Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014.

Samankaltaiset tiedostot
Kuka hyötyy pankkiunionista? Pentti Hakkarainen Studia Monetaria, Rahamuseo

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Talouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni

Talouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni

Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM EDUSKUNTA Suuri valiokunta

EKP:n rahapolitiikasta ja pankkiunionista Erkki Liikanen Pääjohtaja / Suomen Pankki Julkinen 1

Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja

Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa?

Yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävät rahoitusjärjestelyt

Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja

Euroalueen talous ja EKP:n rahapolitiikka

Hallintomaksulain muutoksen merkitys ja RVV:n toiminta. Talousvaliokunta

Mihin pankkiunionia tarvitaan?

Kattavan arvion tulokset

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely E43/2017 vp

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

Pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen II Kriisinratkaisua koskevat ehdotukset

Euro & talous 4/2013 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta Johtaja Anneli Tuominen

Rahoitusmarkkinaosasto. Jaakko Weuro Markku Puumalainen

FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM)

Euroalueella joitakin merkkejä käänteestä rahapolitiikalla tuetaan talouskasvua pidemmän aikaa

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Rahapolitiikasta ja pankkijärjestelmän tilasta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en)

sekä kriisinratkaisuneuvoston, neuvoston ja komission vastaukset

KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

Euroalueen uudistaminen: Kriisin opetuksia ja Suomen Pankin lähtökohtia

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kyproksen talouden sopeutusohjelma

5199/14 ADD 1 1 DGG 1B

Rahapolitiikasta ja pankkijärjestelmän tilasta

Rahapolitiikan ajankohtaiset haasteet, pankkiunioni ja rakenneuudistukset. Pääjohtaja Erkki Liikanen, Suomen Pankki

Maksuvalmiusrahoitus pankkien kriisinratkaisussa ja siihen mahdollisesti liittyvät julkiset takaukset E 96/2018 vp

Pankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Eurooppalainen talletussuojajärjestelmä U5/2016 vp

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM Puumalainen Markku(VM), Weuro Jaakko(VM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Rahoitusoikeus, luento 2. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

Sixten Korkman Talousneuvosto ETLA

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 291 final LIITE 2.

EU2012/1429, EU2012/1433, EU2012/1434

Rahoitusoikeus, luento 2. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PV CONS 64 ECOFIN 704

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Valvontaympäristö muuttuu -

Valtiovarainministeriö VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON LAUSUNTO RAHOITUSMARKKINAKRIISIEN TEHOKKAASTA HALLINNASTA

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Missä menee finanssikriisi? Onko SP haarakonttori vai vaikuttaja? Kommentteja EKP:n rahapolitiikasta ja mandaatista

Rahoitusoikeus, luento 1. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

VUODEN 2018 ENNAKOLLISET VAKAUSMAKSUT YHTEISEEN KRIISINRATKAISURAHASTOON (SRF)

Finanssiala - ihmisen arjessa. Tavoitteet EU-kaudelle FA:n hallitus

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euro & talous 2/2014 Rahoitusjärjestelmän vakaus

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Rahoitusjärjestelmän vakaus

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

OHJEET TUKITOIMENPITEISIIN MAHDOLLISESTI JOHTAVISTA TESTEISTÄ, TARKASTELUISTA JA MENETTELYISTÄ EBA/GL/2014/ syyskuuta 2014

Taloustoimitusten taustatilaisuudet

Suomi pitää tärkeänä sijoittajavastuuseen perustuvan pankkiunionin kehittämistä ja yhteisen kriisinratkaisumekanismin uskottavia toimintaedellytyksiä.

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot

Finanssikriisi syyskuussa 2012 jäsenmaiden ja EKP:n työnjako

RIITTÄÄKÖ SOLVENSSI II? Esko Kivisaari

OIKEUSPERUSTA ORGANISAATIO JA TOIMINTA

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Pankkisektori Suomessa

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Vuoden 2019 ennakolliset vakausmaksut yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (SRF) Usein kysyttyjä kysymyksiä

Euroopan unionin uusi kriisinratkaisumekanismi

HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset. Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Rahoitusoikeus, luento 3. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

ECB-PUBLIC. EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 2 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusmarkkinoiden kriisinratkaisusta (CON/2014/31)

Eurooppalainen finanssivalvonta murroksessa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta

EBA/GL/2015/ Ohjeet

Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta

Transkriptio:

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014 Julkinen 1

Pankit välttämättömiä Pankeilla on erityinen rooli yhteiskunnassa, mutta toisaalta haavoittuva liiketoimintamalli; luottamuksen säilyminen tärkeää Finanssi- ja talouskriisi paljasti sääntelyn puutteita Korjaavat toimenpiteet: pääomat ja velkaantuneisuus; maksuvalmius; tartunta ja monimutkaisuus; valvonta ja kriisinratkaisu pankkisektorin vahvistaminen Luotettava ja tehokas pankkisektori välttämätön talouden häiriöttömälle toiminnalle. Julkinen 2

Vakauden trilemma Yhdentyneet rahoitusmarkkinat ja ylikansallinen pankkitoiminta, mutta kansallinen valvonta ja vastuu pankkien kriisinratkaisusta = epävakaa kokonaisuus Rahoitusjärjestelmän vakaus Rahoitusintegraatio Kansallinen valvonta ja resoluutio Lähde: Dirk Schoenmaker (2011) The financial trilemma, Economics Letters 111, 57 59. Julkinen 3

Pankkiunioni vastaamaan pankkitoimintaa Yhteinen rahapolitiikka, yhdentyneet rahoitusmarkkinat ja ylikansalliset pankit, MUTTA kansalliset viranomaiset valvonta ja kriisinratkaisu eri tasolla kuin toiminta Pankin ja sen kotivaltion kohtalonyhteys Pankkien valvonta vastaamaan pankkien todellista toimintaympäristöä Julkinen 4

Mistä osista pankkiunioni koostuu? Pankkiunioni Pankkivalvonta Tehokas, ylikansallinen ja yhdenmukainen valvonta Kriisinratkaisu Harmonisoidut ja ylikansallisesti toimivat välineet Sijoittajan vastuu (bail-in) Toimialan vastuu (rahastot) Talletussuoja Harmonisointi Toimialan vastuu (rahastot) Yhteinen sääntökirja Pankkituki (bail-out) Kallis, poliittisesti latautunut Tapauskohtainen poliittinen harkinta Kun tämä toteutetaan huolella tämän tarve pienenee merkittävästi! Julkinen 5

Yhteinen pankkivalvonta (SSM) Eurooppa-neuvosto päätti kesäkuussa 2012 pankkien valvontavastuun siirtämisestä EKP:lle. Yhteistä valvontamekanismia (SSM) koskeva asetus tuli voimaan marraskuussa 2013. Koostuu EKP:sta ja kansallisista viranomaisista; saumaton yhteistyö EKP valvoo suoraan noin 130 suurinta pankkia. Julkinen 6

Rahapolitiikan ja pankkivalvonnan eriyttäminen EKP:ssa Rahapolitiikka Euroopan keskuspankki (EKP) Pankkivalvonta Päätöksenteko EKP:n neuvosto EKP:n johtokunta (päätösesitys) Valvontaelin (päätösluonnos) Pääosastot Komiteat Pääosastot Työryhmät Valmistelu Työryhmät Pankkien valvontaryhmät Julkinen 7

Yhteisen pankkivalvonnan EKPorganisaatio Valvontaelin (Supervisory Board) on nimitetty Pj. Danielle Nouy ja vara-pj Sabine Lautenschläger Jäsen jokaisesta kansallisesta valvojasta Jäsen niistä keskuspankeista, jotka eivät ole valvojia Neljä EKP:n nimittämää jäsentä (mm. Sirkka Hämäläinen) EKP perustanut neljä pääosastoa valvontatehtävien toteuttamiseen DG I ja DG II: merkittävien pankkien suora valvonta (Stefan Walter, Ramón Quintana) DG III: muiden pankkien välillinen valvonta ja valvonnan yhtenäisyys (Jukka Vesala) DG IV: yhteiset valvontakysymykset ja muiden pääosastojen tuki (Korbinian Ibel) Julkinen 8

Yhteinen pankkivalvonta; aikataulu Marraskuu 2013 Yhteistä pankkivalvontamekanismia koskeva asetus tuli voimaan Siirtymäaika EKP:n suoraan valvontaan tulevien pankkien kattava arviointi on käynnissä Ylin johto on nimitetty Valvontatyön käytännön valmistelut Marraskuu 2014 (12 kuukautta asetuksen hyväksymisen jälkeen) Yhteinen valvontamekanismi ottaa valvontavastuun Julkinen 9

Pankkien kattava arviointi rakentaa luottamusta Riskiarvio Tasesaamisten laadun arviointi Stressitesti Kattaa 128 pankkiryhmää Suomesta Nordea Pankki Suomi, OP-Pohjola - ryhmä ja Danske Bank Parantaa avoimuutta, rakentaa luottamusta pankkisektoriin sekä määrittää ja toteuttaa korjaavat toimenpiteet Julkinen 10

Taseiden läpivalaisu ja stressitesti Taseanalyysi arvioi Pankkien prosessit, luottopolitiikan ja kirjanpitokäytännöt Luottosalkun omaisuuserien ja vakuuksien arvostukset Merkittävät kaupankäyntisalkut Harmonisoidut määritelmät ja yhdenmukainen tarkastelu Stressitesti Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) kanssa yhteisesti sovittua metodologiaa noudattaen Stressiskenaario kokonaisuutena ankara Aiempia testejä kattavampi yhdistelmä eri muuttujista Julkinen 11

Kattavan arvioinnin jatkotoimenpiteet Mahdolliset lisäpääomatarpeet ilmenevät tasearviossa ja/tai stressitestissä tulokset julkistetaan maittain ja pankeittain lokakuussa 2014 EKP toimivaltaisena viranomaisena edellyttää korjaavat toimenpiteet Perusskenaarion mukaiset pääomavajeet täytettävä 6 kuukaudessa tulosten julkistamisesta Perusskenaarion kynnysarvo on 8 % laadultaan parasta ydinpääomaa selvästi yli vähimmäisvaatimuksen Stressiskenaarion mukaiset pääomavajeet paikattava 9 kuukaudessa Stressiskenaarion kynnysarvo on 5,5 % voidaan täyttää tietyin rajoituksin myös ensisijaisella lisäpääomalla Julkinen 12

Kriisinratkaisu Julkinen 13

Pankkien elvytys- ja kriisinratkaisu Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (BRRD); kansallinen, jokaisessa EUmaassa Yhtenäiset työkalut pankin hallittuun alasajoon eri EU-maissa Sopu Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston (Ecofin) ja komission välillä saavutettiin joulukuussa 2013. Direktiivin täytäntöönpano valmisteilla kansallisesti. Sijoittajanvastuu (bail-in) voimaan 1.1.2016 Toimialan vastuu (rahastot) Yhteinen kriisinratkaisumekanismi (SRM); EU-tasolla, toteutetaan noudattaen BRR-direktiiviä Sopu Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston (Ecofin) ja komission välillä saavutettiin maaliskuussa 2014. Euroopan parlamentti hyväksyi SRM-asetuksen täysistunnossaan huhtikuussa. Voimaan asteittain 2016 mennessä. Julkinen 14

Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi* Kaikkiin EU-maihin yhtenäiset työkalut ongelmapankin hallittuun alasajoon sijoittajanvastuu (bail-in) ja toimialan vastuu (rahastot) Merkittävä muutos ongelmiin ajautuneiden pankkien pelastaminen veronmaksajien varoin ei odotusarvo Direktiivistä sovittiin joulukuussa 2013 Voimaan 2015 Sijoittajavastuu voimaan viimeistään 2016 alkaen *Bank Recovery and Resolution Directive (BRRD) Julkinen 15

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi* Pankkiunionin toinen keskeinen pilari Keskeisenä elementtinä sijoittajanvastuu Tukee yhteisen pankkivalvonnan toimivuutta Mahdollistaa ylikansallisen pankin hallitun, nopean ja tehokkaan uudelleenjärjestelyn tai alasajon Ehkäisee pankin ongelmien leviämistä muihin pankkeihin tai muualle rahoitusjärjestelmään Tukee yhteisen pankkivalvonnan toimivuutta ja lievittää pankkien ns. liian suuri kaatumaan - ongelmaa * Single Resolution Mechanism (SRM) Julkinen 16

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston yhteisymmärrys kriisinratkaisumekanismia koskevasta asetuksesta maaliskuussa Voimaantulo asteittain vuoteen 2016 mennessä Asetusta täydentää valtiosopimus maksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja sen kansallisista rahasto-osuuksista Julkinen 17

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi Julkinen 18

Yhteinen kriisinratkaisurahasto Toissijaisena rahoituslähteenä tehokkaan kriisinratkaisun varmistamiseksi Rahaston tavoitetaso (1 % pankkien suojatuista talletuksista, n. 55 mrd. euroa) kerrytetään pankeilta 8 vuoden aikana Koostuu aluksi kansallisista rahastoista, jotka sulautetaan asteittain siirtymäkauden aikana Voi tarvittaessa ottaa lainaa markkinoilta Julkinen 19

Elvytyksen ja kriisinratkaisun kolme vaihetta Ongelman havaitseminen vakavaraisuudessa Laitos kaatuu tai on kaatumassa Vakavarainen laitos Stressitestit Vahvistettu valvonta Väliaikainen johto Kriisinratkaisuja elvytyssuunnitelmat Elvytyssuunnitelman täytäntöönpano I vaihtoehto: Tavanomainen purkaminen JOS I vaihtoehto ei johda kriisinratkaisun tavoitteisiin SILLOIN II vaihtoehto: Alasajo Selvitystila tai konkurssi Väliaikainen laitos Omaisuudenhoitoyhtiö Ennakolliset valtuudet TAI III vaihtoehto: Uudelleenjärjestely Omistusten arvonalentaminen Velkojen nimellisarvon alentaminen Liiketoiminnan myynti Ennakolliset toimet Elvytys Kriisinratkaisu Lähde: Valtiovarainministeriö Julkinen 20

Pankkiunionin hyödyt Julkinen 21

Yhteiskunta Pankkien ongelmat hoidetaan vastaisuudessa omistajien, sijoittajien ja toimialan toimesta taloushistoriasta tutun valtion/veronmaksajien kukkaron sijaan. Yhteiskunnalle tärkeää pankkitoimintaa pystytään jatkamaan ongelmatilanteissa. Estetään ongelmien leviämistä yhdentyneillä markkinoilla Luotettava ja tehokas pankkisektori on talouden toiminnan perusta Julkinen 22

Pankit Asiansa hyvin hoitaneen pankin suhteellinen asema paranee. Tasavertaiset kilpailuedellytykset pankkien välille Monikansallisten pankkien valvonta yhdenmukaistuu Yhtenäisellä valvonnalla ja keskitetyllä kriisinratkaisumekanismilla voi olla vaikutus pankkien rahoituskustannuksiin Luottamuksen lisääntyminen pankkiunioniin osallistuvien maiden pankkeihin voi vaikuttaa niiden markkina-arvoon Raportointi- ja muu hallinnollinen taakka pienenee Julkinen 23

Pankin asiakkaat Ääri- ja häiriötilanteissa tavallisten asiakkaiden jokapäiväisten palveluiden saatavuus on entistä turvatumpaa Tallettajien asema vahvistuu entisestään Pankkien tasavertaisten toimintaedellytysten johdosta kilpailu lisääntyy, jolloin asiakkaiden palvelut ja ehdot omiaan parantumaan Julkinen 24

Pankkiunioni Valvonta ja sääntely vastaavat todellista rahoitusmarkkinoiden ja pankkien toimintaa Pankeille entistä yhdenmukaisemmat toiminta- ja kilpailuedellytykset Vahvistaa asiakkaiden asemaa normaalioloissa ja varmistaa elintärkeiden rahoituspalveluiden saatavuuden äärioloissa. Pankkitoiminnan mahdollisia ongelmia yhteiskunnalle voidaan ehkäistä tai pienentää Julkinen 25

Kiitos! Julkinen 26

Havaittuja heikkouksia pankkisektorissa Ongelma Liiallinen riskinotto (kaupankäynti, lainananto, rahoitus) Monimutkaisuus (pankkien johtaminen, seuranta, valvonta ja haastava kriisinratkaisu) Riittämätön tappionkantokyky Tehottomat hallintotavat ja sisäinen valvonta Pankkien väliset kytkökset Riittämätön selvitettävyys Pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys Seuraus Pankkien kaatumisen todennäköisyys kasvaa Pankkien kaatumisen vaikutukset lisääntyvät Puutteellisuudet EU:n institutionaalisissa rakenteissa Painopiste liiaksi rahoitussektorissa eikä reaalitaloudessa Kilpailun vääristyminen ja epäsuorat tuet Sisämarkkinoiden tehokkuus ja tasapuoliset toimintaedellytykset heikkenevät Lähde: EU:n pankkisektorin rakenteiden uudistamista pohtivan korkean tason työryhmän loppuraportti, lokakuu 2012 Julkinen 27