30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Transkriptio

1 Talousarvioesitys HE 95/2012 vp ( ) 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä ja yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla vaikutetaan myös toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin, joita aiheuttavat globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastomuutoksen tuomat haasteet. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymää periaatepäätöstä työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Tämän työpoliittisen toimintaohjelman mukaisesti muun muassa laaditaan poikkihallinnollinen arviointi työpoliittisten palvelujen toteuttamistapojen kehittämiseksi, kehitetään työelämän laatua työelämästrategian linjausten mukaisesti, parannetaan rakennemuutostilanteiden hallintaa sekä huolehditaan koko työvoimapotentiaalin käyttöön saamisesta syrjäytymistä ehkäisemällä sekä työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta edistämällä. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella. Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta sekä yritysten ja työelämän laadun kehittämistoimenpiteitä. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Työvoima- ja yrityspalvelut uudistetaan vuoden 2013 alusta lähtien. Uudistuksen tavoitteena on tukea osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palvelut järjestetään valtakunnallisten palvelulinjojen mukaisesti. Näitä ovat työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämisen palvelut ja tuetun työllistymisen palvelut. Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen palveluvalikoima uudistetaan antamalla eduskunnalle talousarvioesityksen yhteydessä hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Uudistettavan palveluvalikoiman ydinpalvelu on työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. TE-toimistoverkko uudistetaan kokoamalla hallinto 15 alueelliseen TE-toimistoon, joiden alaisuudessa on tarpeellinen määrä toimipaikkoja. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa verkotutaan muiden palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja työvoiman palvelukeskuksissa. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan uudistetulla nuorten yhteiskuntatakuulla. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Nuorten ohjauspalveluja vahvistetaan. Kouluttamattomat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja tai tuetaan heidän työllistymistään palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten yrittäjyyttä tuetaan räätälöimällä alkavan yrittäjän palveluja nuorten tarpeisiin. Pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä vähennetään. Pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi toteutetaan vuosina kuntakokeilu, jossa kunnan vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelussa lisätään. Kokeilussa pyritään löytämään uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työllistymistä edistäviä toimintamalleja, joissa otetaan huomioon sekä työttömien työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. Kokeilun tulosten perusteella tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Vuoden 2013 alusta lähtien toteutetaan toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan lisäämällä kotoutumiskoulutusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä) toteutuma 1) arvio 2013 arvio Palkkatuettu työ 2) Valtionhallinto Kunnat ja kuntayhtymät Yksityinen sektori Starttiraha 2) Työvoimakoulutus 3) Valmennukset Yhteensä Työkokeilut 4) Yhteensä ) Vuoden 2011 toteutumalukuihin sisältyvät myös Kainuun hallintokokeilun toimenpiteet. 2) Palkkatuen ja starttirahan volyymit sisältävät myös pelkästään työmarkkinatukimäärärahoilla ( ) työllistettyjä. 3) Työvoimakoulutus sisältää vuodesta 2013 lähtien vain ammatillisen koulutuksen ja kotoutumiskoulutuksen. Vuosien 2011 ja 2012 luvuista on vähennetty ohjaavan koulutuksen volyymit ja lisätty kohtaan valmennukset, johon vuonna 2013 sisältyy muutakin kuin ohjaavaa koulutusta. 4) Työkokeilut (vv ja 2012 työharjoittelu ja työelämävalmennus) rahoitetaan kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan momenteilta , ja Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2013: 2011 toteutuma 2012 tavoite 2013 tavoite Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste, enintään % 20, ,5 Ulkomaalaisten työttömyysaste, enintään % 24,3 20,3 17,9 Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään % 28, Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään % 16, Uusien yritysten määrä Työolobarometrin työelämän laadun yleisarviointi 7,96 8 8,1 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp ( ) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että uusien yritysten syntymistä edistetään mm. starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheessa. Tällöin on myös tärkeää, että valtio ja kunnat ovat elinkeinoelämän rinnalla mukana tukemassa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimintaa. Suomen Uusyrityskeskukset ry on keskeinen aloittavien yrittäjien neuvontaverkosto, joka neuvoo ja palvelee uusia yrittäjiä, laatii lausuntoja ja mm. starttirahaselvityksiä TE-toimistoille. Uusyrityskeskusten toiminta on tehokasta, sillä niiden neuvonnan avulla perustetaan vuosittain yli uutta yritystä, joista on viiden vuoden jälkeen toiminnassa vielä noin 80 prosenttia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen, lukuun ottamatta työvoimakoulutuksen hankkeita sekä nuorten yhteiskuntatakuun ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiskokeilun kehittämismenoja, jotka rahoitetaan momentilta ) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen. Työvoiman palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat sijoittavat yhteisiin toimipisteisiin suunnilleen saman määrän virkailijoita kuin työ- ja elinkeinotoimisto. Työ- ja elinkeinohallinto sekä kunta vastaavat yhdessä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin määrittelemällä tavalla. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013: Toiminnallinen tuloksellisuus 2011 toteutuma 2012 tavoite 2013 tavoite Palvelukyky ja laatu työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus vähintään, % työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus vähintään, % CV:n julkaisseiden työttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista, % työnhaun aloitus verkon kautta, kaikki asiakkaat, % Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2011 toteutuma 2012 tavoite 2013 tavoite Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 13,5 < 11 < 11 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolopäivät/htv 2,2 < 2,0 < 2,0 henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,27 3,4 3,4 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2011 toteutuma 2012 varsinainen talousarvio 2013 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelut Siirto momentille (-1 htv) -62 Siirto momentille (-1 htv) -47 Siirto momentilta (uraohjausresurssien vahvistaminen ja pääkaupunkiseudun aiesopimus) Tuottavuustoimet Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -700 Palkkausten tarkistukset Toimintamenosäästö (HO) Yhteishankintojen lisääminen (HO) -709 Tasomuutos Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu yhden henkilön palkkausmenojen siirrosta momentille talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Työvoiman palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat sijoittavat yhteisiin toimipisteisiin suunnilleen saman määrän virkailijoita kuin työ- ja elinkeinotoimisto. Työ- ja elinkeinohallinto sekä kunta vastaavat yhdessä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin määrittelemällä tavalla. I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. Vähennys aiheutuu 170 henkilötyövuoden siirrosta momentille Siirto johtuu TE-toimistojen talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien keskittämisestä ELY-keskusten yhteyteen I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta IV lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen, lukuun ottamatta työvoimakoulutuksen hankkeita sekä nuorten yhteiskuntatakuun ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiskokeilun kehittämismenoja, jotka rahoitetaan momentilta ) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen. Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. 44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) mukaisen kuljetustuen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Kuljetustukea maksetaan pienten ja keskisuurten yritysten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois- Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa sekä Saarijärven Viitasaaren seutukunnan, Kaustisen seutukunnan ja entisen Ullavan kunnan alueella jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavista kuljetuksista kotimaassa tapahtuvan kuljetuksen osalta. Tukea voidaan maksaa myös satamatoiminnoista, jotka tapahtuvat Merikarvian kunnassa tai sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa taikka Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa. Tukeen oikeuttava lyhin kuljetusmatka on 266 kilometriä. Kuitenkin niissä kuljetuksissa, joihin liittyy edellä mainittuja satamatoimintoja, lyhin tukeen oikeuttava matka on 101 kilometriä. Kuljetustukea voidaan maksaa myös saaristokuljetusten tukena alueiden kehittämislain (1651/2009) perusteella 1 ja 2 tukialueeseen määrätyiltä muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevilta pysyvästi asutuilta, ilman kiinteää tieyhteyttä olevilta saarilta alkavista Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Tuki on luonteeltaan toimintatukea, jota maksetaan tapahtuneiden kuljetusten perusteella. Kuljetustukikokeilu päättyy Tuella edistetään noin 300 yrityksen tuotannon kehittymistä kuljetustuen ollessa yritystä kohden keskimäärin noin euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentilta (63) 39 Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp ( ) Alueellisen kuljetustuen on määrä päättyä vuoden 2013 lopussa osana hallitusohjelman mukaisia elinkeinotukien leikkauksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuljetustuen jatkuvuutta arvioidaan vielä uudelleen ja että huomioon otetaan mm. kansainvälisille markkinoille menevien kuljetusten logistiset kustannukset. Mikäli Ruotsi jatkaa tukijärjestelmäänsä myös vuoden 2013 jälkeen, tuen päättyminen olisi erityisen haitallista niille Pohjois-Suomen yrityksille, jotka kilpailevat samoilla markkinoilla Pohjois- Ruotsin vastaavien yritysten kanssa. Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) mukaisen kuljetustuen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. 1) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) mukaisten avustusten maksamiseen 2) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen. Vuonna 2013 saa tehdä enintään euron arvosta sitoumuksia valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin avustuksiin. Mikäli vuoden 2012 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Momentin mukaisia avustuksia suunnataan aloittamisvaiheessa olevien pk-yritysten kilpailukyvyn parantamista, pk-yritysten kasvua, osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä edistäviin sekä pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin. Momentin valtuudesta osa on tarkoitus käyttää äkillisen rakennemuutosten alueilla ja toimialoilla. Momentin mukaisilla avustuksilla arvioidaan myötävaikutettavan 950 uuden työpaikan ja 80 uuden yrityksen syntymiseen. Perusteluina vuoden 2012 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämisestä vuodelle 2013 ovat toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla, erityisesti Salossa. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden 2013 puolella. Valtuudesta on tarkoitus käyttää enintään euroa varuskuntapaikkakuntien äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseen. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta 2013 lähtien Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset Vuoden 2013 sitoumukset Menot yhteensä Vuonna 2013 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 24,1 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus Tasomuutos Yksinyrittäjätuen maksatukset Äkillinen rakennemuutos, varuskuntapaikkakunnat Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu vuoden 2012 ensimmäisessä lisätalousarviossa tehdyistä muutoksista talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. 1) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) mukaisten avustusten maksamiseen 2) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen. Vuonna 2013 saa tehdä enintään euron arvosta sitoumuksia valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin avustuksiin. Mikäli vuoden 2012 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 50. Palkkaturva (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. 1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen 2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen 3) enintään euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan. Palkkaturvamenoja vastaavat tulot euroa on merkitty momentille Palkkaturvapalautusten arvioidut euron korot on budjetoitu momentille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 Palkkaturvan tunnuslukuja 2011 toteutuma 2012 arvio 2013 arvio Palkkaturvaa maksettu (1 000 euroa) Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Tasomuutos Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. 1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen 2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen 3) enintään euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutuu palkkaturvan arvioitua suuremmasta maksatuksesta IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös V lisätalousarvioesitys HE 208/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisämäärähan tarve aiheutuu palkkaturvan arvioitua suuremmasta maksatuksesta V lisätalousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 34/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. 51. Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen 2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä 4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauskustannusten korvaamiseen enintään euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin 5) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti lisätukien maksamiseen kunnille sekä palkkatuen ja starttirahan perustuen ja lisäosan maksamiseen lukuun ottamatta niitä perustukia, jotka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti rahoitetaan työmarkkinatukimäärärahoista momentilta ) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin 7) enintään euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla 8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin 10) hallitusohjelman mukaisesta nuorten yhteiskuntatakuun kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hallitusohjelmassa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tarkoitetun kokeilun kehittämisestä aiheutuviin menoihin ja kokeiluhankkeiden käynnistymistä tukevan toiminnan menoihin. Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. Vuonna 2013 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2013 jälkeen enintään euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Lailla kumotaan laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002). Päällekkäiset palvelut ja tuotteet yhdistetään ja palvelut määritellään siten, että palvelujen joustava käyttö mahdollistuu. Palveluista, jotka eivät ole enää työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia, tai joiden vähäinen käyttö kertoo asiakkaiden muuttuneista palvelutarpeista, ehdotetaan luovuttavaksi. Osa-aikalisä ehdotetaan lakkautettavaksi. Henkilöasiakkaille maksettavia korvauksia olisivat matka- ja yöpymiskustannusten korvaus, muuttokustannusten korvaus ja kulukorvaus. Matkakustannusten korvausten määräytymisperuste muuttuu siten, että niihin tulee 9 euron omavastuu. Lisäksi korvausta maksettaisiin nykyisestä poiketen pääsääntöisesti vain työttömille. Työkokeilun ajalta maksettavasta harkinnanvaraisesta päivärahasta ehdotetaan luovuttavan. Valtionhallintoon työllistämisessä ei määriteltäisi kuukausipalkan enimmäismäärää, vaan se, kuinka paljon määrärahaa työllistettävän henkilön palkkauskustannuksiin kuukaudessa voitaisiin tältä momentilta enintään käyttää. Ehdotettava määrä, enintään euroa kuukaudessa, vastaisi euron kuukausipalkkaa työnantajakustannuksineen ja olisi siten käytännössä samansuuruinen kuin nykyisin. Työnantaja voi halutessaan maksaa korkeampaa palkkaa. Määräraha sisältää euroa Nokia Oyj:n irtisanomisista aiheutuviin toimenpiteisiin, joihin haetaan rahoitusta Euroopan Globalisaatiorahastosta. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Asiantuntija-arvioinnit Kokeilut ja valmennukset Työvoimakoulutuksen hankinta Ammatillinen koulutus Kotoutumiskoulutus (sis. Osallisena Suomessa -kokeiluhankkeen) Yhteensä Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus Starttiraha Palkkatuettu työ Valtionhallinto Kunnat ja kuntayhtymät Yksityinen sektori Yhteensä Työllisyyspoliittinen avustus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 Korvaukset Vakuutusturva Työvoimakoulutuksen kehittämis-, tiedotusja ilmoitustoiminta Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kokeilujen käynnistäminen Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) Kaikki yhteensä Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Sovelletun määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräisestä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Momentin määrärahaa voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla. Venäjän lähialueiden työvoiman ammatilliseen kehittämiseen liittyvästä myöntämisvaltuudesta ehdotetaan luovuttavan, koska seuraavalle vuodelle ulottuviin hankintoihin voidaan sitoutua 2-vuotisella siirtomäärärahalla. Työvoimakoulutukseen osallistuvien koulutusaikainen toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta , ja Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momentilta maksetaan palkkatuen ja starttirahan perustukea tietyin edellytyksin työmarkkinatukea saavien osalta. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 2011 toteutuma 2012 arvio 2013 tavoite Vaikuttavuus 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 31, kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 45, Laatu ammatillisen työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen hyvien/erinomaisten arvosanojen osuus, % 78, Yrityksiin työllistäminen tuella palkatuista henkilöistä yrityksissä, vähintään, % 35, Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta 2013 lähtien Työvoimakoulutus Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset Vuoden 2013 sitoumukset Menot yhteensä Vuonna 2013 myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 89,5 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Aktivointiasteen muutos Kotoutumiskoulutuksen lisäys Menosäästö/osa-aikalisän lakk Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 Nokian irtisanomisten aiheuttamat toimenpiteet Siirto momentille Siirto momentille Siirto momentille Tasomuutos Yhteensä Momentin nimike on muutettu talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp ( ) Momentin määrärahaksi esitetään noin 546 milj. euroa, jossa on lisäystä kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna runsaat 60 miljoonaa euroa. Tämä lisäys osoitetaan mm. nuorten yhteiskuntatakuuseen ja pitkäaikaistyöttömien kuntakokeiluun. Merkittävää on myös vuoden 2013 alusta lukien toteutettava työvoima- ja yrityspalvelujen uudistaminen, jonka tavoitteena on tukea osaavan työvoiman saatavuutta, työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Työllisyysmäärärahojen mitoitus vastaa 8,1 prosentin työttömyysaste-ennustetta, mikä on hieman kuluvaa vuotta enemmän (7,8 prosenttia). Työttömyysaste oli lokakuussa 6,9 prosenttia, mutta sen arvioidaan nousevan talven aikana, sillä syksyn aikana on ollut esillä useita suuria henkilöstön vähentämissuunnitelmia, joista suurin osa ajoittunee ensi vuodelle. Myös pitkäaikaistyöttömyyden pelätään nousevan. Valiokunta korostaa, että määrärahojen riittävyyttä on seurattava ja tarvittaessa on oltava valmiutta määrärahojen uudelleen arviointiin. Työllisyyden heikentyessä on myös huolehdittava siitä, että TE-keskuksissa on riittävästi henkilöstöä hoitamassa lisääntyneitä tehtäviä. Nuorten yhteiskuntatakuu. Ensi vuonna käynnistyvä nuorten yhteiskuntatakuu on tärkein prioriteetti määrärahan käytössä. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen on varattu yhteensä 60 milj. euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa on 28 milj. euroa. Määrärahoja ei korvamerkitä, vaan takuun toteutumista ohjataan tulostavoitteilla, joita seurataan kuukausittain. Valiokunta painottaa palvelun mahdollisimman nopeaa käynnistymistä sekä myös eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Takuun toteuttamiseen on sitouduttava paikallisella tasolla laaja-alaisesti ja mukaan on saatava TEtoimistojen lisäksi myös mm. kunnat, järjestöt, työnantajien edustajat ja oppilaitokset sekä nuoret itse. On myös huolehdittava TE-toimistojen riittävistä henkilöresursseista etenkin silloin, jos niiden työmäärä kasvaa tuntuvasti työttömyyden kasvun seurauksena. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. Julkisten työvoimapalveluiden toinen merkittävä painopiste on pitkäaikaistyöttömyyden torjunta, joka otetaan aiempaa painokkaammin huomioon alueellisessa määrärahanjaossa. Pitkäaikaistyöttömien aktivoimisessa toteutetaan kuntakokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllistämisen päävastuu siirtyy kokeiluun mukaan tulevalle kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Kokeiluun osoitetaan 20 milj. euroa vuonna Samassa yhteydessä 62 kunnassa toteutetaan työllistämisbonuskokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen. Tätä kautta kannustimet työn vastaanottamiseen kohenevat. Valiokunta korostaa toiminnan vaikuttavuuden seurantaa sekä sitä, että eri toimijat (mm. kunnat, ELY-keskukset, TE-toimistot, Kela) sitoutuvat kokeiluun ja että niiden välinen yhteistyö on tiivistä ja toimintaa johdonmukaisesti tukevaa. Työttömien yhdistykset. Työttömien yhdistykset työllistävät usein kaikkein vaikeimmin työllistyviä, jotka eivät työllisty tavallisille työmarkkinoille. Työttömien yhdistysten rahoitus on kuitenkin vähentynyt ja mahdollisuudet työllistämiseen heikentyneet. Valiokunta pitää tärkeänä, että työttömien yhdistysten osaamista kehitetään, jotta ne pystyvät toimimaan aiempaa paremmin heikossa työmarkkina-asemassa olevien aktivoimiseksi. Valiokunta lisää momentille euroa työttömien yhdistyksille työttömiä työllistävään toimintaan, erityisesti yhdistysten osaamisen kehittämiseen. Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen 2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankinta- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 toimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin 3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä 4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauskustannusten korvaamiseen enintään euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin 5) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti lisätukien maksamiseen kunnille sekä palkkatuen ja starttirahan perustuen ja lisäosan maksamiseen lukuun ottamatta niitä perustukia, jotka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti rahoitetaan työmarkkinatukimäärärahoista momentilta ) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin 7) enintään euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla 8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin 10) hallitusohjelman mukaisesta nuorten yhteiskuntatakuun kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hallitusohjelmassa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tarkoitetun kokeilun kehittämisestä aiheutuviin menoihin ja kokeiluhankkeiden käynnistymistä tukevan toiminnan menoihin. Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. Vuonna 2013 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2013 jälkeen enintään euroa. I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. Lisämäärärahan tarve aiheutuu Nokia Oyj:n sekä Nokian alihankkijoiden tai Nokiaan kytköksissä olevien yritysten irtisanomisten perusteella Euroopan globalisaatiorahastosta haetun rahoituksen vuoden 2013 maksuosuuksista ja vuodelle 2014 jatkuvien palkkatukien ja valmennusten maksuosuuksista. Lisämäärärahasta arvioidaan käytettävän työvoimakoulutuksen hankintaan euroa, palkkatukeen euroa ja valmennusten hankintaan euroa. Suomi on jättänyt alkuvuonna 2013 irtisanomisien johdosta rahoitushakemuksen Euroopan globalisaatiorahastolle. Rahoitussuunnitelma koskee vuosia EU:n rahoitusosuus on puolet rahoitussuunnitelmasta. Saatavat tulot kirjataan momentille Siirtomenoista työllisyyspoliittisen avustuksen budjetointiperuste on muutettu maksuperusteiseksi, mikä soveltuu parhaiten toteutuman mukaiseen maksatukseen I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. III lisätalousarvioesitys HE 101/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11

12 Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2013 jälkeen enintään euroa. Lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää euroa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhdistämistä koskevan toimintamallin mukaisiin toimenpiteisiin. Tavoitteena on nopeasti nostaa maahanmuuttajien työllisyysastetta. Lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää euroa työvoimakoulutuksena toteutettavaan ammatilliseen koulutukseen ja muuntokoulutukseen. Tavoitteena on parantaa työvoiman osaamisen ja työmarkkinoiden vaatimusten kohtaantoa. Lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää euroa erityisesti nuorten työllistämiseen suunnattavaan palkkatukeen, pääasiassa yksityiselle sektorille. Tavoitteena on tukea nuorten mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa kiinnittymistä työelämään. Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja euroa vuonna III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2013 jälkeen enintään euroa. IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp ( ) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavasta lomarahasta ja työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Muutos mahdollistaa lomarahan maksun työntekijälle tilanteessa, jossa yhden kuukauden palkkauskustannukset lomarahojen vuoksi nousisivat yli euron. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa IV lisätalousarvio 2013 III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp ( ) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavasta lomarahasta ja työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. 64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. 1) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 luvun mukaisiin investointiavustuksiin ja 2 luvun mukaiseen työllisyystyöohjelmaan 2) investoinneiksi katsottavista valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Vuonna 2013 saa tehdä enintään euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Mikäli vuoden 2012 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12

13 Työllisyysperusteisten investointien tavoitteena on tukea alueellista ja paikallista työllisyyttä sekä lieventää työttömyyttä. Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville toimintayksiköille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Työllisyystyöohjelmaa käytetään toimintayksiköiden investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Päätettäessä rahoitettavista hankkeista käytetään apuna työllisyysvaikutusarviointia. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 185 henkilötyövuotta. Perusteluina vuoden 2012 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämisestä vuodelle 2013 ovat toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla, erityisesti Salossa, Kotka-Haminassa ja Äänekoskella. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden 2013 puolella. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta 2013 lähtien Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset Vuoden 2013 sitoumukset Menot yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Maksatusten tarkentuminen Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus -386 Tasomuutos Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. 1) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 luvun mukaisiin investointiavustuksiin ja 2 luvun mukaiseen työllisyystyöohjelmaan 2) investoinneiksi katsottavista valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Vuonna 2013 saa tehdä enintään euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Mikäli vuoden 2012 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp ( ) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1 2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että kohta 2) poistetaan tarpeettomana. Määrärahan perusteluja on täydennetty vuoden 2013 alusta voimaan tulleella lailla ja asetuksella sekä poistettu kohta 2) tarpeettomana. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13

14 2013 I lisätalousarvio 2013 talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp ( ) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1 2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että kohta 2) poistetaan tarpeettomana. IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutuu työllisyysperusteisten avustusten arvioitua suuremmasta maksatuksesta IV lisätalousarvio I lisätalousarvio 2013 talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14