2.4 Juttujen käsittely perusuutispalveluun STT:n juttua ei tee yksi ihminen, vaan kyse on prosessista, johon osallistuu tyypillisesti kirjoittaja ja vaihteleva joukko muita ihmisiä. Kirjoittaja tekee yhteistyötä esimerkiksi toimitussihteerin kanssa, ja muita mahdollisia keskustelukumppaneita ovat esimies, uutispäälliköt ja muut kirjoittavat toimittajat. Editoinnin tarkoituksena on saada lukijalle mahdollisimman hyvä juttu. Se ei sisällä ainoastaan tekstin kielellistä muokkaamista, vaan käsittelijä pohtii myös näkökulmaa, rajausta ja rakennetta sekä varmistaa asiatietoja ja puuttuu epäloogisuuksiin. Kun kyse on tärkeimmistä jutuista, prosessi alkaa jo ennen tiedonhankintaa ja kirjoittamista. Käsittelijä tarkistaa, että juttu vastaa STT:n tyylikirjan ohjeita eikä siihen liity juridisia tai eettisiä ongelmia. Kaikki uutistekstit urheilutuloksia lukuun ottamatta lukee ja käsittelee kirjoittajan lisäksi toinen journalisti. Myös grafiikat kulkevat käsittelyn kautta ennen julkaisua. Käsittelijän tärkein tehtävä on havaita asiat, joita jutussa voisi parantaa, ja nostaa ne keskusteluun. Hän voi tilanteen mukaan tehdä muutokset itse, ehdottaa ratkaisua, pyytää kirjoittajaa ratkaisemaan ongelmat tai ehdottaa, että juttu jätetään julkaisematta. Käsittelijän oikeudet ja velvollisuudet Julkaisupäätös Päätöksenteon vaiheet Suunnitteleva editointi Käsittelyä ennakoiva ristiin lukeminen Käsittelevä editointi Käsittelyn työnjako FNB:n jutut Erillispalvelut Englanninkieliset palvelut Käsittelemättömät jutut 2.4.1 Käsittelijän oikeudet ja velvollisuudet Käsittelijä edustaa aina ennen muuta lukijaa tai kuulijaa samalla, kun hän varmistaa, että jutut täyttävät STT:n omat laatukriteerit. Käsittelijällä on oikeus ja velvollisuus tehdä juttuun tarpeelliseksi katsomansa muutokset tai palauttaa juttu kirjoittajalle silloin, kun pitää sitä tarpeellisena. Palauttaminen on ensisijainen työtapa, kun kyse on isoista muutoksista.
Kielellisiä muutoksia, väliotsikointia ja tiivistämistä käsittelijä voi tehdä myös itsenäisesti. Otsikossa ja jutun kärjessä muutoksilla voi olla erityisen iso vaikutus, koska niitä on yleensä jo valmiiksi tiivistetty enemmän kuin leipätekstiä. PYRI OTTAMAAN YHTEYTTÄ KIRJOITTAJAAN, KUN TEET JUTTUUN ISOJA MUUTOKSIA. Jos käsittelijä ja kirjoittaja eivät pääse yhteisymmärrykseen muutoksista, ratkaisun tekee vuorossa oleva uutispäällikkö. Sama pätee tilanteisiin, joissa kirjoittajaa ei tavoiteta. Näissä tilanteissa harkitaan erikseen, kenen tai keiden nimissä juttu julkaistaan. Jos käsittelijä tai uutispäällikkö tekevät juttuun huomattavia muutoksia, voi olla paikallaan lisätä muutosten tekijä yhdeksi kirjoittajaksi. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun alkuperäistä kirjoittajaa ei tavoiteta tai hän on ratkaisusta eri mieltä. JOS KÄSITTELIJÄNÄ MUUTAT JUTTUA HUOMATTAVASTI, HARKITSE, OLISIKO TARPEEN LISÄTÄ ITSESI YHDEKSI KIRJOITTAJISTA. LISÄÄ NIMI AINA, JOLLET TAVOITA ALKUPERÄISTÄ KIRJOITTAJAA KESKUSTELLAKSESI TÄLLAISISTA MUUTOKSISTA TAI HÄN ON RATKAISUISTASI ERI MIELTÄ. Käsittelijällä on oikeus ja velvollisuus tarvittaessa ehdottaa, että juttu jätetään julkaisematta tai julkaisua lykätään. Päätöksen asiasta tekee yleensä uutispäällikkö. Käsittelijä tai uutispäällikkö kertoo ratkaisusta kirjoittajalle. MUISTA, ETTÄ JUTUN KÄSITELLESSÄSI TEET MYÖS PÄÄTÖKSEN SEN JULKAISEMISESTA, JOLLET VIE JULKAISEMISTA UUTISPÄÄLLIKÖN TAI PÄÄTOIMITTAJIEN PÄÄTETTÄVÄKSI. PYYDÄ HEILTÄ KANTAA AINA, JOS EPÄILET ESIMERKIKSI RIKOS- EPÄILYJEN TAI NIMIEN JULKAISEMISTA, ARKALUONTEISTEN TIETOJEN PALJASTUMISTA, TIETOJEN TASAPUOLISUUTTA TAI MUITA OIKEUDELLISESTI JA EETTISESTI HANKALIA KYSYMYKSIÄ. Muuten sananvapauslain mukainen vastuu asiasta jää toimittajalle ja käsittelijälle. Jos käsittelijä tekee juttuun asiasisältöön vaikuttavia muutoksia, hänestä tulee kyseisen kohdan kirjoittaja. Tällöin käsittelijä vastaa sisällöstä oikeudellisesti samalla tavalla kuin kirjoittaja, eikä hän vapaudu vastuusta vain sillä perusteella, että uutispäällikkö tai päätoimittaja on hyväksynyt jutun julkaisun. Katso luku 8.6 Journalistin oikeudellinen vastuu
Katso luku 6. Nimiohje Julkaisupäätökseen johtavia vaiheita käsitellään seuraavassa alaluvussa. Tutustu myös siihen. 2.4.2 Julkaisupäätös Julkaisupäätös syntyy, kun juttu päätetään lähettää STT:n uutislinjalle. Se tulee silloin julkaistuksi vähintään Mediapankissa, mutta STT:n juttuja käyttävät tiedotusvälineet tekevät vielä erikseen oman julkaisuharkintansa. Kuvan julkaiseminen Lehtikuvan palveluissa ei ole julkaisupäätös. STT:n tekstiviestiuutisista ja Nettiuutisista syntyy julkaisupäätös, kun juttu tai kuva julkaistaan näissä palveluissa. KIINNITÄ AINA ERITYISTÄ HUOMIOTA SIIHEN, MISSÄ YHTEYDESSÄ KUVA JULKAISTAAN. ///Linkki tulevaan kuvalukuun/// Julkaisupäätöstä edeltää aina monta työvaihetta, joissa tehdään ratkaisuja jutun tekemisestä ja tietojen käyttämisestä. Aiheesta ja tilanteesta riippuen kirjoittaja tekee ratkaisut joko itse tai yhdessä käsittelijän, uutispäällikön tai esimiehensä kanssa. Lyhyissä jutuissa ja ongelmattomissa aiheissa työ etenee helposti, kun taas hankalammissa aiheissa ratkaisuja joudutaan pohtimaan useaan kertaan. JOS JUTTUUN LIITTYY ARKALUONTOISIA TAI RISKIALTTIITA KYSYMYKSIÄ, KESKUSTELE NIISTÄ UUTISPÄÄLLIKÖN JA/TAI PÄÄTOIMITTAJIEN KANSSA JO KIRJOITUSPROSESSIN AIKANA. Työprosessin alussa tai välivaiheissa tehdyt ratkaisut eivät kuitenkaan koskaan ole julkaisupäätöksiä. Julkaisemisesta voi päättää vasta, kun juttu on valmis. Tekstin sisältö on ratkaisevaa myös kuvan julkaisemisessa. 2.4.3 Päätöksenteon vaiheet 1. Päätetään selvittää aihetta Mistä on kyse, mihin asia liittyy, onko siitä kirjoitettu aiemmin, missä siitä on kirjoitettu, miten uusia, kiinnostavia ja luotettavia tiedot ovat?
2. Päätetään aloittaa jutunteko Mistä näkökulmasta juttu tehdään? Mitä asioita siinä käsitellään tai ei käsitellä? Missä riskejä työhön ehkä sisältyy eli missä asioissa tulee olla erityisen huolellinen? Mitä lähteitä käytetään? Miten juttu kuvitetaan? 3. Päätetään käyttää/olla käyttämättä tiettyjä tietoja tai kuvia Jutunteossa esiin tulevia tietoja arvioidaan toimituksen johdon kanssa. Miten luotettavia ja tarpeellisia ne ovat, liittyykö niiden julkaisemiseen eettisiä tai juridisia ongelmia? 4. Valmiin jutun ja kuvituksen julkaisupäätös Jokaisen tekstin ja kuvan julkaisemisesta päätetään vasta tässä vaiheessa. Useimmiten julkaisusta päättää käsittelijä tai kuvatoimittaja, hankalissa tapauksissa uutispäällikkö tai päätoimittajat. Kaikissa näissä vaiheissa voidaan joko jatkaa työtä tai luopua siitä. Mitä arkaluontoisemmasta tai kiistanalaisemmasta aiheesta on kyse, sitä useammin sitä arvioidaan työprosessin aikana. Normaaliin journalistiseen harkintaan kuuluu, että valmiskin teksti voidaan jättää julkaisematta. HUOLEHDI SIITÄ, ETTÄ TOIMITUKSEN JOHTO ARVIOI ARKALUONTOISESTA AIHEESTA TEHDYN JUTUN VIELÄ SEN VALMISTUTTUA, VAIKKA JUTUSTA OLISI KESKUSTELTU UUTISPÄÄLLIKÖN TAI PÄÄTOIMITTAJIEN KANSSA JO AIEMMISSA TYÖVAIHEISSA. 2.4.4 Suunnitteleva editointi Suunnitteleva käsittelijä pyrkii keskustelemaan tärkeimmistä jutuista kirjoittajan kanssa jo varhaisessa vaiheessa. Keskusteluja kannattaa käydä ennen tiedonhankintaa, ennen kirjoittamista ja tarvittaessa kirjoittamisen aikana. KESKUSTELE KIRJOITTAJAN KANSSA JUTUN TAVOITTEISTA, JUTTUTYYPISTÄ, JUTTUPAKETIN SISÄLTÄMISTÄ OSISTA, RAJAUKSESTA, NÄKÖKULMASTA JA RAKENTEESTA. Kirjoittaja ja käsittelijä voivat esimerkiksi pohtia, keitä juttuun kannattaisi haastatella, mitkä olisivat olennaisia mukaan otettavia tietoja ja ovatko lähteet riittävän monipuolisia.
2.4.5 Käsittelyä ennakoiva ristiin lukeminen Toisen kirjoittajan on hyvä lukea työläät tai muuten vaikeat jutut jo ennen kuin ne siirretään varsinaiseen käsittelyyn. JOS MAHDOLLISTA, PYYDÄ KOLLEGAASI LUKEMAAN JUTTUSI JO LUONNOSVAIHEESSA. OTA PALAUTE HUOMIOON MUTTA MUISTA, ETTÄ VASTAAT AINA ITSE OMAAN JUTTUUSI LIITTYVISTÄ RATKAISUISTA. AUTA KOLLEGAA HÄNEN SITÄ PYYTÄESSÄÄN ANTAMALLA PALAUTETTA HÄNEN JUTUISTAAN. OLE PALAUTTEESSASI REHELLINEN, MUUTEN SIITÄ EI OLE APUA. Ristiin lukemisen tarkoitus on hioa juttua ja huomata mahdolliset asia- ja muut virheet jo ennen varsinaista käsittelyä: tämä säästää käsittelijän aikaa ja nopeuttaa jutun saamista uutislinjalle. TARKASTELE JUTTUA TAVALLISEN LUKIJAN SILMIN MUTTA HYÖDYNNÄ SAMALLA ASIANTUNTEMUSTASI. KERRO AINA, JOS EPÄILET JUTUSSA ASIAVIRHEITÄ TAI OLET EPÄVARMA SIITÄ, ONKO SE KAIKILTA OSIN STT:N OHJEIDEN MUKAINEN. 2.4.6 Käsittelevä editointi Käsittelijä arvioi, onko kirjoittaja valinnut juttuun oikeat asiat. VARMISTA, ETTÄ JUTUSSA KERROTAAN OLENNAISET TIEDOT, ESIMERKIKSI RIITTÄVÄSTI TAUSTAA. TARKASTELE MYÖS SITÄ, ONKO JUTUSSA JOTAIN SIIHEN KUULUMATONTA ASIAA. KARSI TOISTOA. Käsittelijän kuuluu tuntea, miten jutuissa voidaan hyödyntää erilaisia rakenteita. Onnistunut rakenne jäsentää sisällön kiinnostavaksi lukukokemukseksi. TARKISTA, ETTÄ RAKENNE ON JOHDONMUKAINEN JA SAA LUKEMAAN JUTUN ALUSTA LOPPUUN. MUISTA KÄSITELLÄ MYÖS OTSIKKO. SE UNOHTUU HELPOSTI. PALAA TARVITTAESSA SIIHEN TAKAISIN VIELÄ KÄSITELTYÄSI KOKO JUTUN. Otsikoinnista on erilliset ohjeet luvussa 4.4 Hyvä otsikko. Lukija päättää kärjen perusteella, lukeeko jutun vai ei. Jos aloitus ei houkuttele jatkamaan pitemmälle, loppuosan kiinnostavat osat jäävät lukematta. TUTKI KRIITTISESTI JUTUN KÄRKEÄ. MIETI, OLISIKO JUTUSSA AINEKSIA KIINNOSTAVAMPAAN ALOITUKSEEN.
Aiheesta tiedottaneen organisaation näkökulma ja sananvalinnat painottuvat helposti yleisön kannalta tärkeiden tai kiinnostavien asioiden kustannuksella. VARMISTA, ETTÄ JUTTU ON KIRJOITETTU TAVALLISEN LUKIJAN NÄKÖKULMASTA. työllisti pelastuslaitoksia merivartiosto pelasti po. Mitä tapahtui? Mistä ongelmat aiheutuivat? Kuka joutui vaikeuksiin? Käsittelijän kuuluu epäillä kaikkea, etenkin nimiä, lukuja ja liian lupaavilta tuntuvia tietoja. Hänen ei välttämättä tarvitse itse selvittää tietojen oikeellisuutta, vaan tärkeintä on kertoa epäilystä kirjoittajalle ja mahdollisesti myös uutispäällikölle. JOS VÄHÄNKIN EPÄILET ASIATIETOJEN TODENMUKAISUUTTA TAI NIMIEN OIKEELLISUUTTA, TARKISTA ASIA TAI PYYDÄ KIRJOITTAJAA TARKISTAMAAN SE. Käsittelijän velvollisuutena on puuttua myös sellaisiin kohtiin, jotka sisältävät asenteellisuutta tai aliarvioivat lukijaa. POISTA LATTEUDET, PERUSTEETTOMAT YLEISTYKSET, KRITIIKITTÖMYYS, ASENTEELLISUUS JA ITSESTÄÄNSELVYYDET. Käsittelyyn kuuluvat myös tyyliasiat. Esimerkiksi arkikieli sopii harvoin uutisjuttuun, eikä tyyli voi muuttua kesken jutun paitsi jos kyse on tietoisesta tyylikeinosta. POISTA TYYLIRIKOT. TEE KUITENKIN VAIN SELLAISIA MUUTOKSIA, JOTKA PYSTYT PERUSTELEMAAN. JOS OLET EPÄVARMA, KESKUSTELE MUIDEN KÄSITTELIJÖIDEN TAI UUTISPÄÄLLIKÖN KANSSA. Oikeakielisyyden ja oikeinkirjoituksen tarkistaminen on vain pieni osa käsittelijän työtä, mutta usein näkyvin. Käsittelijän on jatkuvasti päivitettävä tietojaan oikeakielisyydestä. VARMISTA, ETTÄ JUTUSSA EI OLE KIELIVIRHEITÄ JA ETTÄ SE NOUDATTAA STT:N KIELENHUOLLON LINJAUKSIA. Katso Tyylikirjan luvut 4.6 Kielenhuollosta ja 7. Sanastot. Kun juttu vaatii paljon editointia tai siinä on paljon virheitä, saattaa niitä jäädä helpommin myös lopulliseen juttuun.
KUN MAHDOLLISTA, PYYDÄ TOISTA KÄSITTELIJÄÄ LUKEMAAN PALJON KÄSITTELYÄ VAATINUT JUTTU VIELÄ KERRAN. 2.4.7 Käsittelyn työnjako 2.4.8 FNB:n jutut 2.4.9 Erillispalvelut Suomenkielisen uutispalvelun juttuja käsitellään kotimaan uutisdeskissä, urheilutoimituksessa ja ulkomaan toimituksessa. Niinä aikoina, kun urheilutoimituksessa ja ulkomaan toimituksessa on töissä vain yksi toimittaja, tämä lähettää jutut kotimaan uutisdeskin käsiteltäviksi. Aamulla ennen toimitussihteerin työajan alkamista paikalla olevat kotimaan, ulkomaan ja deskin toimittajat sekä uutispäällikkö lukevat ulos lähetettävät jutut ristiin. Kiireisissä uutistilanteissa käsittelyn työnjaosta sovitaan erikseen. Jos aiheeseen liittyvät jutut voidaan silloin keskittää yhdelle toimitussihteerille, hänen kannattaa mahdollisuuksien mukaan siirtyä työskentelemään yhdessä uutisoinnista vastaavan ryhmän kanssa. Ruotsinkieliset jutut käsittelee arkisin toinen toimittaja. Viikonlopun aamutunteina ja juhlapyhinä vuorossa on vain yksi toimittaja. Silloin seuraavaksi töihin tuleva FNB:n toimittaja tarkastaa ulos menneet jutut ja korjaa mahdolliset virheet. Arkaluontoisia aiheita käsitteleviä juttuja ei silloinkaan saa lähettää ulos ilman toisen journalistin arviota. JOS OLET YKSIN FNB:N VUOROSSA, PYYDÄ UUTISPÄÄLLIKKÖÄ TAI MUUTA SUOMENKIELISTÄ KOLLEGAA TARKASTAMAAN ARKALUONTOISTA AIHETTA KOSKEVAT JUTUT. OTA TARVITTAESSA YHTEYTTÄ PÄIVYSTYSVUOROSSA OLEVAAN FNB:N ESIMIEHEEN. Kiireettömissä tapauksissa voit jättää arkaluontoisen jutun odottamaan seuraavaksi vuoroon tulevan FNB:n toimittajan käsittelyä. STT:n erillispalveluiden juttujen käsittelystä on erikseen omat tarkemmat ohjeensa. Käsittelijä varmistaa, että jutut noudattavat STT:n tyylikirjan linjauksia. 2.4.10 Englanninkieliset palvelut News Bulletinin toimittaja käsittelee ja lähettää ulos itse.
2.4.11 Käsittelemättömät jutut Käsittely ei koske urheilutuloksia, ravituloksia, tv-ohjelmia eikä ylennys-, apuraha- ym. listoja, jotka STT välittää ulkopuolelta saamassaan muodossa. Takaisin tämän asiakirjan alkuun