BILLNÄSIN ASEMAKAAVAN SELVITYKSET. Billnäsin maiseman historian vaiheet, nykytilanne ja suositukset maankäytölle

FCG Finnish Consulting Group Oy Raaseporin kaupunki BILLNÄSIN ASEMAKAAVAN SELVITYKSET Billnäsin maiseman historian vaiheet, P12684P002 RAPORTTI 31.01.2011

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, nykytilanne ja suositukset maankäytölle I P12684P002 Raportti 31.01.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Työn taustaa, menetelmät ja tavoitteet... 1 2 Billnäsin maiseman historian vaiheet... 1 2.1 Ruukin historiaa... 1 2.2 Karttatarkastelut... 2 3 Valtakunnalliset rajaukset... 7 3.1 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Mustionjokilaakson kulttuurimaisemat... 7 3.2 Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö : Pohjan ruukkiympäristöt. 8 4 Nykytilanne... 9 5 Billnäsin maiseman arvot...11 6 Luokittelu ja suositukset maankäytölle...13 6.1 Luokittelu...13 6.2 Ohjeita ja suosituksia maankäytölle...13 7 Lähdeluettelo...18 Karttaliitteet: 1. Maiseman arvot 2. Suositukset maankäytölle

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 1 (18 ) RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄSIN ASEMAKAAVAN SELVITYKSET BILLNÄSIN MAISEMAN HISTORIAN VAIHEET, NYKYTILANNE JA SUOSITUKSET 1 Työn taustaa, menetelmät ja tavoitteet Billnäsin maiseman historian vaiheet, nykytilanne ja suositukset on osa Finnish Consulting Group Oy:ltä tilattuja Billnäsin asemakaavatyöhön liittyviä selvityksiä. Billnäsin asemakaavan laatimisen ja siihen liittyvät selvitykset on tilannut Raaseporin kaupunki, yhteyshenkilönä kaupungilta on toiminut Kukka- Maaria Luukkonen. Asemakaavatyön laadinnasta vastaa arkkitehti Anssi Savisalo (FCG). Maiseman historian vaiheet, nykytilanne ja suositukset selvityksen on laatinut maisema-arkkitehti MARK Eeva Eitsi (FCG). Maiseman historian vaiheita ja nykytilannetta on käyty läpi pääosin olemassa olevien aiemmin laadittujen selvitysten pohjalta, vanhojen karttojen sekä maastokäyntien avulla. Keskeisenä lähtötietona on käytetty Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelmaa (Pohjan kunta, Pohjan ruukkiteollisuus Oy, Uudenmaan liitto, MA-arkkitehdit, Arkkitehtitoimisto Tiina Valpola 31.12.2001). Työn tavoitteena on tuoda esille ne maiseman arvokkaat ominaispiirteet, jotka tulisi ottaa huomioon asemakaavoituksessa ja keskeisenä tavoitteena on kirjata suositukset maankäytölle juuri maiseman arvojen näkökulmasta. 2 Billnäsin maiseman historian vaiheet 2.1 Ruukin historiaa Vuorimestari Carl Billsten perusti Billnäsin ruukin vuonna 1641 vanhan myllykosken yhteyteen Lohjan Ojamon malmia hyödyntämään. Ruukki oli maamme neljän rautaruukki. Ruukki on Karjaan- eli Mustionjoen laaksossa, kapeassa ja jyrkkäreunaisessa kallion murroslaaksossa. Joessa on kalliopohjan tasoeron synnyttämä koski, jonka voimaa ruukki ja myöhemmin voimalaitos ovat hyödyntäneet. Kosken tasoero on noin 6,5metriä. Ojamon malmi ei kuitenkaan riittänyt kannattavan ruukin ylläpitämiseen ja Billnäsiinkin ryhdyttiin tuomaan malmia Ruotsista. Malmi tuotiin Pohjankurun satamaan, mutta sen kuljetus oli hankalaa Åminneforsin kosken vuoksi. Masuunin toiminta siirrettiinkin jo 1600-luvun puolivälissä liikenteellisesti paremmalle paikalle Fagervikiin. Billnäs kuului Fagervikin ja Skogbyn kanssa samaan ruukkiyhtiöön aina vuoteen 1883 asti. Isonvihan aikana Billnäsin ruukki hävitettiin kokonaan.vuonna 1728 kankivasarapaja rakennettiin uudelleen ja 1738 rakennettiin joen vastarannalle toinen kankivasarapaja. Joen yli rakennettiin silta. Vuodesta 1761 ruukkiyhtiön johdossa oli Johan Hising, aateloituna Hisinger, joka rakensi ja kehitti ruukkia uutterasti. Rakentamisen lisäksi Hisinger tehosti myös maanviljelyä ja perusti rakennusten yhteyteen puutarhoja. (Lähde: Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelma, 2001)

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 2 (18 ) 1. Ote kuninkaankartastosta (Lähde: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776 1805) 2.2 Karttatarkastelut Kuninkaankartta on mitattu vuonna 1783. Pellot on kartassa kuvattu harmaalla viivoituksella, metsät vihreinä, niityt vihreinä, vaakasuorilla pilkkuviivoilla merkittyinä alueina. Rakennukset on piirretty punaisella. Kartassa erottuu selkeästi kapea murroslaakso, jossa Karjaan- eli Mustionjoki virtaa. Billnäsin ruukin kohdalla laakso on hyvin kapea. Laakson pohjoisreunalla kulkeva tie on osa Turusta Viipuriin kulkevaa Suurta Rantatietä. Billnäsin ruukin kohdalla tiestä erkanee etelään Raaseporiin jatkuva haara. Ruukkia ympäröivässä laaksossa on peltoja, joita tarvittiin väestön ruokkimiseen. Metsäalueiden puuta ja siitä poltettua hiiltä käytettiin ruukin polttoaineena. Puuta kuljetettiin ruukkiin joen yläjuoksun metsävaltaisilta alueilta myös jokea myöten ja myöhemmin ruukin yhteyteen syntyi saha. (Lähde: Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelma, 2001)

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 3 (18 ) Ote 1779-80 kartasta (Kansallisarkisto) 1700-luvun loppupuolella rakentaminen on keskittynyt pääosin Mustionjoen (eli Karjaanjoen) rantamille, molemmin puolin jokea. Kosken eteläpuolella on sijainnut Forsbyn kylä peltoineen ja niittyineen. Ruukinkartano (Billnäs Gård) on sijainnut kartan keskelle sijoittuvan sillan koillispuolella. Kosken suvannon molemmilla rannoilla on ollut mm. vasaraseppien talot. Nykyisen Villa Billnäsin paikalla on jo ollut rakennus/tila (Hemgården). Billnäsin puistotie erottuu linjaukseltaan joen pohjoispuolella, samoin kuin Vasarasepäntie ja Leipurintie. Korkeimmat ja jyrkimmät kalliot on jo 1700-luvun lopun karttaan kuvattu, mm. Lippukallio Ruukin kartanon itäpuolella.

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 4 (18 ) Ote 1890-kartasta (Kansallisarkisto) 1800-luvun lopulla rakentaminen ja viljely on laajentunut mm. joen pohjoisrantaa pohjoiseen päin. Nykyisten ratsastustallien talli eli entinen navetta erottuu pohjoisrannalla sekä Villa Billnäs kaartuvine puutarhakäytävineen. F,. Hisiger rakennutti Villa Billnäsin laajan puiston vuonna 1884. Forsbyn kylä on siirtynyt nykyisen Forsbyntien varrelle. Karttaan on jo hahmoteltu Turun radan linjausta. Ruukkimaiseman siluetissa erottuvat Hagbergin kalliot on esitetty kartalla havainnollisesti. Aiemmat niittyalueet on raivattu pääosin pelloiksi ja viljelyalueet ovat muutenkin laajentuneet.

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 5 (18 ) 1900-luvun alun panoraamakuvat (Lähde: Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelma, 2001) Panoraamakuvat 1900-luvun alusta molemmilta puolilta jokea kertovat havainnollisesti Billnäsin ruukkialueen maisemasta ja rakennetusta ympäristöstä. Maisemassa erottuu hienosti jokilaakso sitä reunustavine mäkineen ja kallioineen. Samoin Suuren Rantatien eli Billnäsin puistotien ja Vasarasepäntien puukujanteet ovat jo tuolloin kasvussa. Maiseman ja virkistyskäytön kannalta kiinnostavaa on padon yläjuoksun pohjoisrannan rantapolku. Maisema on laajemman viljelyn ja laiduntamisen sekä puuston pienuuden vuoksi avoimempaa kuin nykyisin. Ruukin kukoistuskaudella alueella on myöskin työskennellyt puutarhureita ja tilanhoitajia, jotka ovat huolehtineet mm. puutarhan ja puuston hoidosta.

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 6 (18 ) 1950-luku (Lähde: Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelma, 2001) Billnäsiä ja sen lähiympäristöä kuvaavassa kartassa 1950-luvulta voidaan edelleen hahmottaa perusmaisemarakenne; solamainen jokilaakso, jota kallioalueet rajaavat molemmin puolin. Viljelyalueet sijoittuvat kallion murroslaakson kaakkois- ja länsi-luoteispuolille. Rakentaminen sijoittuu nauhamaisesti teiden varsille sekä metsien reunavyöhykkeille. 1900-luvun alkupuolella rakennettuja maamerkkejä ovat mm. Puutarhakoulun päärakennus, jossa toimii nykyisin taimisto, Hammarborg, Seurojentalo ja Billnäs Lågstadium. Hagbergetin pohjoispuolelle on rakentunut työväenasuntoja. Billnäsin puistotien ja Vasarasepäntien pohjoispuolelle on rakennettu asuintaloja.

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 7 (18 ) 3 Valtakunnalliset rajaukset 3.1 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Mustionjokilaakson kulttuurimaisemat Billnäsin ruukkialue ja jokilaakso on rajattu valtakunnallisesti arvokkaaseen Mustionjokilaakson kulttuurimaisemaan. (Lähde: www.ymparisto.fi) Osa selvitysalueesta kuuluu Mustionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (valtioneuvoston päätös 1995). Mustionjokilaakso muodostaa monpuolisen, arvokkaan luonnon ja värikkään historian sävyttämän kokonaisuuden. Jokilaakso on vanhaa maa- ja metsätalousaluetta, mutta se on myös Suomen ruukkiteollisuuden synnyinseutua. Mustion ja Billnäsin ruukit ympäristöineen muodostavat vielä nykyäänkin tärkeät yhtenäiset maisemakokonaisuudet. Niitä leimaavat vanhat teollisuusrakennukset ja työväenasunnot sekä rehevä puistomainen jalopuusto. Mustionjoki ja sen neljä sivuhaaraa ovat Natura-aluetta. Luontodirektiivin lajeista alueella esiintyy jokihelmisimpukoita ja vuollejokisimpukoita. Alueella on useita merkittäviä lehtoja ja kalkkipaljastumia. Pitkän asutushistorian seurauksena alueella kasvaa monia kulttuuriseurannaiskasvilajeja. Mustionjokilaakso on ollut pronssikaudelta lähtien merkittävä vesireitti sisämaahan. Asuinpaikat sijaitsivat vesireittien varrella. Mustionjokilaaksoa alettiin viljelemään rautakauden alussa. Ensimmäiset viljelykset olivat pieniä ja sijaitsivat asumusten läheisyydessä. Keskiajan lopussa viljely muodostui alueen pääelinkeinoksi. Mustionjoki oli houkuttelevaa seutua suurvalta-ajan ensimmäsille teollisuushankkeille. Jokilaakson ja samalla koko Suomen ensimmäinen teollisuuslaitos oli Mustion rautaruukki (v. 1560). 35 vuotta Mustion toiminnan käynnistämisen jälkeen aloitti toimintansa Billnäsin ensimmäinen ruukki. (Lähde: www.ymparisto.fi)

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 8 (18 ) 3.2 Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö : Pohjan ruukkiympäristöt Billnäsin ruukkialue on yksi Pohjan ruukkiympäristöistä, jotka on arvotettu valtakunnallisesti arvokkkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. (Lähde:Museovirasto 2009, www.rky.fi) Kolme maamme vanhinta ruukkia, Antskog, Billnäs ja Fiskars, kuuluvat 1600- luvun suurvalta-ajan varhaisiin rautaruukkeihin ja kuvastavat erinomaisesti teollisuuden vaiheita 1600-luvulta nykypäiviin. Historiallisen Pohjan pitäjän ruukkiympäristöt ovat Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävän ruukkiketjun osa. Ruukkeihin liittyy myös huomattavaa teollisuusarkeologista intressiä ja niiden uudempi maine liittyy aikansa modernia designiä edustavien tuotteiden tunnettuuteen myös maamme rajojen ulkopuolella. Billnäsin ruukin rakennukset, joihin lukeutuvat myös Billnäs-puusepäntehtaan ja puutarhakoulun rakennukset, ryhmittyvät joen ja kosken ympärille. Tuotantorakennukset ovat yhtenäisenä ja tiiviinä ryhmänä ruukinpadon molemmilla puolilla. Kosken etelärannalla mm. tiilinen manufaktuuripaja on keskeinen ruukkimaisemassa, kuten myös Billnäs-puusepänteollisuuden tarpeisiin rakennetut kaksi lähes identtistä, pitkää puista rakennusta. Pohjoisrannalla ovat sähkövoimalaitos ja museona toimiva mylly. Pääosa hirsisistä punamullatuista asuinrakennuksista samoin kuin isännöitsijän asunto ja konttorit ovat joen suuntaisten, pohjois- ja eteläpuolella kulkevien ruukinkatujen varrelle. Kosken alapuolella oleva silta yhdistää ruukinkadut toisiinsa. Asuin- ja tuotantorakennuksista suurin osa periytyy 1770-1800-luvuilta, tuotantolaitoksista moni on myös 1900-luvun puolelta. Billnäsin ruukin alueen länsipuolella ovat puutarhakoulun, maanviljelyksen ja karjanhoidon rakennuskantaa 1890- luvulta alkaen. Niitten länsipuolella on ruukin patruunan Villa Billnäs. Kaksikerroksinen kivestä rakennettu massiivinen päärakennus on Lars Sonckin suunnittelema ja valmistunut 1917. Rakennus liittyy terassin välityksellä Paul Olssonin suunnittelemaan muotopuutarhaan. (Lähde:Museovirasto 2009, www.rky.fi)

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 9 (18 ) 4 Nykytilanne Näkymäkuvia Lippukalliolta Ruukkiin ja Billnäsin puistotien suuntaan (Kuvat EE)

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 10 (18 ) Ruukin ydinalueen maisemakokonaisuus on säilyttänyt edelleen luonteensa, mitään maisemasta tai rakennetusta kulttuuriympäristöstä erityisesti nousevaa ristiriitaa ei ole havaittavissa, kokonaisuus on harmoninen ja kerroksellinen. Vanhoja tienvarsirakennuksia tosin uhkaa tien korottamiset, joita on tapahtunut useita kertoja teiden parannusten yhteydessä. Myös liittymät tonteille mm. Billnäsin puistotieltä ovat jyrkkiä. Uudisrakentaminen on laajentunut Vasarasepäntien pohjois- ja eteläpuolelle sekä Forsbyntien länsipuolelle. Näillä ei ole kuitenkaan suurta vaikutusta itse ydinalueeseen. Korkeaksi kasvanut puusto sulkee osittain maisemaa, mutta jalopuut ovat merkittävä elementti Billnäsissä. Ratsastustallit hevosineen sekä taimisto elävöittävät ja hoitavat maisemaa sekä tuovat tarpeellista käyttöä arvokkaille rakennuksille. Samoin erilainen käsityöläis- ja yrittäjätoiminta-alueella ylläpitää toiminnallaan rakennuskantaa, kuten Rakennusapteekki. Billnäsin puistotien ja Vasarasepäntien jalopuut ovat historiallisesti ja maisemallisesti merkittäviä (kuvat EE)

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 11 (18 ) 5 Billnäsin maiseman arvot Billnäsin maiseman arvoja (kts. liitekartta 1.) ovat maisemarakenne eli kalliosolassa kulkeva jokilaakso jokinäkymineen, avokallioalueet ja jyrkänteet, kuten Lippukallio sekä Hagberget. Maisemarakennetta korostavat avoimet viljelymaisemat solan kaakkois- ja luoteispuolella. Ruukintieltä Billnäs Lågstadietin suunnalta avautuva näkymä länteen ja luoteeseen peltojen yli on tärkeä. Se muodostaa sisääntulomaiseman ruukkialueelle etelästä saavuttaessa. Toinen tärkeä näkymä on Vasarasepäntieltä padon ja voimalan suuntaan. Muutenkin Vasarasepäntieltä sekä Billnäsin puistotieltä avautuvat näkymät ovat keskeisiä, mm. avoimet näkymät jokirantaan. Lippukallio on tärkeä näköalapaikka, josta avautuu upeita panoraamoja ruukkialueelle. Keskeiset sisääntulomaisemat avautuvat Ruukintieltä ja Vasarasepäntieltä Billnäsiin saavuttaessa (kuvat EE)

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 12 (18 ) Muita keskeisiä arvoja ovat puukujanteet Billnäsin puistotiellä, Vasarasepäntiellä sekä Ruukintiellä. Rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyen maisemallisesti arvokkaita ovat Villa Billnäs puutarhoineen, Puutarhakoulu taimistoineen ja ranta-alueineen, Ratsastustallit laidunalueineen, erityisesti ketomaiset laidunalueet Billnäsin puistotien pohjoispuolella. Jokivarren rannat ovat maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittäviä ja niissä on myös luontoarvoja. Tärkeä kehitettävä yhteys on koululta etelärantaa pitkin ja Karjaanjoen yli ja siitä pohjoisrantaa pitkin luoteeseen. Maisemallisia ja toiminnallisia solmukohtia ovat joen ylittävät sillat. Jalopuut ja puukujanteet ovat tyypillisiä Billnäsin ruukin alueella ja niitä tulisi hoitaa ja uudistaa säännöllisesti.

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 13 (18 ) 6 Luokittelu ja suositukset maankäytölle 6.1 Luokittelu Selvitysalue on jaoteltu kolmeen luokkaan (kts. liitekartta 2.) seuraavasti: Luokka 1 / Muutoksille herkkä alue Luokka 2 / Jonkin verran muutoksia sietävä alue Luokka 3 / Muutoksia sietävä alue Luokkaan 1 kuuluvat alueet, jotka ovat herkkiä muutokselle. Tällaiset alueet voivat olla maisemaltaan, luonnon arvoiltaan tai esim. rakennetun ympäristön arvoiltaan herkkiä muutoksille, kuten uudisrakentamiselle. Suositeltavaa on esim. että ruukin ydinalueella ei osoitettaisi uudisrakentamista, vaan pyrittäisiin mahdollisimman pitkälle hyödyntämään olemassa olevaa rakennuskantaa uusiin toimintoihin. Jos vanhaa huonokuntoista rakennuskantaa joudutaan purkamaan, tilalle rakennettavan mahdollisen uudisrakennukseen tulisi sopia teollisuusympäristöön mm. massoittelultaan ja materiaaleiltaan. Luokkaan 2 kuuluvat alueet, jotka sietävät jonkin verran muutoksia, Tällaisilla alueilla on reunaehtoja, esim. mahdolliselle uudisrakentamiselle, kuten rakentamisen rajaaminen avotilasta istutettavin kerroksellisin reunavyöhykkein, arvokkaan rakennuskannan ja rakennustavan huomioon ottaminen aluetta täydennettäessä ja mahdollisen uudisrakentamisen kerroskorkeus, niin ettei rakentaminen erotu liiaksi nykyisestä ympäristöstä ja maiseman siluetista. Luokkaan 3 on rajattu alueita, jotka sietävät muutosta. Niillä ei ole erityisiä suurmaisemallisia reunaehtoja, mutta rakentamistapa tulisi olla sellainen, että se ottaa ympäristön rakentamisen ja pihapiirit sekä olemassa olevan puuston huomioon. Uudisrakentamisen yhteydessä tulee kuitenkin pyrkiä säilyttämään olemassa olevaa puustoa pehmentämässä maiseman muutoksia. 6.2 Ohjeita ja suosituksia maankäytölle Kallioalueet tulisi jättää rakentamatta maisemarakenteen ja niiden muodostaman siluetin vuoksi. Ruukintieltä, Billnäsin Lågstadiumilta länteen ja luoteeseen avautuvat peltoalueet tulisi jättää rakentamatta, koska pellot ovat olleet viljelyssä jo 1700-luvun loppupuolella ja ne korostavat avoimuudellaan historiallista maisemarakennetta ja ne muodostavat Billnäsin ruukin sisääntulomaiseman etelästä saavuttaessa. Avoimille pelloille ei suositella laajoja, asfaltoituja pysäköintikenttiä. Pysäköintialueet on mahdollista toteuttaa pienialaisina ja istutuksin rajattuina esim. entisen ratapenkan yhteyteen. Muutaman kerran vuodessa tarvittavia laajempia tapahtumia varten voidaan kehittää vahvistettu nurmi- tai niittyalue, jonne pysäköimistä voidaan väliaikaisesti ohjata. Vasarasepäntien varteen voidaan kehittää myös pienialaista istutuksin tai olemassa olevan kasvillisuuden suojassa olevaa paikoitusaluetta sekä lisäksi avointa varapaikoitusaluetta (esim. vahvistettu niitty tai nurmi), joka voi toimia myös tarpeen tullen tapahtumakenttänä väliaikaisille toiminnoille. Billnäsin puistotien, Vasarasepäntien sekä Ruukintien puukujanteet tulee säilyttää tie- ja ruukkimaiseman keskeisinä historiallisina elementteinä. Puukujanteet tulee merkitä asemakaavaan siten että niiden hoito ja uusiminen kuuluvat maanomistajalle. Suositeltavaa olisi, että puukujanteet uusittaisiin kokonaisuuksina, jolloin katutilan yhtenäinen ilme säilyisi. Puukujanteiden uusimisessa tulee käyttää jalopuita, kuten tammea, lehmusta ja vaahteraa. Alueen toimintoja, jotka tukevat rakennusten ja maiseman ylläpitoa ja hoitoa tu-

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 14 (18 ) lee tukea ja suosia. Toimijoiden tarpeet, kuten esim. ratsastusreitit ja laidunalueet, tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Billnäsin rantatien, Vasarasepäntien sekä Ruukintien tienpinnan korkoja tulisi alentaa. Samalla niitä voisi kaventaa ja pohtia jalankulun rajaamista ajoväylästä. Eteläinen Ruukintie 1900-luvun alussa, Ruukin portin kohdalla. (Lähde: Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelma, 2001) Vanhassa valokuvassa eteläiseltä Ruukintieltä voidaan havaita puurivi, mukulakiveys sekä hieman ajotiestä korotettu polku (trotuaari) jalankulkua varten. Samalla tyylillä voitaisiin hoitaa historialliset tieosuudet ruukin alueella ja näin saataisiin ajotietä kaventamalla autoliikennettä hidastettua ja jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita ja turvallisuutta parannettua. Nykyinen kevyenliikenteensilta ja mahdollinen reitin jatke pohjoisrannan niityllä. Pohjoisrannan niitylle ei tulisi osoittaa uudisrakentamista, etteivät sisääntulomaiseman näkymät ruukille sulkeutuisi. (kuvat EE) Kevyenliikenteen yhteyksiä tulee parantaa mm. koululta (Billnäs Lågstadium) joen etelärantaa pitkin ja joen yli, josta uusi yhteys voisi jatkua pohjoisrantaa pitkin aina voimalan ohi maantiesillalle saakka. Kevyenliikenteen reitin voisi toteuttaa sora/hiekkapintaisena ja paikoin jyrkillä rantapenkereillä, joissa täyttöjä ei suositella, esim. puurakenteisina siltoina. Jos voimalaitoksen koillispuolitse suunnitellut kalaportaat toteutuvat, tulisi niiden yhteyteen rakentaa kevyenliikenteen reitti. Maisemallisesti kalaportaiden toteuttaminen on erittäin

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 15 (18 ) haastavaa, sillä voimalaitoksen ja Vasarasepäntien väli on kapea ja jyrkkä. Toteuttaminen edellyttää massiivisia betonitukimuurirakenteita, jotka vaikuttavat maisemaan. Hanke edellyttää tiivistä vuorovaikutusta museoviraston asiantuntijoiden kanssa. Vas. Kuva kalaportaiden suunnitelmarajauksesta (Lähde:Mustionjoen voimalaitosten ohitusuomatarkastelu, Jukka Jormola SYKE 1.4.2010) ja oik. jyrkkä rinne voimalaitoksen ja tien välissä. Kuvassa Villa Billnäsin aiempi päärakennus, joka on palanut vuonna 1915. Oikella näkymä portilta vuonna 1917 rakennetulle päärakennukselle. Rakennus liittyy terassin välityksellä Paul Olssonin suunnittelemaan muotopuutarhaan, joka modernisoitiin v. 1936-38 Sven Hermelinin suunnitelmien pohjalta. (kuva vas: taimiston päärakennuksen näyttelystä, kuva oik:ee) Villa Billnäs tulee merkitä puutarhoineen arvokkaaksi ja ympäristöltään säilytettäväksi kokonaisuudeksi aina jokirantaan saakka. Samoin puutarhakoulun ympäristö ranta-alueineen on säilytettävä kokonaisuus, jossa tulisi mahdollistaa puutarhakulttuurin säilyminen ja taimiston toimintamahdollisuudet.

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 16 (18 ) Ylhäällä vasemmalla entinen puutarhakoulu eli nykyinen taimisto, ylhäällä oikealla näkymä taimiston rantatasanteen perennapenkkiin ja joenrannalle. Alhaalla vasemmalla entinen navetta, joka toimii nykyisin tallina sekä oikealla ratsastustallien aitauksia ja laitumia. (Kuvat EE) Ratsastustallit ympäröivine rakennuksineen ja laitumineen muodostavat maisemallisen kokonaisuuden, jossa uudisrakentamista tulee tarkoin ohjata esim. rakentamistapa- ohjein ja lähiympäristösuunnitelmin. Laitumia tulee säilyttää tallien lähiympäristössä, jotta toiminta voi jatkua. Maiseman kannalta uudisrakentamiseen sopivia alueita ovat mm. Hagbackan ympäristö sekä Jyrkkäkalliontien-Hisingerintien ympäristöt. Mahdollinen uudisrakentamispaikka on myös vanha Turun ratapenkka, johon on jo siirretty Rakennusapteekin rakennuksia. Tälle paikalle ei saisi kuitenkaan rakentaa liian korkeaa rakentamista, ettei se riko pohjoisrannalta avautuvaa näkymää ja sen siluettia. Muita uudisrakentamiselle mahdollisesti soveltuvia alueita ovat Billnäsin puistotien ja Turuntien väliset alueet, jotka sijoittuvat lähemmäksi Turuntietä. Näillä alueilla tulee ottaa luontoarvot (erilliset selvitykset laadittu luontoarvoista) sekä kalliomäet huomioon.

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, Eeva Eitsi 31.01.2011 17 (18 ) Hagsbackan työväenasuntoja kunnostetaan. Aluetta voisi täydentää uudisrakentamisella, joka ottaa huomioon nykyisen rakennustavan ja sen ominaispiirteet. (Kuva HT) Jyrkkäkalliontiellä ja Hisingerintiellä on jo jonkin verran uudisrakentamista. Välissä on myös vanhempia työväenasuntoja. Aluetta voidaan täydentää hienovaraisesti. (Kuva EE) FCG Finnish Consulting Group Oy Laatinut: Eeva Eitsi maisema-arkkitehti MARK

FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 18 (18 ) 7 Lähdeluettelo Alanen, T., Kepsu, S. Kuninkaan kartasto Suomesta 1776 1805. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1989. Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. Pitäjänkartasto ja Senaatinkartasto. Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY2000-tietokanta. Kansallisarkiston karttakokoelmat ja Kansallisarkiston digitaaliarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=813746 Pro Billnäs Oy. Billnäsin ruukin alueen asemakaavan muutos sekä Hagbackan ja puutarhakoulun asemakaava kyläläisten toiveita ja tarpeita. Koottu kyläillassa 19.5.2010. Pohjan kunta, Pohjan ruukkiteollisuus Oy, Uudenmaan liitto, MA-arkkitehdit ja Arkkitehtitoimisto Tiina Valpola. Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelma 31.12.2001. Raaseporin kaupunki. Kaavoitusyksikkö. Billnäsin Ruukin alueen asemakaavan muutos sekä Hagbackan ja puutarhakoulun alueen asemakaava. 28.12.2009. Raaseporin kaupunki. Opaskartta. Karjaa, Fiskars, Billnäs, Pohja ja Mustio. Raaseporin kaupunki. Pinjaisten luontoselvitys. Silvestris luontoselvitys Oy. 12.11.2008. Raaseporin kaupunki. Pinjaisten luontoselvitys täydennys 2009. Silvestris luontoselvitys Oy. 7.9.2009. Salokorpi, Asko. Suomen rautaruukit. 1999. Suomen ympäristökeskus. Mustionjoen voimalaitosten ohitusuomatarkastelu. Jukka Jormola 1.4.2010. Uudenmaanliitto:Maakuntakaava. http://uudenmaanliitto.fi/index.phtml?s=18 Ympäristöministeriö - Ympäristönsuojeluosasto. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Maisemanhoito. Mietintö 66/1992. Ympäristöhallinto:Oiva - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp