Toteutunut 1 10/2010 ja ennuste 2010 12 1 10/2010 2010* 2011* 2012*



Samankaltaiset tiedostot
Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Timo Hirvonen Ekonomisti

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Kääntyykö Venäjä itään?

Toteutunut 1 9/2010 ja ennuste / * 2011* 2012*

Venäjän talouden näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

Talouden näkymät

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

TALOUSENNUSTE

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

BOFIT Venäjä-ennuste

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Moskova

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

TALOUSENNUSTE

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät


Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Moskova

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Suomen arktinen strategia

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Venäjän kasvu vaatii muutakin kuin energiaa

Talouden näkymät

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Moskova

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

TULOSPRESENTAATIO Johanna Lamminen

Venäjän-kaupan uusi normaali

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

TALOUSENNUSTE

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

LähiTapiola Varainhoito Oy

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA. Talousuutisia Moskovasta

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

Kansainvälisen talouden näkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Talouskasvun edellytykset

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Venäjän talouskehitys:

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

JOHNNY ÅKERHOLM

Kevät #barometri

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki

Suomen talous korkeasuhdanteessa

Ennuste vuosille

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Ennuste vuosille

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA. Talousuutisia Moskovasta

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Q1-Q Q Q4 2012

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Transkriptio:

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 3. 15.12.2010 Venäjän WTO-jäsenyys voi toteutua jo vuonna 2011 Työnantajamaksut nousevat vuoden alusta 34 prosenttiin Kiinasta Venäjän suurin kauppakumppani Suomalaisen sianlihan tuontikielto kumottu Toteutunut 1 10/2010 ja ennuste 2010 12 1 10/2010 2010* 2011* 2012* BKT:n kasvu (muutos viime vuodesta %) 3,7 %* 3,8 %* 4,2 % 3,9 % Reaalitulojen kasvu (muutos %) 4,2 % 3,8 % 3,3 % 3,6 % Inflaatio (kuluttajahintojen muutos %) 7,5 % 8,5 % 7,5 % 6,5 % Vähittäiskauppa (muutos %) 4,4 % 5,0 % 5,0 % 5,6 % Teollisuustuotanto (muutos %) 8,6 % 8,3 % 4,1 % 3,8 % Kiinteät investoinnit (muutos %) 4,7 % 5,9 % 9,0 % 3,5 % Lähde: Venäjän tilastokomitea ja talouskehitysministeriö. * Talouskehitysministeriön viimeisin ennuste 2010 2012. Federaation budjetti: 1-11/2010 2010 ** 2011 ** 2012 ** Tuotot yhteensä, % bkt:sta 18,1 % 17,4 % 17,6 % 17,0 % - tuotot energiasektorin veroista 8,3 % 8,3 % 8,1 % 7,9 % Menot yhteensä, % bkt:sta 20,3 % 22,7 % 21,2 % 20,1 % Budjetin alijäämä, % bkt:sta - 2,2 % - 5,3 % - 3,6 % - 3,1 % Lähde: Venäjän valtionvarainministeriö ** Budjettilaki 2010 ja -suunnitelma 2011 2012. Eläkerahaston budjetti: 1-10/2010 2010 *** 2011 *** 2012 *** Tuotot yhteensä, % bkt:sta 4,9 % 5,5 % 4,6 % 4,6 % Siirrot federaation budjetista, % bkt:sta 6,5 % 4,3 % 5,5 % 5,5 % Menot yhteensä, % bkt:sta 10 % 9,7 % 9,6 % 9,5 % Lähde: Venäjän valtionvarainministeriö ** Ennuste 2010 ja suunnitelma 2011 2012. Vararahastojen tilanne ja ennuste: 1.1.2010 1.12.2010 2011** 2012 ** Vararahasto (budjetin alijäämää varten) 137 40,9 1,5 1,5 mrd.usd Hyvinvointirahasto (eläkerahastoa varten) 137 88,2 89,9 87 mrd.usd Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 439 483 mrd.usd Lähde: Venäjän keskuspankki, Valtiovarainministeriö ** Budjettilaki 2010 ja -suunnitelma 2011 2012. Venäjän ulkomaanvelka: 1.1.2010 1.11.2010 Valtion ulkomaanvelka, % bkt:sta 2,9 % 2,8 % Valtion kotimaan velka, % bkt:sta 5,4 % 5,7 % Lähde: Venäjän keskuspankki Ruplan kurssi vuoden alussa ja nyt: 1.1.2010 15.12.2010 Ruplan kurssi (Venäjän keskuspankki) EUR = 43,46 RUB 41,29 RUB USD = 30,19 RUB 30,74 RUB Ruplan reaaliarvon vahvistuminen vuoden alusta (1.1. 1.12.2010): +3,1 % valuuttakoriin + 2,6 % dollariin nähden + 9,3 % euroon nähden

2 Talouskehitys ja talouspolitiikka Venäjän talouskehitysministeriö alensi vuoden 2010 bkt-kasvun ennusteensa 3,8 %:iin. Bkt:n kasvu hidastui kolmannella neljänneksellä 2,7 %:iin maataloustuotannon supistumisen ja teollisuustuotannon kasvun hidastumisen takia. Investoinnit ja rakentaminen lähtivät sen sijaan nousuun kolmannella neljänneksellä. Talouskehitysministeriö on nostanut vuoden viimeisen neljänneksen ennustetta sekä investointien että teollisuustuotannon osalta, mutta alensi samalla reaalitulojen ja vähittäiskaupan kasvuennustetta. Reaalitulot supistuvat lähinnä kiihtyneen inflaation takia. Koko vuoden bkt-ennustetta ministeriö alensi aikaisemmasta 4 %:sta 3,8 %:iin. Markkinoilla ennuste vaihtelee 3 ja 4 prosentin välillä. Venäjän talouskasvu ei seuraavina vuosina ylitä 4 % ilman talouden rakenteellisia uudistuksia. Venäjän talous kasvaa markkinoiden konsensusennusteen mukaan 3,7 % tänä vuonna. Venäjän demografinen rakenne ja vanhentunut infrastruktuuri rajoittavat seuraavien vuosien talouskasvua, ellei hallitus sitoudu merkittäviin rakenteellisiin muutoksiin. Talouden rakenne on edelleen hyvin raakaaineriippuvainen ja muun teollisuuden kehitys vaatisi merkittäviä investointeja niin tuotantolaitoksiin kuin infrastruktuuriin. Innovaatiotalouden merkitys on toistaiseksi hyvin pieni ja sen kasvattaminen vie aikaa. Venäjän WTO-jäsenyys voisi toteutua jo vuonna 2011. EU ja Venäjä allekirjoittivat 7. joulukuuta 2010 sopimuksen Venäjän WTO-jäsenyyteen liittyvistä bilateraalisista kauppakysymyksistä. USA ja Venäjä ovat jo aikaisemmin syksyllä allekirjoittaneet vastaavan sopimuksen. Näin ollen Venäjän WTO-jäsenyys voisi toteutua jo ensi vuoden aikana. Venäjän on kuitenkin vielä saatettava päätökseen monenkeskiset neuvottelut ja ennen jäsenyyden toteutumista muiden WTO-jäsenmaiden (mm. Georgian) on hyväksyttävä Venäjän liittyminen. Rahoituspolitiikka ja ruplan kehitys Pääomapako jatkui marraskuussa. Keskuspankin mukaan pääomien ulosvirtaus nousi marraskuussa 9 miljardiin dollariin. Lokakuussa luku oli 5 miljardia ja syyskuussa noin 3 miljardia dollaria. Vuoden alusta pääomien ulosvirtaus on jo noussut vajaaseen 30 miljardiin dollariin. Tämä on toki vähemmän kuin talouskriisin aikana (vuonna 2008 pääomien pako maasta ylitti 100 miljardia dollaria) mutta selvästi enemmän kuin ennustettu. Rahoitusvalvontaviraston johtaja Pavlenkon arvion mukaan harmaan sektorin pääomasiirrot ovat viime aikoina lisääntyneet. Pääoman seurantaa halutaan tiukentaa. Finanssiministeriö on ehdottanut, että valuuttamaksujen valvontaa tiukennettaisiin. Tällä hetkellä valuuttamaksuja valvotaan ns. valuuttapassien kautta. Ulkomaankauppasopimusten ja lainasopimusten tiedot rekisteröityvät pankin keräämien valuuttapassien kautta keskuspankin tilastoihin. Ministeriön ehdotuksen mukaan sama menetelmä jatkuisi, mutta pakollisten tietojen määrää lisättäisiin. Erityisesti halutaan tiukentaa ulkomaankaupan ennakkomaksujen seurantaa, mutta myös yleisesti maksuaikojen seurantaa. Ruplan volatiliteetti on kasvanut. Ruplan kehitys on syksyn mittaan ollut epävakaa. Pääsyynä tähän on ollut voimakas pääomien ulosvirtaus. Ruplan kurssi on viime kuukausina heikentynyt, vaikka öljyn hinta on noussut. Marraskuussa ruplan volatiliteetti kuitenkin väheni, kun keskuspankki lisäsi interventioitaan. Joulukuussa odotetaan jonkinasteista vakaantumista. Rupla heikkeni marraskuussa ja palasi nimellisesti viime vuodenvaihteen lukemiin. Ruplan reaaliarvo on kuitenkin vuoden alusta vahvistunut. Dollariin nähden sen reaaliarvo on noussut 2,6 % ja euroon nähden jopa 9,3 %.

3 Ruplan kurssi (valuuttakoriin nähden) ja öljyn hinta (Urals laatu) 2010 Inflaatio kiihtyi yli 8 prosenttiin. Kuluttajahintojen vuosimuutos nousi marraskuussa 8,1 %:iin, vuoden alusta muutos oli 7,6 %. Merkittävimmät hinnankorotukset olivat elintarvikkeissa, joiden muutos ylitti jo 10 % rajan, mutta myös palvelujen hinnat ovat nousseet vuoden alusta yli 7 %. Keskuspankki korotti viime viikolla vuoden inflaatioennusteensa 8,4 %:iin. Keskuspankin johto uskoo, että inflaatio pysyy myös ensi vuonna 8 %:n tasolla. Keskuspankki ei ole kuitenkaan toistaiseksi nostanut ohjauskorkoaan: se on edelleen 7,75 %. Markkinoilla odotetaan, että koronnostopäätös tehdään heti vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Reaalikoron alentaminen on lisännyt lainojen kysyntää. Reaalisektorin rahoituksen kysyntä on syksyllä kasvanut. Vuoden alusta yritysten lainojen määrä on kasvanut noin 9 % ja yksityishenkilöiden lainat noin 10 % viime vuoteen verrattuna. Epävarmat tulevaisuudennäkymät ja tiukentuneet lainaehdot ovat kuitenkin hillinneet lainojen kasvuvauhtia. Kulutusluotot ovat kasvaneet, mutta ovat edelleen pieniä verrattuna muihin maihin. Vaikka kulutusluotot ovat kriisin jälkeen kasvaneet noin 10 %, niiden arvo suhteessa maan bruttokansantuotteeseen on edelleen alhainen. Venäjällä kulutusluottojen osuus on alle 10 % maan bkt:sta, kun se esimerkiksi Kiinassa on 30 %. Suhteessa palkkatasoon kulutusluottojen taso on Venäjällä 1,3 x keskimääräinen kuukausipalkka. Kiinassa vastaava luku on 2,7 x kuukausipalkka. Erityisesti autoluotot ovat lisääntyneet tänä vuonna. Asuntoluotot eivät ole kasvaneet merkittävästi: niiden osuus on edelleen alle kolmannes kaikista kulutusluotoista. Inflaatio syö eläkkeiden korotukset. Eläkerahaston kolmen vuoden budjetin mukaan työeläkettä korotetaan seuraavana vuonna 8 % ja sitä seuraavina vuosina 9 % vuodessa, tavoitteena nostaa eläkettä verrattuna keskipalkkaan. Koska inflaatio on kiihtynyt tänä vuonna jo yli 8 %, suunniteltu eläkkeiden indeksointi ei nosta riittävästi reaalieläkkeiden tasoa. Tästä syystä on arvioitu, että eläkerahaston budjettia joudutaan korottamaan. Työeläkkeen 8 %:n indeksikorotus ensi vuoden alusta kasvattaa eläkerahaston menoja jo yli 5 biljoonan ruplan; tämä on noin 10 % maan bkt:sta. Puolet tästä rahoitetaan eläkevakuutusmaksuilla, mutta toinen puoli joudutaan rahoittamaan budjettisiirroilla. Julkinen hallinto ja verotus Korkeammat öljynhinnat alensivat budjetin alijäämää. Budjetin alijäämä jäänee tänä vuonna alle budjetoidun tason, joka oli 5,3 %. Tammi-marraskuun ajalta federaation budjetin alijäämä oli vain 2,2 %. Finanssiministeriö ennustaa kuitenkin, että loppuvuoden menot kasvattavat alijäämää yli 4 prosentin, mikä tarkoittaa, että joulukuussa olisi odotettavissa merkittäviä menoeriä. Joulukuun budjettimenot ovat edellisinä vuosina olleet noin 16 % koko vuoden menoista eli kaksinkertaiset verrattuna muihin kuukausiin.

4 Valtionyhtiöiden yksityistämistulot halutaan käyttää eläkerahaston alijäämän rahoittamiseen. Finanssiministeri Kudrin on ehdottanut, että valtionyhtiöiden yksityistämisestä saatavat tulot rahastoitaisiin ja käytettäisiin yksinomaan eläkerahaston vajeen kattamiseen. Vuosina 2011 13 valtio suunnittelee myyvänsä vähemmistöosuutensa useammasta suuresta valtionyhtiöstä. Tällä toivotaan kerättävän noin 30 miljardia dollaria. Apu eläkerahaston alijäämän alentamiseen olisi kuitenkin kertaluonteinen eikä ratkaisisi eläkerahaston vajeongelmaa. Julkisten palvelujen laatua pyritään parantamaan. Osana talouskehitysministeriön julkisten palvelujen kehitysohjelmaa vuosille 2011 13 on tarkennettu julkisten palvelujen sääntöjä. Ministeriö on listannut tiedot federaation 889 eri palvelusta ja asettanut niille muodollisia rajoituksia, mm. aika- ja kustannusrajoja. Presidentti Medvedev on lisäksi vaatinut, että julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö on kokonaan uusittava. Viime vuosina lainsäädäntöä on osittain päivitetty, mutta presidentin mukaan tämä ei ole juuri lainkaan vähentänyt julkisten varojen tehotonta käyttöä ja korruptiota. Julkisia hankintoja ei kilpailuteta. Higher School of Economicsin tuoreen tutkimuksen mukaan yli 50 % kaikista julkisista hankinnoista on viime vuosina jäänyt kilpailuttamisen ulkopuolelle. Tutkimuksessa tutkittiin kilpailuttamisen kautta toteutettujen hankintojen määrä suhteessa julkisen sektorin kokonaishankintoihin. Sääntöjen mukaan julkiset hankinnat olisi aina kilpailutettava. Valuuttalainojen korkovähennysoikeus alenee vuodenvaihteesta. Lainmuutoksen myötä valuuttamääräisten lainojen korkokustannusten verovähennykset tiukentuvat ensi vuoden alusta. Korkoja voi vähentää vain summalla, joka on 0,8 x keskuspankin ohjauskorko, eli tällä hetkellä kuluksi voi kirjata korkokulut 6,2 %:iin asti. Ruplalainojen verovähennysoikeutta on sitä vastoin korotettu: verotuksessa vähennettävä summa on 1,8 x ohjauskorko eli tällä hetkellä 13,95 %. Pienyrittäjien palkan sivukulut pysyvät kahden vuoden ajan nykytasolla, muiden osalta ne nousevat rajusti. Presidentti Medvedevin aloitteesta on valmisteltu lakiehdotus, jonka mukaan pienyrittäjän palkan sivukulut jäävät ensi vuonna ennalleen (26 %), mutta nousevat muiden osalta (34 %). Alempi verokanta on kuitenkin voimassa vain rajoitetusti. Lakiehdotuksessa se on rajoitettu kahteen vuoteen ja vain tiettyihin toimialoihin. Valitut 17 toimialaa kattavat kuitenkin talouskehitysministeriön tiedotteen mukaan enemmistön rekisteröidyistä pienyrittäjistä (alennettu verokanta on myönnetty pienyrittäjien lisäksi myös tietyille IT-alan yhtiöille, koulutus- ja terveydenhuollon laitoksille sekä media-alan yhtiöille). Muiden kuin pienyrittäjien ja veroetuja saaneiden yritysten osalta työnantajamaksut nousevat ensi vuoden alusta peräti 34 prosenttiin. Autoilijoiden verotus muuttuu vuonna 2011. Autoilijat maksavat ensi vuoden alusta enemmän veroa polttoaineesta ja vähemmän auton omistamisesta. Polttoainevero nousee kahdella rintamalla: sekä valmistevero että kulutusvero nousevat vuoden alusta. Verojen vaikutuksen pitäisi olla noin 1,5 ruplaa / litra, mutta inflaation kiihtyminen voi nostaa polttoaineen hintoja enemmänkin. Autokohtainen liikennevero sen sijaan laskee ja pienet henkilöautot voivat alueiden omalla päätöksellä vapautua liikenneverosta kokonaan. Energiatehokkuusinvestoinneille voi hakea korkotukea ja verohelpotuksia. Venäjän uusi energiatehokkuusohjelma tavoittelee sekä energian käytön tehostamista että säästöjä energian kulutuksessa. Myös yksityiset yritykset voivat ensi vuoden alusta hakea energiatehokkuusinvestointeihinsa valtiontukea. Tukea myönnetään ensisijaisesti lainatakuuna tai korkotukena. Energiatehokkuutta parantavat investoinnit voidaan kuitenkin myös vapauttaa omaisuusverosta kolmeksi vuodeksi (eli uusia investointeja ei lasketa mukaan omaisuuden verokantaan). Lisäksi energiatehokkuusprojektien tutkimus- ja kehitysmenot voidaan voittoverotuksessa vähentää 1,5-kertaisina. Energia Venäjä laatii energiaturvallisuusdoktriinin. Presidentti Medvedevin määräyksestä laadittava asiakirja valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Doktriini tulee käsittelemään mm. energiainfrastruktuurin tilaa ja varautumista mahdollisia energiantuotantoon kohdistuvia terrori-iskuja vastaan. Lisäksi Medvedev ohjeisti pohtimaan Venäjän energiaviennin maantieteellistä monipuolistamista Aasian ja Tyynenmeren alueelle, jotta Venäjän riippuvuus energiaviennistä Eurooppaan vähenisi. Venäjä ja Kiina ovat pitkään

5 neuvotelleet maakaasutoimituksista, mutta tärkeimmästä kysymyksestä, hinnasta, ei ole päästy sopuun. Energiaministeri Shmatkon mukaan hintakysymystä käsitellään seuraavan kerran keväällä 2011. Gazprom jatkaa Kiinaan johtavan Altai-kaasuputken rakennustöitä? Vuonna 2009 korkeiden rakennuskustannusten ja talouskriisin vuoksi jäädytetyn putkihankkeen uudelleenkäynnistämistä valmistellaan. Jamalin niemimaalta Kiinaan johtavan putkilinjan kustannukset, yhteensä 14 miljardia dollaria, vastaavat Gazpromin putkihankkeiden keskihintaa. Linja rakentuisi osin jo olemassa olevien putkistojen varaan. Gazpromin pääjohtajan Aleksei Millerin mukaan rakennustyöt käynnistetään heti, kun Kiina ja Venäjä sopivat toimitettavan maakaasun hinnasta ja allekirjoittavat kaasun toimitussopimuksen. Mikäli hintasopu keväällä 2011 saavutetaan, voitaisiin kaasutoimitukset Altai-putkea pitkin Millerin mukaan käynnistää vuoden 2015 lopussa. Valko-Venäjä ja Venäjä sopivat öljyn vientitulleista. Venäjä myy jatkossa Valko-Venäjälle raakaöljyä ilman vientitullia. Tullittomuuden ehto on kuitenkin se, että Valko-Venäjä tilittää venäläisestä öljystä jatkojalostamiensa ja edelleen myymiensä öljytuotteiden vientitulleista saamansa voiton Venäjän valtionbudjettiin. Gazprom arvioi vievänsä Eurooppaan 150 155 miljardia kuutiometriä kaasua vuonna 2011. Taso ylittää vuoden 2010 viennin määrän, mutta on yhä vuoden 2008 vientilukuja alhaisempi. Kukin tuontiyhtiö sopii hinnasta Gazpromin kanssa erikseen. Keskihinnan Gazprom arvelee olevan 322 dollaria tuhannelta kuutiometriltä. Energiaministeriö ennustaa vuoden 2010 öljyntuotannon olevan yli 500 miljoonaa tonnia. Venäjän öljyntuotanto on kuluvan vuoden pysynyt yli 10 miljoonan barrelin päivätasolla. Myös kaasuntuotanto on energiaministeriön ennusteen mukaan kasvanut yli 10 % vuoteen 2009 verrattuna eli 645 miljardiin kuutiometriin. Venäjä on maailman suurin öljyntuottaja ja toiseksi suurin kaasuntuottaja. Gazpromin Bovanenkovon hankkeen hinta-arvio nousee. Lehtitietojen mukaan Jamalin niemimaalla sijaitsevan hankkeen kustannusarvio vuosille 2011 13 on noin 300 miljardia ruplaa (noin 7,5 miljardia euroa), kun aikaisemmin saman summan on laskettu riittävän viidelle vuodelle. Kaasuntuotanto kentällä on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 loppupuolella. Täysimittainen tuotanto saavutettaneen vuosina 2017 18. Jamalin niemimaan neljä toimilupaa tulossa jakoon vuonna 2011. Pohjois-Obin, Itä-Tambein, Utrennein ja Geofizitsheskin kentät kuuluvat kaikki Jamalin alueen maakaasuntuotannon kehittämissuunnitelmaan. Kaksi kentistä, Pohjois-Obin ja Itä-Tambein kentät, sijaitsevat mannerjalustalla, joten niiden toimilupia voi käytännössä hakea vain valtionyhtiö Gazprom. Myös Jamalin alueella nesteytetyn maakaasun tuotantoa suunnitteleva yksityinen Novatek on ilmoittanut olevansa kiinnostunut uusien toimilupien hankkimisesta. Venäjä ja Yhdysvallat siviilialan ydinvoimayhteistyöhön. Vuonna 2008 allekirjoitettu ns. 123-sopimus yhteistyöstä siviiliydinvoiman alalla läpäisi joulukuun alussa Yhdysvaltain kongressin käsittelyn. Venäjällä vierailleen Yhdysvaltain varaenergiaministeri Ponemanin mukaan keskustelut yhteisistä hankkeista maiden välillä aloitetaan lähiaikoina. Venäjän valtion ydinvoimakorporaatio Rosatomin johtaja Kirijenkon mukaan yksi yhteistyömuoto voisi olla uraanin rikastamon rakentaminen Yhdysvaltoihin. Venäjä tukee kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n ydinturvallisuutta tukevaa rahastoa 6,5 miljoonalla dollarilla. Venäjän vuosina 2010 15 rahastoon (Nuclear Security Fund, NSF) maksamalla summalla tuetaan IAEA:n jäsenvaltioiden ydinturvallisuuden vahvistamista mukaan luettuna terrorismin vastaiset toimet.

6 Innovaatio ja modernisaatio Skolkovo avasi virallisesti ovensa. Presidentti Medvedev avasi tällä viikolla Skolkovon toiminnan ja Skolkovon johtaja Viktor Vekselberg esitteli ensimmäiset projektit, joita Skolkovossa tullaan toteuttamaan. Hankkeet on tarkemmin esitetty Skolkovon internet-sivuilla (www.i-gorod.com) ja sieltä löytyvät myös ohjeet, miten Skolkovon rahastosta voi hakea tukea innovatiivisiin tutkimusprojekteihin. Perustamiskirjansa mukaan Skolkovo keskittyy viiteen alaan: energiatehokkuuteen, ydin- ja avaruusteknologiaaan, lääketieteen tutkimukseen ja ns. strategiseen IT-toimintaan. Projektien valinta ja rahoituksen hyväksyntä on yksinomaan Skolkovon rahaston johdon toimivallassa. Skolkovon rakennussuunnitelma valmistuu vuodenvaihteessa. Skolkovon alueen rakentamismallin on tarkoitus valmistua vuodenvaihteeseen mennessä. Alueen rakennustyöt voisivat Skolkovo-rahaston johtajan Vekselbergin mukaan alkaa jo ensi vuonna. Toistaiseksi rakennustöiden urakoitsijaprojekteja ei ole virallisesti kilpailutettu, mutta lehdistössä liikkuu tietoa ennakkovalinnoista. Markkinoilla pelätään, että virallinen kilpailuttaminen jää pelkäksi muodollisuudeksi. Skolkovon johtajat Eurooppa-kiertueella. Skolkovo-projektin johtajat Viktor Vekselberg ja Craig Barrett kiertävät Eurooppaa tarkoituksena houkutella lisää eurooppalaisia yrityksiä Skolkovo-projektiin. Euroopankiertueensa aikana he tapaavat ainakin E.ONin, Strabagin ja Boschin edustajat. Lukoil ilmoitti liittyvänsä Skolkovo-projektiin. Vekselbergin mukaan Lukoil osallistuu keskeisenä sijoittajana innovaatiokaupungin toimintaan ja rahoittaa Skolkovon tutkimus- ja kehityskeskuksen rakentamista. Investoinnin määrästä ja tarkemmista ehdoista ei toistaiseksi ole saatavissa tarkempia tietoja. Siemens suunnittelee lääketieteen alan pilottiprojekteja Skolkovoon. Siemens on ilmoittanut, että sen ensimmäiset projektit Skolkovon teknologiakeskuksessa tulevat olemaan bio- ja ydinlääketieteen aloilla ja ensimmäisiä tuloksia odotetaan jo vuoden 2011 loppupuolella. Siemens aikoo sijoittaa Skolkovoon noin neljä miljoonaa dollaria. Rosnano jakaa toimintansa kaupalliseen ja ei-kaupalliseen toimintaan. Nanoteknologiaan keskittynyt valtionkorporaatio Rusnano on uudelleenorganisoitu ja jakaa liiketoimintansa kahteen osaan vuoden alusta. Kaupalliset projektit ja Rosnanon sijoitusrahasto jatkavat toimintaansa avoimen osakeyhtiön muodossa. Valtion tukemat projektit ja ei-kaupalliset infrastruktuurin kehitysprojektit siirretään erilliseen rahastoyhtiöön. Rahastoyhtiö tulee kuitenkin olemaan Rosnanon 100 %:sti omistama. LTE-taajuudet jäänevät armeijan käyttöön. Kommersant-talouslehden mukaan Venäjän armeija saa pitää omat GHz-taajuutensa. MTC, Megafon ja Vympelkom sekä Rostelekom voivat saada LTE-taajuuksia vain vyöhykkeen ulkopuolelta. Tietoliikenneministeriö on esittänyt kehitettäväksi uusia LTE-taajuksia (790 862 MHz ja 2500 2690 MHz). Uusien taajuuksien kehittäminen tarkoittaa, että 4G-verkon rakentaminen tulee olemaan kalliimpaa, koska konversiokustannukset ovat merkittävät. Lopullinen päätös tulee näillä näkymin vasta vuodenvaihteeseen mennessä. Venäjän posti sai modernisaatiopalkinnon. Venäjän posti sai vuoden 2010 modernisaatiopalkinnon: se otti postinjakeluautoissa käyttöön venäläisen Glonass-paikannusjärjestelmän ja perusti ensimmäisen täysin automatisoidun postinlajittelukeskuksen. Postin jakelu ei kuitenkaan toistaiseksi ole nopeutunut. Gaidarin instituutti testasi postin kulkunopeutta marraskuussa 2010 ja totesi, että kirjeen perilletulo kestää keskimäärin 12 päivää; nopein kirje tuli perille neljässä päivässä, hitain 33 päivässä. Siemens investoi 200 miljoonaa euroa Desiro-sähköjunien tuotantoon. Kumppaneina perustettavassa yhteisyrityksessä ovat RZD:n tytär Aeroexpress ja Sinara-ryhmä. Tuotanto käynnistyy alkuvuodesta Sverdlovskin alueella. Ensimmäisten 16 sähköjunan tilauksesta Sotšin olympialaisten paikalliskuljetusten tarpeisiin sovittiin syyskuussa. Junien valmistuksen paikallisuusaste on 35 %. Siemens etsii parhaillaan Venäjältä toimittajia ja aikoo käynnistää osavalmistuksen Pietarin lähistöllä. Junat, joiden huippunopeus on 160 km/h, otetaan käyttöön vuonna 2013.

7 Metsä- ja maatalous Kaksi suomalaista lihalaitosta vapautettiin tuontikiellosta. Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitoksen (Rosselhoznadzor) päätöksellä Atria Suomi Oy:n Nurmon laitos ja HK Ruokatalo Oy:n Forssan laitos saavat tuoda sian eri osia Venäjälle 10.12. lähtien. Edellytyksenä on, että Rosselhoznadzorin yhdessä elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa 8. 12.11. em. laitoksissa suoritetussa tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattu. Sen sijaan Atrian toiselle Nurmon sikalaitokselle 23.7.2010 asetettu tuontikielto jää voimaan, koska Rosselhoznadzorin mukaan laitos ei edelleenkään täytä Venäjän ja tulliunionin eläinlääkintä- ja hygieniavaatimuksia ja -normeja. Metsätaloustyöntekijän palkka on vain puolet keskipalkasta Venäjällä. Venäjän tilastopalvelun mukaan syyskuussa työntekijän keskipalkka metsätaloudessa oli 245 euroa/kk, puunjalostusteollisuudessa 290 euroa/kk (59 % Venäjän keskipalkasta) ja sellu- ja paperiteollisuudessa 482 euroa/kk (98 %). Vertailun vuoksi raskaassa kaivannaisteollisuudessa, johon metsäsektorikin yleisesti luetaan, öljyalan työntekijät hankkivat keskimäärin 1250 euroa/kk, energia-alan 1050 euroa/kk ja hiilityöläiset 615 euroa/kk. Venäjän 91:sta metsäsektorin prioriteetti-investointihankkeesta 11 on Vologdan alueella suurin hanke on suomalainen. Suurin osa metsäsektorin hankkeista on investointeja sahaukseen sekä liimapalkkija talonrakennustuotantoon. Kahdessa hankkeessa on myös pellettituotantoa. Investointihankkeiden kokonaisarvo on arvioiden mukaan noin 250 miljoonaa euroa. Suurin hanke in OOO Koskisilvan (Koskitukki Oy:n tytäryhtiö) investointi sahaukseen sekä viilu- ja vanerituotantoon, joka on arvoltaan 117 miljoonaa euroa. Hankkeen saha on jo toiminnassa. Jokaista hanketta varten on perustettu aluehallinnon metsäsektorin osastolle oma työryhmä, mikä mahdollistaa hallinnollisten ongelmien nopean ratkaisun ja edistää hankkeen sujuvaa läpivientiä. Lisäksi aluehallinto lupaa alueellisia verohelpotuksia mm. voittoveron ja omaisuusveron alentamiseen. Vologdan alue hankkii metsäpuiden taimitarhan Suomesta. Täyden automatiikan taimitarha rakennetaan Vologdan metsätoimialueelle (lesnitšestvo) alueen (oblast) keskiosiin. Taimitarha tuottaa noin kaksi miljoonaa kuusen paakkutainta vuodessa. Taimitarhan hinta asennuksineen on noin 1,5 miljoonaa euroa. Tulevina vuosina Vologdan oblastiin arvioidaan tarvittavan vielä kaksi uutta samanlaista taimitarhaa sen itä- ja länsiosiin. Maidon tuottajahinta on ennätyskorkea. Maidontuottajien kansallisen liiton Sojuzmolokon mukaan raakamaidon keskihinta on 36 senttiä (14,8 ruplaa), joka on yli puolet enemmän kuin viime vuoden joulukuussa. Maidonjalostajia edustavan Venäjän maitoliiton (Molotšnyj Sojuz Rossii) mukaan keskihinta on jopa 43 senttiä. Syynä hinnannousuun ovat arviot maidon riittämättömyydestä ja kulutuksen kasvu. Erityisesti henkilökohtaisten aputalouksien tuotanto on pienentynyt, koska kuivuuden vuoksi lehmät lypsävät vähemmän ja laadultaan huonompaa maitoa. Maitotuotteiden kulutuksen kasvua selittänee se, että talouskriisin seurauksena monet ovat ruokapöydissään korvanneet maitotuotteilla lihaa ja muita kalliita elintarvikkeita. Uusi afrikkalainen sikaruttotapaus Rostovin alueella Etelä-Venäjällä. Rostovin alueen eläinlääkintäviranomaiset ovat laboratoriokokein varmistaneet uuden sikaruttotapauksen Bataiskin kaupungissa lähellä Donin Rostovin kaupunkia. Sikalassa oli kaikkiaan 425 päätä. Mahdollisesti kaikki siat joudutaan hävittämään taudin leviämisen estämiseksi, ja sikalan ympärille on muodostettu turvavyöhyke. Afrikkalainen sikarutto on sioissa ja villisioissa esiintyvä viruksen aiheuttama sairaus. Taudin tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, verenpurkaukset iholla ja sisäelimissä. Jos tartunta leviää sikatilalle, se voi tappaa kaikki tilan eläimet. Ihmiseen tauti ei tartu. Tautia ei ole koskaan tavattu Suomessa. Vähittäiskauppa Kaupat valmistautuvat uudenvuoden juhliin. Kauppaketjut ovat täyttäneet varastojaan ja palkanneet lisäapulaisia uudenvuoden kulutusjuhlaa odottaessa. Kauppaketjut pidentävät joulukuussa aukiolojaan ainakin keskiyöhön asti, monet pitävät kauppoja auki 24 tuntia. Mobile Research Group ennustaa mm. että kännyköiden myynti kaksinkertaistuu joulukuussa verrattuna tavalliseen kuukausimyyntiin. Myös lelukauppiaat ja kosmetiikkaketjut odottavat joulukuussa vuoden parhaita myyntituloksia.

8 Venäjän keskiluokka on kasvanut. Venäjällä keskiluokka on kriisistä huolimatta kasvanut viimeisten vuosien aikana. Boston Consulting Groupin tutkimuksen mukaan keskiluokka voidaan jakaa kolmeen ryhmään: suurimman ryhmän muodostaa alempi keskiluokka. Alemmassa keskiluokassa perheen tulot ovat yli 500, mutta alle 1000 dollaria /kk. Tähän ryhmään kuuluu arvioiden mukaan yli 50 miljoonaa venäläistä. Keskiluokkaan kuuluu noin 15 miljoonaa (perheen tulot 1000 2000 dollaria) ja ylempään keskiluokkaan noin 10 miljoonaa ihmistä (perheen tulot ylittävät 2000 dollaria /kk). Näistä rikkaita on tutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonaa (yli 10 000 dollaria /kk). Amerikkalainen Wal-Mart vetäytyy Venäjän markkinoilta. Maailman suurin vähittäistavaraketju Wal-Mart vetäytyy Venäjän markkinoilta, sillä se ei ole kuuden vuoden aikana löytänyt sopivaa ostokohdetta. Wal- Mart on vuosien varrella useampaan otteeseen jättänyt ostotarjouksen pietarilaisen vähittäisketjun Lentan kohdalla, lisäksi Wal-Mart osallistui venäläisen Kopeika-ketjun huutokauppaan. Kopeikan osti kuitenkin Venäjän suurin vähittäiskaupan ketju X5. Wal-Mart aikoo lehdistötiedotteen mukaan keskittyä muihin kasvaviin markkina-alueisiin, kuten Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan. Pääministerin kurssikaveri Lentan toimitusjohtajaksi. Vähittäiskauppaketjun Lentan hallintokiista jatkuu edelleen. Lenta omistaa 35 kauppaa eri puolilla Venäjää, suurin osa sijaitsee kauppaketjun kotikaupungissa Pietarissa ja sen läheisyydessä. Lentan suurimmat omistajat VTB-pankki ja amerikkalainen sijoitusrahasto TPG ovat elokuusta saakka kiistelleet uuden toimitusjohtajan nimityksestä. Viimeisin ehdotus toimitusjohtajaksi on pääministeri Putinin kurssikaveri Viktor Hmarin, jonka nimitys markkinoilla tulkitaan VTB:n voitoksi. Ulkomaankauppa Kiinasta Venäjän suurin yksittäinen kauppakumppani. Ulkomaankaupasta puolet on edelleenkin EUmaiden kanssa, mutta yksittäisistä maista suurimmaksi kauppakumppaniksi tammi-lokakuussa 2010 nousi ensimmäistä kertaa Kiina. Kiinan osuus koko Venäjän ulkomaankaupasta nousi 9,6 %:iin ja kasvoi jopa 53 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toiseksi suurin kauppakumppani oli Hollanti, sen jälkeen Saksa, Italia ja Ukraina. Suomen osuus Venäjän ulkomaankaupasta oli 2,6 %, hieman vähemmän kuin viime vuonna. Energiatuotteet kattavat edelleenkin 70 % viennistä IVY-maiden ulkopuolelle. Venäjän vienti IVYmaiden ulkopuolelle kasvoi kuluvan vuoden tammi-lokakuussa 36 % viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Energiatuotteiden osuus viennistä oli 71 %, prosentin verran enemmän kuin viime vuonna. Metallituotteiden osuus oli 11 % eli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Kemikaalien osuus oli 6 % ja koneiden ja laitteiden osuus koko viennistä 4 %. Metsäteollisuuden viennin osuus väheni pyöreän puun viennin takia ja kattoi enää 2 % koko viennistä. Elintarvikkeiden osuus väheni myös hieman ja sen osuus oli tammi-lokakuussa myös 2 % koko viennistä. Elintarvikkeiden viennin vähennys johtui lähinnä viljan vientikiellosta. Tuonti jatkoi kasvuaan myös marraskuussa. Venäjän tullin alustavien tietojen mukaan tuonti IVYmaiden ulkopuolelta kasvoi marraskuussa ja myös koko kauden ajalta (tammi-marraskuun ajalta) 36 % edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Edellisenä vuonna tuonti supistui kuitenkin jopa 39 %, joten kokonaisuutena tuonnin arvo on edelleenkin alle vuoden 2008 tason. Suurin osa tuonnista on koneita ja laitteita, niiden osuus koko tuonnista oli tammi-lokakuussa 46 %. Toiseksi suurin tuoteryhmä on kemikaalit, joiden osuus oli vajaa 18 %. Elintarvikkeiden osuus koko tuonnin arvosta oli 15 %. Teräsyhtiö Severstal investoi Intiaan. Intialainen, valtion omistama NMCD ja Venäjän suurin teräsyhtiö Severstal ovat sopineet rakentavansa yhdessä tehtaan Intiaan ja yrittävät tällä tavoin vastata Intian markkinoiden kasvuun. Intian teräsmarkkinat ovat kasvavan Aasian markkinoiden toiseksi suurimmat. Tehdas rakennetaan eteläiseen Intiaan, Karnatakan osavaltioon.

9 Sääntely-ympäristö Passi- ja viisumitarkastusten yhtenäistämisestä tulliliitossa. Euraasialaisen talousyhteisön hallitusten välisen neuvoston kokouksessa maiden päämiehet allekirjoittivat päätöksen, jonka mukaan tulliliiton komissiolle annetaan tehtäväksi yhdessä jäsenmaiden muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tutkia mahdollisuutta yhtenäistää passi- ja viisumitarkastukset tulliliiton jäsenmaissa ja poistaa ne asteittain yhteisiltä rajoilta. Yhtenäisen talousalueen oikeudellinen perusta valmis. Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin presidentit allekirjoittivat 9.12. Moskovassa kolme viimeistä yhtenäisen talousalueen muodostamiseen vaadittavaa sopimusta. Maiden presidentit allekirjoittivat julistuksen, jonka mukaan yhtenäisen talousalueen oikeudellis-normatiivisen perustan luominen on saatettu päätökseen ja yhtenäinen talousalue aloittaa täysimääräisesti toimintansa vuoden 2012 alusta. Mikäli Valko-Venäjä ratifioi sopimukset, Venäjä poistaa öljyn vientimaksut Valko-Venäjälle vuoden 2011 alusta. Tästä sopivat presidentit Medvedev ja Lukashenko kahdenkeskisessä tapaamisessa. Tosin sopimuksen muodollinen status on vielä epäselvä. Venäjän hallitus lisää kotimaisten lääkkeiden tukia ja suunnittelee tuonnin rajoittamista. Venäjällä tuotetaan vain 20 % kaikista Venäjällä myydyistä lääkkeistä. Lääketeollisuuden pitkän aikavälin strategiassa tavoitellaan kotimaisen tuotannon lisäämistä, ns. elintärkeistä lääkkeistä halutaan tuottaa 90 % kotimaassa vuoteen 2020 mennessä. Pääministeri Putin on luvannut valtiontukea yhteensä 3 miljardia ruplaa uusien lääkealan tutkimus- ja kehityslaitosten perustamiseen. Putin on puheissaan myös vihjaillut, että ulkomaisten lääkkeiden tuontia tullaan rajoittamaan kotimaisen tuotannon tueksi. Uusi energiatehokkuusohjelma asettaa vaatimuksia sähkötuotteiden pakkauksiin. Uuden energiatehokkuuslain mukaan kaikissa kotitalouksien sähkötuotteissa on oltava tietoa tuotteen energiatehokkuudesta vuoden 2011 alusta. Vuoden 2012 tuoteryhmä laajennetaan sisällyttämään tietokoneita ja toimistokoneita ja vuodesta 2013 se koskee myös kaikkia muita koneita ja laitteita.