H Ä M E E N YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YSO/133/2006 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Artjärven kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kaakonsuon maankaatopaikan perustamista ja päätös ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesta Kaakonsuon vanhan kaatopaikan käytöstä poistamisesta Artjärven kunnassa. LUVAN HAKIJA Artjärven kunta PL 4 16201 ARTJÄRVI LAITOS JA SEN SIJAINTI Artjärven kaatopaikka Artjärven kunnan omistama kiinteistö RN:o 015-401-0048-0000 Toimialatunnus: 90002 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4, jätteen laitos- tai ammattimainen hyödyntäminen ja käsittely. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Kaatopaikka, ympäristönsuojeluasetus 6, 1 momentti kohta 12a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 19.12.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Yhdyskuntajätteen kaatopaikalla ei ole ollut ympäristölupaa. Vuoden 1993 jälkeen toimintaa on kuitenkin jatkettu maankaatopaikkana. Myöskään maankaatopaikalle ei ole haettu ympäristölupaa. Suoritemaksu 4 032 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3820 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 38 20 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham Kauppakatu 11 C PL 29, 15141 Lahti Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3950 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Kauppakatu 11 C PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 39 50 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 Kaatopaikka-alue sijaitsee haja-asutusalueella, jossa ei ole voimassa yleiskaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus Maaperä Artjärven kaatopaikka sijaitsee Kaakonsuon itälaidassa noin kolme kilometriä Artjärven taajaman eteläpuolella. Kaatopaikka on Porlammintien (1732) varressa kiinteistöllä 48:0. Kaatopaikka sijaitsee haja-asutusalueella, jolla harjoitetaan maa- ja metsätaloustoimintaa. Noin 100 metrin etäisyydellä pohjoissuuntaan on lähin asuinrakennus, joka toimii loma-asuntona. Kaatopaikka-alueen läheisyydessä on etelässä Kaakonkallio ja lännessä Leppäkorvenkallio, jotka rajaavat väliinsä noin 25 hehtaarin kokoisen Kaakonsuon alueen. Kaatopaikkaalueelta noin 700 metriä luoteeseen sijaitsee Pyhäjärvi-vesistö. Alue sijaitsee Taasianjoen vesistöalueella (15), Lappbäckenin valumaalueella (15.005). Lähin pohjavesialue (Koivulehto 0101503, I-luokka) on kaatopaikasta pohjoiseen noin 100 metrin päässä. Lusinkallion II-luokan pohjavesialue (0101551) sijaitsee kaakossa noin 200 metrin etäisyydellä kaatopaikasta. Kaatopaikka on perustettu suoalueen laitaan ja mäen juureen Kaakonsuon painanteeseen. Alue rajoittuu itä- ja kaakkoispuolella olevaan moreeniharjanteeseen ja avokallioalueeseen. Alueen koko länsipuolta rajaa kaakonsuon suoalue. Pohjoispuolella on peltoalue. Alueelle tehtiin vuonna 2005 neljä kappaletta porakonekairauksia pohjavesiputkien asentamiseksi. Samalla saatiin tietoa alueen maaperästä. Tämän jälkeen tehtiin varsinainen maaperätutkimus, jossa tehtiin kolmeen pisteeseen painokairaus sekä näistä yhteen lisäksi siipikairaus. Kaatopaikan länsireunassa suon laidalla on turvetta noin 1,0 metrin syvyyteen asti. Turpeen alla on hienorakeista maa-ainesta noin 10 metrin paksuudelta. Tämän alla on hiekkaa/soraa. Pohjoisosassa pohjavesiputkien ja kairauspisteen alueella maaperä muodostuu 1 1,2 metrin turvekerroksesta. Turvekerroksen alla on 3,2 3,8 metrin paksuinen siltti- ja savikerros. Siltin ja saven alla on 0,8 1,2 metrin hiekka- ja sorakerros. Kallion pinta on noin 6 7 metrin syvyydessä. Itäosalle ei ole tehty tutkimuksia, mutta se on maan pinnanmuodostuksen perusteella päätellen moreenia/soraa ja osin kalliota.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 Eteläosassa alueen maaperä on heti kaatopaikan laidan tuntumassa savea noin 6,5 metrin syvyyteen asti, jossa on kallion pinta. Pohjavesiputki PVP 1:n kohdalla etelämpänä maan pintakerros on turvetta 1,0 metrin syvyyteen asti. Tämän jälkeen on noin kolmen metrin siltti-/savikerros, jonka alapuolella on hiekkaa/soraa. Alueen maan pinta viettää idästä länteen korkeustasojen ollessa noin +59 - +54. Kaatopaikka-alueen vakavuus Pohja- ja pintavedet Jätetäytön itälaita on kantavalla maaperällä. Arviolta noin puolet jätetäytöstä on tehty suon päälle (länsilaita). Jäte on painunut suon tason alapuolelle ja painanut siten suoturvetta kasaan. Samoin on tehnyt sen päälle ajettu täyttömaa. Vakavuudeltaan jätetäyttö ja alueen maaperä ovat heikkoja ja asettavat rajoituksia suunnittelulle ja alueen käytölle. Nykyistä jätepengertä ei voida juurikaan korottaa, ellei alueen ulkopuolelle tehdä vakavuutta parantavaa vastapengertä. Jo kaatopaikan pintarakenteiden aiheuttama lisäpaino vaatii vastapenkereiden tekemistä tai luiskat hyvin loiviksi. Tällöin tontin rajan läheisyys lännen suunnassa edellyttää jätteen siirtämistä. Myös maankaatopaikkatoiminnassa alueen eteläosassa on huomioitava pohjan heikko kantavuus. Täyttökerrokset on tehtävä suhteellisen ohuina ja loivilla luiskilla tai käyttämällä vastapenkereitä. Jätetäyttöalueen ympärille asennettiin kolme pohjavesiputkea sekä yksi vanhan lietealtaan kohdalle jätetäytön sisälle. Pohjaveden pinta vaihtelee välillä +53,78 - +55,92. Pohjaveden syvyys maanpinnantasosta vaihtelee välillä 0,11 1,53 metriä. Kaatopaikka-alueen pohjaveden virtaussuunta on etelästä pohjoiseen kohti suoaluetta ja peltoa. Kaatopaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmän luokitellun pohjavesialueen laita sijaitsee noin 100 metriä kaatopaikalta pohjoiseen. Muodostumisalueelle on matkaa noin 200 metriä. Suoalueen hydraulinen yhteys on todennäköisesti mahdollista vain pohjavesialueen keskimmäiseen muodostumisalueeseen. Suoalueen ja pohjavesialueen välisessä pellossa saattaa olla vettä johtavia maakerroksia. Ko. pohjavesialueen vedenpinnan korkeus ei ole tiedossa, joten pohjaveden virtaussuuntaa ko. alueella ei pysty arvioimaan. Maaston muotojen perusteella sen voi olettaa olevan kuitenkin kaatopaikka-aluetta ylempänä. Kaatopaikka-alueella syntyvät ja alueen läpi virtaavat pinta- ja suotovedet imeytyvät suoraan Kaakonsuolle. Kaatopaikan ympärille kaivetut avo-ojat johtavat suolle. Länsipuolella suolla on lisäksi ojat noin 10 30 metrin etäisyydellä kaatopaikkapenkasta.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 Suolta johtaa oja kaatopaikan pohjoispuolitse kohti itää. Oja yhtyy noin kilometrin päässä Lingonviepä -nimiseen etelään päin laskevaan puroon, joka laskee Taasianjokeen. NYKYISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Pintaveden tarkkailun tulokset ja johtopäätökset Artjärven kaatopaikan vesiä ja niiden aiheuttamaa kuormitusta on tutkittu kolme kertaa. Tutkimuksia ovat suorittaneet Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri 14.9.1992 sekä Kymijoen vesi ja ympäristö ry 25.8.2004 ja 18.8.2005. Muuta tarkkailua ei kaatopaikalla ole suoritettu. Anjalankosken säähavaintoaseman seurannan perusteella (1961-1990) keskimääräinen sadanta oli noin 630 mm eli kaatopaikan täyttöalueella noin 6 m 3 vuorokaudessa oletuksella, että haihdunta on noin 50 %. Lisäksi pintavesiä valui arviolta 2 m 3 vuorokaudessa viereisestä mäestä. Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin tutkimuksessa vesinäyte otettiin kaatopaikan purkuojasta. Näytteestä tutkittiin kokonaistyppi ja fosforipitoisuus. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n vesinäytteet otettiin kahdesta pisteestä, kaatopaikan yläpuolisesta ojasta ja alapuolisesta ojasta. Näytteistä tutkittiin typpipitoisuudet ja orgaanisen aineen määrä. Artjärven kaatopaikan pintavesien kuormitukset ja kuormitusta vastaavat asukasvastineluvut, Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri 14.9.1992: Kuormitus Asukasvastineluku Virtaama 1 l/s N (kok.) 2,4 kg/d 200 as. N (NH 3- ) P (kok.) 0,015 kg/d 8 as. COD Mn Kymijoen vesi ja ympäristö ry 25.8.2004 Yläpuolinen oja Alapuolinen oja Kuormitus Asukasvastineluku Kuormitus Asukasvastineluku Virtaama 6,3 l/s 4,7 l/s N (kok.) 1,1 kg/d 92 as. 0,9 kg/d 75 as. N (NH 3- ) 0,04 kg/d 0,07 kg/d P (kok.) COD Mn 30 kg/d 300 as. 20 kg/d 200 as.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 Pohjavesi Kymijoen vesi ja ympäristö ry 18.8.2005 Yläpuolinen oja Alapuolinen oja Kuormitus Asukasvastineluku Kuormitus Asukasvastineluku Virtaama 5,4 l/s 5,4 l/s N (kok.) 0,16 kg/d 13 as. 0,2 kg/d 17 as. N (NH 3- ) 0,03 kg/d 0,12 kg/d P (kok.) COD Mn 30 kg/d 300 as. 40 kg/d 400 as. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimuksessa kaatopaikan yläpuolisessa ojassa havaittiin lisäksi muutamia fekaalisia streptokokkeja. Kloridipitoisuus oli matala. Fekaaliset streptokokit ovat suolistoperäisiä bakteereja, jotka voivat olla peräisin kaatopaikalle viedystä lietteestä. Myös kloridit voivat olla peräisin kaatopaikan jätteestä. Kaatopaikan alapuolisessa ojassa ei kuitenkaan havaittu bakteerien tai kloridien pitoisuuden olevan yläpuolista suurempi. Johtopäätöksenä tutkimuksessa oli, ettei vesissä havaittu mitään kaatopaikan vaikutuksia (vuoden 2004 tutkimus). Vuonna 2005 tulokset olivat saman suuntaiset, kuitenkin typen määrä oli selvästi vähä i- sempi. Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan (Kaatopaikkojen lopettamisopas 2001) kaatopaikkavedet tulee käsitellä asukasvastineluvun perusteella. 0 49 asukasvastineluvuilla ei ole käsittelytarvetta. 50 199 asukasvastineella tarve vesien käsittelyyn on vain erityisen herkillä alueilla. 200 499 asukasvastineella vesien käsittelylle on tarve, ellei luotettavasti pystytä osoittamaan sitä tarpeettomaksi. Kaatopaikan ja sen ympäristön alueella muodostuvat pintavedet (alapuolinen oja) lähinnä laimentavat suon (yläpuolinen oja) vesien ravinne- ja orgaanisen aineksen (COD) pitoisuuksia. Kaatopaikan vaikutus pintavesiin on hyvin vähäinen ja näkyy lähinnä ammoniumtypen esiintymisenä. Pohjavesiputki PVP 1 sijaitsee pohjaveden virtaussuuntaan nähden kaatopaikan yläpuolella ns. taustapisteenä. Pohjavesiputket PVP 2 ja PVP 3 sijaitsevat pohjaveden virtaussuuntaan nähden kaatopaikan alapuolella. Tosin putki PVP 3 voi olla jo osittain vastavirtaan, koska siinä vedenpinnan taso on hiukan PVP 2:sta ylempänä. Jätetäyttöön asennettiin entisen lietealtaan kohdalle putki SV 1. Putkista ei ole otettu vesinäytteitä. Oletettavasti kaatopaikan pohjavesivaikutukset ovat vähäisiä, koska kaatopaikka on suon laidassa ja suotovedet johtuvat suolle, joka on tiiviin maakerroksen ympäröimä.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 Kaatopaikkakaasut Kaatopaikalle sijoitettujen orgaanisten jätteiden hajotessa muodostuu kaatopaikkakaasuja. Biokemiallisissa prosesseissa hajoavan orgaanisen hiilen määrä kaatopaikalla on laskelmien mukaan tällä hetkellä noin 400 tonnia. Kaatopaikkakaasua muodostuu tästä määrästä yhteensä noin 120 tonnia. Hajoaminen on hidasta. Mikäli määrä jaetaan tasan 50 vuodelle, on vuosittainen määrä noin 2,5 tonnia. Tilavuudeksi muutettuna tämä vastaa noin 3 500 m 3 metaania vuodessa. Tämän lisäksi muodostuu myös hiilidioksidia ja vähäisiä määriä muita kaasuja. Jätteen määrän vähäisyydestä ja jo tapahtuneesta hajoamisesta johtuen kaasun määrä on pieni eikä ole taloudellisesti hyödynnettävissä. Pintarakenne suunnitellaan siten, että olosuhteet jätteen hajoamiselle ja kaatopaikkakaasujen biologiselle hapettumiselle ovat otolliset. Kaasut käsitellään pintarakenteessa ns. biosuodattimella, jossa metaani ja haisevat rikkiyhdisteet hapetetaan biologisesti. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Artjärven kunta hakee ympäristölupaa Kaakonsuon yhdyskuntajätteen kaatopaikan sulkemistoimenpiteisiin ja maankaatopaikan perustamiseen. Artjärven kunnan vanha kaatopaikka otettiin käyttöön vuonna 1963. Kaatopaikka on ollut Artjärven keskustaajaman noin 500 asukkaan käytössä. Kaatopaikalle on tuotu pääosin yhdyskuntajätettä sekä vähäisiä määriä teollisuus- ja rakennusjätettä. Lisäksi alueelle on tuotu jonkin verran lietettä. Jätteen määrä on vaihdellut vuosittain, esimerkiksi vuonna 1991 jätettä tuotiin arviolta 1 000 m 3 ja vuonna 1993 noin 3 000 m 3. Kaatopaikalla on myös poltettu öljyjätteitä. Kaatopaikan käyttö jatkui vuoteen 1993, jolloin se suljettiin. Tämän jälkeen kaatopaikka on toiminut maankaatopaikkana. Kaatopaikan pintaa on peitetty näillä ylijäämämailla. Alueen nykytila ja jätetäyttö Jätetäytön pinta-ala on noin 6 000 m 3. Tilan kokonaispinta-ala on noin 4,6 hehtaaria. Jätetäyttö muodostuu yhdyskunta-, teollisuus- ja rakennusjätteestä sekä lietteestä. Massamäärälaskelman mukaan alueella on jätettä ja peittomaata yhteensä 13 240 m 3 olettaen jätteen pohjan/alapuolisen maaperän rajapinnan olevan suoralinjainen luiskien alapäiden välillä. Todellisuudessa jäte on painunut suohon. Todellinen jätemäärä mukaan lukien peittomaa on arviolta noin 20 000 m 3. Oheisessa taulukossa on arvioitu jätetäytön koostumus nykyisellään. Esimerkiksi lietteen tilavuus on murto-osa alkuperäisestä, koska se on kuivunut. Yhdyskuntajäte puolestaan painuu kasaan.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 Arvio jätejakautumasta tilavuuden suhteen. Yhdyskuntajäte 9 000 m 3 Puhdistamoliete 2 000 m 3 Ylijäämämaa ja peittomaa 9 000 m 3 Yhteensä 20 000 m 3 Hajoavan orgaanisen aineksen määrä jätetäytössä on tällä hetkellä noin 600 tonnia. Lukuun on päädytty seuraavasti: Yhdyskuntajätettä on tuotu kaatopaikalle noin 300 tonnia vuosittain 1965-1993, josta biokemiallisissa prosesseissa hajoavan orgaanisen hiilen osuus on noin 20 %. Lietettä on tuotu kuiva-aineeksi laskettuna 100 tonnia vuosittain 1965-1993. Yhdyskuntajätteen hajoavan orgaanisen aineksen määrä on ollut vuosittain noin 60 tonnia, josta 15 % nopeasti hajoavaa, 55 % keskinopeasti ja 30 % hitaasti hajoavaa ainesta. Lietteen kuiva-aineesta biokemiallisissa prosesseissa hajoavan orgaanisen hiilen osuus on noin 50 %, josta arviolta 70 % nopeasti ja 30 % keskinopeasti hajoavaa. Vastaavat puoliintumisajat jätetäytössä ovat 1,5 ja 3 vuotta. Käytännössä nopeasti hajonnut aines on jätetäytöstä jo hävinnyt. Keskinopeasti hajoavaa ainesta on jäljellä noin 70 tonnia ja hitaasti hajoavaa noin 340 tonnia. Vuonna 2020 vastaavat määrät olisivat noin 10 tonnia ja 260 tonnia pelkillä puoliintumisajoilla laskettuna. Soralla tehty kaatopaikan esipeitto on tiivistetty traktorikaivurilla. Soran päälle on ajettu savea ja muuta ylijäämämaata. Ylijäämämaata on arviolta noin yhden metrin paksuinen kerros. Kerrospaksuutta ei ole tutkittu. SULKEMISEN JA MAANKAATOPAIKAN TEKNINEN TOTEUTUS Tavoitteet Sulkemistoimenpiteiden tavoitteena on rajoittaa kaatopaikan ympäristövaikutuksia ja maisemoida jätetäyttö ympäristöön sopivaksi. Ojajärjestelyillä ja pinnan muotoilulla sekä pintarakenteilla vähennetään suotoveden mä ä- rää. Pintarakenteiden ja istutusten avulla tehostetaan pintavaluntaa, vähe n- netään tuuli- ja vesieroosion aiheuttamaa jätteiden ja ravinteiden leviämistä ympäristöön ja johdetaan kaatopaikkakaasut hallitusti ja mahdollisimman haitattomina pois jätetäytöstä. Alueen tulevaa käyttöä maankaatopaikkana voidaan käyttää hyväksi pintavesien ohjauksessa sekä kaatopaikan maisemoinnissa ja penkan muotoilussa. Lopputäyttö ja jätetäytön tasaus Kaatopaikka-aluetta on muotoiltava ennen pintarakenteen rakentamista pinnan kaltevuuksien sekä vakavuuden vuoksi. Muotoilussa ja tasauksessa
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 Pintarakenteet käytetään kaatopaikka-alueelle sijoitettuja soveltuvia jätteitä ja peittämiseen käytettyjä maa-aineksia. Tasauksen avulla jätetäytön pinta muotoillaan siten, että sadevedet valuvat jätetäyttöalueelta ympärysojiin. Samalla pintaa tiivistetään työkoneilla. Pinnan suositeltava kaltevuus on vähintään 5 %, eikä vettä kerääviä painanteita saa jäädä. Lakiosan suunniteltu kaltevuus on noin 1:10 eli laskua on yksi metri 10 metrin matkalla. Voimakkaalla kaltevuudella varmistetaan kallistusten säilyminen myös jätteen painuessa. Reunaluiskien kaltevuuden tulee olla noin 1:5 tai loivempi tai vaihtoehtoisesti vastapenk ereen yhteydessä noin 1:2 tai loivempi. Tilan raja on länsilaidalla lähimmillään jätetäytöstä noin kahden metrin päässä. Jätettä joudutaan siirtämään tältä alueelta. Jätepenkereen ulkopuolelle joudutaan vakavuuden vuoksi tekemään vastapenkere. Vastapenkere voidaan tehdä maankaatopaikalle tuotavista sekalaisista ylijäämämaista. Artjärven kaatopaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Alueelle on pääasiassa viety yhdyskuntajätettä. Lisäksi alueelle on viety rakennusjätettä, lietettä ja maata. Kaatopaikkavesien ympäristövaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Kaatopaikan aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi on tärkeää estää ympäristöstä tulevien vesien huuhteleva vaikutus jätteeseen ja toisaalta edistää orgaanisen aineksen tehokasta hajoamista. Kaatopaikkajätteen joukossa olevan lietteen hajoaminen on nopeaa. Koska kaatopaikalla muodostuvan kaasun määrä on vähäinen, ei kaasun hyödyntäminen ole kuitenkaan taloudellisesti järkevää. Kaasut voidaan tehdä ha i- tattomaksi johtamalla ne biologisesti aktiivisen kerroksen läpi. Kaasun käsittelyä voidaan tehostaa rakentamalla jätetäytön korkeimpaan kohtaan biosuodatin. Kaatopaikan sulkemistoimenpiteiksi ja pintarakenteeksi esitetään seuraavaa: Jätetäytön pinta muotoillaan esitetyn mukaisesti siten, että pinnalta kerättävät puhtaat sade- ja sulamisvedet johdetaan mahdollisimman tehokkaasti pintavaluntana pois alueelta. Kaatopaikan ympärille rakennetaan uudet ympärysojat estämään ympäristön puhtaiden vesien kulkeutumisen jätetäyttöön. Jätetäytön päälle ajetun maakerroksen paksuus tutkitaan tekemällä alueelle koekuoppia. Samalla täyttökerroksesta otetaan näytteitä. Näytteiden raekokojakauma tutkitaan. Mikäli materiaali on hienojakoista, jossa hienoaineksen (alle 0,074 mm) osuus on yli 50 % ja saviaineksen (alle 0,02 mm) yli 10 %, voidaan ko. alueen täyttökerrosmateriaali alustavasti hyväksyä tiivistyskerroksen materiaaliksi. Kerrospaksuuden tulee olla vähintään 0,50 metriä. Alustavasti hyväksytyn tiivistyskerroksen vedenläpäisevyysarvo tutkitaan vielä kentällä tehtävillä vedenläpäisevyyskokeilla. Vedenläpäisevyys tulee olla k =1 x 10-8 m/s.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 Mikäli materiaalin raekokovaatimus täyttyy, mutta vedenläpäisevyysarvo alittuu, kerrosta tiivistetään ja vedenläpäisevyyskoe uus i- taan. Vaatimusten alittuessa materiaalia lisätään tai vaihdetaan tarvittava määrä siten, että tiivistyskerrosta on vähintään 0,50 metriä, jonka vedenläpäisevyysarvo on k = 1 x 10-8 m/s. Tiivistyskerroksen päälle rakennetaan 0,3 metrin paksuinen kuivatuskerros, joka kuivattaa pintakerroksen suotovesiä sekä toimii samalla myös tiivistyskerroksen läpi purkautuneiden kaatopaikkakaasujen keräyskerroksena. Kerros liitetään kaatopaikan lakiosalle rakennettavan biosuodattimen kaasunkokoojaosaan. Jätetäytön paksuimpiin ja korkeimpiin kohtiin rakennetaan karkeasta materiaalista noin 2,0 metrin paksuiset ja alaltaan noin 3 x 10 metriä ja 3 x 15 metriä olevat biosuodattimet. Biosuodatin hapettaa kaatopaikkakaasua hiilidioksidiksi ja vedeksi. Biosuodattimia rakennetaan alueelle kaksi kappaletta. Pintakerros rakennetaan vähintään 1,0 metrin paksuiseksi. Noin 0,75 metrin paksuiseen pintakerroksen alaosaan käytetään maankaatopaikalle tulevia massoja sellaisenaan. Yläosaan sekoitetaan tarvittaessa humusaineksia. Pintakerroksen yläosaan rakennetaan noin 0,25 metrin paksuinen kasvukerros humuspitoisesta aineksesta. Kasvukerrokseen kylvetään nopeasti kasvavia kasvilajeja. Kasvukerros ja kasvipeite estävät eroosiota, vähentävät imeyntää ja sitovat ravinteita. Kylvettävä kasvillisuus on esimerkiksi apilanur mea, joka sisältää nopeasti kasvavia heiniä (lampaannata, punanata) sekä typpeä sitovaa apilaa. Suunniteltu kaatopaikan pintarakenne: Kerros Pintakerros (alaosa n. 0,75 m, yläosa n. 0,25 m) Kuivatus-/kaasunkeräyskerros Tiivistyskerros k = 1 x 10-8 m/s (hyödynnetään nykyinen peittomateriaali, mikäli soveltuu) Jätetäyttö Paksuus = 1,0 m = 0,3 m = 0,5 m Kaakonsuon kaatopaikka on kooltaan ja jätemäärältään pieni kaatopaikka, jonka ympäristövaikutukset ovat vähäisiä johtuen sekä sijainnista että itse jätetäytöstä ja sen sisältämistä jätteistä. Kaatopaikan aiheuttamat vesistöpäästöt ovat vähäiset. Kuivatuskerroksen kerrospaksuus pienennettiin 0,5 metristä 0,3 metriin teknisistä ja taloudellisista syistä johtuen. Vähäisemmän kerrospaksuuden arvioitiin riittävän. Kaakonsuon kaatopaikan pintakerroksen läpi lyhyen ajan sisällä suotautuva vesimäärä on vähäinen johtuen lakiosan 1:10 kaltevuudesta ja luiskien 1:5 kaltevuudesta. Lisäksi kaatopaikan huipulta on sen luiskan alareunaan enintään n. 30 metriä. Siten veden johtavuus ko. kerrospaksuudella on riittävä.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 Käytettävät materiaalit Jos oletetaan 30 % sadannasta ( noin 700 mm/vuodessa ) imeytyvän pintakerroksen läpi kuivatuskerrokseen asti, imeytyvän vesikerroksen paksuus on vuodessa yhteensä noin 20 cm. Kuivatuskerroksen paksuuden ollessa 30 cm ja sen huokoisuuden ollessa noin 40 %, kuivatuskerrokseen mahtuu 12 cm vesipatjaa vastaava vesimäärä. Se vastaa siten noin ½ vuoden sademäärän aiheuttamaa vesimäärää kuivatuskerroksessa. Pintakerros pidättää vettä, kuivatuskerros johtaa vettä pois ja tiivistyskerroksen läpi imeytyy osa vedestä, joten kuivatuskerroksen täyttymistä ei tule tapahtumaan. Siten 0,3 metrin kuivatuskerroksen veden johtamis- tai varastoimiskapasiteetti ei tule loppumaan kesken. Suunnittelussa kerrospaksuudessa on tämän kokoisella kaatopaikalla vielä runsaasti varmuutta Kaatopaikan pintarakenteessa pyritään hyödyntämään jätejakeita ja ylijäämämaita. Lisäksi kaatopaikan tulevaa käyttöä maankaatopaikkana pyritään käyttämään hyväksi pintarakenteita tehtäessä. Biosuodattimen alapuolisessa kuivatus-/kaasunkeräysrakenteessa voidaan käyttää soveltuvia läpäiseviä ja karkeita maamassoja kuten soraa tai mursketta tai soveltuvia jätemateriaaleja, kuten tiili- tai betonimursketta. Tiivistyskerrokseen voidaan käyttää soveltuvia alhaisen vedenjohtokyvyn omaavia materiaaleja kuten silttiä, savea tai kuitusavea. Mahdollisesti voidaan käyttää myös hienojakoista silttimoreenia. Pintakerros rakennetaan puhtaista ylijäämämaista. Pintarakenteen alaosaan voidaan käyttää sekalaisia ylijäämämaita. Pintarakenteen yläosan muodostava kasvukerros eli humuspitoinen kerros rakennetaan esimerkiksi ylijäämämaista, joihin lisätään tarvittaessa humusta esim. humusmaista tai kompostoidusta lietteestä. Humuspitoisuuden tulee olla vähintään 20 tilavuus-%. Artjärven kunnasta syntyy materiaaleja, joita voidaan käyttää kaatopaikan sulkemisessa pintarakennemateriaaleina. Näitä ovat mm. rakentamisen ja maa-ainesten oton yhteydessä syntyvät ylijäämämaat ja karkea osuus sorasta sekä seulontajäännös, vanhojen rakennusten purkamisen yhteydessä syntyvä betoni- ja tiilimurske sekä jätevedenpuhdistamon kompostoidut lietteet. Materiaalia syntyy kaatopaikan sulkemiseen riittävästi noin viiden vuoden aikajänteellä. Ojitus ja vesien johtaminen Kaatopaikan ympärille kaivetaan uudet ympärysojat. Kaatopaikan pohjoispuolelle tehdään tasausallas, jonka kautta ympärysojien vedet johdetaan suolta virtaavaan ojaan.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 Tasausallas tehdään syvyydeltään vaihtelevaksi, jolloin siihen muodostuu monipuolinen kasvillisuus ja sen vedenpuhdistuskyky muodostuu paremmaksi. Syvyyden tulee olla keskeltä allasta noin kaksi metriä. Laitaosille tehdään noin yhden metrin syvyisiä tasannealueita. Vesikasvuston annetaan muodostua luontaisesti. Tasausaltaan pinta-alan tulee olla noin 100 150 m 2, jolloin alueelta tulevan kuivatusveden viipymä altaassa on noin yksi tunti. Tällöin suurin osa veden mukana kulkeutuvasta hienoaineksesta laskeutuu altaan pohjalle. Allasta joudutaan ajoittain ruoppaamaan. Altaan ja sen purkuojan väliin rakennetaan kolmiomittapato, josta voidaan mitata veden virtausnopeus. Rakentamisaikataulu ja massamäärät Pintarakenteen rakentaminen toteutetaan useampana vuotena resurssien ja materiaalien saatavuuden vuoksi. Kaatopaikan sulkemisella ei ole kiire vähäisten ympäristövaikutusten ja valmiina olevan peiton vuoksi. Sulkemistyö liittyy myös maankaatopaikan perustamiseen ja toimintaan. Tavoitteena on saada sulkemis- ja maisemointityöt valmiiksi noin viiden vuoden aikana. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään jätekasan muotoilu, jonka avulla luiskat ja pinta muotoillaan suunnitelmien mukaiseen muotoon. Muotoilun jälkeen rakennetaan biosuodattimet karkeasta materiaalista. Muotoilu tehdään vuoden 2007 aikana. Lopun pintarakenteen rakentaminen voidaan tehdä niin, että kerrokset rakennetaan valmiiksi alue kerrallaan materiaalien saannista riippuen. Tämä työ toteutetaan useamman vuoden aikana. Taulukossa esitetään suljettavan alueen pinta-alan perusteella laskettu alustava arvio tarvittavista massamääristä. Tarkka materiaalimenekki voidaan määrittää vasta jätetäytön pinnan lopullisen muotoilun jälkeen. Kerrospaksuus, m Määrä, m 3 Biosuodatin 125 Tiivistyskerros (kokonaismäärä, josta 0,50 3 500 osa jo rakenteessa, vaatii laadunvarmistuksen) Kuivatuskerros 0,30 2 100 Pintakerros, alaosa 0,75 5 250 Pintakerros, humus 0,25 1 750 Yhteensä 1,80 12 600 Vastapenkereet tehdään alueelle tuotavista ylijäämämaista. Vastapenkereet tulee tehdä ennen kaatopaikan pinnalle tulevia peittokerroksia. Tällöin täyttöalue pysyy vakaana. Kaatopaikka-alueen pinta-ala on suunnitelman mukaisen muotoilun ja tasauksen jälkeen noin 0,7 hehtaaria. Pintarakenne ulottuu jätetäytön ulkopuolelle.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Laadunvalvonta Käytettävät työkoneet ovat normaalia maanrakennustoiminnassa käytettävää kalustoa. Kalusto uusiutuu jatkuvasti ja mm. sen energiatehokkuus paranee ja päästömäärät vähenevät. Kaatopaikkakaasun määrän ollessa vähäinen, paras taloudellisesti käyttökelpoinen tekniikka on luoda olosuhteet, jolla metaani voidaan hapettaa biologisten prosessien avulla ennen sen johtumista ilmakehään. Ylijäämämaa käytetään ensisijaisesti hyötykäyttöön rakennuskohteissa, joissa maan pinnan tasoa tulee nostaa eikä maalajille ja sen kantavuusominaisuuksille aseteta erityisiä vaatimuksia. Sijoittaminen maankaatopaikalle on vasta toissijaista. Laadunvalvonta- ja mittaussuunnitelma (30.8.2006, työnro 82109598/2) on esitetty erillisenä suunnitelmana. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy. MAANKAATOPAIKKATOIMINTA Tavoitteet Toiminnan kuvaus Maankaatopaikan tarkoituksena on toimia Artjärven kunnan alueen ylijäämämaiden loppusijoituspaikkana. Tällä hetkellä kunnan alueella ei ole vastaavaa paikkaa, joten tarve on ilmeinen. Arvioiden mukaan kunnan alueella muodostuu maankaatopaikalle sijoitettavia ylijäämämaita noin 2 500 m 3 vuosittain. Tämä on peräisin mm. rakennuspohjien kaivuista sekä ojien perkaamismassoista. Läjitettävät maat ovat pääasiassa hienorakenteisia siltti- ja savimaita. Maankaatopaikan täyttötilavuudeksi on suunniteltu 30 000 m 3. Täyttö tehdään nykyisen kaatopaikan eteläpuolelle. Maankaatopaikalle on tarkoitus loppusijoittaa kunnan alueella syntyvä ylijäämämaa, jota ei voida hyödyntää muualla. Alueelle ei tuoda pilaantuneita maa-aineksia. Maankaatopaikalle aiotaan ajaa erilaista maa- ja kiviainesta sekä kantoja ja risuja arviolta 2 500 m 3 vuodessa. Risuja yms. haravoimisjätettä on tarkoitus toimittaa niin pieniä määriä, ettei niiden haketusta kannata suorittaa. Nämä sijoitetaan maankaatopaikkapenkereen pinnalle, johon ne maatuvat ja muodostavat siten paikalle humusta.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 Täyttösuunnitelma Jätemäärät jakautuvat arviolta seuraavasti: puhdas maa- ja kiviaines (17 05 04) 2 340 m 3 kannot (17 02 01) 20 m 3 betoni- ja tiilijäte (17 01 01), (17 01 02) 100 m 3 risut ja haravoimisjäte (20 01 38), (17 02 01) 40 m 3 Kannot kerätään alueelle omalle osa-alueelleen. Kantojen annetaan kuivua ja puhdistua maa-aineksesta ulkona. Kun kerätty määrä kasvaa riittäväksi, kannot murskataan polttohakkeeksi ja hyödynnetään lämmön tuotannossa. Murskaus tapahtuu arviolta noin 5 vuoden välein. Tällöin käsiteltävä määrä ja siten myös enimmäisvarastointimäärä on noin 500 m 3 eli noin 500 tonnia. Alueelle on tarkoitus toimittaa vähäisiä määriä tiili- ja betonijätettä. Nämä hyödynnetään kaatopaikan tierakenteissa kantavana materiaalina. Yhdyskuntajätteen kaatopaikan sulkemisvaihe: Maa-aines sijoitetaan aluksi vanhan kaatopaikan pintarakenteiksi siitä tehdyn suunnitelman mukaisesti. Tämä vaihe kestää noin 5 vuotta. Maankaatopaikalle tuotavat massat lajitellaan maalajin mukaan eri kasoihin. Pintarakennekerrokset tehdään hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan näitä materiaaleja. Sulkemisvaiheen jälkeinen maankaatopaikkatoiminta: Kaatopaikan pintarakenteen valmistuttua ylijäämämaa sijoitetaan vanhan jätetäyttöalueen etelä- ja itäpuolelle. Maan sijoittaminen nykyisen yhdyskuntajätteen kaatopaikan päälle ei ole mahdollista alueen heikon vakavuuden vuoksi. Siten lakkautetun kaatopaikan päälle ei voida sijoittaa pintarakenteiden lisäksi enempää maata. Täytön teko aloitetaan aluksi noin 2 metriä korkeana vastapenkereenä suoalueen päälle. Tätä matalaa täytön osaa tulee aina ulottua vähintään 8 metriä korkeamman täyttöpenkereen ulkopuolelle. Sitten täyttö tapahtuu vaiheittain. Aluksi tehdään noin 2 metriä korkea täyttö. Tämän jälkeen täyttö voidaan nostaa likimain samaan tasoon vanhan jätealueen kanssa, tasolle +59. Ensimmäisen täyttökerroksen luiska tehdään 1:2 kaltevuuteen. Täyttöva i- heessa sitä ei tarvitse erikseen muotoilla. Toisen kerroksen luiska muotoillaan lopuksi kaltevuuteen 1:2 tai loivemmaksi. Vaihtoehtoisena täyttötapana ilman vastapengertä voidaan täyttö tehdä hyvin loivalla luiskalla. Tä l- löin kaltevuuden tulee olla 1:5 tai loivempi.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 Ympäristövaikutukset Maisemointisuunnitelma Yhdyskuntajätteen kaatopaikan viereen suunnitellulla maankaatopaikalla ei arviolta ole suuria ympäristövaikutuksia. Maankaatopaikan käyttö alkuva i- heissa liittyy yhdyskuntajätteen kaatopaikan peittämiseen. Maankaatopaikka aiheuttaa vähäisessä määrin maa-aineksen pölyämistä. Pölyämistä rajoittaa kuitenkin läjitetyn maa-aineksen pintaan kehittyvä kasvillisuus sekä itse maa-aineksen laatu, joka pääosin on hienorakeista. Tällainen maa kuivuessaan lähinnä kovettuu pinnaltaan. Merkittävimpiä ympäristönäkökohtia ovat liikenne sekä pintavesien mukana kulkeutuva hienoaines. Liikenne alueelle tapahtuu kohtalaisesti liikennöidyn yleisen tien kautta, jonka kokonaisliikennemääriin läjitystoiminnalla ei ole juuri vaikutusta. Alueelle vuosittain sijoitettava noin 2 500 m 3 maata painaa noin 300 3 500 tonnia. Kuormakoolla 16 tonnia kuljetussuoritteita on vuodessa noin 200 kpl eli noin yksi kuorma arkipäivisin. Pintavesien mukanaan kuljettaman hienoaineksen määrä on vähäinen johtuen sekä vähäisistä maamääristä että alueelle muodostuvasta kasvillisuudesta. Pintavedet johdetaan kuitenkin tasausaltaan kautta ojiin. Altaassa veden virtaama hidastuu ja hienoaines laskeutuu altaan pohjalle. Siten maankaatopaikkatoiminta ei aiheuta sen alapuolella oleviin ojiin perkaamis-/huoltotarvetta. Itse altaasta voidaan ajoittain joutua poistamaan pohjalle kertyvää sedimenttiä. Tämä voidaan sijoittaa ylijäämämaiden joukossa maankaatopaikalle. Maankaatopaikka-alueen pintaa tasataan suunnitelman mukaiseen muotoon työn aikana ja alueen käyttöä lopetettaessa. Tasatun alueen päälle muodostuu luonnostaan alueella menestyvä kasvusto. Siten erillistä istutusta ei ole tarpeen tehdä. Ajoittain tapahtuva pinnan lopullinen muotoilu riittää kasvuston vaiheittaisen muodostumisen aikaansaamiseen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Pintavesi Hakija on esittänyt ehdotuksen toiminnan tarkkailuohjelmaksi. Pintavesiä tarkkaillaan kolmesta pisteestä. Näytteet otetaan suolla sijaitsevasta taustapisteestä (P1-oja) ja kaatopaikan alapuolella olevasta ojasta (P2- oja). Lisäksi tasausaltaan purkuojasta otetaan näyte. Näytteet otetaan kerran vuodessa syysylivirtaaman aikana loka- marraskuussa. Veden virtaama arvioidaan tai mitataan. Näytteistä tutkitaan ph, sähkönjohtavuus, sameus, COD Mn, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kloridi ja fekaaliset streptokokit.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 Pohjavesi Kaatopaikkakaasut Raportointi Alueella on kolme pohjavesiputkea kaatopaikan ympäristössä sekä yksi jätetäytössä. Pohjavesiputki PVP 1 sijaitsee pohjaveden virtaussuuntaan nähden kaatopaikan yläpuolella ns. taustapisteenä. Pohjavesiputket PVP2 ja PVP 3 sijaitsevat pohjaveden virtaussuuntaan nähden kaatopaikan alapuolella. Tosin putki PVP 3 voi olla jo osittain vastavirtaan, koska siinä vedenpinnan taso on hiukan PVP 2:sta ylempänä. Jätetäytössä on entisen lietealtaan kohdalla putki SV 1. Pohjavesiputkista PVP 1 PVP 3 ja putkesta SV 1 otetaan näytteet kerran vuodessa loka-marraskuussa. Näytteenoton yhteydessä mitataan vesipinta. PVP- näytteistä tutkitaan lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, sameus, COD Mn, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja fekaaliset streptokokit. SV 1- näytteestä tutkitaan lämpötila, ph ja sähkönjohtavuus. Jätteen määrän vähäisyydestä ja jo tapahtuneesta hajoamisesta johtuen kaasun määrä on pieni eikä ole taloudellisesti hyödynnettävissä. Pintarakenne tehdään siten, että olosuhteet jätteen hajoamiselle ja kaatopaikkakaasujen biologiselle hapettumiselle ovat otolliset. Kaasut käsitellään pintarakenteessa ns. biosuodattimella, jossa metaani ja haisevat rikkiyhdisteet hapetetaan biologisesti. Kaasun ainesosat voidaan mitata käytännössä vain putkesta SV 1. Kaasun koostumus mitataan kertaluonteisesti putkesta SV 1 ennen pintarakenteen tekemistä sekä kolme vuotta pintarakenteen valmistumisen jälkeen. Kaasusta mitataan metaanin, hiilidioksidin ja hapen suhteelliset osuudet. Tarkkailusta laaditaan vuosittain raportti, jossa esitetään tarkkailun suorittaminen ja tulokset sekä arvioidaan kaatopaikan aiheuttama ympäristön kuormitus. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi, toimet onnettomuuksien estämiseksi ja toimet häiriötilanteissa Toimintaan liittyviä ympäristöriskejä ovat mm. seuraavat: Työkoneen hydrauliikka- tai polttoainejärjestelmään tulee vuoto ja öljy pääsee maahan sekä ojien kautta ympäristöön. Tällä on suhteellisen vähäinen ja paikallinen merkitys. Leviäminen alueen ulkopuolelle vo i- daan tarvittaessa estää tukkimalla rakennetavan kolmiomittapadon purkukohta esim. levyllä. Tällöin öljy voidaan imeä altaan pinnalta.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 Jätetäytön alla oleva pohjamaa ei kestä jätetäytön painoa ja tapahtuu liukupintamurtuma, jolloin myös vanha yhdyskuntajäte tulee näkyviin sekä tehdyt pintarakenteet hajoavat. Tämä pyritään estämään siirtämällä jätettä pois lähempänä suoja-aluetta olevalta osalta sekä tekemällä tilalle vastapenger maa-aineksesta. Tällöin jätepenkereen vakavuus paranee. Laskelmien mukaan tällä päästään vakavuudessa arvoon 1,0. Pohjamaan tiivistymisen jälkeen vakavuus paranee edelleen esitetystä arvosta. Kokonaisuutena alueen aiheuttamat riskit ovat vähäiset. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty täydennyspyynnön perusteella 1.9.2006. Artjärven tekninen lautakunta on 31.10.2006 pidetyssä kokouksessa päättänyt, että maankaatopaikan ympäristölupahakemuksesta poistetaan kohta, jossa esitetään maankaatopaikalle voitavan varastoida betoni- ja tiilijätettä. Maankaatopaikan tierakenteissa ei myöskään käytetä tiili- ja betonijätettä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Artjärven kunnantalon ilmoitustaululla 27.4. - 26.5.2006 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Orimattilan Sanomat - nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on 21.4.2006 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Artjärven kunnantalolla. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu ja laitoksella on suoritettu tarkastus 12.10.2006. Tarkastus- ja neuvottelumuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Artjärven kunnanhallitukselta, Artjärven tekniseltä lautakunnalta ja Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymältä. Artjärven kunnanhallitus on 5.6.2006 päättänyt antaa lausuntonaan seuraavaa: Suunnitellun maankaatopaikan ja vanhan kaatopaikan alue sijaitsee hajaasutusalueella, jossa ei ole voimassa yleiskaavaa. Kaatopaikan yhteydessä sijaitsee yksi kunnan aluekeräyspiste. Lähistöllä Pyhäjärven tuntumassa sijaitsee lisäksi kunnan päävedenottamo. Kunnalla ei ole kuitenkaan muita maankäyttöpaineita alueella.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 Maankaatopaikan saaminen Artjärven kunnan alueella on koko kunnan rakentamisen osalta ensiarvoisen tärkeää ja välttämätöntä. Paikalliselle yritystoiminnalle kohtuullisen lähellä sijaitseva kaatopaikka on erityisen tarpeellinen. Myös ylijäämämaiden loppusijoitus saadaan hallittua hyvin. Täten kunnanhallitus esittää kunnan kokonaisedun kannalta, että Hämeen ympäristökeskus myöntäisi kunnalle anotun ympäristöluvan. Artjärven tekninen lautakunta on 16.5.2006 pidetyssä kokouksessa esittänyt seuraavaa: Tekninen lautakunta päättää olla antamatta lausuntoa Kaakonsuon kaatopaikkaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta, koska tekninen lautakunta on itse ollut Artjärven kunnassa ympäristöluvan hakija. Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä on esittänyt 6.6.2006 päivätyssä lausunnossa seuraavaa: Ottaen huomioon suojaetäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen, vo i- daan yhdyskuntajätteen kaatopaikan sulkemistoimenpiteet suorittaa ja maankaatopaikka perustaa hakemuksen mukaisesti. Ramboll Finland Oy:n 18.11.2005 päivätyssä kaatopaikan sulkemissuunnitelmassa ja maankaatopaikan perustamissuunnitelmassa on terveydensuojelu riittävästi huomioitu. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 24.7.2006 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Artjärven kunnanhallitus on 14.8.2006 pitämässään kokouksessa päättänyt esittää vastineena lausunnon, jonka mukaan kunta uudistaa aiemmin kunnanhallituksen kokouksessaan 5.6.2006 esittämät kannanotot ja esittää kunnan kokonaisedun kannalta, että Hämeen ympäristökeskus myöntää kunnalle anotun ympäristöluvan. Artjärven tekninen lautakunta on 29.8.2006 pitämässään kokouksessa päättänyt olla antamatta vastinetta asiassa. ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisen ympäristöluvan Artjärven kunnan kaatopaikan käytöstä poistamiselle ja ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maankaatopaikan perustamiselle sekä vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen luvan alueelta muo-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 dostuvien suoto- ja valumavesien johtamiselle kiinteistöltä pois johtavaan purkuojaan. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen, liitteenä olevan kaatopaikan sulkemissuunnitelman ja maankaatopaikan perustamissuunnitelman (Ramboll Finland Oy, 18.11.2005, työnro 82109598) mukaisesti ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Yleiset lupamääräykset Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 1. Artjärven kunnan vanha kaatopaikka on kunnostettava siten, että pintarakenteen tiivistys-, kaasunkeräys- ja kuivatuskerros ovat valmiit vuoden 2010 loppuun mennessä. Kunnostustyötä koskevat yksityiskohtaiset rakennussuunnitelmat tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle. Merkittävät muutostarpeet suunnitelmissa on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen työn toteuttamista. Kaatopaikan kunnostus on saatettava loppuun 31.12.2011 mennessä. Viimeistelytöiden valmistuttua kaatopaikka on tarkistettava; tarkastusta on pyydettävä kirjallisesti Hämeen ympäristökeskukselta. (YSL 43, YSA 20, VNp 861/1997 5 ) 2. Kaatopaikalle on nimettävä asianmukaisen pätevyyden omaava vastaava hoitaja, jonka vastuulla on mm. vanhan kaatopaikan kunnostus- ja sulkemistoimenpiteet ja jälkihoito sekä maankaatopaikkatoimintaan mm. liittyvät jätteiden vastaanotto, kaatopaikan varastoalueiden käyttö ja hoito, tarkkailu, sulkeminen ja jälkihoito. Hoitajan asiantuntemuksen ylläpidosta on vuosittain huolehdittava. Vastaavan hoitajan nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Hämeen ympäristökeskukselle ja Artjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. (YSL 42, 43, JäteA 10, VNp 861/1997 liite 1) 3. Asiaton pääsy kaatopaikka-alueelle ja jätteen luvaton sijoittaminen kaatopaikalle on estettävä. Kaatopaikan sisääntulotien varressa tulee olla opaste, jossa kerrotaan kaatopaikka-alueen sulkemisesta, maankaatopaikkatoiminnasta ja jätehuollon uusista järjestelyistä. (YSL 42, JäteA 9, VNp 861/1997 liite 1) 4. Ennen kunnostustöihin ryhtymistä kohdealueella mahdollisesti esiintyvät rotat ja muut haittaeläimet tulee hävittää ja tilannetta tulee seurata kunnostusvaiheen aikana. Käsittelyalueen roskaantunut ympäristö on siivottava ja jätteet sijoitettava jätetäyttöön ennen sulkemistoimenpiteitä. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että alue pysyy siistinä sulkemisen jälkeen. (YSL 43, 45, JäteL 6, JäteA 8, 9, VNp 861/1997 liite 1)
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 5. Mikäli sulkemistöiden yhteydessä löytyy ongelma- tai niihin rinnastettavia jätteitä, on ne kerättävä talteen ja toimitettava alueella sijaitsevaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Kaikki erilliskerätty hyödyntämiskelpoinen materiaali on toimitettava hyötykäyttöön ennen käsittelyalueen sulkemista. (YSL 45, JäteL 4, 6 ) 6. Kaatopaikan pintarakenteessa tulee olla seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros = 1m, kuivatus-/kaasunkeräyskerros = 0,3 m ja tiivistyskerros = 0,5 m. Tiivistysrakenteen vedenläpäisevyyden (K) on oltava =1x10-8 m/s. (YSA 20, JäteL 6, JäteA 8, 9, VNp 861/1997 liite 1) 7. Kaatopaikan pintarakenteessa voidaan hyödyntää jätemateriaaleja. Tiivistyskerroksen alapuolella käytettävien materiaalien tulee täyttää tavanoma i- sen jätteen kaatopaikan kelpoisuusvaatimukset ja tiivistyskerroksen yläpuolella pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Tiivistyskerroksessa voidaan hyödyntää tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit täyttäviä teollisuuden sivutuotteita, kuten kuitusavea (03 03 10) ja kuivatuskerroksessa betonimurskaa (17 01 01) ja tiilimurskaa (17 01 02). Mikäli kaatopaikan pintakerroksissa halutaan hyödyntää muita kuin edellä mainittuja jätteitä, tulee niiden ympäristöominaisuuksista, rakennusteknisistä ominaisuuksista, soveltuvuudesta ko. rakennekerrokseen ja laadunvalvonnasta esittää suunnitelma vähintään kolme kuukautta ennen jätemateriaalin käyttöä rakenteessa. Ympäristökeskus arvioi selvityksen saatuaan, voidaanko jätettä käyttää kaatopaikan pintarakenteissa, ja onko lupapäätöstä tarpeen täsmentää tai täydentää. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 8 ja VNp 681/1997) 8. Kaatopaikkakaasu on kerättävä yhteen soveltuvalla kaasunkeräysjärjestelmällä ja käsiteltävä se biologisesti. (YSL 43, 55, YSA 20, JäteA 8, 9, VNp 861/1997 liite 1) 9. Kaatopaikan kunnostustyölle on nimettävä ulkopuolinen riippumaton laadunvalvoja, joka valvoo rakennustyön suunnitellun laatutason noudattamista ja Hämeen ympäristökeskukselle 1.9.2006 toimitetun laadunvalvontasuunnitelman (Ramboll Finland Oy, 30.8.2006, työnro 82109598/2) mukaista laadunvalvonnan toteuttamista. Riippumattoman laadunvalvojan tiedot on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ennen rakentamisen aloittamista. Suoritetusta laadunvalvonnasta on laadittava raportti, joka on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Artjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kaatopaikan pintarakenteen valmistuttua. (YSL 83, 108, YSA 20 )
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 20 Maankaatopaikkaa koskevat lupamääräykset 10. Artjärven kunnan puhtaan maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikka luokitellaan maankaatopaikaksi, jonne saa sijoittaa pysyvästi vain puhtaita maa- ja kiviaineksia (17 05 04) vuosittain enintään 2 340 m 3 ja yhteensä enintään 30 000 m 3, jonka jälkeen alue on suljettava. Maankaatopaikalla voi erikseen varatuilla ja merkityillä paikoilla välivarastoida vuosittain kantoja 20 m 3 sekä risu- ja haravoimisjätettä 40 m 3. (YSL 7, 42, 43, 45, YSA 19, 20, JäteL 6, JäteA 8, Vnp 861/1997) 11. Kaatopaikan ylin korkeus saa olla pintarakenteet mukaan lukien enintään +59 m. (YSL 42, YSA 20, JäteA 8 ) 12. Kaatopaikan pitäjän on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään kaatopaikalle pysyvästi sijoitettavan maa- ja kiviainesjätteen määrää. Hyödynnettävissä olevat maa- ja kiviainekset on pidettävä erillään, käyttökelpoiset aineet on erotettava toisistaan ja lajiteltava sekä käytettävä uudelleen. (JäteL 4, 6 ) 13. Maankaatopaikan ja toiminnasta aiheutuvan liikenteen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (JäteL 6, JäteA 8, YSL 5, 42, 43, YSA 19, 20, NaapL 17, 18 ) 14. Maankaatopaikkaa saa käyttää arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7.00-18.00 ja lauantaisin klo 8.00-16.00, edellyttäen silloinkin jätteen vastaanoton valvontaa. Asiaton pääsy kaatopaikalle ja jätteen luvaton sijoittaminen kaatopaikalle on estettävä. Kaatopaikan sisääntulotien puomi on pidettävä lukittuna muulloin kuin valvottuna käyttöaikana. Sisääntulotien varressa olevassa informaatiotaulussa on selkeästi oltava nähtävissä alueen käyttötarkoitus ja aukioloajat. (YSL 42, JäteA 8 ) 15. Maankaatopaikalle vastaanotetun maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikkakelpoisuus on erikseen selvitettävä ennen sen lopullista sijoittamista, mikäli sen puhtaudesta ei ole varmuutta. Kaatopaikalta on tätä varten erotettava, varustettava ja merkittävä alue, jossa kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä vaativat maa- ja kiviaineserät voidaan mahdollista ympäristöhaittaa aiheuttamatta lyhytaikaisesti välivarastoida selvityksen ajaksi. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan eikä välivarastoida yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä, ongelmajätettä, pilaantunutta maata,
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 21 Melu ja pöly hiekanerotuskaivojen hiekkaa eikä rakennusten purkujätettä. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava yleiseen jätteiden käsittelypaikkaan tai paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa tai sitä vastaavassa päätöksessä vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15, JäteA 3a, 8, YmpA 1129/2001) 16. Melutaso eniten melulle altistuvissa asumiseen käytettävissä kohteissa ulkona ei saa kaatopaikan toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (kello 7-22) eikä 50 db yöllä (kello 22-7). Tavoitteellinen melutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa virkistysalueilla ja loma-asutusalueilla ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A- painotettua ekvivalenttitasoa 45 db päivällä (kello 7-22) eikä 40 db yöllä (kello 22-7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Murskauslaitteisto on sijoitettava siten, että ääni ei lähde lähimpien asuttujen talojen suuntaan. Kantojen murskaus tulee suorittaa maanantaista perjantaihin kello 7.00 16.00 välisenä aikana siten, ettei toiminnasta aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa tai ympäristön roskaantumista. Viimeistään kaksi viikkoa ennen murskaustoiminnan aloittamista on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus Artjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle sekä lähimmille naapureille. Murskaus toiminnan aiheuttama melutaso tulee selvittää tarvittaessa. Hämeen ympäristökeskus päättää selvityksen tarpeellisuudesta erikseen. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (NaapL 17, 18, YSL 5, 42, 43, YSA 19, JäteA 8, VNp 993/1992) 17. Kaatopaikka-alueelle johtava tie on tarvittaessa kasteltava tai muulla tavoin hoidettava pölyämisen vähentämiseksi. Pölyn ja maan leviäminen kaatopaikka-alueelta ajoneuvojen renkaiden mukana on estettävä. Mikäli pölyä tai maata kulkeutuu yleiselle tielle, kaatopaikan pitäjän on huolehdittava tien puhdistamisesta välittömästi. (YSL 43, YSA 20, JäteL 19, 20, JäteA 7, 8, NaapL 17, 18 ) Vesien hallinta ja käsittely 18. Kaatopaikan suotovedet ja maankaatopaikka-alueella muodostuvat valumavedet on kerättävä tasausaltaaseen. Viipymä tasausaltaassa tulee olla riittävä kiintoaineen laskeuttamiseksi. Allas on varustettava suljettavalla padolla. Ojat on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Ulkopuolisten valumavesien virtaus kaatopaikka-alueelle on estettävä rakenteellisin keinoin. Jos osoittautuu tarpeelliseksi, on hakija velvollinen tekemään tarvittavat
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 22 uoman suurentamis-, kunnostamis- ja kunnossapitotyöt kaatopaikan alapuolella, naapurin puolella, olevaan ojastoon, johon johdetaan kaatopaikalla muodostuneet valumavedet. Tarvittaessa on ryhdyttävä alueellisen ympäristökeskuksen edellyttämiin vesiensuojelu- ja kunnostustoimenpiteisiin. Alueellinen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 42, 43, 55 YSA 20, JäteA 8, Vesilaki 10 luku 6 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka 19. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. (YSL 5, 42 ja 43, YSA 37, JäteL 51 ) Tarkkailu, valvonta ja kirjanpito 20. Vanhan kaatopaikan kunnostustyöstä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee selvitä työn vaiheet, aikataulu, tehdyt toimenpiteet, mahdolliset poikkeamat suunnitelmista, käytetyt menetelmät, massamäärät, mahdolliset poiskuljetetut massamäärät ja niiden laatu sekä työnaikaisen laadunvalvo n- nan tulokset. Maankaatopaikalle toimitetuista jätteistä ja maankaatopaikalta toimitetuista jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee jätteiden määrä, laji, laatu, alk u- perä, kuljettaja, kuljetusajankohta ja käsittelytapa. Kaatopaikalta ja maankaatopaikalta pois toimitetuista jätteistä on kirjattava myös jätteiden tuleva sijoittamiskohde. Artjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on viipymättä ilmoitettava jätteestä, jota ei ole otettu kaatopaikalle vastaan. Kaatopaikka-, pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtava ympäristövaikutusten seuraamiseksi. Tarkkailussa tulee noudattaa hakemuksessa esitettyä ja tässä luvassa hyväksyttyä vesientarkkailusuunnitelmaa muutettuna siten, että näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä). Kuormitukset tulee ilmoittaa myös yksikössä kg/vrk. Kaatopaikalla on estettävä ja torjuttava suunnitelmallisesti sortumien ja penkereen puutteellisesta vakavuudesta johtuvat haitat ja vaarat sekä muut vaaratilanteet. Rakenteiden kuntoa on seurattava säännöllisin tarkastuksin. Tarkastuksista on pidettävä kirjaa, joka vaadittaessa on esitettävä valvontaviranomaisille. Tarkkailutulokset toimitetaan lyhyesti kommentoituina kunkin tarkkailukerran jälkeen Artjärven kunnan ympäristölautakunnalle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Tarvittaessa lupaviranomainen voi tarkistaa tarkkailuohjelmaa. (YSL 46, YSA 19, 20, JäteL 51, 52 )