua, jolloin joko haluaa jäädä hoitamaan häntä tai haluaa ehdottomasti jatkaa töissä päästäkseen eroon hoitovelvoitteesta. Lapset saattavat tarvita apua lastenlasten hoidossa jne. - Haluan olla mukana "talkoissa" - kantaa vastuuta omalta osaltani 6

- Mahdollisuus toimia asiantuntijatehtävissä ja jakaa osaamista nuoremmille. - Tosiasioiden tunnustaminen eli pidemmät työurat ovat välttämättömät - Jos yritykseni osaa hyödyntää ns. hiljaistatietoa, niin siihen aina valmis. - halu tehdä työtä - Olen tällä hetkellä työttömänä (jo 2 v), joten eläkekertymää on saatava lisää - Palkka on parempi kuin eläke - tarve olla hyödyllinen - työmarkkinatilanne - Haluan jatkaa työssä pysyäkseni paremmassa kunnossa - Työilmaariin liittyvät vastaukset on siis yleisiä tässä taulukossa Avoimet vastaukset: vaikuttaa jonkin verran - Hyväkuntoisten ei pitäisi jäädä mahdollisimman aikaisin eläkkeelle, mikäli on töitä eikä ole tulppa työelämässä - Eläkeläisen mahdolliset huonot elämäntavat - työpaikan sijainti - toiveena elää vanhaksi - Aika tulee pitkäksi kotona - Vanhempien työntekijöiden arvostaminen - Henkinen vireys on ehkä parempi, jos töissä saa uusia tehtäviä \'vanhanakin\' 7

KAIKKI VASTAAJAT 5. Avoin kysymys: Mitä pitäisi muuttaa, jotta Suomeen syntyisi nykyistä enemmän uusia korkean osaamisen työpaikkoja? Vastaajien määrä: 257 Vastaus sisältää sanan vero v Helpottaa yritysten käyntiinlähtöä esim. vero- ja sivukulujen halpotuksilla v verotusta v Helpottaa ulkomaalaisten korkeasti koulutettujen osaajien siirtymistä Suomeen (esim verotus). v alempi tulovero v Verotusta tasoittaa. v Yrittäjyyttä tuettava paremmin ja kynnys ryhtyä yrittäjäksi pienemmäksi. Yrittäjän elämä on nykyisin byrokratiaviidakossa taistelemista. Esimerksi pienten kansainvälistymistä haluavien yritysten siirtohinnoittelu on epäselvä, verottajan näkemys vaihtelee ja osaaminen puuttuu. Lisäksi Suomessa on iso poliittinen riski ryhtyä yrittäjäksi, kun veromalleja laitetaan usein uusiksi. Hyvin palkattua työntekoa tulisi myös kannustaa löysäämällä marginaaliverotusta. Tulisi luoda myös kannustavampia rakenteita taata hyvin koulutettujen jatkokouluttautumismahdollisuuksia kesken työuran. v Mitä tarkoitetaan korkealla osaamisella? Suomen ongelma on liian korkea verotus. Ihmiset lähtevät muualle töihin ja työpaikat perässä. v Riskirahoitus kuntoon, yrittäjäkoulutus pakolliseksi, byrokratian karsiminen esim. verotuksessa. v Koulutusta pitäisi uudistaa siten, että korkeakoulut olisivat nimensä mukaisesti korkean osaamisen koulutuskeskuksia. Näihin pääseminen edellyttäisi nykyistä korkeampaa osaamistasoa sekä ennen kaikkea motivaatiota. Uusia osaamisalueita tulisi tukea ennakkoluulottomasti myös taloudellisesti. Toisaalta rahoitusta pitäisi karsia alueilta, joilla ei 10 vuoden kuluessakaan ole tapahtunut mitään merkittävää edistystä. Näin ei päästettäisi ketään liikaa junnaamaan kannattamattomalla alueella. Verotus yms. ovat toki tärkeitä tekijöitä, mutta korkeaa osaamista ei kyllä pystytä luomaan pelkillä verotuksellisilla keinoin, jos ideointikyky puuttuu. v Yrittäjyyden tukeminen ja mukaanottaminen koulutukseen pakolliseksi aiheeksi. 2. Suomen tekeminen houkuttelevaksi myös ulkomaisille yrityksille. 3. Vero/Tullivapaiden ym vyöhykkeiden perustaminen aluetuen muotona. Esim komponenttien/raaka-aineiden tullit maksuun vasta valmiiden tuotteiden myötä. v Kaiken kokoisten yritysten, erityisesti kasvavien yritysten toimintaedellytyksiä pitää parantaa. Kaikki keinot lisätä riskipääomaa alkaville ja kasvaville yrityksille pitää käyttää, mukaanlukien veroedut, yms v Uusia innovatiivisia teollisuus- ja palvelualojen alkavia yrityksiä pitää tukea poliittisilla päätöksillä, verotus jne v yritysverotusta madaltaa ja tukea innovaatioiden kehittämistä kasvuyritystoimintaan v Veroaste pitäisi olla matalampi v Verotus v Julkisen sektorin mammuttitaudin alasajo ja säästyvien varojen suuntaaminen aloittavien oikean lisäarvon tuottamiseen pyrkivien yritysten tk-tukeen ja alkuvaiheen verohelpotuksiin. - Eri tasojen ja alojen koulutuksen aloituspaikkojen suhteuttaminen todelliseen tulevaan tarpeeseen ja korkea-asteen koulutuksen laatutason varmistaminen v Palkkaverotuksen progressio pienemmäksi. v Työpaikkojen tukeminen tai verotuksen vähentäminen rajoittaisi virtaa halpamaihin. v Verotusta yrittäjyyttä ja omistamista kannustavaksi. v Suomen yhteisöverotus sekä tuloverotusta tulisi alentaa huomattavsti, niin että Suomesta tulisi kiinostava paikka yrityksien olla. Suomi on maatieteellisesti ja kultturellisesti epä-houkutteleva 8

vaihtoehto. Tästä syystä verotus tulee olla houkuttelevampi suomessa kuin ulkomailla. v ainakin yrittäjien mahdollisuus nostaa osinkoja verovapaasti pitää säilyttää v Yrittäminen saatava kannattavaksi ja siihen pitäisi kannustaa. Suomen ilmapiiristä saatava yrittäjämyönteinen. Ulkomaisten yritysten tuloa Suomeen helpotettava ja kannustettava, ainakaan yhteisöveroa ei saa kiristää. v Enemmän yrittäjähenkisyyttä, yrittämistä, sitä tukevaa kulttuuria ja lainsäädäntö ja verotus tukisivat sitä. v keventää verotusta ja tukea yrittäjyyttä v Verotus pitäisi muuttaa firmoille joustavammaksi. Nykyisellään 'aivovuoto' kasvaa. v verotusta, lapsivähennykset takaisin, perheille paljon verohelpotuksia!!! v yhtiöverotusta keventää v Yhteiskunnan tuen (Tekes, Sitra, Finpro, verotuet) suuntaaminen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin v Valtion tukia (mm. TEKES) pitäisi suunnata entistä paremmin. Jonkin verran tuetaan nollatutkimuksia. Verohelpotukset korkean teknologian kasvuyrityksille määräajaksi. Tarvii kyllä tiukat ehdot myötämiseen, ettei tulisi väärinkäytöksiä tai vääristynyttä kilpailua. Ennen kaikkea helpotetaan työllistämistä myöntämällä helpotusta palkan sivukulujen maksamiseen, kunnes kriittinen koko ja kannattavuus saavutettu. v Ei ainakaan verotus vaikka niin on väitetty.kyse on sellaisten työpaikkojen luomisesta, mihin ulkomaisia työntekijöitä halutaan. Yhteiskuntamme tarjoamien korkeatasoisten palveluden (jatko-opiskelu, terveydenhuolto,kansalaistenkielitaito ym.ym.) korostaminen huokuttimina. v Yhteiskunnan pitaa tukea ja tehostaa toimintaa, jossa tarvitaan korkeata osaamista ja houkutella ko. alojen yrityksia Suomeen. Korkeata osaamista pitaa kohdella suopealla verotuksella - korkean osaamisen keskittamisesta Suomeen pitaa palkita. v Verotus vähemmän progressiviseksi v Palkkausmalli ja verotus -- nyt liian harvalla on oikeaa insentiiviä olla oikeasti paras maailmassa, hyvää piiritasoa on kyllä paljon. Hyvän piiritason ja parhaan ero on siinä, että pistää itsensä kokonaan peliin ja täkäläinen palkkamalli (kaikille "kivaa", korotukset luusereille) ja verotus ("teet jotain -> se on valtion") ei kannusta tekemään kaikkeaan vaan pikemminkin vähän yrittelemään jolloin yrityksillä ei ole mitään tarvetta / halua tuoda parhaita työpaikkoja maahan, jossa on vain melkein hyviä työntekijöitä. v työn verotusta pitäisi alentaa v Julkisen sektorin palkkatasoa pitää alentaa, ja muutenkin julkishallinnon kustannustasoa leikata. Se keventää teollisuuden ja muun elinkeinoelämän sekä yksityisen sektorin henkilöstön verorasitusta. v Valtion pitäisi olla haluttavampi rahoitus kumppani yritystä perustettaessa. Rahoitus pitäisi saada hyvin nopeasti ja valtion pitäisi muutenkin toimia rahoittajana joustavasti ja pitkänäköisesti. Ongelma ei ole korkean osaamisen työpaikat vaan juurikin perinteisen teollisuuden nopeahko pako suomesta ja sitä mahdotonta yrittää paikata "palvelualan yrityksillä". Porkkanoilla ei pidetä perinteisiä yrityksiä Suomessa (hetkellinen helpotus ei poista ongelmia) vaan aidoilla helpotuksilla, kuten tieverkoston kehittämisellä, energian hinnalla (myös polttoaineiden hinnat), pyrogratian nopeuttamisella ja helpottamisella. Nykyisen vero- ja oikeusjärjestelmät mukavana pelotteena tuleville yrittäjille (lähinnä resurssi pulan aiheuttaman hitauden takia). v tasavero v Verotus pitää saada järkeväksi, yritysverotus sitä on mutta henkilöverotus on aivan liian korkea jotta maahan saataisiin houkuteltua myös ulkomaalaisia. v Helpotukset tuotekehitysfunktioille. Verohelpotukset? v verotusta v Luoda edellytyksiä yrittäjyydelle, esim veromalleilla. v Ehkä sivutulojen verotusta. v Yritysverotusta olisi alennettava. Edullinen energian hinta ja teollisuuden energiantarve taattava so. ydinenergiaa rakennettava lisää. v Verotus, yrittäjäilmapiiri 9

v Yrityksen verotuksen keventäminen. Pienempi työtulon verotuksen progressio. v tukea uusien korkean teknologian yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä (t&k-tuet, yrittäjyystuet, business-enkelit jne) - houkutella ulkomaisia korkean teknologian yrityksiä suomeen (verotus, työvoima, infra...) - tehdä tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä v hyvä koulutus, yritysverotus v Yhteiskunnan ilmapiirin ja verotuksen pitäisi muuttua enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Innovatiivisille pienyrityksille pitäisi löytyä enemmän rahoitusta. Yliopistojen tutkimusrahoituksessa pitäisi painottaa enemmän pitkäntähtäimen perustutkimusta, jonka tulosten varaan voidaan rakentaa uutta tulevaisuuden teknologiaa. v Palkkaverotuksen progression lieventäminen v Nettomaksajien verotus on aika kova Suomessa. v Verotuksen progressiota tulee saada purettua lisää Vastaus sisältää sanan yrittä- v yrittäjyyttä suosiva ilmapiiri, parannetut rahoitusmahdollisuudet yrityksen perustamiseen v Tasokas koulutus sisältäen yrittäjyyskoulutuksen. Yrittämisen riskit nykyisin suuret verrattuna palkkatyöhön. Amk-tason koulutus nykyisin valitettavan alamaissa. v yrittäjille ja heidän perheilleen mahdollisuus työttömyysturvaan. - TEKES-rahoituksen seuranta mieluummin auditoinniksi kuin raportoinniksi - lapsiperheille enemmän tukea, ei monikaan jaksa yhtäaikaa yrittää ja kasvattaa lapsia. v Yrittäjyyttä tuettava paremmin ja kynnys ryhtyä yrittäjäksi pienemmäksi. Yrittäjän elämä on nykyisin byrokratiaviidakossa taistelemista. Esimerksi pienten kansainvälistymistä haluavien yritysten siirtohinnoittelu on epäselvä, verottajan näkemys vaihtelee ja osaaminen puuttuu. Lisäksi Suomessa on iso poliittinen riski ryhtyä yrittäjäksi, kun veromalleja laitetaan usein uusiksi. Hyvin palkattua työntekoa tulisi myös kannustaa löysäämällä marginaaliverotusta. Tulisi luoda myös kannustavampia rakenteita taata hyvin koulutettujen jatkokouluttautumismahdollisuuksia kesken työuran. v Yliopisto- ja opistokoulutuspaikat tulisi keskittää isoihin huippuyksiköihin. Yrittäjäksi ryhtymistä tulisi aktiivisemmin tukea. v Houkutella ulkomaisia yrityksiä Suomeen ja kannustaa yrittäjyyttä. v Riskirahoitus kuntoon, yrittäjäkoulutus pakolliseksi, byrokratian karsiminen esim. verotuksessa. v Yrittäjyyden tukeminen ja mukaanottaminen koulutukseen pakolliseksi aiheeksi. 2. Suomen tekeminen houkuttelevaksi myös ulkomaisille yrityksille. 3. Vero/Tullivapaiden ym vyöhykkeiden perustaminen aluetuen muotona. Esim komponenttien/raaka-aineiden tullit maksuun vasta valmiiden tuotteiden myötä. v Kehittää johtamista ja sallia työpaikoilla vapaammin innovointia. Myös kannustaminen yrittäjyyteen korkeastikoulutettujen osalta jo opinnoissa voisi edistää korkean osaamisen työpaikkojen syntymistä Suomeen. v Suomessa pitäisi kehittää yrittäjyyden kulttuuria ja innovaatioiden suojauksen prosessia pitäisi merkittävästi helpottaa. (Ei kuitenkaan jenkkien USPTO vitsiksi saakka). Omistavetoiset pienet innovaatioyhtiöt kykenevät pitämään huippuasiantuntijat maassa motivoivan työn ja kannustavan työympäristön avulla. v Korkeatasoisesta koulutuksesta tulee pitää huolta. Koulutuksen tulisi myös antaa kunnollisia eväitä työelämään ja tukea sekä kannustaa yrittäjyyteen. Aloituspaikkoja ei saisi olla liikaa. AMK ja yliopisto-opetuksen liiallinen lähentyminen hämärtää eroavaisuuksia. Teknikko-tasoista koulutusta ja osaajiakin tarvittaisiin. Suomen tulisi olla houkutteleva paikka yrityksille ja osaajille. v Liiketaloudellisen osaamisen kasvattamiseen tähtäävien (jatko)koulutusmuotojen lisääminen sisältäen yrittäjyyskasvatusta v Yrittäjyyskoulutuksen lisääminen v Lisättävä alemman asteen toimihenkilökoulutusta sekä panostettava työntekijäkoulutukseen. 10

On harhakuva, että suomi voisi olla vain vaativamman suunnittelun ja kehityksen tekijä. Sopivasssa suhteessa innovatiivista korkean osaamisen työkehitystä, mitä tulee lisää parantamalla aloittavan yrityksen rahoitusta ja tukea. On väärä tavoite TEK:ltä yrittää lisätä vain korkean koulutuksen työtä suomessa. Fakta on, että keksiverto kiinalainen tai intialainen tekniikan alan opiskelija on paljon perehtyneempi matamatiikkaan tai fysiikkaan sekä fanaattisempi opiskelemaan sekä muuttamaan työn perässä. Kehittynyt valtio tarkoittaa osaltaan sitä, ettei tarvitse lähteä töihin mihin vain vuosikausiksi. Suomi pärjää kaikessa vertailussa organisaation tehokkuudessa, kun käsitellään työntekijöitä ja työnjohtajia. v Yrittäjyyden tukeminen valtion taholta v Verotusta yrittäjyyttä ja omistamista kannustavaksi. v Yrittäjyyskoulutusta opiskelijoille ja jo koululaisille. Teknisen etumatkan kurominen umpeen pahimpiin kilpailijoihin nähden. Tunnustuksen hakeminen muillekin kuin Nokialle korkean tason työpaikkana. v Yrittäjäminen tutummaksi opiskelijoille ja työntekijöille. Positiiviset jutut yrittämisestä. v Yrittäjyysopetus yliopistoissa ja tasaisempi vauvaiän kustannusten jakaminen mies- ja naisvaltaisten alojen välillä v Yrittäjien sosiaaliturvaa parannettava kannustamaan yrittämistä korkean osaamisen aloilla. Työpaikoille enempi työajan osalta joustoa myös tukemaan osa-aika yritysten syntymistä ja tuomaan työpaikkoja. Opintojen sisältöä täsmennettävä, kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. v ainakin yrittäjien mahdollisuus nostaa osinkoja verovapaasti pitää säilyttää v Yrittäminen saatava kannattavaksi ja siihen pitäisi kannustaa. Suomen ilmapiiristä saatava yrittäjämyönteinen. Ulkomaisten yritysten tuloa Suomeen helpotettava ja kannustettava, ainakaan yhteisöveroa ei saa kiristää. v Enemmän yrittäjähenkisyyttä, yrittämistä, sitä tukevaa kulttuuria ja lainsäädäntö ja verotus tukisivat sitä. v keventää verotusta ja tukea yrittäjyyttä v Tukea ja kannustaa yrittäjyyteen sekä uusien työntekijöiden palkkaamiseen. v Yrittäjyyttä rohkaistava / tuettava. v Pienyrittäjyyden, tutkimuksen ja kehitystyön tukeminen v Panostaa yliopistokoulutukseen ja houkutella ulkomaalaisia huippuosaajia yliopistoihin. Tukea pieniä yksityisyrittäjiä alkuun, sillä näistä voi kasvaa huippuyrityksiä tulevaisuudessa. v Ei kovin konkreettista, mutta akateemisen yrittämisen kannustaminen ja kynnyksen alentaminen v Yrittäminen tehtäisiin oikeasti kannattavaksi palkkatyöhön verrattuna, eikä järjestelmää muutettaisi heti takaisin epäedulliseksi tai "neutraaliksi" muutaman yksittäistapauksen takia, vaikka ne ovatkin poliittisesti herkullisia. Nyt minunkin pitäisi hankkia noin 200 000 euroa (sis.alv) tuloa yritykselle pystyäkseni maksamaan itselleni samaa palkkaa ja eläkekertymää kuin saan nyt. Kyllä se on liikaa, vaikka en ihan kuulukaan vasemmistoliiton pienituloisten määritelmään. v koulutuksen pitää tarjota haasteit kaiken tasoisille oppilaille. Kaikille tulee tarjota myös käden taitoja ym. Pehmeämpiä oppiaineita, ei vain lukuaineita. Yrittäjyyteen tylee tukea selkeämmin erilaisille rahallisilla ja tiedollisilla kannustimilla. v Yrittäjäilmapiiriä pitää saada paremmaksi. Nykyään kaikki iloitsee toisten epäonnistumisista, mutta eivät suvaitse onnistumisia. Kuitenkin se on PK-yritykset jotka tämän maan nostavat jos joku ylipäätään nostaa. v Asenneilmasto yrittämistä kohtaan ja yrittäjien henkilökohtaisen riskin pienentäminen. v Korkeimman osaamisen työpaikkojen syntyä pitää edistää yrittäjyyden, ei palkkatyökarjana olemisen, kautta. Vaatii perusasenteen muuttumista tekniikan akateemisten koulutuksessa. v Kannustetaan yliopistoissa yrittäjyyteen v Työelämää pitäisi muuttaa joustavammaksi, jotta luovalle ideoimiselle jäisi enemmän tilaa. Samanaikainen yrittäjyys ja toisen palkollisena oleminen pitäisi olla helpommin yhdistettävissä. Uusien ideoiden tuottaminen pitäisi tehdä "ideoitsijalle" kannattavammaksi turvaamalla asianmukaisesti siihen liittyvät tekijänoikeudet. v koulutuksessa fokus yrittäjyyteen, t&k rahoihin selkeä fokus valituille osaamisaloille 11

v Halukkuutta yrittäjyyteen pitäisi saada nostettua - suurimpana puutteena on halu ottaa vastuuta omasta ja toisten elinkeinosta v Valtion pitäisi olla haluttavampi rahoitus kumppani yritystä perustettaessa. Rahoitus pitäisi saada hyvin nopeasti ja valtion pitäisi muutenkin toimia rahoittajana joustavasti ja pitkänäköisesti. Ongelma ei ole korkean osaamisen työpaikat vaan juurikin perinteisen teollisuuden nopeahko pako suomesta ja sitä mahdotonta yrittää paikata "palvelualan yrityksillä". Porkkanoilla ei pidetä perinteisiä yrityksiä Suomessa (hetkellinen helpotus ei poista ongelmia) vaan aidoilla helpotuksilla, kuten tieverkoston kehittämisellä, energian hinnalla (myös polttoaineiden hinnat), pyrogratian nopeuttamisella ja helpottamisella. Nykyisen vero- ja oikeusjärjestelmät mukavana pelotteena tuleville yrittäjille (lähinnä resurssi pulan aiheuttaman hitauden takia). v Yhteiskunnan yleisilmapiiri yrittäjyyttä suosivammaksi. Myös konkurssien ja epäonnistumisten hyväksyminen. v Yrittäjyyteen tulisi kannustaa. Ei enemmän vaan paremmin. Erityisesti alkuvaiheessa, kun yritys ei vielä elätä yrittäjää. v Pitemmällä jänteellä pitäisi miettiä vastaako nykyinen koulutusjärjestelmä peruskoulusta alkaen tulevaisuuden tarpeita osaamisen, yrittämiseen ja innovaatioiden suhteen. 2) Nopeammin tuloksia voisi saada auttamalla yrittämään rohkeammin, toisaalta ei nykyinenkään järjestelmä ihan huono ole. v Huolehtimalla siitä, ettei tutkimus- ja kehitystoiminta lakkaa kasvamasta Nokian myötä; kannustamalla yrittäjyyteen v Koulutus: Yliopistot ja korkeakoulut remonttiin: - Nyt ollaan kaukana maailman huipuista. - Opetus ei ole hyvälaatuista - Ala ei kiinnosta tarpeeksi kun arvostus ei ole kunnossa Koulutusta myös jo työelämässä oleville - uuden oppiminen ei saa loppua Yrittäjyys kunniaan: - valmiuksia jo koulutuksen kautta Perusteollisuuden tarpeista huolehdittava energia, infra etc. Tukea alkaville yrityksille esim. yrityspuistoissa, jotta syntyy klustereita, joissa samaa alaa liippaavat yritykset kohtaavat. Yrityksillä on parhaat edellytykset toimia kapeilla sektoreilla, missä asiantuntemusta ei ole helppo kopioida. Suomi ei ole massatuotannon maa, mutta ketteränä hyvä toimija niche markkinoilla. v Yrittäjyyttä/innovaatioiden tukemista lisää. v Suomi eip ärjää tuotannolla, vaan suunnitelulla ja korkekataosiella tutkimuksella. Panostus T&K-toimintaan tärkeää. Yrittäjyyden tukeminen mysö täårkeää. v Yrittäjyyteen pitäisi satsata, koulutusta, turvaa yrittäjälle esim. eläkeasioihin ja työttömyyden varalta v korkeasti koulutettujen ja opiskelijoiden kannustusta/kannusteita yrittäjyyteen pitää lisätä, opetussuunnitelmiin pitää lisätä yrittäjäkoulutusta, yrittäjäkummit ja mentorit vahvemmin mukaan v Kaikki odottavat että syntyisi uusia Nokioita. Mielestäni vähempikin riittäisi. Voisi syntyä suuri määrä pienehkojä korkean osaamisen työpaikkoja. Suhtautumista yrittäjyyteen tulisi muuttaa alkaen opiskeluajoista. On turvallista olla (jos on?) ison yrityksen palveluksessa - tämä on mielestäni asenne. v Helpottaa yrittämistä, yrityksen perustamista ja työvoiman palkkaamista. v Yrittämisen ja aloittavan yritystoiminan tukeminen. v Luoda edellytyksiä yrittäjyydelle, esim veromalleilla. v Riskirahoitus aloittaville yrittäjille paremmaksi. Työttömille esim ainakin 3 vuoden mahdollisuus yrittää ja takuu siitä, että voi palata työntekijästatuksella ansiosidonnaiseen turvaan tarvittaessa.(yritystä ei polkasta yhdessä yössä). Mikäli ao yrityksen perustaminen epäonnistuisikin, niin ao henkilö olisi huomattavasti kypsempi ja kokeneempi myös työntekijänä jatkossa. v Verotus, yrittäjäilmapiiri v Kannustaa yrittäjyyteen. Panostaa keksintöjen/tuotekehityksen hyödyntämiseen tarjoamalla rahallista tukea patentointiin ja tuotannon käynnistämiseen. Luoda tuettuja ulkoistusmahdollisuuksia byrokratian hoitamiseen, jotta keskittyminen omaan osaamiseen olisi mahdollisimman tehokasta. 12

v tukea uusien korkean teknologian yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä (t&k-tuet, yrittäjyystuet, business-enkelit jne) - houkutella ulkomaisia korkean teknologian yrityksiä suomeen (verotus, työvoima, infra...) - tehdä tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä v Sosiaaliturvaan ja erilaisiin etuuksiin liittyvää lainsäädäntöä tulisi yksinkertaistaa, jotta yrittäjyys ja sivutoiminen yrittäjyys kasvattaisivat suosiotaan. v Poistaa lannistimia eli työnteon negatiivisiavaikutuksia tukijärjestelmiin. Yhtenä esimerkkinä työttömyyskassan jäsenyyden rajoitus yrittäjiltä jotka tekevät osa-aikaista yrittäjyyttä palkkatyön ohella. v Yhteiskunnan ilmapiirin ja verotuksen pitäisi muuttua enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Innovatiivisille pienyrityksille pitäisi löytyä enemmän rahoitusta. Yliopistojen tutkimusrahoituksessa pitäisi painottaa enemmän pitkäntähtäimen perustutkimusta, jonka tulosten varaan voidaan rakentaa uutta tulevaisuuden teknologiaa. v Yrittäjyyden helpotukset Vastaus sisältää sanan koulutu- v Nopeampi reagointi työelämän tarpeisiin. Koulutus tehokkaammaksi. v Tasokas koulutus sisältäen yrittäjyyskoulutuksen. Yrittämisen riskit nykyisin suuret verrattuna palkkatyöhön. Amk-tason koulutus nykyisin valitettavan alamaissa. v Yliopisto- ja opistokoulutuspaikat tulisi keskittää isoihin huippuyksiköihin. Yrittäjäksi ryhtymistä tulisi aktiivisemmin tukea. v Koulutus kaksi- tai kolmeosaiseksi: 1. perusharjoittelu - peruskoulutus 2. syventävä harjoittelu - syventävät opinnot 3. työelämään - erikoistuminen Ennen kaikkea työharjoittelua enemmän tukemaan opintoja - ja päinvastoin. v Mielestäni korkean osaamisen työpaikkoja on riittävästi, mikäli korkeakoulutusta vaativien paikkojen määrä suhteutetaan väkilukuun. Tärkeämpää olisi keskittää voimat siten, että Suomessa oltaisiin maailman huippuja parilla kolmella osa-alueella. v Riskirahoitus kuntoon, yrittäjäkoulutus pakolliseksi, byrokratian karsiminen esim. verotuksessa. v Koulutusta pitäisi uudistaa siten, että korkeakoulut olisivat nimensä mukaisesti korkean osaamisen koulutuskeskuksia. Näihin pääseminen edellyttäisi nykyistä korkeampaa osaamistasoa sekä ennen kaikkea motivaatiota. Uusia osaamisalueita tulisi tukea ennakkoluulottomasti myös taloudellisesti. Toisaalta rahoitusta pitäisi karsia alueilta, joilla ei 10 vuoden kuluessakaan ole tapahtunut mitään merkittävää edistystä. Näin ei päästettäisi ketään liikaa junnaamaan kannattamattomalla alueella. Verotus yms. ovat toki tärkeitä tekijöitä, mutta korkeaa osaamista ei kyllä pystytä luomaan pelkillä verotuksellisilla keinoin, jos ideointikyky puuttuu. v Yrittäjyyden tukeminen ja mukaanottaminen koulutukseen pakolliseksi aiheeksi. 2. Suomen tekeminen houkuttelevaksi myös ulkomaisille yrityksille. 3. Vero/Tullivapaiden ym vyöhykkeiden perustaminen aluetuen muotona. Esim komponenttien/raaka-aineiden tullit maksuun vasta valmiiden tuotteiden myötä. v Työpaikoilla pitäisi arvostaa koulutusta enemmän. v Korkeatasoisesta koulutuksesta tulee pitää huolta. Koulutuksen tulisi myös antaa kunnollisia eväitä työelämään ja tukea sekä kannustaa yrittäjyyteen. Aloituspaikkoja ei saisi olla liikaa. AMK ja yliopisto-opetuksen liiallinen lähentyminen hämärtää eroavaisuuksia. Teknikko-tasoista koulutusta ja osaajiakin tarvittaisiin. Suomen tulisi olla houkutteleva paikka yrityksille ja osaajille. v Liiketaloudellisen osaamisen kasvattamiseen tähtäävien (jatko)koulutusmuotojen lisääminen sisältäen yrittäjyyskasvatusta v Yrittäjyyskoulutuksen lisääminen v Koulutuspaikkojen vähentämisen mahdollistama vaativa ja innovaatio-/ongelma-perustainen koulutus ja aloittavien yritysten tukipalvelut tms. suoran rahallisen tuen sijaan. v Lisättävä alemman asteen toimihenkilökoulutusta sekä panostettava työntekijäkoulutukseen. 13

On harhakuva, että suomi voisi olla vain vaativamman suunnittelun ja kehityksen tekijä. Sopivasssa suhteessa innovatiivista korkean osaamisen työkehitystä, mitä tulee lisää parantamalla aloittavan yrityksen rahoitusta ja tukea. On väärä tavoite TEK:ltä yrittää lisätä vain korkean koulutuksen työtä suomessa. Fakta on, että keksiverto kiinalainen tai intialainen tekniikan alan opiskelija on paljon perehtyneempi matamatiikkaan tai fysiikkaan sekä fanaattisempi opiskelemaan sekä muuttamaan työn perässä. Kehittynyt valtio tarkoittaa osaltaan sitä, ettei tarvitse lähteä töihin mihin vain vuosikausiksi. Suomi pärjää kaikessa vertailussa organisaation tehokkuudessa, kun käsitellään työntekijöitä ja työnjohtajia. v Julkisen sektorin mammuttitaudin alasajo ja säästyvien varojen suuntaaminen aloittavien oikean lisäarvon tuottamiseen pyrkivien yritysten tk-tukeen ja alkuvaiheen verohelpotuksiin. - Eri tasojen ja alojen koulutuksen aloituspaikkojen suhteuttaminen todelliseen tulevaan tarpeeseen ja korkea-asteen koulutuksen laatutason varmistaminen v Tärkeää olisi panostaa koulutuksen laatuun, aloituspaikkoja ei saa olla liikaa koska se johtaa pitkässä juoksussa osaamisen tason heikkenemiseen. v Valtio paremmin tukemaan innovaatioita, nykyistä parempi koulutussuunnittelu,... v Yrittäjyyskoulutusta opiskelijoille ja jo koululaisille. Teknisen etumatkan kurominen umpeen pahimpiin kilpailijoihin nähden. Tunnustuksen hakeminen muillekin kuin Nokialle korkean tason työpaikkana. v Koulutukseen panostaminen, myös jatkuva jatkokoulutus v Johtaminen kuntoon Jo koulutusvaiheessa opetuksen parantaminen ja ennen kaikkea tavoitteellisuuden lisääminen. Karrikoiden sanottuna nykyään opiskellaan tutkintoa varten ja tehdään työtä palkkaa varten. Sen sijaan jo opiskeluvaiheessa jokainen kurssi tulisi käydä sillä ajatuksella, että tämä tehdään jotain yksilöityä kohdetta (esim. oman osaamisen konkreettista kehittämistä tietyssä asiassa) varten. Siis tavoitteellisuutta! v Panostaa yliopistokoulutukseen ja houkutella ulkomaalaisia huippuosaajia yliopistoihin. Tukea pieniä yksityisyrittäjiä alkuun, sillä näistä voi kasvaa huippuyrityksiä tulevaisuudessa. v Tekniikan alan koulutuksen laadun parantamiseen tulisi kiinnittää lisää huomiota. v Koulutus ala- ja yläasteella. v koulutuksen pitää tarjota haasteit kaiken tasoisille oppilaille. Kaikille tulee tarjota myös käden taitoja ym. Pehmeämpiä oppiaineita, ei vain lukuaineita. Yrittäjyyteen tylee tukea selkeämmin erilaisille rahallisilla ja tiedollisilla kannustimilla. v Pitkän uran tehneiden osaamisen parempi hyödyntäminen mm. mentoroinnin avulla. Entistä tiivimpi ja yrityslähtöisempi yhteistyö yritysmaailman ja yliopisto- ym. tutkimuksen välillä. Yrityksen perustamiseen tähtääviin koulutusohjelmiin panostaminen sekä jonkilaisen yrityskurssin sisällyttäminen opinto-ohjelmiin. Käytännön taitojen lisääminen koulutukseen esim. laboratoriotyökursseja ja käytännön harjoitteluja lisäämällä. v Asenne työhön ja koulutukseen on vääristynyt. Tähän pitäisi saada ryhtiliike. Työ arvostus pitäisi nostaa paremmaksi. Suomalaisten yleinen asenne on muuttunut negatiiviseksi ja itsekkääksi. Suomessa ei vielä ole siirrytty teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Muutokset eivät ole helppoja. Johtaminen pitää saada kannustavammaksi. Yleisesti aloitekykyä ja luottamusta sekä riskinottoa. Nyt on meillään Nokiakrapula mutta sen jälkeen löytyy uusia avauksia. Suomessa on kuitenkin paljon erittäin brillianttia osaamista. v Korkeimman osaamisen työpaikkojen syntyä pitää edistää yrittäjyyden, ei palkkatyökarjana olemisen, kautta. Vaatii perusasenteen muuttumista tekniikan akateemisten koulutuksessa. v koulutuksessa fokus yrittäjyyteen, t&k rahoihin selkeä fokus valituille osaamisaloille v Investoida vielä enemmän koulutukseen ja tutkimukseen eri tasoilla ja alueilla. v koulutusjärjestelmän kehittäminen vaativammaksi ja korkean osaamisen arvostuksen lisääminen. Surkeisiin esimiestaihoihin saatava perusteellinen kohennus. v Rohkeampaa aitojen innovaatioiden taloudellista tukemista. Korkean osaamisen inflaatio kuriin, eli vähemmän korkeakoulutuksen dilutaatiota joka maakuntaan. v Pitemmällä jänteellä pitäisi miettiä vastaako nykyinen koulutusjärjestelmä peruskoulusta alkaen tulevaisuuden tarpeita osaamisen, yrittämiseen ja innovaatioiden suhteen. 2) Nopeammin tuloksia voisi saada auttamalla yrittämään rohkeammin, toisaalta ei nykyinenkään järjestelmä ihan huono ole. 14

v Pieniä uusia riskiyrityksiä pitäisi tukea ja hyväksytä fakta, että vain muutaman niiden siivet kantavat pidemmälle. Vanhat ovat liian suuria ja kankeita ryhtyäkseen aidosti uuteen. Uusi osaaminen syntyy "pienissä pajoissa" ja kun niiden toiminta osoittautuu kiinnostavaksi isot tulevat tukemaan toimintaa / ostavat osaamisen itselleen. 2) Tarvitaan myös asennemuutosta (hidasta) suomalaiseen tekemiseen. Uuden tekemisessä täytyy hyväksyä epäonnistuminen ts. virhearvio. Jos liki 100% uusista projekteista johtaa tulokseen, onko silloin tehty oikeasti jotian uutta?? 3) Koulutusjärjestelmän pitäisi tukea oikeasti lahjakkaitten ihmisten koulutusta. Koulutuspaikkojen määrää voisi karsia rajusti: laatua ylenpalttisen määrän sijaan. v Koulutus: Yliopistot ja korkeakoulut remonttiin: - Nyt ollaan kaukana maailman huipuista. - Opetus ei ole hyvälaatuista - Ala ei kiinnosta tarpeeksi kun arvostus ei ole kunnossa Koulutusta myös jo työelämässä oleville - uuden oppiminen ei saa loppua Yrittäjyys kunniaan: - valmiuksia jo koulutuksen kautta Perusteollisuuden tarpeista huolehdittava energia, infra etc. Tukea alkaville yrityksille esim. yrityspuistoissa, jotta syntyy klustereita, joissa samaa alaa liippaavat yritykset kohtaavat. Yrityksillä on parhaat edellytykset toimia kapeilla sektoreilla, missä asiantuntemusta ei ole helppo kopioida. Suomi ei ole massatuotannon maa, mutta ketteränä hyvä toimija niche markkinoilla. v monipuolinen koulutus, mahdollisuus uudelleenkoulutulseen myös työuran aikana. v Yrittäjyyteen pitäisi satsata, koulutusta, turvaa yrittäjälle esim. eläkeasioihin ja työttömyyden varalta v korkeasti koulutettujen ja opiskelijoiden kannustusta/kannusteita yrittäjyyteen pitää lisätä, opetussuunnitelmiin pitää lisätä yrittäjäkoulutusta, yrittäjäkummit ja mentorit vahvemmin mukaan v koulutuksen ja työelämän tiiviimpää yhteistyötä v Osaamista ja koulutuksesta tulisi huomioida nykyistä paremmin esim. palkkauksessa v peruskoulutuksen tasapäistäminen vie mahdollisuuden kehittyä todelliseksi osaajaksi teoreettisilta taidoiltaan ja siten osaltaan estää uusien korkean osaamisen työpaikkojenkin syntymisen eli tasokurssit takaisin! v Työpaikkakulttuuria pitäisi muuttaa siten, että jo uran alkuvaiheessa olevilla olisi mahdollisuus osallistua eri projekteissa avoimeen keskusteluun. Tehtävät saattavat kohdistua nykyään liikaa samoille henkilöille, jolloin osaaminen jää varsin kapealle sektorille eikä toimintatapoja kyseenalaisteta tarpeeksi. Vanhempien asiantuntijoiden pitäisi myös osata siirtyä syrjään ja ottaa nuorempien koulutus ja tietämyksen lisääminen asiakseen. v hyvä koulutus, yritysverotus v Mielestäni Suomessa on ja syntyy hyvästi korkean osaamisen työpaikkoja. Koulutuksen puolesta Suomalaiset ovat nykyisellään monissa tapauksissa jopa ylikoulutettuja hakeutuessaan työtehtäviin esimerkiksi muihin Euroopan maihin. v Korkean osaamisen työpaikkoja syntyy ainoastaan osaamiseen panostamalla yritysten sisällä ja koulutuksessa. Sen suurin uhka on jo pitkään vallalla olllut toimintatapa uudistaa osaamista YT & uusrekrytointikierrolla samalla vähentäen kohdennettuja henkilöstökoulutuksia. Toinen tukijalka on luonnollisesti korkeakoulutuksen laatutaso, johon pitäisi alkaa sijoittamaan pelkän yksikkökoon ja sitä kautta tulevien säästöjen sijaan. Menestyvissä oppilaitoksissa on ihan erilainen luennnoitsija/opiskelijasuhde kuin suomalaisissa yliopistoissa. Vastaus sisältää sanan tutkimu- v Palkkaus laahaa useilla aloilla (erityisesti Tutkimus ja kehitys) jäljessä. Keskijohdon, erityisesti nuorten alkupalkat ovat järkyttävän alhaiset. Näitä korkeammiksi. v Kehittää tutkimustoimintaa v tutkimusrahoituksen kehittäminen yksityisprojekteihin, yrityksen perustamisen tukeminen ja helpompi toiminnan aloitus v Pitäisi panostaa enemmän korkalaatuiseen tutkimukseen. v Ikääntyvien arvostusta pitäis saada ylös. Nyt 50 kymppistä aletaan pitää työuran lakipisteen ylittäneenä. Paremmalla arvostuksella he pystyisivät antamaan voimakkaan panostuksen 15

yrityksille jotka pyrkivät luomaan korkean osaamisen työpaikkoja. Suurimalla osasta aloja se korkea osaaminen ei synny koulunpenkillä. Tarvitaan yhdistelmä tuoretta tietoa koulunpenkiltä ja vankaa kokemusta. 2. Korkeakouluopetuksen ja tutkimustoiminnan on edelleen kansainvälistyttävä. Kehitystä tässä suhteessa on viiem vuosikymmeninä ollut, mutta tie on vasta alussa. v Tutkimukseen pitää panostaa samoin kuin markkinointiin jotta ideat osataan myydä. Markkinoinnissa on vielä paljon parannettavaa. v Keskittää tutkimusta v Pienyrittäjyyden, tutkimuksen ja kehitystyön tukeminen v Panostaa tutkimukseen ja ja kehittämiseen. v Valtion tukia (mm. TEKES) pitäisi suunnata entistä paremmin. Jonkin verran tuetaan nollatutkimuksia. Verohelpotukset korkean teknologian kasvuyrityksille määräajaksi. Tarvii kyllä tiukat ehdot myötämiseen, ettei tulisi väärinkäytöksiä tai vääristynyttä kilpailua. Ennen kaikkea helpotetaan työllistämistä myöntämällä helpotusta palkan sivukulujen maksamiseen, kunnes kriittinen koko ja kannattavuus saavutettu. v Enemmän resursseja yliopistojen perustutkimukseen ja soveltava tutkimus yritysten vastuulle. v Yritykset tulisi sitouttaa tuottamaan vastiketta saamastaan koulutetusta työvoimasta esim. suurempien tutkimuspanosten muodossa. v Pitkän uran tehneiden osaamisen parempi hyödyntäminen mm. mentoroinnin avulla. Entistä tiivimpi ja yrityslähtöisempi yhteistyö yritysmaailman ja yliopisto- ym. tutkimuksen välillä. Yrityksen perustamiseen tähtääviin koulutusohjelmiin panostaminen sekä jonkilaisen yrityskurssin sisällyttäminen opinto-ohjelmiin. Käytännön taitojen lisääminen koulutukseen esim. laboratoriotyökursseja ja käytännön harjoitteluja lisäämällä. v Tukea ja keskittyä osaamiseen ja tutkimustoimintaan. Muuttaa yritysten tähtäin pitkäjänteisemmäksi; irti kvartaaliajattelusta v Tekes rahoittamaan perustutkimusta ja kasvavia yrityksiaä. Isoilel yrityksille pelkkä tutkimusrahoitusta. Yliopistoille määräaikaisia tutkimushankkeita, ja mahdollisuus/pakko lopettaa siihen + yritystuki alkuun. Josutava siirtyminen tutkimusmaailman ja yritysmaailman välillä. v Investoida vielä enemmän koulutukseen ja tutkimukseen eri tasoilla ja alueilla. v Huolehtimalla siitä, ettei tutkimus- ja kehitystoiminta lakkaa kasvamasta Nokian myötä; kannustamalla yrittäjyyteen v Tehdä Suomesta investoinneille kiinnostava kohdemaa. Se onkin sitten vaikeampi homma se. En tiedä siihen ratkaisua. Ehken olisi mainostettava suomalaisten Insinöörien keskipalkkaa, kun tuntuu, että suomalainen insinöörityö alkaa olla pian LCC-tasolla. Yliopistojen ja teollosiuuden välistä yhteistyötä lisättävä ja rahoitusta innovatiiviseen tutkimukseen lisättävä. Rohkeutta oltava enemmän panostaa "älyttömiltä" tuntuviin kehityskohteisiin. Röyhkeyttä lisää viedä kotimaisia ja Suomeen työpaikkoja synnyttäviä hankkeita eteenpäin globaalissa kilpailussa. Olemme liian nöyriästeleviä ja ennenkaikkea sinisilmäisiä, meitä huijataan helposti. v Enemmän uutta korkean teknnologian tutkimusta ja tuetekehitystä. Lisää panostuksia PKsektoriin. v Suomi eip ärjää tuotannolla, vaan suunnitelulla ja korkekataosiella tutkimuksella. Panostus T&K-toimintaan tärkeää. Yrittäjyyden tukeminen mysö täårkeää. v Tutkimustiedon ja innovaatioiden siirtyminen korkeakoukluista yrityspuolelle pitää saada toimimaan. Samoin korkeakouluista syntyviä spinnoff yritysten liiketoiminta mahdollisuukisa tulee kehittää. v Yliopistotutkijoiden laiterahoitusta pitaisi lisata huomattavasti. Jos tehdaan tutkimusta puutteellisilla laitteilla, ei tietenkaan synny nykyaikaisia kaupallistamiskelpoisia tuloksiakaan. v Valtion T&K tuki tutkimuslaitoksille ja yrityksille täytyisi tarkistaa ja parantaa. Tällä tuettaisiin yritysten tutkimuksen ja kehityksen pysymistä Suomessa. v Yhteiskunnan ilmapiirin ja verotuksen pitäisi muuttua enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Innovatiivisille pienyrityksille pitäisi löytyä enemmän rahoitusta. Yliopistojen tutkimusrahoituksessa pitäisi painottaa enemmän pitkäntähtäimen perustutkimusta, jonka tulosten varaan voidaan rakentaa uutta tulevaisuuden teknologiaa. 16

Vastaus sisältää sanan teknologi- v satsata enemmän tuote- ja teknologian kehittämiseen v teknologiaclusterit (saman alan uhteenliittymät) kehittämiseen v Panostusta innovointiin ja korkean teknologian raaka-aineriippumattomiin tuotteisiin. v myynti-ja markkinointiosaamista lisää, myös pieniin teknologiafirmoihin. Hyväkään tuote ei myy itseään v Pienentää korkeakoulujen sisäänottomääriä, jotta opetus olisi laadukkaampaa ja henkilökohtaisempaa - Yritysten pitäisi lopettaa tiedon ja taidon siirtäminen ulkomaille. - Lisätä panostuksia jo tunnettuihin korkean teknologian aloihin, joilla voi olla mahdollisuuksia tulevaisuudessa (esim. nanotekniikka). - Valtion pitäsi olla ainakin alussa mukana kaivosteollisuuden suurissa hankkeissa. Pitäisi pyrkiä siihen, että Suomeen syntyisi ns. kaivosklusteri (kaivokset, kone- ja laitevalmistajat, kemian tuotteet kaivosteollisuudelle, jatkojalostajat jne.) Kaivosalakin on mielestäni korkean osaamisen ala. v Valtion tukia (mm. TEKES) pitäisi suunnata entistä paremmin. Jonkin verran tuetaan nollatutkimuksia. Verohelpotukset korkean teknologian kasvuyrityksille määräajaksi. Tarvii kyllä tiukat ehdot myötämiseen, ettei tulisi väärinkäytöksiä tai vääristynyttä kilpailua. Ennen kaikkea helpotetaan työllistämistä myöntämällä helpotusta palkan sivukulujen maksamiseen, kunnes kriittinen koko ja kannattavuus saavutettu. v Nuoret tulee saada kiinnostuneiksi loma-aikoina työkentelyyn het 15 vuotiaina ja työnatajat täytyy tavalla tai toisella saada tarjoamaan töitä kaikille kaikkina loma-akoina. J a tietenkin opiskelun edistyessä harjoittelutyötä. Kokeilemalla jo hyvinkin nuorena esim. liukuhihnatyötä, kohtuullisen raskasta työtä, inhottavan ympäristön työtä saa ( ainakin pitäisi saada) kimmokkeen opiskelemalla pääsemään valkokaulustyöhön. Tietenkin sitä mukaa kuin kykyjä löytyy. Kun henkilö monena vuonnn tekee vaikka lyhyitäkin työjaksoja oppii hän ammattitaitoja ja vain ammittitaitoisen henkilöstön varaan voi rakentaa menestyviä korkean (tai parhaassa tapauksessa uuden ) teknologian työpaikkoja. v Vaikea sanoa mista rahoitusta loytyy ja mika kannattaa taloudellisesti. Korkean osaamisen tuotteet ovat yleensa kansainvalisille markkinoille, koska kotimaan markkinat ovat melko pienet. Tyopaikkoja voi syntya, mutta syntyyko voittoa ei ole aivan selva asia. Kehityskustannukset saattavat olla masentavan korkeita. Korkein teknologian teollisuuden kustannukset ovat melko korkeita ja riski suuri. Harvalla on varaa saada mitaan edes alulle. Korkea teknologian tyopaikait saattavat pysya valtion tyopaikkoina muutamaa suur-yritysta lukuunottamatta (Nokia). v Teknologian kehittämiseen ja tuotekehitysvaroihin pitäisi satsata huomattavasti nykyistä enemmän. Mitään suurta ja mullistavaa innovaatiota harvoin tapahtuu, jos tuotekehitysvarat yrityksillä ovat niin pienet, että hyvä kun saadaan edes perushomma tehtyä. v tukea uusien korkean teknologian yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä (t&k-tuet, yrittäjyystuet, business-enkelit jne) - houkutella ulkomaisia korkean teknologian yrityksiä suomeen (verotus, työvoima, infra...) - tehdä tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä v Yhteiskunnan ilmapiirin ja verotuksen pitäisi muuttua enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Innovatiivisille pienyrityksille pitäisi löytyä enemmän rahoitusta. Yliopistojen tutkimusrahoituksessa pitäisi painottaa enemmän pitkäntähtäimen perustutkimusta, jonka tulosten varaan voidaan rakentaa uutta tulevaisuuden teknologiaa. v Korkean teknologian yritysten perustamista tulisi helpottaa kannustavilla rahoitusmalleilla. Vastaus sisältää sanan yliopisto- v Yliopisto- ja opistokoulutuspaikat tulisi keskittää isoihin huippuyksiköihin. Yrittäjäksi ryhtymistä tulisi aktiivisemmin tukea. 17

v Korkeatasoisesta koulutuksesta tulee pitää huolta. Koulutuksen tulisi myös antaa kunnollisia eväitä työelämään ja tukea sekä kannustaa yrittäjyyteen. Aloituspaikkoja ei saisi olla liikaa. AMK ja yliopisto-opetuksen liiallinen lähentyminen hämärtää eroavaisuuksia. Teknikko-tasoista koulutusta ja osaajiakin tarvittaisiin. Suomen tulisi olla houkutteleva paikka yrityksille ja osaajille. v Yliopistojen tutkinnon uudistaminen. Esim. TKK järjestelmän uusiminen ei vaikuttanut kurssien sisältöön mitenkään. Useat kurssit ovat aikaansa pahasti jäljessä. Avain on yhteistyö yritysten kanssa. Esim. kauppakorkeassa pakotetaan oppilaat tietyillä kursseilla ottamaan yhteyttä yrityksiin ja tekemään harjoitustöitä ja haastatteluita.kursseille harjoitustöitä yrityksiltä ei kymmenen vuotta vanhoilta kalvoilta. v Yrittäjyysopetus yliopistoissa ja tasaisempi vauvaiän kustannusten jakaminen mies- ja naisvaltaisten alojen välillä v Panostaa yliopistokoulutukseen ja houkutella ulkomaalaisia huippuosaajia yliopistoihin. Tukea pieniä yksityisyrittäjiä alkuun, sillä näistä voi kasvaa huippuyrityksiä tulevaisuudessa. v Enemmän resursseja yliopistojen perustutkimukseen ja soveltava tutkimus yritysten vastuulle. v Pitkän uran tehneiden osaamisen parempi hyödyntäminen mm. mentoroinnin avulla. Entistä tiivimpi ja yrityslähtöisempi yhteistyö yritysmaailman ja yliopisto- ym. tutkimuksen välillä. Yrityksen perustamiseen tähtääviin koulutusohjelmiin panostaminen sekä jonkilaisen yrityskurssin sisällyttäminen opinto-ohjelmiin. Käytännön taitojen lisääminen koulutukseen esim. laboratoriotyökursseja ja käytännön harjoitteluja lisäämällä. v Tekes rahoittamaan perustutkimusta ja kasvavia yrityksiaä. Isoilel yrityksille pelkkä tutkimusrahoitusta. Yliopistoille määräaikaisia tutkimushankkeita, ja mahdollisuus/pakko lopettaa siihen + yritystuki alkuun. Josutava siirtyminen tutkimusmaailman ja yritysmaailman välillä. v Kannustetaan yliopistoissa yrittäjyyteen v Tehdä Suomesta investoinneille kiinnostava kohdemaa. Se onkin sitten vaikeampi homma se. En tiedä siihen ratkaisua. Ehken olisi mainostettava suomalaisten Insinöörien keskipalkkaa, kun tuntuu, että suomalainen insinöörityö alkaa olla pian LCC-tasolla. Yliopistojen ja teollosiuuden välistä yhteistyötä lisättävä ja rahoitusta innovatiiviseen tutkimukseen lisättävä. Rohkeutta oltava enemmän panostaa "älyttömiltä" tuntuviin kehityskohteisiin. Röyhkeyttä lisää viedä kotimaisia ja Suomeen työpaikkoja synnyttäviä hankkeita eteenpäin globaalissa kilpailussa. Olemme liian nöyriästeleviä ja ennenkaikkea sinisilmäisiä, meitä huijataan helposti. v Koulutus: Yliopistot ja korkeakoulut remonttiin: - Nyt ollaan kaukana maailman huipuista. - Opetus ei ole hyvälaatuista - Ala ei kiinnosta tarpeeksi kun arvostus ei ole kunnossa Koulutusta myös jo työelämässä oleville - uuden oppiminen ei saa loppua Yrittäjyys kunniaan: - valmiuksia jo koulutuksen kautta Perusteollisuuden tarpeista huolehdittava energia, infra etc. Tukea alkaville yrityksille esim. yrityspuistoissa, jotta syntyy klustereita, joissa samaa alaa liippaavat yritykset kohtaavat. Yrityksillä on parhaat edellytykset toimia kapeilla sektoreilla, missä asiantuntemusta ei ole helppo kopioida. Suomi ei ole massatuotannon maa, mutta ketteränä hyvä toimija niche markkinoilla. v Korkean osaamisen työpaikat vaativat korkeaa osaamista. Se ei kuitenkaan synny pelkästään yliopistouudistuksen kautta. Korkeaan osaamiseen kouluttaminen tulee aloittaa jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. Aalto-yliopistosta hyötyvät opiskelijat eivät ehkä ole vielä edes syntyneet! Esimerkki 1: Kielipoliittinen pelleily pitää lopettaa heti ja keskittyä olennaiseen eli varmistaa jokaiselle suomalaiselle lapselle sujuva englannin kielen ja vähintään yhden toisen yleisen eurooppalaisen kielen taito. Yleisiä kieliä on opetettava lapsille jo esikoulussa ja ekaluokalta alkaen. Esimerkki 2: Pienten lasten opettaminen kotitehtävien ja kotien usein vaillinaisen osaamien/jaksamisen kautta on lähes heitteillejättöä. Kotitehtävien sijaan tarvitaan opettajien valvomaa laadukasta tehtävien tekoa. Koulupäivät voisivat aivan hyvin olla kolmannelta luokalta alkaen kuusituntisia. Alaluokkien opettajien opetusvelvollisuudet voidaan ihan hyvin muuttaa normaalien työssäkäyntituntien mukaisiksi eli 8+ tuntia työpäivää kohti kuten muillakin palkansaajilla. Tämä tukisi hienosti myös vanhempien osallistumista työelämään ja sitä kautta pidempiä työuria. v Yliopistotutkijoiden laiterahoitusta pitaisi lisata huomattavasti. Jos tehdaan tutkimusta 18

puutteellisilla laitteilla, ei tietenkaan synny nykyaikaisia kaupallistamiskelpoisia tuloksiakaan. v tukea uusien korkean teknologian yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä (t&k-tuet, yrittäjyystuet, business-enkelit jne) - houkutella ulkomaisia korkean teknologian yrityksiä suomeen (verotus, työvoima, infra...) - tehdä tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä v Korkean osaamisen työpaikkoja syntyy itsestään, jos on riittävä tarjonta riittävän hyviä osaajia. Tätä tarjontaa uhkaa tällä hetkellä yliopistotason opetuksen rappeutuminen. Jostakin syystä tuntuu, että sekä opettajilta - ja tämän seurauksena opiskelijoiden - motivaatiotaso on heikkenemässä uhkaavasti. Syynä lienee viime vuosikymmenien opintouudistukset, joiden "mittaristot" ohjaavat pikemminkin byrokratiaan kuin korkeatasoiseen opetukseen. Eli yliopistot uusiksi uudella tavalla. v Yhteiskunnan ilmapiirin ja verotuksen pitäisi muuttua enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Innovatiivisille pienyrityksille pitäisi löytyä enemmän rahoitusta. Yliopistojen tutkimusrahoituksessa pitäisi painottaa enemmän pitkäntähtäimen perustutkimusta, jonka tulosten varaan voidaan rakentaa uutta tulevaisuuden teknologiaa. v Korkean osaamisen työpaikkoja syntyy ainoastaan osaamiseen panostamalla yritysten sisällä ja koulutuksessa. Sen suurin uhka on jo pitkään vallalla olllut toimintatapa uudistaa osaamista YT & uusrekrytointikierrolla samalla vähentäen kohdennettuja henkilöstökoulutuksia. Toinen tukijalka on luonnollisesti korkeakoulutuksen laatutaso, johon pitäisi alkaa sijoittamaan pelkän yksikkökoon ja sitä kautta tulevien säästöjen sijaan. Menestyvissä oppilaitoksissa on ihan erilainen luennnoitsija/opiskelijasuhde kuin suomalaisissa yliopistoissa. Vastaus sisältää sanan osinko- tai osingo- v ainakin yrittäjien mahdollisuus nostaa osinkoja verovapaasti pitää säilyttää Vastaus sisältää sanan maahanm- - Vastaus ei sisällä mitään em. sanoista v Suomi on liian kallis maa keskituloiselle. Täälä tukehtuu kaikki hyvät ideat. v Lyhyen työuran perusteella, ammattitaitoa esimiestyössä pitäisi parantaa ja kehittää sekä organisaation kehittäminen, johtaminen ja innostaminen pitäisi olla näkyvämpää. Korkean osaamisen työpaikka edellyttää myös sitä, että organisaation resurssit ovat kohdallaan. Täytyy olla sopivassa suhteessa rutiini- ja kehittämistöitä, jotta kehittymistä voi syntyä. En pidä siitä, että kehittäminen on ulkolähtöistä, pakollista ja että sitä tehdään normityön lisäksi ylitöinä tai valtavan paineen alla. v mahdollisuus pyörittää omia kokeilevia yrityksiä päätyön ohella, "spin-off" tukeminen v Sensijaan että siirtyy eläkkeelle kokonaan niin voisi toimia konsulltitehtävissä 60 vuoden iän jälkeen niin että yritys ei maksaisi kun elakkeen ja normaalin palkan välisen eron. Työntekijä motivoituu kun saa olla työelämässä ja työnantaja motivoituu kun saa "halvalla" osaavan asiantuntijan. v Julkisen toiminnan hallinnon keveneminen voisi auttaa. Nyt uudet ajatukset ja ideat kuihtuvat monesti jo alkuvaiheeseen. v Osaamisen arvostusta. Insinööri olisi taas jotakin ;) v Siirtyminen pitkäjänteisempään ja vastuullisempaan johtamiskulttuuriin. v työkulttuuria tekemisestä enemmän tietämiseksi v Yrittajyytta pitaisi kannustaa nykyista huomattavasti enemman, v Kysyntä, jos tarvettta olisi harkitsisisn 19

v Työtapoja, v Energian hinta alas, kuka kylmään ja kaukaiseen maahan muuten investoi. Kehityksen voima on kasvukeskuksissa, se pitää myöntää ja niiden kasvamista pitää edistää. v Pieniä ja keskisuuria yrityksiä pitää tukea enemmän v en osaa sanoa. v Joustavammat työmarkkinat, helpoittaa työvoiman vaihtuvuutta --> pelikenttä toimivammaksi v rekrytoinnin taloushelpotukset yrityksille, työsuhteiden joustavuus (yritysten helpompi rekrytoida/irtisanoa), sosiaalietuuksien ja työttömyysetuuksien karsiminen / mitoittaminen niin, että työnteko on aina kannattavaa v Tukea ulkomaalaisten työllistymistä Suomessa v Sen kun tietäisi v Tukea uusille yrityksille, sitä kautta saada ne kasvamaan ja luomaan työpaikkoja v kokeineiden osaamisen arvostaminen, mutta myös työkaluja ja koulusta tuon osaamisen siirtämiseksi ja hyödyntämiseski tavrvitaan organisaatioihin. v Poistaa Nokian kaltaiset kytkökset valtiontalouden ja yksityisyritysten kesken - jokaiselle yritykselle yhtäläiset edellytykset eikä isojen ehdolla menemistä. v Työtä pitäisi arvostaa enemmän ja siitä pitäisi myös palkita sen mukaisesti. Työmäärät kasvavat eikä näitä puitteita korjata. Aina kun joku jää pois vastaavasti tilalle ei oteta välttämättä uutta --> Siirretään tehtävät toisille muiden töiden jatkoksi. v Tarvetta työn tasapuoliselle alueelliselle jakautumiselle (osaaminen, resurssit) v Työtä pitäisi jakaa järkevämmin, ts. niin, että työ jaettaisiin useammalle tekijälle. Tässä voisi auttaa palkkakaton luominen, jolloin säästyneet rahat voisi käyttää uusien työntekijöiden palkkaamiseen. v Johtamisen pitäisi perustua paljon enemmän motivaatioon. Tekniikan opintojen laadun korottaminem. Opiskelupaikkojen vähentäminen tarvetta vastaavaksi. v Hyviä asiantuntijoita löytyy, mutta ei luovaa hulluutta ja uskallusta uusiin yrityksiin. Myynti- ja markkionointiosaamista parannettava v Poistaa tulo / tukiloukut. - Muokata asenneilmastoa niin, että jos tekee töitä, on ok menestyä. - Muuttaa opintotukea niin, että ahkeruudesta ei rangaista. v Yhteiskunnan rakennetta, jotta se tukisi näitä mahdollisuuksia paremmin. v Pärjääminen kilpailussa jo sinänsä edellyttää innovaatioita, joilla on laajat markkinat, ei pelkästään kotimaa. v Panostusta uusien high-tech-yritysten syntymiseen rahoituksellisesti. T & K- toimintaan jatkuvaa panostamista. v Uusi kulttuuri isommista asiantuntijayrityksistä. v Kilpailukyky pitää olla huippuluokkaa ja yrityksille turvallinen paikka pitkällä tähtäimellä. v Luoda positiivinen ilmapiiri tekemällä rikastuneille, vähentää negatiivistä latausta konkurssin kokeneilta. v? v laatia eläkkeellesiirtymiskannustusjärjestelmä 60-63-vuotiaille ja vapauttaa työpaikkoja hiukan nuoremmille. v Valtiovallan tulee tukea vientiteollisuutta enemmän ja pyrkiä suosimaan yritysten kilpailukykyä v Nuoria uransa alussa olevia tulisi kannustaa ja rohkaista enemmän sekä yritteliäänä että ideoinnin/kehittämisen puolella. v työnantajien asenne pitäisi muuttua ihmistä arvostavammaksi täälä Suomessa v Suomen kilpailukyvyn tulee olla hyvä Suomesta tulee löytyä osaajia v yritysten tulisi entisestään kansainvälistyä v Yrityksen perustamisen kynnystä mataloitettava sekä ylläpitämisen byokratiaa samoin. Lisäksi 'hautomoja' jotka tukevat em asioissa. Miten em kehitystyön hedelmät saadaan tuottamaan Suomessa? Ettei varsinainen hyödyntäminen karkaa 'halpamaihin'? Jos tuotteiden valmistus karkaa, kohta menee perässä muukin osaaminen! Enemmän Suomi-itsekkyyttä peliin? v riskirahoitus uusille spin-off firmoille Onko meillä osaajia näihin uusiin työpaikkoihin? Suoraa koulupenkiltä ei tule asiantuntijoita ja osaajia. Isoille firmoille malttia kasvattaa/kouluttaa omat osaajansa ja asiantuntijansa. 20