GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01 Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylitarkastaja Heikki Vartiainen PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO TUTKIMUSTYOSELOSTUS (M06/4513/2001/3/10) SUOMUSSALMEN KUNNAN SAARIKYLÄSSÄ SIJAITSEVASTA VALTAUKSESTA PASKOLAMPI 1 (KAIV. RN:O 5267/1) Oheisena tutkimustyöselostus (M06/4513/2001/3/10) Suomussalmen kunnan Saarikylässä sijaitsevasta valtauksesta Paskolampi 1 (Kaiv. RN:o 5267/1). Aluejohtaja Kari Pääkkönen Toimialapäällikkö Erkki Luukkonen Liite Jakelu tutkimustyöselostus GTK, Päätearkisto GTK, Väli-Suomen aluetoimiston arkisto Kopio/lähetelehti, Ville Niinikoski Kopio, Elias Ekdahl GTK PIJPB/P.O. Box 1237 FIN-70211 KUOPIO Puh 0205 5030, Int. +358 205 5 030 Fax: 0205 5013, Int. +358 205 5 013 http://www.gsf.fi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päiväinäärä 27.12.2001 Tekijät Kimmo Pietikäinen, Matti Niskanen Raportin laji M06 Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Tutkimustyöselostus Suomussalmen kunnan Saarikylässä sijaitsevasta valtauksesta Paskolampi 1 (Kaiv. RN:o 5267/1) Tiivistehnä Paskolammen tutkimusalue sijaitsee myöhäisarkeeisessa Suomussalmen vihreäkivijaksossa, jossa kultamineralisoitumista luonnehtivat kemiallisesti muuttuneet ja hiertyneet kivet. Kvartsijuonet, rauta- ja arseenikiisut ovat tyypillisiä kultakriittisille vyöhykkeille. Nämä piirteet sekä kohdentavassa moreeninäytteenotossa saadut keskimääräistä korkeammat kultapitoisuudet johtivat kairauksiin. Niistä saatiin runsaasti uutta kivilajitietoa ja lävistettiin kullan suhteen otollisia kivilajeja, mutta saadut analyysitulokset olivat heikkoja. Paras analysoitu metri kairasydäntä sisälsi 0,55 ppm kultaa, pitoisuuksien jäädessä tavallisimmin alle 0, 1 ppm. Kairauksissa lävistetyistä kivistä vain R527:n alussa olevalla vaalean harmaalla vuolukivellä on mahdollisesti taloudellista arvoa, sillä toiminnassa oleva vuolukivilouhos ja jalostuslaitos sijaitsevat vain n. 0,5 km siitä länteen. Lävistyksen pituus 45 kulmassa kairatussa reiässä on 30 m, mutta esiintymän todellinen koko on tutkimatta. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Suomussalmi, Saarikylä, arkeeinen vihreäkivivyöhyke, kulta, vuolukivi, timanttikairaus, moreenigeokemia, geofysiikka Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi Oulun lääni, Suomussalmi, Saarikylä, Paskolampi ~ Karttalehdet 4513 03 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Malmiraportt i Arkistotunnus M06/4513/2001/3/1 0 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 7 sivua, 5 liitettä Suomi
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date 27.12.2001 Authors Kimmo Pietikäinen Matti Niskanen Type of report M06 Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report Tutkimustyöselostus Suomussalmen kunnan Saarikylässä sijaitsevasta valtauksesta Paskolampi 1 (Kaiv. RN:o 5267/1) (A Research report of studies conceming the claim. of Paskolampi 1, (register number of claim. 5267/1), located m the village of Saarikylä, Suomussalmi.) Abstract The study area, is located, in the late Archaean Suomussalmi greenstone belt, where gold mineralizations often are characterized by chemically altered, and deformed rocks. Quartz veins, sulphides and arsenides are typical for these gold occurrences. These features in association with anomalously high gold contents m till samples taken in the area let to additional studies by diamond drilling. These studies gave a lot of new information about the bedrock, but the results of chemical gold analyses were poor. The highest gold content measured. of a one meter of split drill core yielded 0,55 g Au/t. Most commonly the gold content of the samples was less than 0. 1 g Au/t. However, some economic value may possess the 30 m. core of soapstone m drill hole R527 since there is a soapstone quarry and processing plant m operation about 0.5 km to the west of the study area. The true dimensions of the soapstone body is unknown. Keywords Suomussalmi, Paskolampi, Archaean greenstone belt, gold, soapstone, diamond drilling, till geochemistry, geophysics Geographical area Finland, Province of Oulu, Suomussalmi, Saarikylä, Paskolampi Map sheet 4513 03 Other inflormation Report serial Archive code Exploration report M06/4513/2001/3/10 Pages Language Price Confidentiality 7 pages, 5 appendices Finnish
3 Tutkimusten taustaa Suomussalmen Saarikylässä, Saarijärven eteläpuolella, peruskarttalehdellä 4513 03, sijaitsevan Paskolammen kultatutkimuksille antoi ratkaisevan sysäyksen sieltä valmistuneet alueelliset ja kohdentavat moreenitutkimukset. Anomaaliset kultapitoisuudet olivat korkeampia ja alueellisesti laajempia kuin tämän Suomussalmen vihreäkivijakson luoteeseen suuntautuvan ns. Tormuan liuskejakson itäpäässä sijaitsevalla Moukkorin alueella, josta oli löydetty näkyvää kultaa sisältävät Moukkorin ja Pahkalammen esiintymät. Lisäksi tutkimusten aloittamista tukivat saadut tiedot Otanmäki OY:n 1960-luvulla ja Kajaani OY:n myöhemmin tekemistä tutkimuksista, joissa alueella olisi tavattu kultaa. Taulukko 1. Valtaustiedot Suomussalmen Paskolammen tutkimuskohteesta. Alueiden kartat on esitetty liitteessä 1. Table 1. Information concerning the claim of Paskolampi, Suomussalmi. The map of the area is in appendix 1. Rekisteri- Alueen Yaltauksen nimi numero koko Rekisteröintipäivä Raukeamispäivä Name of the claim Registration Claim Registration date Expiration date number area (ha) Paskolampi 1 5267/1 10,9 29.11.1993 29.11.1998 Paskolampi 1 valtausalue on kokonaan yksityisessä omistuksessa. GEOLOGINEN YLEISKUVAUS Tutkimusalue sijaitsee myöhäisarkeeisella Suomussalmen vihreäkivivyöhykkeellä, jota ympäröivät granitoidit ja migmatiittiset gneissit. Pohjois-eteläsuunnassa vihreäkivivyöhykkeen pituus on noin 60 km ja leveys alle 10 km. Tutkimusalue sijoittuu vyöhykkeen keskiosasta itään erkanevan haaran, ns. Tormuan liuskejakson tyviosaan (kuva 3), jossa rakenteita hallitsevat pohjois-eteläsuuntaiset hiertosaumat sekä niitä vanhempien rakenteiden monimutkainen poimutus. Kerrosjärjestyksessä alueen vanhirnmiksi kiviksi on tulkittu (Luukkonen 1991, Luukkonen & Lukkarinen 1986, p. 14 ja Taipale 1983) felsiset ja mafiset vulkaniitit ja vulkaanisperäiset sedimentit (2.8-3.0 Ga), joiden päälle sijoittuvat tutkimusalueen yleisimrnät kivet, tholeiittiset laavat. Itäisessä haarassa komatiittiset vulkaniitit ovat selvästi harvinaisempia kuin pohjois-eteläisessä päävyöhykkeessä. Ylimpänä kerrosjärjestyksessä ovat felsiset- ja intermediääriset vulkanoklastiset kivet sekä grafiittipitoiset fylliitit. Vihreäkivivyöhykettä leikkaavat sitä ympäröivät granitoidit, ja alueen nuorimpina kivinä diabaasijuonet leikkaavat sekä vihreäkiviä että granitoideja. Diabaasijuonet ovat magneettisten karttojen perusteella joko itä-läntisiä tai luodekaakkosuunnassa.
systemaattinen slingram-magneettinen mittaus, jolla rajattiin johdehorisonttien sijainti ja magneettiset kivilajiyksiköt. Slingrammittaus tehtiin GTK:n kalustolla taajuudella 14 khz ja kelavälinä oli 60 metriä. Linjavälinä oli 50 metriä ja pistevälinä 20 metriä. Mittausalueen koko oli 0.72 km 2 (780 pistettä). Magneettinen mittaus tehtiinprotonimagnetometrillä. Mittauslinjat olivat samat kuin slingrammittauksessa. Pistevälinä oli 10 metriä (1500 pistettä). Magneettisessa väripintakartassa erottuvat hyvin magneettikiisupitoiset horisontit (liite 1). Slingrammittauksen reaalikomponentti on esitetty väripintakarttana liitteessä 2. Kuvan negatiiviset anomaliat kuvaavat rautakiisu/grafiittipitoisia johteita. Kairaus Tutkimusalueella kairattiin GTK:n POKA-kalustolla (Commando ja GM100) kahdessa vaiheessa yhteensä 8 reikää (506,90 m), joista teetettiin 264 kemiallista kulta-analyysiä (GFAAS-analyysi kuningasvesiliuotuksella, liitteessä 3 sarake 521U) ja 67 analyysiä (ICP-AES-analyysi kuningasvesiliuotukselia, liitteessä 3 sarake 511 P) perusmetallien määrittämisekä Kairanreikien paikat, suunnat, kaltevuudet ja kairasydämistä tehdyt kemialliset analyysit on esitetty liitteessä 3 ja kairausprofiilien kivilajit liitteissä 4 ja 5. Kairauskentässä kivilajit jakautuvat karkeasti kolmeen ryhmään. Länsiosassa ovat vallitsevina emäksiset vulkaniitit (basaltit), keskiosassa hienorakeiset kerralliset ja kerrokselliset sedimentit (fylliitit) ja itäosassa metamorfoitunut ultramafinen oliviinikumulaatti (vuolukivi). Kaikki kivet ovat voimakkaasti liuskettuneet yleensä pohjoiseteläsuuntaisiksi, sekä varsinkin kairauskentän keskivaiheilla myös hiertyneet ja myloniittiutuneet. Länsiosan emäksisissä vulkaniiteissa voimakas deformaatio näkyy liuskettumisena joka intensiivisimmissä muodonmuutosvyöhykkeissä on hiertynyttä kloriittivaltaista liusketta. Tätä liuskeisuutta leikkaa avautunut rakoilu, jossa on karbonaattitäyte siellä missä happamat vedet eivät ole sitä syövyttäneet. R434 luona kalliossa näiden avautumisrakojen geometria viittaisi siihen, että länsiosa olisi painunut alaspäin suhteessa itäosaan. Kultapitoisuudet jäävät yleensä alle määritysrajan 10 ppb. Poikkeuksena on R526 jossa välillä 41.30-42.30 m on 0,55 g Au/t ja 42.30-43.30 m 0,13 g Au/t sekä R432 välillä 41.00-42.00 m, jossa on 0,02 g Au/t. Näitä kohtia luonnehtivat avonaiset raot ja runsas sydänhukka kairauksessa, joten on todennäköistä, että kulta ei istu itse kivessä vaan se on saattanut asettua paikoilleen varsin myöhäisessäkin vaiheessa rakojen avautuessa. Kairauskentän keskiosa on voimakkaasti deformoitunut ja hiertynyt vyöhyke, jossa on sekalaisessa järjestyksessä fylliittejä ja hiertyneitä emäksisiä vulkaniitteja sekä granitoidijuonia ja muutama rikkikiisupitoinen kvartsijuoni. Fylliiteissä on vaihtelevia määriä grafiittia, rautakiisuja ja arseenikiisua. Tämän vyöhykkeen korkeimmat kultapitoisuudet ovat sen länsiosassa R430 välillä 40.60-41.60 m 0,10 g Au/t emäksisessä vulkaniitissa ja R431 välillä 18.00-19.20 m 0,10 g Au/t grafiittifylliitissä.. Tavallisimmin pitoisuudet ovat alle määritysrajan, eikä kultapitoisuus korreloi satunnaisten arseenin ja telluurin heikkojen anomalioiden kanssa. Myös rikkikiisupitoiset kvartsijuonet ovat kullan suhteen tyhjiä, esimerkkinä R527 välillä 39.10-39.30, jossa on 11,9 % S ja 16,7% Fe, mutta alle määritysrajan ku.ltaa.
6 Taloudellisesti mielenkiintoisin on kairauskentän itäosa, mutta ei kullan suhteen vaan vaalean vuolukiven. Sitä on R527 alusta 32.50 metriin 45 kulmassa länteen kairatussa reiässä. Matkaa ko. Paikasta toimivalle vuolukivilouhokselle ja kivenjalostustehtaalle on vain noin 0,5 km. Geologian tutkimuskeskus luopui valtauksesta, koska kairauksissa tavatut kultapitoisuudet jäivät alhaisiksi eikä kohteella ei katsottu olevan taloudellista merkitystä kaivosteollisuudelle. YHTEENVETO JA TUTKIMUSMATERIAALIN SÄILYTYSPAIKKA Geologian tutkimuskeskuksen kultatutkimuksissa Suomussalmen Saarikylässä Saarijärven eteläpuolella paikannettiin moreenista anomaalisen korkeita kultapitoisuuksia. Alueella kairattiin anomalioiden syyn selvittämiseksi. Vaikka tutkimukset antoivatkin runsaasti uutta tietoa alueen kallioperästä, ei taloudellisesti merkittäviä kultamineralisaatioita kyetty paikantamaan. Moreenigeokemian tulokset on tallennettu GTK:n Väli-Suomen aluetoimiston ATK-tietokantoihin samoin kuin geofysikaalisten mittausten tulokset. Kairattujen reikien sydämet on varastoitu GTK:n Lopen kairasydänvarastoon ja niistä tehdyt reikäraportit sekä analyysitulokset sähköisessä muodossa GTK:n tietokantoihin. Kemiallisista analyyseistä jääneet jauheet on varastoitu GTK:ssa, mutta murskeista on jäljellä vain ne, joissa tulos oli yli määritysrajan. Niiden jäljittäminen onnistuu helpoiten liitteen 2 taulukossa olevan analyysitilausnumeron perusteella. Paskolammen valtausalueen ainoa taloudellista mielenkiintoa omaava osa on kairareiän R527 alussa oleva n. 30 metrin lävistys vaalean harmaata vuolukiveä, jonka itäkontakti ei ole tiedossa. Ko. paikasta matkaa toimivaan vuolukivilouhokseen ja jalostuslaitokseen on vain n. 0,5 km. KIRJALLISUUSLUETTELO Korsman, K., Koistinen, T., Kohonen, J., Wennerstr6m, M., Ekdahl, E., Honkamo, M., Idman, H. and Pekkala, Y. (eds) 1997. Bedrock map of Finland 1:1 000 000. Geological Survey of Finland, Special Maps 37. Luukkonen, E.,1991. Late Archaean and early Proterozoic structural evolution in the Kuhmo-Suomussalmi terrain, eastern Finland. Turun Yliopiston Julkaisuja. Sarja A.II.. BiologicaGeographica-Geologica 78, 115 p. Luukkonen, E. & Lukkarinen, H. 1986. Explanation to the stratigraphic map of Middle Finland. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 74, 47 pages, 16 figures, two tables and one map. Taipale, K. 1983. The geology and geochemistry of the Archaean Kuhmo greenstone terrain in the Tipasjärvi area, eastern Finland. Acta Universitatis Ouluensis. Series A. Scientae Rerum Naturalium
7 151. Geologica 5. 96 p. LIITTEET Liite 1. Valtausalue, magneettinen kartta ja kairauspisteiden sijainti Appendix 1. Claim area, magnetic map and location of drill holes Liite 2. Valtausalue, sähkömagneettinen kartta ja kairauspisteiden sijainti Appendix 2. Claim area, electromagnetic map and location of drill holes Liite 3. Kairaustiedot Appendix 3. Drilling information Liite 4. Kairausprofiili R430, R431, R432 ja R433 Appendix 4. Drill holes R430, R431, R432 and R433, cross section Lute 5. Kairausprofiili R526, R527 ja R528 Appendix 5. Drill holes R526, R527 and R528, cross section Kuopio 27. 12. 2001 Kimmo Pietikäinen Matti Niskanen