1 (8) JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA Ympäristölautakunta Puistokatu 35 40200 JYVÄSKYLÄ PÄÄTÖS ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta lupahakemuksesta ITÄRANNAN LÄMPÖKESKUKSEN YMPÄRISTÖLUPA HAKIJA Vapo Oy Energia PL 22 40101 Jyväskylä Kiinteistö ja kiinteistön haltija Tikkamannilan kylä, Lentoasema-alue niminen tila, rek.nro 2:0 Kiinteistön omistaa Senaattikiinteistöt, os. PL 237, 00531 Helsinki. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Lämpökeskus on Tikkakoskella Luonetjärven varuskunnan Itärannan alueella. Lähimmät asuinalueet ovat noin kilometrin päässä ja lähin puolustusvoimien konttorirakennus noin puolen kilometrin päässä. Hakemuksen vireilletulo Alueella ei ole asemakaavaa. Hakemus on tullut vireille 6.5.2003 ja sitä on täydennetty 5.6.2003, 6.10.2003 ja 14.10.2003. Ympäristönsuojeluasetuksen 41 :n mukaan energialaitosten, joiden polttoaineteho on yli 5 MW, mutta enintään 50 MW, oli haettava ympäristölupaa 31.12.2002 mennessä. Laitoksella tehdään syksyn aikana olennaisia muutoksia, joiden perusteella on haettava ympäristölupaa (YSL 28 2 mom). Toiminta hakemuksen mukaan Lämpökeskus tuottaa tällä hetkellä kaukolämpöä noin 40 GWh/a. Tuotannon on ennustettu kasvavan noin 43 GWh:iin vuodessa vuoteen 2010 mennessä. Lämpökeskuksen vanhoista kattiloista kolme (halko, öljy- ja hakekattilat) kuljettimineen puretaan ja korvataan uudella, nimellisteholtaan 7 MW:n leijukerroskattilalla. Uusi kattila otetaan lämmöntuotantoon 1.12.2003. Vanhoista kattiloista käyttöön jäävät: - raskasta öljyä käyttävä teholtaan 6,0 MW:n kattila, arvioitu käyntiaika on 1 000 h/v öljykattila ulkona, teho 4 MW, toimii vara- ja huippukattilana ja - arinakattila, nimellisteho 3, 5 MW, polttoaineena palaturve, käyttö loppuu suunnitelmien mukaan kevättalvella 2004
2 (8) Pääpolttoaineena on jyrsinturve, jonka kosteuspitoisuus on 35 55 %. Puupolttoaineena on metsätähdehake (kosteuspitoisuus 35 60 %). Kotimaisen polttoaineen määrä on 22 985 t/a (turpeena), joka vastaa polttoainetehoa 66 400 MWh/a. Käynnistyksessä käytetään kevyttä polttoöljyä, joka varastoidaan sisällä 15 m 3 :n säiliössä. Raskas öljy varastoidaan ulkona olevassa 800 m 3 :n säiliössä sekä sisällä olevassa 14 m 3 :n säiliössä. Sisällä olevat säiliöt on varustettu 100 %:lla valuma-altailla. Laudeveden neutralointiin käytettävä lipeä varastoidaan sisällä kontissa, jonka tilavuus on 1 m 3. Uusi polttoaineen vastaanottoasema rakennetaan vanhan vastaanottoaseman ja rakennuksen laajennuksen sisään. Kattilan tehoa säädetään kiinteän polttoaineen syöttöruuvin kierroslukua muuttamalla. Lämpökeskuksen keskimääräinen käyntiaika on 8 000 tuntia vuodessa ja suurin käyntiaika 8 300 tuntia. Lämpölaitos pystyy tuottamaan kaukolämpöä enimmillään 57,8 GWh/a. Savukaasut johdetaan kattilasta multisyklonin kautta savukaasupesurille. Savukaasun puhdistimien kokonaiserotusaste on 99,5 %.Pesurin erotusaste on noin 87,5 %. Savupiipun korkeus on 17 m. Laitoksen automaatiota ja sähköistystä uusitaan ja valvomotilaa saneerataan. Tulipesän ja savukaasujen lämpötilaa sekä savukaasujen happipitoisuutta mitataan jatkuvasti, ja happipitoisuuden saavuttaessa määritellyn raja-arvon, saadaan hälytys pääautomaatiojärjestelmään. Mittauslaitteiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti ja kalibroidaan tarvittaessa. Pesurin häiriötilanteessa saadaan hälytys valvomoon. Nuohous tehdään paineilmakäyttöisin käsin avattavin nuohoussuuttimin. Prosessia valvova hoitaja on paikalla jaksottaisesti. Automaatiojärjestelmästä saadaan seuranta- ja raportointitiedot käyttötarkkailuun. Laitoksen polttoaineista, päästöistä ja syntyvistä jätteistä pidetään kirjaa ja niistä raportoidaan vuosittain lupaviranomaiselle. Koepolttolaitos Lämpökeskuksen vieressä on erillinen koepolttolaitos. CMR- laitosta tullaan mahdollisesti käyttämään polttotekniikoiden kehittämiseen vuosittain enintään 5 000 tuntia. Sillä tuotetaan muuta tuotantoa korvaavaa kaukolämpöä enintään 10 000 MWh/a. Polttoaineena on puu. Savukaasut puhdistetaan multisyklonilla, jonka jälkeen savukaasujen hiukkaspitoisuus on enintään 200 mg/mj. Savupiipun korkeus on noin 10 m maanpinnasta. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Päästöt ilmaan Lämpökeskuksen hiukkaspäästö on 6 t/a, rikkidioksidipäästö 32 t/a, typen oksidien päästö 55 t/a ja hiilidioksidipäästö 25 075 t/a. Kattilasta tulevan savukaasun hiukkaspitoisuus on 9 780 mg/m 3 n (märkiä kaasuja), multisyklonin jälkeen 400 mg/m 3 n ja pesurin jälkeen 50 mg/m 3 n.
3 (8) Hiukkaspitoisuus kuivissa savukaasuissa 6 %:n happipitoisuuteen redusoituna on enintään 62 mg/m 3 n ja ominaispäästöt rikkidioksidille 133 mg/mj (kun turpeen rikkipitoisuus on 0,2 %) ja typen oksideille 230 mg/mj (NO 2 :na laskettuna). Hiukkaspäästömittaukset toteutetaan takuumittauksen jälkeen kolmen vuoden välein ja rikkidioksidi- ja typenoksidimittaukset kuuden vuoden välein. Melu Kaikki melua tuottavat laitteet ovat kattilahuoneen sisällä. Toiminnasta ei aiheudu meluhaittaa asutukselle. Lämpökeskuksen huoltotie tulee kulkemaan lentokentän pohjoispuolen kautta eikä Tikkakosken taajaman läpi. Lämpökeskukselle tuo kiinteää polttoainetta yksi kuorma-auto (115 m 3 ) talvella vuorokaudessa ja kesällä kolmessa vuorokaudessa. Jätehuolto Lämpökeskuksessa syntyy pohjatuhkaa 126 t/a, tuhkaa multisyklonilta 1 093 t/a ja tuhkaa pesurilta 38,5 t/a, yhteensä 1 258 t/a. Kaikki tuhka on kostutettua ja kootaan samalle siirtolavalle. Tuhkat läjitetään turvesoiden tienrakennustyömaiden välittömään läheisyyteen siten, että tuhkaa ei pääse valumaan ojiin ja sitä kautta vesistöihin. Läjitystä jatketaan voimalaitostuhkien uuden asetuksen voimaantuloon asti. Tuhka korvaa tienrakentamisessa tarvittavaa muuta materiaalia. Sijoitusalueet ovat seuraavien viiden vuoden aikana Palosuo Jyväskylän maalaiskunnassa ja Kurkisuo ja Valkeasuo Petäjävedellä. Yhdyskuntajäte (0,2 t/a) kuljetetaan järjestetyssä jätteenkuljetuksessa. Öljyiset jätteet (0,5 t/a) varastoidaan astioissa tiivispohjaisessa varastossa ja toimitetaan Mustankorkean jäteasemalle. Metalliromu (1 t/a) toimitetaan uusiokäyttöön. Romuakut ja vanhat loisteputket varastoidaan astioissa tiivispohjaisessa varastossa ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokselle. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Jätevedet Kaikki jätevedet johdetaan kunnan viemäriverkostoon, lattiakanaalien vedet öljynerotuskaivon kautta. Sosiaalijätevesiä syntyy enintään 15 m 3 /a ja muita jätevesiä (lattioiden huuhtelu- ja pesuvedet yms.) noin 10 m 3 /a. Pesurin selkeyttimeltä tulee jätevettä 2,5 m 3 /h ja se sisältää kiintoainetta 200 mg/l. Vesi johdetaan painesuotimelle, jonka jälkeen kiintoainepitoisus on 10 mg/l. Veden ph neutraloidaan lipeällä alueelle ph 6 8 ja vesi johdetaan sadevesiviemäriin. Sadevesiviemäriin johdetaan veden mukana pesurilta tulevaa tuhkaa 1,0 t/a. Toiminnan vaikutus ilman laatuun Palamisprosessin valvonnalla ja säädöllä taataan tehokas palaminen, jolla minimoidaan hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen päästöt ympäristöön. Hiukkaspäästöjä rajoitetaan multisyklonilla ja pesurilla. Uudessa kattilassa käytetään nykyaikaista polttotekniikkaa, joka on hyvän hyötysuhteen (87 %) perusteella ympäristöystävällistä. Alhaiset palamislämpötilat, jonka valittu polttotekniikka mahdollistaa, vähentävät tehokkaasti typenoksidien syntymistä. Nykyaikaisen automaatio- ja säätötekniikan sekä te-
4 (8) hokkaan savukaasujen puhdistuslaitteiston avulla laitoksessa tuotettu energia on ominaispäästöiltään vain vähän ympäristöä kuormittavaa. MUUT LUVAT Jyväskylän maalaiskunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa 13.12.1995 ja koelämpökeskusta koskeva lupa toiminnan muuttamiseen 9.3.2000 sekä ympäristölupapäätös 27.2.2001 koelämpökeskuksen toiminnan jatkamisesta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Kuulutus Jyväskylän maalaiskunnan ilmoitustaululla, kirjastossa ja kirjastoautossa 8.8. 8.9.2003 sekä erityistiedoksianto rajanaapureille 7.8.2003. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia ei ole tehty. Lausunnot Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveyslautakunta ilmoittaa lausuntonaan 16.9.2003, että sillä ei ole huomauttamista hakemuksesta. Petäjäveden ympäristölautakunta lausunnossaan 18.9.2003 ilmoitti, että hakemuksesta ei riittävästi käy selville, miten tuhkien varastointi ja käyttö tien rakentamisessa järjestetään. Varastoinnin ja rakentamisen aikana tulee ehdottomasti varmistua siitä, ettei tuhkaa pääse valumaan ojiin ja sitä kautta vesistöihin. Tuhkien varastoinnista voi aiheutua pölyämistä ilmaan ja tuhkien kulkeutumista sadevesien mukana vesistöihin. Petäjäveden ympäristölautakunta toteaa, että voimalaitostuhkien käyttämisestä tiettyihin rakennuskohteisiin ilman erillistä ympäristölupamenettelyä on vireillä uusi asetus, joka ei ole toistaiseksi tullut voimaan. Siksi lautakunnan mielestä tuhkien varastoinnista ja käytöstä tierakenteisiin tulee tehdä erillinen selvitys aikatauluineen ympäristölautakunnan tarkastettavaksi. Ympäristölupaan tulee myös sisällyttää ehto tuhkan laadun tarkkailusta vähintään kerran vuodessa ulkopuolisen asiantuntijalaitoksen toimesta. Tarkkailun tulokset tulee toimittaa kuntaan välittömästi niiden valmistuttua. Tarkastukset Lämpökeskus on tarkastettu 15.9.2003. Hakijan vastine Hakija on saanut tiedon annetuista lausunnoista ja on toimittanut täydennyksiä ympäristölupaan 14.10.2003. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää Vapo Oy Energialle ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan ympäristöluvan. Toiminta tulee järjestää hakemuksen mukaisesti mm. seuraavasti: Lämpö tuotetaan leijukerroskattilalla. Kiinteät polttoaineet jyrsinturve ja metsätähdehake varastoidaan sisällä. Sisällä olevat polttoainesäiliöt on varustettu valuma-altailla, joiden tilavuus vastaa säiliöiden tilavuutta. Savukaasut johdetaan kattilasta multisyklonin kautta savukaasupesurille. Syklonin erotusaste on 71 98,5 %. Savupiipun korkeus on 17 m.
5 (8) Hiukkaspäästömittaukset toteutetaan takuumittauksen jälkeen kolmen vuoden välein ja rikkidioksidi- ja typenoksidimittaukset kuuden vuoden välein. Koepolttolaitoksen savukaasujen hiukkaspäästö on enintään 200 mg/mj. Laitostiloista tulevat jätevedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Pesurilta tuleva lauhdevesi suodatetaan ja neutraloidaan ennen viemäriin laskemista. Lämpökeskuksen toimintaa tarkkaillaan ja siitä pidetään kirjanpitoa hakemuksen mukaisesti. Tuhka toimitetaan Vapon turvetuotantoalueille tienrakennuksen pohja- ja täytemateriaaliksi Palosuolle, Kurkisuolle ja Valkeasuolle. Lisäksi toiminnassa tulee noudattaa seuraavaa: 1. Leijukerroskattilan keskimääräinen vuosipäästö ei saa ylittää ominaispäästöä 82 mg/mj. 2. Polttoaineet ja muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit varastoidaan tiiviissä säiliöissä, jotka varustetaan suojakaukaloin niin, ettei haitallisia aineita pääse viemäriin tai maaperään. Öljysäiliöiden tiilestä muurattujen valuma-altaiden tiiviys tarkastetaan ja tarvittaessa altaat tiivistetään 31.12.2004 mennessä. 3. Savukaasun puhdistinlaitteet on hoidettava ja pidettävä jatkuvasti käytössä. Puhdistinlaitteiden toimintakuntoa on tarkkailtava ja tarkkailun tulokset on ilmoitettava vuosiraportoinnin yhteydessä. 4. Viemäriin ei saa päästää jätevettä, josta on haittaa viemäriverkostolle, jätevedenpuhdistamolle tai puhdistamolietteen käsittelylle. Pesurilta tulevat jätevedet on johdettava jätevesiviemäriin. Jäteveden ph:n tulee olla 6-8 ja kiintoainepitoisuuden enintään 10 mg/l. Hakijan tulee tarkkailla jäteveden laatua vuosittain. Ensimmäisellä lämmityskaudella tarkkailua tulee tehdä vähintään kolme kertaa. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa ympäristölautakunnalle 31.12.2003 mennessä. 5. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää asuinalueilla keskimääräistä melutasoa L Aeq päivällä (klo 7 22) 55 db tai yöllä (klo 22 7) 45 db. Hakijan on tarvittaessa selvitettävä laitoksen aiheuttama melutaso mittaamalla. 6. Hakija seuraa käytettävien polttoaineiden määrää ja laatua. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuuden on oltava alle 1,00 painoprosenttia. Kultakin turvetuotantoalueelta tulevan turpeen laadusta määritetään vuosittain rikki-, kosteus- ja tuhkapitoisuus sekä lämpöarvo. Tiedot toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. 7. Hakija laatii suunnitelman tuhkan sijoittamisesta turvetuotantoalueelle ja toimittaa sen asianomaisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi ennen tuhkan kuljettamista alueelle. Suunnitelman tulee sisältää tarvittavat toimenpiteet,
6 (8) joilla estetään turpeen tai sen sisältämien ympäristölle haitallisten aineiden huuhtoutuminen vesistöön tai pohjavesiin. 8. Hakija teettää syklonilta tulevan tuhkan ja lietetuhkan laadusta kolmen vuoden välein asiantuntijalaitoksella tutkimuksen, josta ilmenee tuhkan mahdollisesti sisältämät ympäristölle haitalliset aineet ja niiden vaikutus ympäristössä. Tulokset toimitetaan vuosittain Jyväskylän maalaiskunnan ja Petäjäveden kuntien ympäristölautakunnille. Ensimmäiset tulokset toimitetaan 30.4.2004 mennessä. 9. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan ja jätehuolto kiinteistöllä muutenkin järjestetään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 10. Ongelmajätteet varastoidaan tiiviillä alustalla, katetussa ja lukitussa tai valvotussa tilassa. Syntyvien ongelmajätteiden (esim. kemikaalijätteet, lyijyakut, paristot, loisteputket, kiinteä öljyinen jäte, öljynerotuskaivon tyhjennysjäte ja jäteöljy) määristä ja niiden edelleen toimittamisesta sekä öljynerotuskaivojen tarkkailusta ja tyhjennyksistä pidetään kirjaa. Kirjanpito esitetään pyydettäessä valvontaviranomaiselle. 11. Lämpökeskuksen toiminnasta ja päästöistä laaditaan vuosiyhteenveto, joka toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa ilmoitetaan tiedot käytettyjen polttoaineiden määristä ja laadusta, tuotantotiedot kattiloittain sekä tehtyihin mittauksiin perustuvat laskelmat päästöistä (hiukkaset, rikkidioksidi, typen oksidit, hiilidioksidi), laitoksen jätehuollosta sekä poikkeuksellisista tilanteista. 12. Hakijan on ilmoitettava toiminnasta vastaavien henkilöiden yhteystiedot ympäristönsuojelutoimistoon 1.12.2003 mennessä. 13. Toiminnan harjoittaja osallistuu alueen ilman laadun seurantaan. 14. Sellaisista poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön tai luvan noudattamiseen, esimerkiksi puhdistinlaitteiden rikkoutumisesta, ilmoitetaan välittömästi ympäristönsuojelutoimistoon. (YSA 30 ) 15. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta taikka toiminnan harjoittajan vaihtumisesta ilmoitetaan viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 81 ) 16. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden perusteella annettujen valtioneuvoston päätösten ja asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua pysyvää kohtuutonta rasitusta, kun toimitaan hakemuksen ja lupaehtojen mukaisesti. Hiukkaspäästölle asetettu raja perustuu valtioneuvoston päätökseen 157/87 (lupaehto 1). Savukaasut on puhdistettava hakemuksen mukaisesti multisyklonilla ja pesurilla (lupaehto 3). Polttoaineiden laadun seuranta on tarpeen laitoksen päästöjen tuntemiseksi (lupaehto 6).
7 (8) Ympäristölle vaarallisten aineiden varastoinnista on annettu lupaehto 2 maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Laitoksen aiheuttamaa melutasoa on rajoitettu lupaehdossa 5 terveydellisen haitan estämiseksi. Pesurilta tulevat jätevedet sisältävät turpeen poltossa syntyneitä palamistuotteita, jotka saattavat sisältää ympäristölle haitallisia aineita. Jätevesien johtaminen jätevesiviemäriin ja edelleen jäteveden puhdistamoon on maaperän, pohjavesien ja vesistön pilaantumisen estämiseksi tarpeen (lupaehto 4). Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä laitoksella syntyvien jätevesien laadusta, joten jätevesien tarkkailusta on annettu lupaehto 4. Petäjäveden ympäristölautakunnan lausunnossaan esittämät asiat on otettu huomioon lupaehdoissa 7 ja 8. Hakemuksessa ei ole esitetty riittäviä selvityksiä tuhkan varastoinnista ja käsittelystä, joten hakija on velvoitettu toimittamaan asiassa riittävät selvitykset. Selvitysten perusteella asianomaisen kunnan lautakunta voi antaa tuhkan käsittelystä tarvittavat määräykset. Jätehuollon järjestämiseksi jätelain mukaisesti on annettu lupaehdot 9 ja 10. Laitoksen toiminnan valvontaa varten on annettu lupaehdot 11 14. LUVAN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan harjoittajan on esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamista varten 31.12.2012 mennessä. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen muuttamiseen on haettava lupa (YSL 28 ). Luvan myöntänyt viranomainen voi muuttaa lupaa ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella. YMPÄRISTÖLUPAMAKSU Tämän päätöksen ympäristölupamaksu on 1 698,69. Maksu perustuu Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston 11.12.2000 180 hyväksymään ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan. Maksutaulukon mukaan energiantuotantoa koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelystä peritään 2 035,06 (ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 3 kohdan mukaiset laitokset). Koska hakemuksesta ei ole kuulutettu sanomalehdessä, vähennetään maksusta 336,37 (taksa 5.8 ). SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 52, 53, 54, 55, 56, 90, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 16, 17, 18, 19, 23, 30, 37 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 5, 6, 7 Jätelaki (10727/93) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Valtioneuvoston päätös 157/87 yleisistä ohjeista voimalaitosten ja kattilalaitosten hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi Valtioneuvoston asetus 766/2000 raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston 11.12.2000 päätös kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan hyväksymisestä
8 (8) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksen antopäivä on 23.10.2003. Päätöksestä kuulutetaan Jyväskylän maalaiskunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös lähetetään tiedoksi kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle, Keski- Suomen ympäristökeskukselle ja Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveyslautakunnalle. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta (YSL 96 ). Valitusaika päättyy 24.11.2003. Valitusosoitus on liitteenä.