4/13 ORNAMON LEHTI Mitä kuuluu freelancer? Sivu 16 Petteri Kolinen työelämässä Sivu 20 Lasten sairaala 2017! Sivu 22
3 SISÄLLYS Nro 4/13 3 4 5 6 8 10 13 14 16 17 19 20 22 Ornamo Pääkirjoitus Hallitus Onnittelut Hallitus Uutta Palkka ja palkkiokysely Selvitys Ammatissa Haastattelu TEK Haastattelu Habitare 24 30 32 34 36 38 40 41 41 42 43 44 46 Ajassa Arkistojen aarteita IPR Tekijät kertovat Asianajaja Kuukauden taiteilija Joulumyyjäiset Kokouskutsut Koulutuksia Ornamo-säätiö Työhuoneella Rahoitus, apurahat, residenssit Media Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Industrikonstförbundet Ornamo The Finnish Association of Designers Ornamon jäsenlehti on painettuna ja sähköisessä muodossa toimitettu tiedotuslehti, joka toteutetaan Gerda ja Salomo Wuorion säätiön tuella. Salla Heinänen toiminnanjohtaja, päätoimittaja p. (09) 68777 477 salla.heinanen@ornamo.fi Minna Borg viestintä- ja markkinointipäällikkö Ornamon lehti, toimitus, taitto, ilmoitusmyynti, kotisivut, viikkotiedote p. (09) 68777 411, GSM 046 878 2570 info@ornamo.fi Katri Wahlström talous- ja hallintosihteeri, jäsenasiat p. (09) 6877 740, office@ornamo.fi Anna Rikkinen projektipäällikkö, jäsenpalvelut, Taide p. (09) 68777 433, taide@ornamo.fi CHEONGJUN INTERNATIONAL CRAFT BIENNALE 11.9. 20.10.2013 6 Design: Elli Hukka, valokuva: Olli Keskinen Petra Ilonen projektipäällikkö, jäsenpalvelut, Muotoilu Finnishdesigners-portfoliot, viikkotiedote p. (09) 68777 422, muotoilu@ornamo.fi Asta Boman asiantuntija asta.boman@ornamo.fi Elina Perttula tiedottaja ornamo@ornamo.fi GSM 043 211 0755 Kaisa Logren tuottaja hankkeet@ornamo.fi GSM 046 579 7187 Marika Laakko pääsihteeri, SIO p. (09) 68777 444 marika.laakko@sio.fi Karolina Vilander Ornamon puheenjohtaja Leenakaisu Hattunen varapuheenjohtaja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Annankatu 16 B 35 36 00120 Helsinki ornamo.fi finnishdesigners.fi Ornamon toimisto on avoinna ark. 9 17, sulj. heinäkuussa. Kansikuva: Muotohiomo Oy, valokuvaaja Joanna Moorehouse
PÄÄKIRJOITUS Ornamon lehti nro 4 /2013 4 Liitettäisiinkö voimat yhteen? Yleisen taloustilanteen vaikutus muotoilualalla näkyy ja tuntuu. Sen sijaan, että jähmetymme tilanteen edessä, aika mahdollistaa myös oman osaamisen ja toiminnan kehittämisen. Positiivista on myös se, että suunnitteluosaamistamme hyödynnetään kaikilla eri toimialoilla ja laajemmin kuin koskaan. Nyt pitäisi olla ennakkoluuloton. Mistä ja miten löydän uudet toimialat, joista löytää uusia asiakkaita? Voisinko työn metsästyksen sijaan uskaltaa pysähtyä, hengähtää ja päivittää omaa osaamistani? Tai liittäisinkö voimat yhteen saman liikeidean omaavien kollegoiden kanssa kompromisseja tehden? Muutos tapahtuu yleensä vasta sitten, kun toimintatavat muuttuvat. Yhteistyö markkinoinnin, myynnin ja viestinnän ammattilaisten sekä muiden suunnittelijoiden kanssa lisäisi muotoilijoiden ja taitelijoiden mahdollisuuksia työllistyä ja yrittää. Aalto-yliopiston korkeakoulu-uudistus on tähdännyt tähän. Siksi huolestun, kun kuulen opiskelijoilta, että yhteistyötä ja kanssakäymistä on hyvin vähän muiden alojen kanssa ja että käsitys työelämästä on vähäistä opis- keluaikana. Tavat toimia ja ajatella muuttuvat hitaasti. Tässä lehdessä esillä ovat erityisesti freelancer-yrittäjät. Ilmiö joka taideteollisuudessa on tuttua, mutta yleistymässä monilla muilla aloilla. Yritykseen tehtävä freelancertyö saattaa kuitenkin verottajan tulkinnan mukaan olla työsuhteenomaista, jolloin freelancer maksaa jälkikäteen vielä ansiotuloverot. Syksy käynnistyy muotoilualan keskeisillä tapahtumilla Helsinki Design Weekillä ja Habitare -messuilla. Ornamolla on messuilla osasto, jonka tarkoitus on palvella jäseniä sekä tarjota yrityksille ja kuluttajille mahdollisuus löytää alojemme osaajia. Sivuilla 22-23 Habitaresta lisää. Ornamo on mukana messuilla myös Ahead! Areenan päätapahtumassa: Maailman paras lastensairaala 2017 työpajassa. Lastensairaalahanke on keskeinen työnäyte suunnittelijoille tarjoten muotoilun ja taiteen eri alueille työmahdollisuuksia tilojen, tuotteiden, palveluiden, logistiikan, infran, osallistamisen ja taiteen osalta. Salla Heinänen Toiminnanjohtaja MUUTOS TAPAHTUU YLEENSÄ VASTA SITTEN, KUN TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT PS. Tämän lehden välissä jäsenet saavat lipun Habitare-messuille.
5 HALLITUS Ring ring TYÖPAIKASTA PÄIVÄÄ V iime syksynä puhelimeni soi. Odottamatta, täysin puun takaa, sain uuteen työhön liittyvän kyselyn. Hämmennyin, sillä viihdyin mainiosti sen hetkisessä työsuhteessani enkä hakenut muutosta. Miksi työn vaihtamiseen liittyy aina niin paljon ristiriitaisia tunteita? Ja mitä minun pitäisi tehdä nyt? Jos sanoisin kyllä, pettäisinkö ihmiset ympärilläni. Jos sanoisin ei, olisinko hölmö. Työsuhteiden mahdoton yhtälö, vai onko kuitenkaan. Lostarin tanssilattian verkot Olen toiminnan nainen, vaikkei Taikissa minua juurikaan näkynyt. Opiskeluaikana kilpailin, säädin, protoilin ja harjoittelin. Oli jatkuva kiire kaikkialle muualle paitsi luennoille. Muistan kuitenkin saaneeni yhden neuvon jota noudatin kirjaimellisesti: meitä kehoitettiin istumaan Kipsarissa ja verkostoitumaan. Ja, näin tein. Hengenheimolaiset löytyivät vähän turhankin helposti, sillä kaiken kivan seurauksena työt veivät mukanaan ja opinnot jäivät. Olin tullut Helsinkiin hakemaan koulutusta, jonka kiertotietä sain. Sillä noudattaen opettajani neuvoa, olin huomaamattani solminut monet arkeni tärkeimmistä ihmissuhteista. Lostarin tanssilattialla verkostoituen tapasin tulevat työparini, kollegani, tiimiläiseni, esimieheni sekä neuvonantajani. He kaikki, yhdessä, kouluttivat minut luovalle alalle. Jump! Olen katsonut tilasuunnittelua monelta kantilta ja ollut ahkera sekatyöläinen. Olen tarjonnut ja ostanut suunnittelupalveluita, työskennellyt arkkitehtitoimistossa, sisustusarkkitehtitoimistossa, muotoilutoimistossa ja omassa toimistossa. Olen kokenut sen kun on liikaa töitä, ja myös kun ei ole töitä laisinkaan. Olen rakastanut vapautta ja vihannut vakautta ja päinvastoin. Olen innostunut palkankorotuksista, käynyt läpi yt:t ja saanut pullean paketin. Kaikki tämä, hyvä ja huono, on auttanut minua ymmärtämään kuinka kivalla ja monipuolisella alalla työskentelen. Vierailin loppuvuodesta Slush -tapahtumassa Kaapelitehtaalla ja muistan edelleen miten järjettömän positiivinen energia tilassa vallitsi. He kaikki, start-up yrittäjät, olivat hypänneet alueelle, josta ei ole takeita, ja se hehkui ulospäin. Mahtavaa! Tästä pitää ottaa oppia, mietin. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa Kun into on kova, ei asiat aina mene niin kuin on suunnitellut. Yleisesti työsuhteiden ongelmat liittyvät vastuuseen, mutta luovan alan haasteet kompuroivat monesti kemioihin. Kun eteen tulee klikkeja, joiden yli ei pääse, on turhaa jäädä tilanteen vangiksi. Itse miettisin vaikeissa tilanteissa sitä lumihangen mummoa mitä hän tekisi? Eli ei muuta kuin vaihde vitoselle, kaasu pohjaan ja eteenpäin! Ring ring Viime syksyinen puhelinsoitto antoi aihetta pohtia paitsi työsuhteita, myös itseäni. Joudun työssäni jatkuvasti katsomaan tulevaan ja kiikaroimaan uutta. Nyt olin kuitenkin tilanteessa, jossa pohdin seuraavaa: entäpä jos katsoisinkin taaksepäin? Mitä siitä seuraisi uhka vai mahdollisuus? Vastasin kyllä tuohon syksyiseen puhelinsoittoon ja palasin takaisin työpaikkaan, josta työurani aloitin. Se ei ollut uhka, se oli mahdollisuus. Kamalan kivaa on ollut. Mari Relander Sisustusarkkitehti SIO
ONNITTELUT Ornamon lehti nro 4 /2013 6 Suomalaiset muotoilijat ja taiteilijat esillä Cheongjun International Craft Biennalessa Cheongju International Craft Biennale Etelä-Koreassa on yksi suurimpia kansainvälisiä taideteollisen alan tapahtumia, jossa Suomi on tänäkin vuonna näyttävästi edustettuna. Suomalaisen taidekäsityön ja muotoilun viennin edistämiseen tähtäävä myyntiosasto kuuluu Ornamon Kipinähankkeisiin vuonna 2013. Mukana on 26 ajankohtaista taiteilijaa ja muotoilijaa Suomesta. Biennaali koostuu useasta näyttelystä, seminaarista ja kansainvälisestä kilpailusta. International Craft -kilpailussa ornamolaisten Chao- Hsien Kuon Nordic Wind -korut sekä Anna-Mari Vierikon WOOH-valaisinmalliston EINAR-valaisin ovat jo saavuttaneet kunniamaininnat. Kilpailun pääpalkinnon 50, 000 000 wonia (37 000 ) voitti korealainen Kim Heechan. Kilpailussa palkittujen näyttely on esillä omalla osastollaan. KUNNIA- MAININTOJA ORNAMOLAISILLE Suomen osastolla mukana ovat Kirsi Kivivirta, Sarita Koivukoski, Anna-Mari Vierikko, Anu Penttinen, Gina Salaris, Aino Favén, Elli Hukka, Inni Pärnänen, Heli Kauhanen, Chao- Hsien Kuo, Eero Hintsanen, Marianne Huotari, Suvi-Tuuli Junttila, Nonod: Siri Huovila ja Tanja Aivila, Costo, Sirkka Könönen, Kirsi Niinimäki, Muru: Anna Etula ja Rosa Piironen, Mifuko: Mari Martikainen ja Minna Impiö, Natalia Ritari, Henri Halla- Aho, Matti Palmu ja Viivi Varesvuo. Design: Heli Kauhanen, The wings of wind, neclare Vuodesta 1999 Korean biennaali on kasvanut tasaisesti monialaiseksi taideteollisuuden esiintymisareenaksi ja saavuttanut laajan kansainvälisen tunnettuuden. Tapahtumapaikkana on toistamiseen vanha tupakkatehdas Cheongjun kaupungissa. Tänä vuonna tapahtuman teemamaa on Saksa. Cheongjun International Craft Biennale 11.9. 20.10.2013. http://okcj.org/wp/ Design ja valokuva: Chao-Hsien Kuo, Nordic wind Design: Natalia Ritari, The Crown lamp Valokuva: Juho Huttunen
HALLITUS Ornamon lehti nro 4 /2013 8 Hei jäsen, hallitustyössä voit vaikuttaa! Hallituksen jäsenenä olet johtamassa ja linjaamassa Ornamon toimintaa. Ornamon hallitustyö on strategista ja sen tehtävänä on ammatillis-aatteellisten ja muotoilupoliittisten tavoitteiden linjaaminen sekä huolehtia, että vuosikokouksen hyväksymää toimintasuunnitelmaa ja talousarviota toteutetaan. Hallituksen ydintehtävät määrittävät Ornamon arvot ja visio. Hallituksen tehtävänä on käydä laaja-alaista ja ennakoivaa keskustelua sekä kehittää järjestön toimintaa vastaamaan jäsenten ja muuttuvan toimintaympäristön tarpeita. Päätöksenteon lomassa pääset myös keskustelemaan vapaamuotoisesti sekä verkostoitumaan alan toimijoihin. Muotoilu- ja taideteollisen taiteen keskusjärjestön Ornamon hallitus koostuu eri alojen asiantuntijoista, jotka tuovat osaamisensa järjestön ja sen edustamien alojen kehityksen käyttöön. Hallitus koostuu puheenjohtajasta ja 6, 8 tai 10 varsinaisesta jäsenestä, joista valitaan 1-3 varapuheenjohtajaa. Hallitus voi valita myös asiantuntijajäseniä täydentämään hallituksen toimintaa. Ornamon henkilökunta valmistelee kokoukset. Ornamon hallitukseen kaudelle 2014 2015 valitaan erovuoroisten tilalle 3-7 henkilöä. Hallitusta valittaessa otetaan huomioon tasapuolinen alueellinen ja ammatillinen edustus. Hallituksen kokouksia on n. 8 kertaa vuodessa, joten työmäärä on luottamustoimessa kohtuullinen. Hallituskausi alkaa tammikuussa 2014 hallitustyön koulutuspäivällä. Ornamon hallitus valitaan syyskokouk- JOKAISELLA ORNAMOLAI- SELLA ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA ORNAMON HALLITUSJÄSENTEN VALINTAAN! sessa 23.10. Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa. Tervetuloa kokoukseen antamaan ääni ehdokkaallesi! Karoliina ja Leenakaisu Leenakaisu Hattunen Moosa Myllykangas Petteri Venetjoki Pekka Harni Tatu Ahlroos Karoliina Vilander Ismo Roponen Pilvi Hussi Merja Keskinen Mari Relander Hannu Havusto Valikuva: Sampsa Pärnänen
9 Kokemuksia hallitustyöskentelystä Karoliina Vilander Vaatetussuunnittelija MTO Ornamon puheenjohtaja ( 2011 ) Hallitustyö edellyttää korkeaa sitoutumisastetta sekä ymmärrystä omasta edustuksellisesta roolista hallituksen jäsenenä ja Ornamo vision sanansaattajana läpi hallituskauden. Hallitustyö on parhaimmillaan loistavaa ja hauskaa tiimityötä, jossa maalina ei ole sen vähempää kuin luoda sellaiset puitteet, jossa Suomen kilpailukyvyn nostaminen suomalaisella muotoilu- ja taideteollisella osaamisella on mahdollista. Tatu Ahlroos Sisustusarkkitehti SIO / TaM TCD-Taking care of design Hallitustyöskentely on oiva keino vaikuttaa, jos haluaa nurisemisen ja kyräilyn sijaan todellista muutosta ja parannusta muotoilun koko kentälle. Merja Keskinen Tekstiilitaiteilija Informaation jakaminen ja saaminen Ornamon eri osa-alueilta on ollut tärkeää. Yhteistyö on kiintoisaa ja erilaisten mielipiteiden ja näkökulmien esiin tuleminen avartavaa. HALLITUSTYÖN AAMUKAHVIT ORNAMOSSA 10.10.2013 klo 9-11. Tule keskustelemaan lisää onnistuneesta hallitustyöskentelystä! Mukana mm. istuvan hallituksen jäseniä. Ilmoittautumiset 7.10. mennessä os: office@ornamo.fi Eeva Mäkinen Ornamo puheenjohtaja 2007-09 Aalto PRO liiketoimintapäällikkö Hallitustyö avartaa: se antaa laajan näkökulman sekä muotoilu- että taidealan muuttuviin tilanteisiin ja sitouttaa vahvasti muotoiluyhteisöön ja sen sidosryhmiin. Pilvi Hussi Taiteiden kandiopiskelija Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun ylioppilaat TOKYO ry:n puheenjohtaja 2013 Hallituksen asiantuntijajäsen "Antoisinta on verkostoituminen ja tutustuminen teollisuustaiteen edunvalvontakenttään työelämän puolella, sekä saada olla mukana tuomassa opiskelijanäkökulmaa työelämään ja Ornamoa lähemmäksi opiskelijoita." Leenakaisu Hattunen Taiteilija Ornamon vpj. 2012-13 "Hallitustyöskentelyssä minulle henkilökohtaisesti antoisinta on olla mukana prosessissa kohti avointa, tavoitettavaa ja läpinäkyvää Ornamoa." ASETU EHDOLLE HALLITUKSEEN Lähetä lyhyt esittely itsestäsi ja henkilökuva Ornamon kotisivuja varten 30.9. mennessä os. info@ornamo.fi VALTAKIRJAT Mikäli et itse pääse paikalle 23.10., voit antaa äänioikeutesi valtakirjalla toiselle jäsenelle. Valtakirjan (max. 3 /jäsen voi ladata kotisivuilta: www.ornamo.fi) ORNAMON SYYSKOKOUS Aika 23.10.2013 klo 17.00 Paikka: Helsingin yliopiston pääkirjasto, Kaisa-talo Fabianinkatu 30 Helsinki Kokoushuone 7062 Kokouksen aluksi esittellään kirjastoa. Esittelykierros alkaa klo16.00 kokoushuoneesta 7062. Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kolme ääntenlaskijaa 3. Todetaan paikalla olevat äänivaltaiset jäsenet ja heidän valtakirjoilla edustamansa muut äänivaltaiset jäsenet sekä muut läsnä olevat 4. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus 5. Esityslistan hyväksyminen 6. Päätetään vuoden 2014 toimintasuunnitelmasta Päätetään varsinaisten jäsenten, kokelasjäsenten, opiskelijajäsenten ja kannatusjäsenten jäsenmaksu vuodeksi 2014 7. Päätetään vuoden 2014 talousarvio 8. Päätetään kuinka monta jäsentä hallitukseen valitaan Ornamon sääntöjen 24 mukaisesti 9. Valitaan hallituksen jäsenet seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi erovuoroisten tilalle. Erovuorossa ovat Tatu Ahlroos Leenakaisu Hattunen, Pekka Harni Moosa Myllykangas ja Petteri Venetjoki 10. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet v. 2014 11. Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireellisiksi kahden kolmasosan (2/3) määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen huomioon yhdistyslain 24 :n määräykset 12. Kokouksen päättäminen Tervetuloa! Sitovat ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 16.10. mennessä os: office@ornamo.fi. Asiakirjat os: www.ornamo.fi
UUTTA Ornamon lehti nro 4 /2013 10 Ornamon ammattiasioiden toimikunnat ovat aloittaneet työnsä SUUNNITTELU Ammattiasioiden toimikunta päivittää Ornamon suunnittelusopimusmallit loppuvuoden aikana. Toimikunta seuraa mm. A2 pääsuunnittelijoiden pätevyysvaatimusten uudistusta sekä muotoilun ja tekijänoikeuksien syksyllä kirjattavaa periaatepäätöstä. Toimikunnan asiantuntemusta hyödynnetään myös Muotoilun toimialatutkimuksen, Muotoilun hyödyntäminen julkisella sektorilla -hankkeen ja Ornamon palkka- ja palkkiokyselyn 2013 toteuttamisessa. Sekä toimikunta että julkisten hankintojen työryhmä ottavat kantaa Konsulttialojen yleisten sopimusehtojen KSE:n meneillään olevaan uudistukseen etenkin tekijänoikeuksia koskevien kohtien osalta. Uusi KSE julkaistaan vielä tänä vuonna. JULKISET HANKINNAT Julkisten hankintojen työryhmässä valmistellaan vuoden aikana alan hankintaohjeistus. Ohjeistuksessa otetaan erityisesti huomioon kirkkotekstiilien hankintakäytännöt. Työryhmä myös kehittää keinoja, joilla julkisten hankintojen ilmoituskanavia (Hilma ja Credita) jäsenet voivat hyödyntää alalla tehokkaammin. Julkisten taidehankintojen osalta työryhmä seuraa ja kommentoi julkiselle taiteelle luotavan Rakennustiedon RT-kortin koostamista. Kortti tuo julkisen taiteen yhä itsestään selvemmäksi osaksi rakennettua ympäristöä. TAIDE JA TAIDEKÄSITYÖ Taide ja taidekäsityöammattien toimikunnassa kartoitamme taiteilijan toimeentulolähteitä. Tavoitteena on taiteilijoiden ammattitaidon arvostamisen lisääminen. Toimikunta luo konsulttipalveluhinnastoa, joka auttaa taiteilijoita hinnoittelemaan omaa osaamistaan. Uudistuneiden finnishdesigners.fi -sivujen kautta taiteilijoiden visuaalista osaamista on mahdollista markkinoida laajemmin. Taiteen ja taidekäsityön rahoitusmahdollisuuksista kerätään tietoa Ornamon uusille nettisivuille. Taiteilijat ja taidekäsityöläiset eivät ole vielä riittävästi hyödyntäneet mm. yrityshautomoiden palveluita ja maaseudun kehittämisrahoja. Taidepuolella yhtenä taiteilijan ansaintamahdollisuutena ovat näyttelykorvaukset Kuvaston jäsenyyden kautta. Taiteen välittäjäportaan toiminta vaikuttaa myös ratkaisevasti taiteilijoiden toimeentuloon. Yhteistyötä gallerioiden kanssa kehitetään ja uusia myyntikanavia kartoitetaan syksyn 2013 aikana. Anna Rikkinen OPETTAJAT JA TUTKIJAT Opettajien ja tutkijoiden työryhmä toteuttaa kyselyn, jossa selvitetään muotoilun ja taiteen opettajien työn luonnetta, haasteita ja tulevaisuuden näkymiä. Sillä kartoitetaan muun muassa muotoilijan/taiteilijan oman työn ja opetustyön yhteensovittamista sekä selvitetään millä kaikilla aloilla ja koulutustasoilla ornamolaiset opettajat toimivat. Toimikunta perehtyy myös taideteollisen alan koulujen uusiin linjauksiin ja koulutusalojen lakkauttamisiin. Se pyrkii löytämään uusia toimialueita, joilta alan opettajille voisi löytyä lisää työllistymismahdollisuuksia. Toimikunnan tavoitteena on myös Ornamon ja OAJ:n kaksoisjäsenyysneuvottelut. Petra Ilonen Toimikuntien kokoonpanoihin voi tutustua Ornamon kotisivuila www.ornamo.fi > hallinto > toimikunnat 2013 Asta Boman
11 KOHTI SYKSYÄ Kasvattamalla ammatillisen osaamisen määrää ja lisäämällä ammattikunnan keskinäistä keskustelua liikumme viestinnässäkin alueella, joka on Ornamon tehtävistä tärkeimpiä. Näiltä ajatuspohjilta olemme rakentaneet ja tulemme edelleen kehittämään Ornamon uusia kotisivuja ja jäsenpalveluita. Kotisivut ovat nyt avattu ja Kotisivujen ja uuden viikkotiedotteen layoutista on vastannut suunnittelutoimisto Dog design. Viestinnän joukot vahvistuvat Keväällä Ornamon viestinnässä aloittanut Elina Perttula, 33, työskentelee syksyn ajan tiedottajana Ornamossa. Hän on valmistunut muotoilijaksi Lahden Muotoiluinstituutista sekä Helsingin yliopistosta valtiotieteiden kandidaatiksi pääaineena viestintä. Ornamossa risteävät monet kiinnostuksen kohteeni ja uskon myös toimittajataustastani olevan järjestölle hyötyä. Toivon, että pystyisin vaikuttamaan myönteisesti järjestön vaikuttajaviestintään siihen, että Ornamo antaa kuulua itsestään asiantuntijaroolissa. Osaamista ja asiantuntemusta muotoilu- ja taideteollisen taiteen edistämisessä täältä kun ei puutu. Syksystä on tulossa vilkas: odotan kiinnostuksella maakunnallisen muotoiluselvityksen etenemistä ja toimialaselvityksen tuloksia, Perttula sanoo. Ornamon lehden kehittäminen jatkuu. Tässä numerossa aloitamme kuvitusyhteistyön vaatesuunnittelija Jenni Särmän, 27, kanssa. Ammatissani yhdistyvät kiinnostukseni pukeutumiseen ja hyvään piirustustaitoon, Särmä kertoo. Jenni valmistui keväällä Aalto-yliopistosta ja jakaa aikansa vaatesuunnittelun ja kuvituksen välillä freelancerina. Särmä toteutti kuvituksen mallisuojia käsittelevään juttuun (s. 32) ja Vuoden graafikko Kasper Strömman kuvitti Petra ilosen artikkelin omistajanvaihdoksesta (s. 24). Minna Borg Markkinointi-ja viestintäpäällikkö ORNAMON UUDET VERKKOSIVUT ORNAMO.FI FINNISHDESIGNERS.FI Ornamon kotisivuilta ja jäsenhakusivustolta on nyt helpompi löytää etsimäänsä. Jäsentunnuksilla pääset kirjautumaan Jäsenpalveluihin ja tekemään 10 kuvan portfolion finnishdesigners.fi -muotoilija- ja taiteilijahakuun. Jäsenpalveluista löydät Ornamon sopimuspohjat sekä tietoa mm. rahoituksesta, residensseistä ja tuotteiden suojauksesta. Ornamo.fi sivustolla tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja ylläpidetään näyttelykalenteria. Uutta Keskustele! -palstalla, voit keskustella muiden jäsenten kanssa mieltäsi askarruttavista ammatillisista asioista. Tekijäpankki, josta löydät muiden jäsenten suosittelemia tekijöitä ja alihankkijoita kuten esim. ompelijoita, puuseppiä ja 3D-mallintajia. Portfoliot Ne jäsenet, joilla on jo portfolio, ovat saanet uudet kirjautumisohjeet sähköpostitse. Vanhat portfoliot on siirretty uusille sivuille. Ota yhteyttä, jos kirjautumisohjeet eivät ole tulleet perille tai jos sähköpostiosoitteesi on muuttunut. Huom. ns. Yritysportfolioita ei enää ole, vaan kukin jäsen voi tehdä vain yhden portfolion. Yrittäjät ryhmitellään omaan hakutulokseen. Jäsentunnukset Saadaksesi tunnukset, joilla pääset luomaan portfolion (helppo tehdä), tarvitset toimivan sähköpostiosoitteen. Lähetä pyyntö sähköpostitse Petra Iloselle: muotoilu@ornamo.fi. Virheet sivustoilla Koska sivusto on uusi, saattaa siinä esiintyä virheitä. Jos havaitset virheitä, niin pyydämme ystävällisesti ottamaan yhteyttä os: ornamo@ornamo.fi ja lähettämään seuraavat tiedot: Millainen virhe tapahtui? Mikä on käyttämäsi laitteen käyttöjärjestelmä? Mitä selainta käytät? Jos mahdollista, ota tapahtuneesta kuvakaappaus. Mitä enemmän saamme tietoa, sitä nopeammin voimme korjata virheen. Kiitos kärsivällisyydestä! Tiesithän että kaikki Ornamon jäsenet voivat tehdä ilmaisen portfolion finnishdesigners.fi-sivuille. Mitä enemmän portfolioita, sitä enemmän kävijöitä!
13 ORNAMON PALKKA- JA PALKKIOKYSELY 2012 Ornamolaiset työllistyvät yksityiselle sektorille Jutta Martens PALKKA- JA PALKKIO- KYSELY 2013 TEHDÄÄN MARRASKUUSSA Yksityinen sektori, sisältäen yritykset ja yliopistot, työllistää eniten Ornamon jäsenistöä. Yhteensä lähes kolme työntekijää neljästä työskentelee yksityisellä sektorilla (Taulukko 1). Yksityistä sektoria suurena työllistäjänä selittää osittain se, että suuri osa Ornamon jäsenistöstä toimii opetustehtävissä korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa. Tämän lisäksi teollisuus- ja taideteollisuusyritykset, kaupan- ja palvelualan yritykset sekä arkkitehtitoimistot työllistävät hyvin. Toiseksi suurin työllistäjä tutkimuksen perusteella näyttäisi olevan kuntasektori, joka työllistää 16 prosenttia vastaajista. Valtio ja yleishyödylliset yhteisöt edustavat pienempiä työllistäjiä jäsenistömme keskuudessa. Tarkasteltaessa palkkatasoja työnantajasta riippuen, eroja on havaittavissa. Ornamon tekemän työmarkkinatutkimuksen mukaan kuntasektorilla palkkataso näyttäisi olevan korkein. Kuntasektorilla mediaani kuukausiansio on 3 900 euroa, valtiosektorilla 3 500 euroa, yksityisellä sektorilla 3 300 euroa ja yleishyödyllisessä järjestössä työskentelevillä 3 000 euroa kuukaudessa. Nämä luvut kuvaavat kokoaikatyössä olevien palkkoja toukokuussa 2012. Huomioitavaa on osittain suhteellisen pienet vastausmäärät. Tarkastelussa käytetään keskiarvoa ja mediaania. Mediaani on suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka, jota suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon. Mediaanissa erittäin suurten palkkojen vaikutus arvoon on pienempi kuin keskiarvossa ja täten kuvaa paremmin keskimääräistä ansiotasoa. 72 % Taulukko 1 7 % 5 % 16 % Tarkasteltaessa työnantajien toimialoja, teollisuuden parissa toimii 37 prosenttia vastaajista ja se on täten suurin toimiala. Toiseksi suurin toimiala näyttää olevan koulutus, 16 prosenttia vastaajista toimii koulutuksen parissa, jonka jälkeen tulevat arkkitehti-, insinööri-, muotoilu- ja suunnittelupalvelut. Hieman pienempiä toimialoja edustavat kaupan ala, julkinen hallinto, taiteet ja kulttuuri sekä viestintä. (Taulukko 2). Valtiosektori Kuntasektori Yksityinen sektori (yritys, yliopistot)) Yleishyödyllinen yhteisö (järjestö, säätiöt) Työnantaja. Keskiarvo Mediaani Vastausten lkm. Valtionsektori 3821 3500 11 Kuntasektori 3645 3900 36 Yksityinen sektori 3557 3300 154 (yritys, yliopistot) Yleishyödyll. yhteisö 3398 3000 13 (järjestö, säätiö) Taulukko 2 *** Kokoaikatyössä olevat, toisen palveluksessa työskentelevät ORNAMO ry Teollisuustaiteen Liitto Ornamo teki syksyllä 2012 palkka- ja palkkiokyselyn jäsenistölleen. Vastausprosentti oli 30 %, mikä on hyvä tulosten kannalta. Kysely toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti ja siitä on tarkoitus tehdä vuosittainen. Julkaisemme jäsenlehdessä kyselyn tuloksia. Seuraavan kerran palkka- ja palkkiokysely lähetetään syksyllä 2013. Seuraa kotisivuja ja viikkotiedotteita. Palkka-ja palkkiokyselyn tulokset www.ornamo.fi > kirjaudu jäsenpalveluihin. Tunnukset saat os: muotoilu@ornamo.fi
SION SELVITYS 2013 Ornamon lehti nro 4 /2013 14 SUUNNITTELIJAN AMMATTI MURROKSESSA Viime vuosina sisustusala on ollut kovassa nosteessa. Samaan aikaan kun media ylläpitää hohdokasta mielikuvaa suunnittelijan arjesta, on sisustusalan koulutustarjonta lisääntynyt. Suunnittelijan osaaminen perustuu kuitenkin vankkaan ammattitaitoon ja raakaan työhön. SIOn tuore selvitys käsittelee sisustusalan koulutusten ja muuttuvan työelämän suhdetta. Selvityksessä tarkasteltiin sisustusalalta löytyviä tutkintoja ja niiden tuottaman osaamisen vastaavuutta työelämässä. Sisustuksen kentällä on useita koulutuksia, jotka edustavat eri koulutusaloja. Pelkästään toisella asteella on lukuisia koulutusta ja tutkintoja järjestäviä tahoja niin ammatillisessa koulutuksessa kuin aikuiskoulutuksessa, jotka ovat sekä laadullisesti että sisällöllisesti hyvin vaihtelevia, vaikkakin tutkintonimikkeet muistuttavat toisiaan. Selvityksen tavoitteina oli koota kuva sisustusalan koulutuksen kokonaisuudesta, (tutkinnoista sekä tutkintojen sisällöistä) sekä siitä mihin eri työtehtäviin mikäkin tutkinto valmistaa samalla ennakoiden alan muuttneita työtehtäviä. Laadullisella ennakointiselvityksellä vastattiin myös siihen mihin eri koulutuksista valmistuu. Tämä selkeyttää sekä työelämää, kuluttajia että opiskelijoita tunnistamalla eri koulutuksien osaamisalueet. Nostamme tässä yhteydessä esiin työelämään liittyviä näkökulmia. Työelämän tarpeet Työelämä on muuttunut paljon viime aikoina ja se muuttuu jatkuvasti. Vastatakseen määritettyihin kvalifikaatiovaatimuksiin, eli työelämässä vaadittavaan ammattitaitoon selviytyä tehtävässä, menestyksekkäästi, työntekijöillä tulee olla kompetenssia eli kykyä suoriutua tehtävistä (Nokelainen 2013). Sisustusalalla trendit näyttelevät suurta osaa, vaikka ammatillinen ydinosaaminen onkin tärkeää ja sillä on vahva asema ammattitaidon perustana. Kaupallinen osaaminen Kaikissa keskusteluissa nousi esiin alalla tarvittava kaupallinen osaaminen. Erityisesti toisen asteen tutkintorakenteissa on erikseen mainittu kustannuslaskelmien hallitseminen sekä alan tarvikkeita myyvissä liikkeissä työskentely. Kaupallisesta osaamisesta puhuttaessa on syytä erottaa myynnillinen ja markkinoinnillinen osaaminen. Myynnillinen osaaminen korostuu sekä yrittäjyydessä että toisen palveluksessa työskentelyssä. Markkinointiosaaminen on erittäin merkityksellistä yrittäjille; valmista asiakaskuntaa on harvoin olemassa. Suuri osa sisustusarkkitehdeistä työskentelee yrittäjinä. Oman osaamisen jäsentäminen työelämässä Työelämässä oman osaamisen todentaminen on helpompaa kuin opiskelujen aikana. Tosin työelämässä osaamisen kehittäminen on tärkeää, mutta täydennysja jatkokoulutuksen tarpeen osoittaminen on problemaattista. Kuten Rajander-Juuti (Liiketalouden osaamistarpeet 2013) painottaa, oman osaamisen hallinta kuuluu tulevaisuuden oppimisosaamiseen. Työelämässä kannattaa huomioida myös kunkin työntekijän oppimispolku. Työnantajan on syytä ottaa täydennys- ja jatkokoulutus osaksi työntekijöiden toimenkuvia. Ongelmaksi keskusteluissa työelämän edustajien kanssa muotoutuikin se, että tieto näistä koulutuksista ei ole saavutettavissa. Jos työntekijä on epätietoinen olemassa olevista kouluttautumismahdollisuuksista, työnantaja on vähintään saman haasteen edessä. SELKEÄSTI MÄÄRITELTYÄ TIETOA VAATIMUK- SISTA JA TAVOITTEIS- TA TULISI OLLA SAA- TAVILLA Työnantajien resurssit eivät riitä ottamaan selvää koulutuksista, ja selkeä, määritelty tieto vaatimuksista ja tavoitteista puuttuu. Asian tekee yhä haasteellisemmaksi uusien kurssien ja koulutusten syntyminen alalle. Tieto on hyvin usein vaillinaista tai se on mainittu seikkaperäisesti lisä- ja täydennyskoulutusta tarjoavien tahojen sivuilla. Toivottavaa on, että seikkaperäisyys on tahatonta, eikä tarkoi-
15 tuksellista oppilasmäärän kasvattamiseksi. Yllätyksenä voi tulla se, ettei koulutus johdakaan valtakunnalliseen tutkintoon. Yllätyksenä voi tulla myös se, että teoria ja käytäntö poikkeavat toisistaan. Keskusteluissa nousi esiin työkokemuksen vahvuus koulutukseen nähden; osaaminen on koulutuksen/tutkinnon kautta helposti näytettävissä, mutta oma osaaminen on työkokemuksen kautta katsottuna haasteellisempi. Työssäoppimispaikat ja harjoittelut nähtiin tärkeinä foorumeina ohjata omaa osaamista, ja yritykset näkivätkin työssäoppimisen organisaatiossa merkittäväksi pääomaksi työntekijälle. Se, miten osaaminen näytetään, riippuu henkilökohtaisista ominaisuuksista. Voidaankin todeta, että selkeät määrittelyt tutkintonimikkeissä ja tieto toteutuneesta sijoittumisesta työelämään auttavat ammattilaisia oman osaamisen artikuloinnissa. Puhuttaessa osaamisesta, niin valmistumisvaiheessa kuin työelämässäkin, kannattaa muistaa, ettei liioittele kykyjään. Oppilaitos tai koulutuksen tarjoaja voi kertoa taidoista harhaanjohtavasti. On mahdotonta, että kaikki saman koulutuksen käyneet olisivat osaamiseltaan yhtäläisiä. Henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat paljon. Yksittäinen luonteenpiirre voi määrätä työelämään sijoittumisen. Useat yritykset hakevat yhteisöönsä hyvää tyyppiä. Ammattinimikkeiden viidakko Lukuisat tv-ohjelmat, sisustuslehdet, sosiaalinen media ja muu mainonta ovat olleet viimeiset vuodet täynnä sisustusalan tekijöitä, trendejä ja toteutuksia. Haasteellisuutta nimikkeiden käytössä lisää vielä se, että tutkinnot eivät välttämättä anna suoraa vastausta nimikkeen käyttöön. Muotoilijan ammattikorkeakoulututkinto (muotoilija AMK) ei suoraan kerro tekijän osaamisesta. Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarveraportissa todettiin (Otus ja RIL 2012) myös, että myöskään rakennusalan AMK-koulutus ei avaa työnantajalle hakijan osaamisprofiilia. Sisustusalalla käytettävät nimikkeet eivät ole suojattuja, joten osaajat voivat käyttää mitä nimikettä haluavat. Useat käyttävät mahdollisimman laajoja nimikkeitä, jolloin heidän osaamistaan ei heti lokeroida. Esimerkiksi suunnittelija -nimike sisältää niin tila-, palvelu-, konsepti- ja tuotesuunnittelun, kun taas tilasuunnittelija tiivistää osaamisen paljon kapeammalle. Nimikkeiden vaihtelu työroolien kesken on yleistä (Sisustuksen toimialan tutkimus, 2011). Myös Salmen (Mikä on sisustaja? Sisustajan perustutkinnon osaamistarveselvitys 2013) opinnäytetyössä painotetaan, ettei sisustajan ammattinimike ollut kaikille työtä varten haastatelluille tuttu. Koska tutkinnoissa on yhä enemmän osaamisaloja ja tutkintonimikkeitä, on vastuu yhä enemmän osaajalla itsellään. Työelämän haaste on pysyä ajan tasalla muuttuvien tutkintonimikkeiden suhteen. Tieto tuntui olevan vaikeasti löydettävissä. Kuka ottaisi haasteen vastaan tiedon saatavuuden helpottamisen suhteen? Ja miten saamme tietoa kuluttajille ja työelämälle, jotka painivat tarkoituksenmukaisen ammattilaisen löytämisen parissa? Marika Laakko Metropolian opiskelijat Anna-Mari Knuuti ja Aino Eronen suunnittelemansa pukkijalkapöydän ääressä. Pasi Pänkäläisen kalustekurssin harjoitustyö Yhteenveto koulutuksen ja työelämän yhteensopivuudesta Selkeä viesti työelämän puolelta oli tutkintojen runsaus. Runsauden suurin haaste on tiedon ajankohtaisuudessa. Koulutustarjonnan monipuolistuessa työelämällä ei ole resursseja etsiä tietoa hakijoiden tutkinnoista ja kursseista. Sekava nimikkeiden käyttö hämmentää myös, tosin sen ratkaisu on pääosin alan ammattilaisten harteilla. Yhtenäinen käyttö toisi alalle sujuvuutta ja antaisi selkeitä merkkejä kuluttajille. Tämä palvelisi kaikkia osapuolia. Ammattilaisten oman osaamisen markkinointi on edelleen vahva ominaisuus, vaikka selkeiden menettelyjen myötä sen painoarvo voikin vähentyä. Oman osaamisen markkinointi kuuluu myös ryhmätyötaitoihin, joita peräänkuulutettiin useissa keskusteluissa. Ryhmässä toimimisen taidot koettiin tärkeinä, tutkinnosta riippumatta. Työntekijöiden henkilökohtaisista ominaisuuksista ei pysty linjaamaan yhtä ainoaa oikeaa, vaan useat korostivat viime kädessä persoonan ratkaisevan. Tästä voikin todeta, että koulutus voi vahvistaa yksilön persoonallisuutta sallimalla omanlaiset tyylit ja elämänarvot. Kaikkien ei tule näyttää samalta. Tutkintojen nimet ovat sinänsä selkeitä, lukuun ottamatta sisustajan toisen asteen tutkintoa. Sekaannuksen alalla aiheuttaa se, että ammattilaisten käyttämät ammattinimikkeet vaihtelevat tutkintojen ja koulutusasteiden välillä. Kaupallinen osaaminen, ryhmätyö- ja projektinhallintataidot ovat avainasemassa työllistyttäessä sisustuksen toimialalle, asemasta huolimatta. Tämä näkökulma kannattaa huomioida myös koulutuksessa ja opiskelijoiden ohjauksessa. Sisustusalalla on tärkeä rooli vastuu- ja velvollisuuskysymyksillä. Ammattilaisten tulee muistaa, että työn suorittamiseen liittyy vastuu lopputuloksen toimivuudesta. Erilaiset määräykset ja ohjeet on tehty turvallisuuden ja käytettävyyden takaamiseksi. SIOn tekemä selvitys toteutettiin Opetushallituksen taideteollisuusalan koulutustoimikunnan tilauksesta. Selvitys julkistettiin 18.6.2013 IKEAn tavaratalossa järjestetyssä tilaisuudessa. Tilaisuus on katsottavissa SIOn etusivuilla lokakuun alkuun saakka. Selvitys tulee luettavaksi SIOn sivuille.
AMMATISSA Ornamon lehti nro 4 /2013 16 FREELANCER TYÖNTEKIJÄ VAI YRITTÄJÄ? Asta Boman Freelancer tarkoittaa erilaisia pätkätöitä tekevää työnsuorittajaa. Hänellä voi olla yksi tai useampia työntarjoajia. Suomen etuuslainsäädäntö, esimerkiksi työttömyysturva ja eläkevakuutus, lähtee siitä, että työtä tehdään joko työsuhteessa tai yrittäjänä. Freelancer määritellään aina jommaksikummaksi, mikä vaikuttaa sosiaalietuuksiin. Toisaalta eri lait voivat määritellä freelancerin eri tavoin ja hän voi olla vaikka verottajan mielestä työsuhteinen, mutta työ- ja elinkeinotoimistossa yrittäjä. Osuuskuntaan kuuluvat freelancerit katsotaan työsuhteisiksi, jos heitä on vähintään seitsemän. Työsuhteessa saa palkkaa, käyttää (freelance-) verokorttia tekee työn työnantajan lukuun, työnantajan johdon ja valvonnan alaisena työntekijän oikeutta tehdä työtä muille on rajoitettu työntekijällä on oikeus palkalliseen vuosi- ja sairaslomaan, ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen ja työnantaja huolehtii eläkevakuutuksesta Yrittäjänä toimiva freelancer saa palkkioita, joihin sisällyttää työn kaikki kulut työkorvaussuhteessa verot freelance-verokortilla, yrittäjillä ennakonperintärekisteri ja mahdollisesti arvonlisävero suorittaa työn yleensä tekijän omissa tiloissa ja laitteilla, ei työajan valvontaa ei rajoituksia muille työskentelyyn tekijä kustantaa itse lomansa ja maksaa itse eläkevakuutuksensa ja tapaturmavakuutuksensa Määrittely ei ole aina helppoa Erityisen hankala määriteltävä on tilanne, jossa tekijä työskentelee freelancer-verokortilla mutta yrittäjämäisesti ns. työkorvaussuhteessa. Silloin toimeksiantaja tekee työkorvauksesta ennakonpidätyksen, mutta hänellä ei ole velvollisuutta maksaa sosiaaliturva- ja työeläkemaksua (TyEL). Tekijä saattaa olettaa olevansa työsuhteessa, mutta palkkapäivänä yllättyä kun eläkevakuutukset pitääkin hoitaa itse tai sairastuessa sairasloman ajalta ei saakaan korvausta. Toinen hankala tilanne on yhä yleis- SOVI ETUKÄ- TEEN TYÖN TEETTÄMISEN MUODOSTA tyvä yrityksen työntekijöiden siirtyminen yrittäjiksi, joilta palvelu ostetaan. Tällöin työntekijä ei enää saa korvausta ollessaan sairaana tai lomalla tai kun työnantaja ei pysty tarjoamaan työtä. Ostava yri- tys määrittelee palvelun hinnan ja saattaa jopa rajata yrittäjän mahdollisuuksia tarjota palvelua muille asiakkaille. Kannattaa siis jo etukäteen olla tarkkana ja sopia työn teettämisen muodosta. Siten saa varman tiedon siitä, kuka huolehtii eläkevakuuttamisesta ja muusta sosiaaliturvasta. Joskus syntyy riitatilanteita, kun työnsuorittajalla ja työntarjoajalla on eri käsitykset tilanteesta. Tällaisissa tilanteissa on syytä ottaa yhteyttä Ornamon lakimieheen ja tarkistaa täyttyvätkö työsuhteen ehdot.
17 HAASTATTELU Freelancerin vapaus on työn takana Olen oppinut arvostamaan hallittua vapautta, sanoo vaatesuunnittelija Pirjo Rautiainen. Kuvassa Pirjjo Rautiainen, valokuva: Elina Perttula Freelancerina työskentely voi olla hyvä mahdollisuus itsensä toteuttamiseen. Kaksi pitkän linjan suunnittelijaa kertoo kokemuksistaan. Miestenvaatteisiin erikoistunut vaatesuunnittelija Pirjo Rautiainen on työskennellyt freelancerina 90-luvulta alkaen oman osakeyhtiön kautta. Rautiainen siirtyi yrittäjäksi pysyvästä työpaikasta, sillä hän halusi vaihtaa asuinpaikkaa ja tehdä töitä itsenäisesti. Yrittäjyyteen pitää olla Rautiaisen mukaan oikea tahtotila. Työmatkakulut, lomakorvaukset ja sosiaalikulut pitää huomioida hinnoittelussa, Rautiainen painottaa. Omat kulunsa vaatesuunnittelija Pirjo Rautiainen pitää matalana. Työhuone on kotona Porvoossa. Välillä tulee tilanne, että on hiljaisempaa ja yrityksellä pitää olla varaa hoitaa pakolliset maksut. Kyllä tämä pitää vähän vakavasti ottaa, Rautiainen sanoo. Kotona vai toimeksiantajan tiloissa? Pakkoyrittäjäksi Rautiaista ei voi kutsua, vaikka työn tekemisen muoto liikkuukin yrittäjän ja työsuhteisen välimaastossa. Viimeiset 10 vuotta Rautiainen on suunnitellut pääasiassa SOK:n omille merkeille. Aasian tehtailta tulevat näytekommentoinnit vaativat säännöllisiä käyntejä Helsingissä. Tämä ei ole ongelma Rautiaiselle, päinvastoin hän pitää työrytmin vaihtelusta ja ihmisten tapaamisesta. Minulla on siellä oma työpiste, printterit ja sähköposti, Rautiainen luettelee. Sen sijaan hän harmittelee SOK:n päätöstä vaihtaa piirustusohjelmaa ja maksattaa ohjelma freelancereilla. Rautiainen joutui siis kustantamaan kalliin ohjelman itse ja luopumaan omasta ohjelmastaan. Kustannusten jakamisesta kannattaisi neuvotella jo sopimusvaiheessa, hän pohtii. FREELTÄ VAADITAAN HYVÄÄ PAINEEN- SIETOKYKYÄ Freelancerina sopimusviidakossa Työelämän murros on heijastunut myös SOK:hon, joka ulkoisti Private Label -tuotteiden mallisuunnittelun toissa keväänä. Vakituiset vaatesuunnittelijat irtisanottiin ja heille tarjottiin freelancetyötä puitesopimuksella, jonka Rautiainen allekirjoitti. Nyt eletään uudistuksen ensimmäistä vuotta. Paperityö on lisääntynyt ja tutut suunnittelutiimit ovat hajonneet, Rautiainen kertoo. Suunnittelijan työmäärä on pysynyt suurin
Ornamon lehti nro 4 /2013 18 piirtein samana, mutta Rautiainen ei vielä osaa arvioida puitesopimuksen vaikutusta omiin tuloihinsa. Aiemmin kuukausilaskutus oli mitoitettu kiinteäksi, nyt se riippuu toimeksiannoista. Myös tekijänoikeudet ovat Rautiaisen mukaan kaventuneet. "Suunnittelijana luovutan mallistot kokonaisuudessaan toimeksiantajan äyttöön",hän sanoo ja huomauttaa, ettei ole törmännyt minkäänlaiseen jäljittelyyn. "On hyvä muistaa että paras yhteistyö perustuu molemminpuoliseen vastuuseen ja kunnioitukseen", Rautiainen toteaa. Aina organisaatiomuutoksen yhteydessä on epävarmuuden tunne ja huoli omasta taloudesta. Tämä on yksi freelancerin arkeen kuuluvia ristiriitaisia asioita. Päivittäinen yhteistyö muutostilassa vaatii paineensietokykyä, Rautiainen toteaa. Vain osa toimeksiantajista maksoi sosiaalikulut Tarja Kunttuselle monipuolinen työura teollisena muotoilijana on merkinnyt välillä ankaraakin luovimista erilaisten työsuhteiden ja freelancetöiden välillä. Haastavinta hänestä on ollut yksinhuoltajuuden ja työnteon yhdistäminen. "Freelancerina töitä täytyy tehdä silloin kun toimeksiantoja tulee. Varmasti säännöllisessä työssä elämän rytmittäminen on helpompaa", Kunttunen miettii. Julkisiin kalusteisiin ja näyttelysuunnitteluun erikoistunut muotoilija tottui freelancerin elämään jo opiskeluaikanaan Taideteollisessa korkeakoulussa, kun hän alkoi omien töiden lisäksi tehdä tuntitöitä muotoilu- ja arkkitehtitoimistoissa. Työuraa vauhditti Kalevala Korun suunnittelukilpailun voitto vuonna 1986. Tuolloin hän ei kiinnittänyt huomiota työnantajiensa velvoitteisiin. Näin jälkikäteen ajateltuna vain osa maksoi sosiaalikulut asianmukaisesti, Kunttunen muistelee. Työntekijä vai yrittäjä? Vuonna 2003 suunnittelija aloitti tuntityön perustamansa toiminimen ohella julkisen ympäristön suunnittelun parissa WSP Groupilla,. Talouteen toi epävakautta se, ettei tulevien töiden määrää pystynyt ennakoimaan. Kävin läpi kahdet yt-neuvottelut, mutta sain aluksi pitää paikkani muotoiluosastolla. Tilanne oli tukala, sillä meidän piti hankkia työmme osittain itse. Olimme ikään kuin yksityisyrittäjiä, vaikka olimme palkallisia. Toin sinne omat asiakkaani mukanani, mutta sain palkkaa tuntityöntekijänä", Kunttunen kertoo. Lopulta suunnittelija irtisanottiin vuonna 2009. Vahvalle osaamiselle on kuitenkin kysyntää ja Kunttunen on palannut freelance-verokortilla työskentelyyn. Erityiskoulutettujen työttömyyskassan jäsenenä hän on saanut soviteltua ansiosidonnaista työttömyysturvaa nyt neljä vuotta. Hän saa siis tukea, jos omasta työstä saadut tulot eivät riitä elämiseen. "Työelämästä ei voi koskaan olla täysin varma, joten sen perusteella ei voi tai kannata tehdä mitään päätöksiä perheen perustamisesta tai perustamatta jättämisestä. Omistusasuntoa en ole koskaan pystynyt hankkimaan, mutta se ei ole ollut minulle mikään surutyön aihe. Ja koska tiedän, että tuleva eläke on pätkätöiden tekijällä erittäin pieni, olen maksanut vapaaehtoista eläkevakuutusmaksua, Kunttunen kertoo. Elina Perttula Jäikö jokin askarruttamaan? Ole meihin yhteydessä! Ornamon asiantuntija asta.boman@ornamo.fi Asianajaja Tuija Heino, puhelinaika ornamolaisille tiistaisin klo 15 16 p. 09 4540 800 Kuusi vinkkiä freelancereille 1 Freelancerin toimeksiantosopimuksessa tulee sopia ainakin aikatauluista, palkoista ja tekijänoikeuksista. Tekijänoikeuksien luovuttamislaajuus tulee näkyä myös korvauksen suuruudessa. 2 Sivutoiminen yrittäjä voi kuulua palkansaajan työttömyyskassaan. Ratkaisevaa on, mistä yrittäjä/palkansaaja saa päätulonsa. Ornamon kautta voi liittyä IAET-kassaan, www.iaet.fi. 3 Pätkätyöläisen kannattaa hankkia vapaaehtoinen eläkevakuutus vakuutusyhtiöstä. 4 Freelancer voi halutessaan hakeutua verottajan ennakkoperintärekisteriin. Tällöin toimeksiantaja maksaa laskun ilman ennakonpidätystä ja freelancer maksaa verot ennakkoina suoraan verottajalle. Lisätietoa: www.vero.fi/vero-ohjeet. 5 Freelance-verokortilla työskentelevän työkorvausta saavan kannattaa tarkistaa, onko hän velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen. YEL-vakuutus pitää ottaa, jos yrittäjä harjoittaa yritystoimintaa vähintään 4 kuukautta ja yrittäjän työtulo ylittää vuosittain vahvistetun vähimmäismäärän, joka on 7 303,99 e euroa vuonna 2013. 6 Sairauspäiväraha ja eläke määräytyvät YEL-tason perusteella. Taso ja siten YEL-maksu on mahdollista määrittää itse, mutta liian matalaksi sitä ei kannata mitoittaa, koska taso heijastuu etuisuuksien tasoon.
19 TEK Tekniikan akateemiset TEK Urapalvelut Ornamo-TEK -rinnakkaisjäsenenä olet tervetullut käyttämään TEKin Urapalveluja. Palvelemme sinua urasi eri vaiheissa - sen hyvinä ja haasteellisina aikoina. Tarjoamme tarpeisiisi räätälöityä tietoa, välineitä ja tilaisuuksia. Asiantuntijamme antavat luottamuksella henkilökohtaista neuvontaa ja valmennusta. Palvelumme ovat: Uusi duuni Ajantasaista tietoa työnhausta ja työmahdollisuuksista kotimaassa ja ulkomailla. Aiheina: työnhaun suunnittelu hakemuksen teko haastattelu soveltuvuusarvioinnit työnhaun kanavat kuten rekrytointipalvelut, LinkedIn ja suorahaku. CV-klinikka Yksityiskohtaista ohjeistusta CV:n tekoon. Halutessasi saat myös henkilökohtaista palautetta ja parannusehdotuksia. Oma ura Opastusta oman osaamisesi analysointiin ja markkinointiin sekä tietoa osaamisen kehittämisestä eri uratilanteissa. Saat halutessasi myös henkilökohtaista uravalmennusta. Uraillat Pieniä luento- ja keskustelutilaisuuksia ympäri Suomea. Teemoina ovat mm. työnhaku, työelämän lakitieto, ammattiuralla kehittyminen ja kansainvälistyminen. Omaa toimintaa työttömille Tarjolla on tilaisuuksia, koulutuksia, yritysvierailuja, vertaisryhmätoimintaa ja verkottumismahdollisuuksia työttömille tai työttömyysuhan alaisille jäsenille. Toimintaa yhteistyössä muiden akavalaisten liittojen kanssa. Työhyvinvointisi tueksi Verkkosivuilla opastusta työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Irtisanotulle, yrittäjälle, luottamusmiehelle ja opiskelijalle löytyy lisäksi täsmätietoa. Kuva: Matthias Ritzmann/Corbis/Skoy "Tule tapaamaan Urapalvelun asiantuntijoita Ornamo-aamiaiselle. Kuulet asiaa urasuunnittelusta. Katso päivä ja aika Ornamon verkkosivulta koulutuskalenterista." Lisätietoa Tekniikan akateemiset TEKistä ja sen urapalveluista: www.tek.fi www.tek.fi/urapalvelut Lisätietoa Ornamo-TEK - rinnakkaisjäsenyydestä: www.ornamo.fi Katri Wahlström: office@ornamo.fi
Ornamon lehti nro 4 /2013 20