30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka S e l v i t y s o s a : Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella. Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen sekä kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle, yritysten uudistumiselle sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja ja rahoitusta suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Työvoima- ja yrityspalveluilla tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Hallitus valmistelee vuoden loppuun mennessä ehdotukset julkisen työvoima- ja yrityspalvelun kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Uudistuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin. TE-toimiston tehtäväksi määritellään yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Työnvälityksen yhteistyötä työnantajayritysten kanssa vahvistetaan, ja työnhakijan roolia työnhaussa aktivoidaan. TE-toimistot lisäävät työtarjousten tekemistä työttömille ja ehdokasesittelyjen käyttöä. Tarjotun työn vastaanottamista ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumista seurataan tehokkaasti ja laiminlyönnit sanktioidaan. Asiakkaille, joiden työmarkkinavalmiuksissa on puutteita tai jotka joutuvat rakennemuutosten vuoksi tai muista syistä vaihtamaan alaa tai jotka harkitsevat yrittäjyyttä, tarjotaan ohjausta ja neuvontaa tavoitteena auttaa alan valinnassa ja lisätä heidän osaamistaan ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Monikanavaista palvelumallia kehitetään ja verkkoasiointimahdollisuuksia laajennetaan. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa toimitaan yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja monialaisessa yhteispalvelussa. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia palvelujen tuottajana lisätään ja yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa kehitetään. Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan laajapohjaisessa yhteistyössä toteutettavan nuorisotakuun avulla. Tavoitteena on malli, jossa nuori saa tukea monialaisen palveluperiaatteen mukaisesti. Henkilökohtaisten ohjauspalvelujen saatavuus nuorille varmistetaan. Ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja ja tarvittaessa heidän työllistymistään tuetaan palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten työllistymistä tukevaa työnetsijätoimintaa kehitetään. Nuorten yrittäjyyden tukemista jatketaan valtakunnalliseksi laajennetulla Nuorten yrittäjyyspaja -toimintamallilla. Yhteistyötä nuorisotakuun toteutuksessa tiivistetään yritysten, muiden työnantajien sekä yrittäjäjärjestöjen, alueellisten yrityspalvelujen, kolmannen sektorin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen kokonaisuudistuksessa arvioidaan vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluiden järjestämisvastuun ja resurssien siirtomahdollisuus kunnille. Pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi tuetaan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoa vuonna voimaan tulleen lain mukaisesti. Monialaisessa yhteispalvelussa lisätään ja kehitetään valtion ja kuntien yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä ja niiden rahoittamisessa. Palkkatukea ja muita työvoimapalveluja kohdennetaan pitkäaikaistyöttömille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Osatyökykyisten työvoimapalvelujen kehittämisestä valmistellaan ehdotus vuoden kuluessa. Pitkään työttömänä olleiden osuutta työvoimakoulutuksessa lisätään hyödyntämällä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
valmennuspalveluja, kokeiluja ja koulutuksen räätälöintiä. Palvelujen hankintaa ulkoisilta palvelutuottajilta kehitetään palvelujen työllisyysvaikutusten lisäämiseksi. Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä) arvio arvio Palkkatuettu työ Valtionhallinto 897 900 750 Kunnat ja kuntayhtymät 6 775 6 780 5 600 Yksityinen sektori 19 174 15 350 12 780 Starttiraha 4 530 3 570 3 050 Työvoimakoulutus 24 545 19 200 16 170 Valmennukset 2 115 3 440 1 630 58 036 49 240 39 980 Työkokeilut 10 877 13 500 10 500 68 913 62 740 50 480 Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % 24,5 26 23 Rakenteellinen työttömyys vähenee Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä 184 524 150 000 170 000 Työttömyysjaksot lyhenevät Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään % 43 29 29 Nuorten osallisuus lisääntyy Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään % 31,7 10 25 Yrittäjyys lisääntyy Uusien yritysten määrä 8 358 9 000 9 300 01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 151 022 000 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Toiminnallinen tuloksellisuus Palvelukyky ja laatu työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus (%) 64 > 69 > 69 työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus (%) 61 > 65 > 65 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 2 931 2 800 2 748 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,1 > 3,2 > 3,2 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 165 833 154 286 151 422 Bruttotulot 494 400 400 Nettomenot 165 339 153 886 151 022 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 14 407 siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 694 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) ELY-keskusten yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö (siirto momentille 32.01.02) (-18 htv) -889 Tulkkauspalvelut hankinta (siirto momentilta 32.30.51) 700 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -1 088 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -906 Palkkaliukumasäästö -520 Palkkausten tarkistukset 969 Toimintamenojen tuottavuussäästö -736 Toimintamenosäästö (HO ) -400 Vuokramenojen indeksikorotus 157 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -151 talousarvio 151 022 000 I lisätalousarvio -800 000 talousarvio 153 886 000 tilinpäätös 159 626 000 44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. -2 864 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellista kuljetustukea koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Kuljetustukea maksetaan noin 300 pienelle ja keskisuurelle yritykselle. talousarvio 5 000 000 talousarvio 5 000 000 tilinpäätös 5 067 000 45. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 29 818 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kansainvälistymis- ja muihin merkittäviin kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Vuonna saa tehdä enintään 7 678 000 euron arvosta sitoumuksia. Mikäli vuoden valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä enintään 10 000 000 eurolla vuonna. S e l v i t y s o s a : Perusteluina vuoden valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämiseksi vuodelle on, että elinkeinorakenteen ennakoivaan uudistamiseen liittyvät toimenpiteet sekä rakennemuutosten hallintaan äkillisten rakennemuutosten alueilla liittyvät toimet edellyttävät hankkeiden aktivointia ja valmistelua, mistä johtuen osa hankkeista toteutuu vasta vuoden puolella. Momentin mukaiset avustukset kohdistetaan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin hankkeisiin ja toimenpiteisiin. Momentin valtuudella vaikutetaan merkittävästi arviolta 230 pk-yrityksen valmiuteen aloittaa tai laajentaa kansainvälistä liiketoimintaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 2018 2019 vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 28 218 15 878 7 371-51 467 Vuoden sitoumukset 1 600 3 100 2 300 678 7 678 Menot yhteensä 29 818 18 978 9 671 678 59 145 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO ) -2 407 Keksintötoiminnan maksatusmäärärahan kasvu 600 Kertaluontoisten valtuuden lisäysten vaikutukset maksatusmäärärahaan 4 825 Maksatusmäärärahan tarkistukset -2 180 Pk-yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen valtuuden maksatukset 5 500 Säästöpäätös -1 500 4 838 Momentin nimike on muutettu. talousarvio 29 818 000 I lisätalousarvio 3 200 000 talousarvio 24 980 000 tilinpäätös 26 298 360 (50.) Palkkaturva (arviomääräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.40.52. 51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 553 259 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen 2) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä 3) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 750 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavan lomarahan maksamiseen 4) palkkatuen maksamiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 9 :n 1 momentin mukaisesti enintään 2 000 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä enintään 65 prosentin työaikaa vastaavan lomarahan maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
5) starttirahan ja muun kuin kohdassa 4 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen sekä lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti 6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin 7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 8) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 9) työnetsintäpalkkioiden maksamiseen yksityisille palveluntuottajille. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. Valtuus Vuonna saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden jälkeen enintään 102 100 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Momentilta maksettaviin siirtomenoihin sisältyy myös arvonlisävero-osuudet, jotka aiemmin on maksettu arvonlisäveromomentilta 32.01.29. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Asiantuntija-arvioinnit 4 000 000 Kokeilut ja valmennukset 36 000 000 Työvoimakoulutuksen hankinta Ammatillinen koulutus 154 000 000 Kotoutumiskoulutus 60 480 000 Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus 1 500 000 215 980 000 Starttiraha 27 000 000 Palkkatuettu työ Valtionhallinto 26 600 000 Kunnat ja kuntayhtymät 61 570 000 Yksityinen sektori 152 660 000 240 830 000 Työllisyyspoliittinen avustus 13 437 000 Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta 10 000 000 Korvaukset 2 312 000 Vakuutusturva 900 000 Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot 1 300 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Työnetsintäpalkkio yksityisille palvelujen tuottajille 1 500 000 Kaikki yhteensä 553 259 000 Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 51 ja 52. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet arvio 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 39 36 37 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 46 45 45 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 2018 2019 vuodesta lähtien Työvoimakoulutus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 73 656 20 519 3 500-97 675 Vuoden sitoumukset - 76 600 21 400 4 100 102 100 Menot yhteensä 73 656 97 119 24 900 4 100 199 775 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Heikentynyt työllisyystilanne ja aktivointiasteen muutos 9 710 HO (2011-) lisäysten päättyminen -32 500 Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO ) -50 000 Momentilta maksettavien siirtomenojen ALV-kustannukset (siirto momentilta 32.01.29) 57 900 Siirto momentilta 29.30.32 7 500 Tulkkauspalvelut (siirto momentille 32.30.01) -700 Yritystoiminnan kehittämispalvelut (siirto momentilta 32.01.02) 1 350 Säästöpäätös -5 000 Tasomuutos 1 100-10 640 talousarvio 553 259 000 I lisätalousarvio talousarvio 563 899 000 tilinpäätös 504 475 000 64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 6 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1 2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen. Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29. Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Momentilta maksetaan ennen vuotta tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 2018 2019 vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 6 000 5 000 1 700 1 000 13 700 Menot yhteensä 6 000 5 000 1 700 1 000 13 700 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Maksatusaikataulusta aiheutuvat tarkistukset määrärahaan -2 000 talousarvio 6 000 000 talousarvio 8 000 000 tilinpäätös 7 307 163-2 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8