30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Transkriptio

1 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka S e l v i t y s o s a : Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä ja yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla vaikutetaan myös toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin, joita aiheuttavat globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastomuutoksen tuomat haasteet. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa valtioneuvoston vuonna hyväksymää periaatepäätöstä työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Tämän työpoliittisen toimintaohjelman mukaisesti muun muassa laaditaan poikkihallinnollinen arviointi työpoliittisten palvelujen toteuttamistapojen kehittämiseksi, kehitetään työelämän laatua työelämästrategian linjausten mukaisesti, parannetaan rakennemuutostilanteiden hallintaa sekä huolehditaan koko työvoimapotentiaalin käyttöön saamisesta syrjäytymistä ehkäisemällä sekä työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta edistämällä. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella. Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta sekä yritysten ja työelämän laadun kehittämistoimenpiteitä. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Työvoima- ja yrityspalvelut uudistetaan vuoden alusta lähtien. Uudistuksen tavoitteena on tukea osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palvelut järjestetään valtakunnallisten palvelulinjojen mukaisesti. Näitä ovat työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämisen palvelut ja tuetun työllistymisen palvelut. Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen palveluvalikoima uudistetaan antamalla eduskunnalle talousarvioesityksen yhteydessä hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Uudistettavan palveluvalikoiman ydinpalvelu on työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. TE-toimistoverkko uudistetaan kokoamalla hallinto 15 alueelliseen TE-toimistoon, joiden alaisuudessa on tarpeellinen määrä toimipaikkoja. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa verkotutaan muiden palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja työvoiman palvelukeskuksissa. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan uudistetulla nuorten yhteiskuntatakuulla. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Nuorten ohjauspalveluja vahvistetaan. Kouluttamattomat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja tai tuetaan heidän työllistymistään palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten yrittäjyyttä tuetaan räätälöimällä alkavan yrittäjän palveluja nuorten tarpeisiin. Pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä vähennetään. Pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi toteutetaan vuosina 2015 kuntakokeilu, jossa kunnan vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelussa lisätään. Kokeilussa pyritään löytämään uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työllistymistä edistäviä toimintamalleja, joissa otetaan huomioon sekä työttömien työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. Kokeilun tulosten perusteella tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Vuoden alusta lähtien toteutetaan toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan lisäämällä kotoutumiskoulutusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä) 1) arvio arvio Palkkatuettu työ 2) - Valtionhallinto Kunnat ja kuntayhtymät Yksityinen sektori Starttiraha 2) Työvoimakoulutus 3) Valmennukset Yhteensä Työkokeilut 4) Yhteensä ) Vuoden lukuihin sisältyvät myös Kainuun hallintokokeilun toimenpiteet. 2) Palkkatuen ja starttirahan volyymit sisältävät myös pelkästään työmarkkinatukimäärärahoilla ( ) työllistettyjä. 3) Työvoimakoulutus sisältää vuodesta lähtien vain ammatillisen koulutuksen ja kotoutumiskoulutuksen. Vuosien ja luvuista on vähennetty ohjaavan koulutuksen volyymit ja lisätty kohtaan valmennukset, johon vuonna sisältyy muutakin kuin ohjaavaa koulutusta. 4) Työkokeilut (vv. ja työharjoittelu ja työelämävalmennus) rahoitetaan kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan momenteilta , ja Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian linjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste, enintään % 20, ,5 Ulkomaalaisten työttömyysaste, enintään % 24,3 20,3 17,9 Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään % 28, Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään % 16, Uusien yritysten määrä Työolobarometrin työelämän laadun yleisarviointi 7,96 8 8,1 01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen, lukuun ottamatta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankkeita, jotka rahoitetaan momentilta ) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen. Työvoiman palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat sijoittavat yhteisiin toimipisteisiin suunnilleen saman määrän virkailijoita kuin työ- ja elinkeinotoimisto. Työ- ja elinkeinohallinto sekä kunta vastaavat yhdessä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin määrittelemällä tavalla. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Palvelukyky ja laatu työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus vähintään, % työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus vähintään, % CV:n julkaisseiden työttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista, % työnhaun aloitus verkon kautta, kaikki asiakkaat, % Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 13,5 < 11 < 11 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolopäivät/htv 2,2 < 2,0 < 2,0 henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,27 3,4 3,4 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -700 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -709 Toimintamenosäästö (HO) Tasomuutos Palkkausten tarkistukset Siirto momentille (-1 htv) -62 Tuottavuustoimet Siirto momentilta (uraohjausresurssien vahvistaminen ja pääkaupunkiseudun aiesopimus) Nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelut Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) mukaisen kuljetustuen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Kuljetustukea maksetaan pienten ja keskisuurten yritysten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa sekä Saarijärven Viitasaaren seutukunnan, Kaustisen seutukunnan ja entisen Ullavan kunnan alueella jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavista kuljetuksista kotimaassa tapahtuvan kuljetuksen osalta. Tukea voidaan maksaa myös satamatoiminnoista, jotka tapahtuvat Merikarvian kunnassa tai sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa taikka Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa. Tukeen oikeuttava lyhin kuljetusmatka on 266 kilometriä. Kuitenkin niissä kuljetuksissa, joihin liittyy edellä mainittuja satamatoimintoja, lyhin tukeen oikeuttava matka on 101 kilometriä. Kuljetustukea voidaan maksaa myös saaristokuljetusten tukena alueiden kehittämislain (1651/2009) perusteella 1 ja 2 tukialueeseen määrätyiltä muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevilta pysyvästi asutuilta, ilman kiinteää tieyhteyttä olevilta saarilta alkavista Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Tuki on luonteeltaan toimintatukea, jota maksetaan tapahtuneiden kuljetusten perusteella. Kuljetustukikokeilu päättyy Tuella edistetään noin 350 yrityksen tuotannon kehittymistä kuljetustuen ollessa yritystä kohden keskimäärin noin euroa. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) mukaisten avustusten maksamiseen 2) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen. Valtuus Vuonna saa tehdä enintään euron arvosta sitoumuksia valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin avustuksiin. Mikäli vuoden valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Momentin mukaisia avustuksia suunnataan aloittamisvaiheessa olevien pk-yritysten kilpailukyvyn parantamista, pk-yritysten kasvua, osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä edistäviin sekä pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin. Momentin valtuudesta osa on tarkoitus käyttää äkillisen rakennemuutosten alueilla ja toimialoilla. Momentin mukaisilla avustuksilla arvioidaan myötävaikutettavan 950 uuden työpaikan ja 80 uuden yrityksen syntymiseen. Perusteluina vuoden valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämisestä vuodelle ovat toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla, erityisesti Salossa. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden puolella. Siirto momentilta (63) 39 Yhteensä 39 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Menot yhteensä Vuonna myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 14,3 milj. euroa. Tasomuutos Yksinyrittäjätuen maksatukset Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös (46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi (48.) Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi Palkkaturva Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen 2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen 3) enintään euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. S e l v i t y s o s a : Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan. Palkkaturvamenoja vastaavat tulot euroa on merkitty momentille Palkkaturvapalautusten arvioidut euron korot on budjetoitu momentille Palkkaturvan tunnuslukuja arvio arvio Palkkaturvaa maksettu Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Tasomuutos Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen 2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin 3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä 4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauskustannusten korvaamiseen enintään euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin 5) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti lisätukien maksamiseen kunnille sekä palkkatuen ja starttirahan perustuen ja lisäosan maksamiseen lukuun ottamatta niitä perustukia, jotka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettavan lakiesityksen mukaisesti rahoitetaan työmarkkinatukimäärärahoista momentilta ) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin 7) enintään euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla 8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään euroa kuukaudessa henkilöä kohti 10) hallitusohjelman mukaisesta nuorten yhteiskuntatakuun kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hallitusohjelmassa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tarkoitetun kokeilun kehittämisestä aiheutuviin menoihin ja kokeiluhankkeiden käynnistymistä tukevan toiminnan menoihin. Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. Valtuus Vuonna saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden jälkeen enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Lailla kumotaan laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) ja laki pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista (971/2004). Päällekkäiset palvelut ja tuotteet yhdistetään ja palvelut määritellään siten, että palvelujen joustava käyttö mahdollistuu. Palveluista, jotka eivät ole enää työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia, tai joiden vähäinen käyttö kertoo asiakkaiden muuttuneista palvelutarpeista, ehdotetaan luovuttavaksi. Osa-aikalisä ehdotetaan lakkautettavaksi. Henkilöasiakkaille maksettavia korvauksia olisivat matka- ja yöpymiskustannusten korvaus, muuttokustannusten korvaus ja kulukorvaus. Matkakustannusten korvausten määräytymisperuste muuttuu siten, että niihin tulee 9 euron omavastuu. Lisäksi korvausta maksettaisiin nykyisestä poiketen pääsääntöisesti vain työttömille. Työkokeilun ajalta maksettavasta harkinnanvaraisesta päivärahasta ehdotetaan luovuttavan. Valtionhallintoon työllistämisessä ei määriteltäisi kuukausipalkan enimmäismäärää, vaan se, kuinka paljon määrärahaa työllistettävän henkilön palkkauskustannuksiin kuukaudessa voitaisiin tältä momentilta enintään Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 käyttää. Ehdotettava määrä, enintään euroa kuukaudessa, vastaisi euron kuukausipalkkaa työnantajakustannuksineen ja olisi siten käytännössä samansuuruinen kuin nykyisin. Työnantaja voi halutessaan maksaa korkeampaa palkkaa. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Asiantuntija-arvioinnit Kokeilut ja valmennukset Työvoimakoulutuksen hankinta Ammatillinen koulutus Kotoutumiskoulutus (sis. Osallisena Suomessa -kokeiluhankkeen) Yhteensä Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus Starttiraha Palkkatuettu työ Valtionhallinto Kunnat ja kuntayhtymät Yksityinen sektori Yhteensä Työllisyyspoliittinen avustus Korvaukset Vakuutusturva Työvoimakoulutuksen kehittämis-, tiedotusja ilmoitustoiminta Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kokeilujen käynnistäminen Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) Kaikki yhteensä Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettava lakiesitys edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Sovelletun määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräisestä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Momentin määrärahaa voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla. Venäjän lähialueiden työvoiman ammatilliseen kehittämiseen liittyvästä myöntämisvaltuudesta ehdotetaan luovuttavan, koska seuraavalle vuodelle ulottuviin hankintoihin voidaan sitoutua 2-vuotisella siirtomäärärahalla. Työvoimakoulutukseen osallistuvien koulutusaikainen toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta , ja Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momentilta maksetaan palkkatuen ja starttirahan perustukea tietyin edellytyksin työmarkkinatukea saavien osalta. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus arvio Vaikuttavuus 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 31, kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 45, Laatu ammatillisen työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen hyvien/erinomaisten arvosanojen osuus, % 78, Yrityksiin työllistäminen tuella palkatuista henkilöistä yrityksissä, vähintään, % 35, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot Yhteensä vuodesta lähtien Työvoimakoulutus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Valtuus yhteensä Vuonna myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 89,5 milj. euroa. Kotoutumiskoulutuksen lisäys Aktivointiasteen muutos Tasomuutos Menosäästö/osa-aikalisän lakk Siirto momentille Siirto momentille Siirto momentille Yhteensä Momentin nimike on muutettu. talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 luvun mukaisiin investointiavustuksiin ja 2 luvun mukaiseen työllisyystyöohjelmaan 2) investoinneiksi katsottavista valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Vuonna saa tehdä enintään euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Mikäli vuoden valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna. S e l v i t y s o s a : Työllisyysperusteisten investointien tavoitteena on tukea alueellista ja paikallista työllisyyttä sekä lieventää työttömyyttä. Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville toimintayksiköille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Työllisyystyöohjelmaa käytetään toimintayksiköiden investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Päätettäessä rahoitettavista hankkeista käytetään apuna työllisyysvaikutusarviointia. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 185 henkilötyövuotta. Perusteluina vuoden valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämisestä vuodelle ovat toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla, erityisesti Salossa, Kotka-Haminassa ja Äänekoskella. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden puolella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Yhteensä Tasomuutos Maksatusten tarkentuminen Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus -386 Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös (80.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi (82.) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9