KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA Kansanedustaja Lauri Ihalainen pitää koulutusta merkittävänä tekijänä tulevaisuuden työelämässä ja kannustaa nuoria osallistumaan rohkeasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen Kansanedustaja, entinen työministeri ja pitkäaikainen SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen nauttii varauksetonta suosiota suomalaisessa työmarkkinakentässä. Suomen nuoriso on erityisen lähellä Ihalaisen sydäntä, mistä on osoituksena hänen työministerikaudella lanseerattu nuorisotakuu. - Nuorten työttömyys on ollut iät ja ajat korkeampaa kuin työttömyys yleensä. Erityisen vaikea tilanne on matalasuhdanteen aikana, koska silloin uusia työpaikkoja syntyy vähemmän. Onneksi nuorten työttömyys on lyhytkestoisempaa kuin muilla työttömillä, keskimäärin 14 15 viikkoa, kun erityisesti iäkkäillä työttömyys voi olla hyvinkin pitkäaikaista, Ihalainen kertoo. Omassa nuoruudessaan Ihalainen kuului Elämäjärven pojat nimiseen tanssimusiikkia soittaneeseen yhtyeeseen, joka kiersi 60 70-luvulla Pihtiputaan lähialueilla tanssilavoilla soittamassa. Ihalainen oli yhtyeeseen liittyessään vain 12-vuotias ja soitti siinä kitaraa. Lisäksi yhtyeeseen kuului kaksi hänen setäänsä, joista toinen soitti haitaria ja toinen bassoa. Heidän lisäkseen yhtyeeseen kuului myös saksofonisti ja rumpali. Soittoniekkaa Ihalaisesta ei tullut, mutta harrastus antoi varmasti muunlaisia valmiuksia työelämääkin varten. Varsinaisen työuransa Ihalainen katsoo alkaneen peltotöistä isovanhempiensa maatilalla ja hieman myöhemmin hän kertoo korjanneensa kouluja kesätyökseen kotikunnassaan. Ihalainen opiskeli itsensä kirvesmieheksi Äänekosken ammattikoulussa ja pääsi lyhyen työttömyysjakson jälkeen työskentelemään kesämökkejä eri puolille Suomea rakentaneeseen firmaan. Ammattiyhdistystoiminta Ihalaista alkoi kiinnostaa jo varhaisessa vaiheessa. Pääsy SAK:n nuorisoasioista vastaavaksi henkilöksi pohjusti neljä vuosikymmentä kestänyttä uraa SAK:ssa. Kyseisen järjestön puheenjohtajana Ihalainen toimi vuosina 1990 2009. Puheenjohtajakauden alkupuolella vuonna 1992, Ihalaisen perheeseen syntyi Antti-poika. Jälkikasvun syntymisellä oli suuri merkitys myös Ihalaisen työuralle: - Antin syntymä asetti asioita uuteen järjestykseen. Huomasin, että töiden, perhe-elämän ja lapseen liittyvien velvoitteiden yhdistäminen onnistui. Sillä oli suuri elämää rikastuttava vaikutus. Vuonna 2011 Ihalainen valittiin kansanedustajaksi eduskuntaan ja hän toimi työministerinä vaalikauden ajan. Vuonna 2015 Ihalainen sai eniten ääniä Keski-Suomen vaalipiirin ehdokkaista ja hänet valittiin uudelle kaudelle. Tämä kausi on kuitenkin todennäköisesti jäämässä viimeiseksi: - Keskimääräistä eläkeikää on tullut nostettua omalta osalta jo tarpeeksi, Ihalainen naurahtaa.
Politiikassa esiintyvä venkoilu väsyttää Omaan työhönsä Ihalaisella on aina ollut kiinnostusta ja motivaatiota, vaikka asiat eivät läheskään aina halutulla tavalla ole menneetkään. Ihalainen kertoo motivaation työtään kohtaan juurtavan juurensa uskosta ja uteliaisuudesta tulevaa kohtaan. Motivaation säilymiseksi pitää hänen mukaansa pystyä hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kyseenalaistamaan asioita; itseään ei saa päästää liian helpolla. Tämä pätee niin työelämässä kuin opiskelustakin puhuttaessa. Entä kuinka työasioista saa päästettyä irti ja kuinka tärkeää se on? - Oman työni luonteen takia työasioita ei pysty jättämään työpaikalle. Työhöni kuuluu kiertäminen ympäri Suomea ihmisiä tapaamassa, joten päivät ovat pitkiä. Näissä tehtävissä pitää itse huolehtia siitä, että elämään tulee muutakin sisältöä kuin työ. Itse yritän hakea omaa aikaa perheestä, mökkeilystä, musiikista, kalastuksesta ja jopa penkkiurheilusta, eritoten jääkiekosta. Mikä on parasta nykyisessä työssänne? Entä onko jotain mistä ette työssänne pidä? - Työssäni parasta on se, että koen vaikuttavani tekemälläni työllä ja pysyn ajan hermolla yhteiskunnan asioista. Kykyni ymmärtää toisten mielipiteitä on myös kasvanut. Politiikassa ikävä kyllä ilmenevästä venkoilusta en pidä. Varsinkin, kun näkee, ettei se ole tahatonta. Toivoisin, että politiikassa pärjättäisiin asia-argumentein. Väittelyitä tarvitaan ja ne kuuluvatkin politiikkaan, mutta keskustelun tulisi olla laadukasta. Yhteistyötä pitää pystyä tekemään. Rakennemuutos mullistaa työmarkkinat Ihalainen on pitkän uransa aikana saanut työelämästä monipuolisemman kuvan kuin kenties kukaan muu suomalainen vaikuttaja. Hän läpikäy työmarkkinoiden voimakasta murrosta: - Joka päivä häviää noin 500 työpaikkaa ja vastaavasti syntyy noin 500 uutta. Käynnissä on siis suuri rakenteellinen murros. Kymmenessä vuodessa on hävinnyt 100 000 teollista työpaikkaa, mutta toki uusia työpaikkoja myös syntyy. Tulevaisuudessa varsinkin ihmiset mitä todennäköisemmin vaihtavat työtä useamman kerran työuransa aikana. Työstä toiseen vaihtaminen
vaatii monipuolista koulutusta ja vahvaa osaamista, muuten riskinä on työttömyys ja yhteiskunnasta syrjäytyminen. - Puhutaan myös työn polarisaatiosta eli kaksinapaistumisesta: toisaalta syntyy korkean osaamisen ja kovan osaamisen työpaikkoja ja toisaalta ihmispalveluihin sidottavan pienipalkkaisen työn määrä saattaa kasvaa. Korkeakoulutuskaan ei ole tae työllistymiselle. Samoin keskipalkkaisten ammattien määrä voi hiipua. Työ ei kuitenkaan häviä mihinkään, se muuttaa muotoaan. Oheinen tilasto on poimittu Eurostatin sivuilta. Rakennemuutos on erityisen hankala nuorille. 10 000 nuorta vähemmän pääsee vuosittain töihin kuin mitä toisesta päästä jää eläkkeelle. Yleissivistävä koulutus on nuorille ensiarvoisen tärkeää. Paremman pohjakoulutuksen omaavalla on paremmat mahdollisuudet selvitä työelämästä. Asia täytyy kuitenkin mieltää niin, että todellinen opiskelu alkaa vasta silloin kun mennään työelämään. Nuorisotakuu onnistui, osittain Edellä mainittu nuorisotakuu oli kunnianhimoinen hanke ja Ihalainen oli siinä keskeinen vaikuttaja. Vaikka hanke ei aivan täydellisesti onnistunutkaan, se on saanut aikaan tuloksia ja Ihalainen on niistä ylpeä. Hän valottaa ensin hiukan nuorisotyöttömyyden taustoja. Ihalainen toteaa, että Euroopan mittarilla alle 25-vuotiaiden työttömyys, eli niin sanottu nuorisotyöttömyys, ei Suomessa ole pahimmasta päästä ollessaan tällä hetkellä noin 25 %. Se tarkoittaa sitä, että noin 40 000 suomalaista nuorta on työtä vailla. Nuorista on työttömänä Kreikassa noin 70, Italiassa noin 50 ja Espanjassa noin 45 prosenttia. Nuorisotyöttömyyttä pidettiin kuitenkin Suomenkin osalta niin korkeana, että asialle haluttiin tehdä jotakin. Nuorisotakuun ideana on tukea nuoren työllistävää yritystä 700 /kk ensimmäisen kymmenen kuukauden ajan. Tällä summalla vähennetään työnantajan palkkakustannuksia ja kannustetaan ottamaan nuoria töihin. - Tutkimuksessa selvisi, että meillä on noin 100 000 peruskoulun varassa olevaa alle kolmekymppisiä, jotka syystä tai toisesta eivät ole saaneet toisen asteen koulutusta. Tässä ryhmässä työhistoria jäi naisilla 22 vuoteen ja miehillä 25 vuoteen, kun se meillä yleensä on noin 35 vuotta. Johtopäätös on siis se, että jos nämä nuoret saisivat vähintään
toisen asteen koulutuksen, heidän henkilökohtainen työuransa pitenisi yli kuudella vuodella. Pelkistetysti sanottuna peruskoululla ei pärjää enää työelämässä. Siksi on tärkeää, että koko ikäluokka pääsee joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen ja sitä kautta myös jatkoopintoihin. Koulutus on parasta työsuhdeturvaa. Työelämän ulkopuolella ajautuneitten osalta tilanne saattaa olla jo hyvinkin vaikea. Ihalainen palaa samoihin teemoihin, joita presidentti Niinistö esitteli kautensa alussa vuonna 2012. - Näissä tapauksissa ei välttämättä aloiteta koulutuksesta, vaan elämänhallintataitojen opettelusta ja itseluottamuksen kasaamisesta. Pitää aloittaa alusta ja vetää ne nuoret takaisin yhteiskuntaan ja osoittaa, että heistä välitetään. Usein näille nuorille kasaantuu murheita, eikä kotonakaan ehkä pystytä tukemaan. - Toki myös muillakin asioilla on merkitystä. Oikea asenne ja hyvä motivaatio ovat erittäin tärkeitä. Täytyy myös ottaa vastuu itsestään ja olla oma-aloitteinen. Ihalainen heittää haasteen Politiikasta ja nuorista puhuttaessa Ihalainen toteaa, että nuorten aktiivisuus politiikan suhteen ei ikävä kyllä ole ainakaan liian suurta. Hänen mukaansa nuorten ääntä kaivattaisiin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa: - Kannustan nuoria yhteiskunnallisiin asioihin mukaan ja miksei poliittisiin liikkeisiinkin. Olisi hyvä, jos eduskunnassakin olisi enemmän nuoria, vaikka nythän heitä tuli ihailtavan paljon. Kyllä täällä ja tietysti myös kunnalliselämässä tarvittaisiin nuorten ääntä. Pitäisi tehdä kova kampanja, että kunnanvaltuustoihin saataisiin ympäri maata enemmän nuoria eri puolueiden listoilta. Lempäälän lukion #työelämähankkeen kaltaiset ohjelmat ovat Ihalaisen mukaan erittäin tärkeitä, sillä ne lisäävät nuorten ajattelua ja kiinnostusta yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Ihalainen innostuukin heittämään haasteen Lempäälän lukion opiskelijoille: - Teillä kun on siellä näin hieno hanke muutenkin, niin miksi ette voisi kehitellä vuoden 2017 kuntavaaleja varten oman vaaliohjelman? Esittäisitte ohjelmassanne oman kunnan kehittämistä nuorten kannalta. En tiedä onko tässä ideassa järkeä, mutta tuli tämmöinen mieleen, kun teillä on siellä niin paljon kaikkea. Miten lukio voisi muuttua? Työelämän lisääntynyt epävarmuus asettaa uudenlaisia paineita myös koulutukselle. Työntekijälle tulevaisuuden työelämän asettamista vaatimuksista Ihalainen listaa muun muassa kyvyn jatkuvaan oppimiseen ja analyyttiseen päätöksentekoon sekä tiedon hankinta- ja hallintataitojen osaamisen. Ihalainen kantaa erityistä huolta myös suomalaisesta opettajakunnasta. Opettajien pätevyydestä ja jaksamisesta on pidettävä huolta. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että opettajien osaaminen pysyy mukana muutoksen keskellä.
Ihalainen kertoo lukion roolin mahdollisesta muutoksesta tulevaisuudessa ja asioista, joita hänen mielestään lukiossa pitäisi opettaa: - Pari vuotta sitten puhuttiin oppivelvollisuusiän nostamisesta vuodella. Sillä olisi helpotettu kynnystä toisen asteen koulutukselle, mutta se jäi ikävä kyllä taka-alalle. Toinen asia on se, että lukion ja ammattikoulun opetussisältöjä voisi laittaa limittäin joissain asioissa. Nyt rakennetuissa kouluissa ammattikoulu ja lukio ovat olleet samoissa fyysisissä tiloissa ja siitä on ollut paljon hyviä seurauksia. Sisällöllisesti on tärkeää, että lukio antaa oppimisen edellytyksiä, vahvaa yleissivistystä, sosiaalisia taitoja, monikulttuurisen elämän oppimista sekä entistä enemmän työelämätaitoja. - Noin puolet nuorista menee ammattikouluun ja puolet lukioon. Ammattikoulun suosio on kylläkin viime vuosina kasvanut, koska se ei enää estä ammattikorkeakouluopintoja. Joustavia opiskelumuotoja pitäisi saada lisää. Oppisopimustyylistä opiskelua tulisi suosia enemmän ja miksei lukiossakin voisi olla työssäoppimisjaksoa? Kaiken kaikkiaan, koulutus kaipaa lisää työelämäläheisyyttä. Työelämätaitoja voi ja niitä pitäisikin ajaa vielä enemmän läpi myös lukioissa. Tässä yhteydessä Ihalainen nostaa esille Lempäälän lukion #työelämähankkeen. - Siitähän tässä teidänkin projektissanne on lopulta kysymys: tiedon kokoamisesta ja analysoinnista. Kriittinen ajattelu, luovat ongelmanratkaisutaidot ja ennen kaikkea sosiaaliset taidot kuuluvat työelämätaitoihin. Työelämä on yhteistyötä.