Kunnan nimi: Kouvola. Postitoimipaikka Valkeala. Puhelin 020 615 7436. Yksikön toiminnassaan käyttämät alihankintapalvelut ja näiden yhteystiedot:

Kouvolan kaupunki Hyvinvointipalvelut SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palveluntuottaja Nimi: Kouvolan kaupunki /Hyvinvointipalvelut Palveluntuottajan Y-tunnus: 0161075-9 Kunnan nimi: Kouvola Kuntayhtymän nimi: Sote -alueen nimi: Toimintayksikkö Toimintayksikön nimi Palvelukeskus Mäntylä: Mäntylä 1 ja Mäntylä 2 Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Kouvolan kaupunki / Hyvinvointipalvelut / Hoiva-asuminen PL 85, 45101 Kouvola Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Vanhusten hoiva-asuminen Mäntylä II, tehostettu palveluasuminen 27 paikkaa, Mäntylä I, 12 asuntoa. Toimintayksikön katuosoite Vanhatie 114 Postinumero 45360 Toimintayksikön vastaava esimies Hoivatyön esimies Hanna Bragge Sähköposti hanna.bragge@kouvola.fi Postitoimipaikka Valkeala Puhelin 020 615 7436 Alihankintana ostetut palvelut Yksikön toiminnassaan käyttämät alihankintapalvelut ja näiden yhteystiedot: Kymijoen työterveys työterveydenhuoltopalvelut Pesulapalvelu: Uudenmaan Sairaalapesula Oy /Työnjohtaja Mia Lampinen puh. 050 3015 392 Attendo Oy lääkäripalvelut Yliopiston Apteekki apteekkipalvelut KS-Tieto atk-palvelut Printcom - laitteet Tilaliikelaitos tilojen vuokraus, siivous, kiinteistönhuolto ja ruokapalvelut Hankintasopimuksia, esim. toimistotarvikkeet ja -kalusteet, työasut, pesu- ja puhdistusaineet Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia? Jokainen alihankintana tuotettu palvelu on kilpailutettu joko palvelua käyttävän palveluketjun sisällä tai yhteisesti koko kaupungin toimesta (hankintatiimi). Lähtökohtana on, että jokainen alihankintana tuotettu palvelu on oltava laadultaan vähintään yhtä hyvää kuin kaupungin omana tuotantona tuotettuna. Ostettujen palvelujen laatua valvotaan säännöllisesti seurannalla, tekemällä havaintoja, vertailuja, testejä ja mittauksia, hankkimalla palautetta ja keskustelemalla asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Palvelujen laatua kehitetään yhteistyöllä toimijoiden kanssa. Kouvolan kaupunki PL 85 Puhelin 020 615 11 www.kouvola.fi Y-tunnus 0161075-9 Hyvinvointipalvelut 45101 Kouvola Faksi 020 615 3030 etunimi.sukunimi@kouvola.fi

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Yksikön esimies jakaa omavalvontasuunnitelman osioita pienryhmille työstettäväksi. Pienryhmätyöskentelyn jälkeen suunnitelma käydään läpi koko henkilöstön kesken. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun Palvelukeskus Mäntylän koko henkilökunta osallistuu omavalvonnan suunnitteluun ja toteutukseen. Omavalvonnan toteutuksesta vastaavat yksiköiden vastuuhenkilöt: Sanna Kola (Jokikaisla), Hilkka Jokivuori (Jokituuli), Arja Mauno (Mäntylä 1). Omavalvonnan suunnitteluryhmä: Jokikaisla: Sanna Kola, Nataliya Näveri, Heini Pihkala, Paula Porkka, Marjo Välikivi Jokituuli: Hilkka Jokivuori, Marja Toijanen, Sanna Fält, Ilpo Ihalainen Mäntylä1: Sami Korhonen, Tuula Huovila Omavalvontasuunnitelma sisältyy Mäntylän perehdytysohjelmaan ja -kansioon. (Liite Perehdytys sisältö). Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Hoivatyön esimies Hanna Bragge Palvelukeskus Mäntylä Vanhatie 114, 45360 Valkeala p. 020 615 7436 hanna.bragge@kouvola.fi Hoiva-asumisen kehittämisvastaava Tommi Reiman Marjoniementie 6B, 45100 Kouvola p. 020 615 6717 tommi.reiman@kouvola.fi OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA Tämä Omavalvontasuunnitelma on osa Mäntylän laadunhallintajärjestelmää: Moniammatillinen henkilöstö seuraa omavalvontasuunnitelman toteutumista, tekee havaintoja, antaa palautetta ja kokoaa kehittämisehdotuksia mm. laatupoikkeama- ja läheltäpiti-tilanteista nousevista asioista. Tiimivastaavat määrittelevät seurantatavat ja vastaavat seurannan toteuttamisesta tiimeissä. Omavalvonta-asia selvitetään myös opiskelijoille. Asiakasturvallisuuden periaatteet on kaikkien hallittava. Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä Hoivatyön esimies vastaa toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja laadusta sekä alan lainsäädännön noudattamisesta. Esimiehellä on vastuu omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä. Tiimit sopivat omavalvontasuunnitelman päivittämiskäytännön ja päättävät, milloin asiat läpikäydään tiimeissä. Aikaansaannokset kootaan yhteisesti vuosittain ja arvioidaan toiminnan onnistumista. Sovitaan kehittämistoimenpiteistä ja tarvittaessa toimintatapojen muuttamisesta hyväksyttävää päivitystä varten. Toimintaohjeita uudistettaessa ohjeet päivitetään myös omavalvontasuunnitelmaan. Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Liite: Omavalvonnan toteutumisen seuranta. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? Palvelukeskus Mäntylän ilmoitustaululla sekä Kouvolan kaupungin Internet-sivuilla. 2

TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Yksikön toiminta-ajatus Palvelukeskus Mäntylän palveluasuminen on tarkoitettu ikäihmisille, joiden toimintakyky on alentunut siten, etteivät he enää kykene asumaan itsenäisesti ja turvallisesti omassa yksityiskodissaan kotihoidon tai muiden kotiin tarjottavien palvelujen avullakaan. Mäntylä 2 tarjoaa asiakkaan asumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa tarvitsemaa apua, hoitoa ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti, sekä terveyden- ja sairaanhoitoa ja toimintakykyä ylläpitäviä palveluita. Palveluasuminen perustuu vuokrasuhteeseen. Asiakkaat sijoitetaan asumispalveluohjauksen kautta. Asiakkuus perustuu palveluntarpeen arviointiin, jonka perusteella sosiaalihuollon viranomainen tekee päätöksen palvelun piiriin ottamisesta ja palveluista perittävästä asiakasmaksusta. Hoiva-asumisen yksiköiden toimintaa ohjaavat useat lait, mm.: Suomen perustuslaki (L 11.6.1999/731) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (L 28.12.2012/980) Sosiaalihuoltolaki (L 17.9.1982/710) Terveydenhuoltolaki (L 30.12.2010/1326) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (L 17.8.1992/785) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (L 17.8.1992/785) Hallintolaki (L 6.6.2003/434) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (L 3.8.1992/734) Henkilötietolaki (L 22.4.1999/523) Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (L 21.5.1999/621) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (L 9.2.2007/159) Työturvallisuuslaki (L 23.8.2002/738) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (L 28.6.1994/559) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (L 29.4.2005/272) Arvot ja toimintaperiaatteet Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne. Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat myös asiakkaan asemaa yksikössä. Yhdessä arvojen kanssa ne muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan, ja näkyvät asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa. PALVELUKESKUS MÄNTYLÄN PÄIVITTÄISTÄ TYÖTÄ OHJAAVIA ARVOJA JA TOIMINTAPERIAATTEITA turvallisuus asiakaslähtöisyys vanhuuden kunnioittaminen osallisuus ja valinnan vapaus luottamus yksilöllisyys avoimuus ja luovuus omatoimisuuden tukeminen Palvelukeskus Mäntylä 2 tarjoaa tehostettua palveluasumista, hoivaa ja huolenpitoa, asukkaitten omia voimavaroja tukien, heidän omatoimisuuttaan edistäen ja ylläpitäen, kuntouttavan työotteen keinoin. Toiminnan tavoitteena on asukkaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Hoiva ja huolenpito perustuu henkilökohtaiseen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan. Toiminnassa korostetaan kodinomaisuutta. Avoimuus ja luovuus auttavat parantamaan toimintamalleja sekä jakamaan tietoa ja osaamista. OLEMME MYÖS SITOUTUNEET NOUDATTAMAAN KOUVOLAN KAUPUNGIN YHTEISIÄ ARVOJA, SEKÄ ALAN EETTISIÄ ARVOJA : Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020: http://www.kouvola.fi/material/attachments/newfolder_196/newfolder/newfolder_0/nsawsaudr/kaupunkistrategia2013web.pdf Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattieettiset arvot Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE): http://www.etene.fi/fi Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet -julkaisu: http://www.etene.fi/c/document_library/get_file?folderid=17185&name=dlfe-543.pdf Sosiaalihuollon ammattilaisen eettiset ohjeet: http://www.talentia.fi/files/558/etiikkaopas_2013_net.pdf Lähihoitajan eettiset ohjeet: https://www.superliitto.fi/site/assets/files/4599/9938_super_lahihoitajan_eettiset_ohjeet2013.pdf 3

ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Ennen hoiva-asumiseen siirtymistä asiakkaat ovat olleet yleensä kotihoidon asiakkaita, jolloin heidän palveluntarpeensa on arvioitu kyseisen palvelun kriteereiden mukaisesti. Mikäli kotihoidon tai muiden kotiin annettavien palveluiden turvin ei kyetä tukemaan kylliksi asiakkaan turvallisuutta ja hyvinvointia, täyttää hoitaja yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa hakemuksen hoiva-asumisen asiakkaaksi (SAS-hakemus). Hakemus käsitellään kaupungin asumispalveluohjauksen palveluohjaajien toimesta ja he arvioivat asiakkaan toimintakykyyn perusteella asiakkaan mahdollisen hoiva-asumisen tarpeen. Palveluntarpeen arvioinnissa hyödynnetään erilaisia ikäihmisen toimintakykyä ja palveluntarvetta mittaavia mittareita kuten esimerkiksi RAVA, MMSE, MNA sekä RAI-järjestelmä. Seuraavassa on esitelty lyhyesti kyseiset toimintakykymittarit ja esittelyjen perässä on nähtävissä internetlinkit mittareiden tarkempiin kuvauksiin. RAVA on ikäihmisten (65-vuotiaat ja vanhemmat) toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. Mittarin avulla asiakkaalle lasketaan ns. RAVA-indeksi ja RAVA-luokka, joita voidaan käyttää viitteellisinä arvoina, kun arvioidaan ikäihmisen toimintakykyä ja mahdollista avuntarvetta. Lisätietoa: http://www.ravamittari.fi/mik%c3%a4-rava-mittari RAIn avulla arvioidaan asiakkaan terveydellinen ja sosiaalinen tilanne. Tätä arvioinnista saatua tietoa hyödynnetään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa. Lisätietoa: https://www.thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelujen-ja-hoidon-laatu/rai-vertailukehittaminen/tietoa-rai-jarjestelmasta/mika-on-rai MMSE on muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettu minitesti, joka soveltuu edenneen dementia-asteisen muistisairauden seulontaan ja seurantaan. Lisätietoa: http://www.muistiasiantuntijat.fi/media-files/testit/mmse.pdf MNA on ravitsemustilan arviointiin tarkoitettu kysymyssarja, jota voidaan käyttää ikääntyneiden (yli 65 vuotta) henkilöiden virhe- ja aliravitsemusriskin arvioinnissa. Lisätietoja: http://www.mna-elderly.com/forms/mna_finnish.pdf Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Yksikössä on varmistettava, että asiakkaan toiveet ja tahto selvitetään aina palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Mikäli asiakkaan mielipidettä ei voida esim. terveydellisistä syistä saada selville, on huolehdittava siitä että asiakkaan tahto selvitetään hänen omaistensa, läheistensä tai laillisen hänen edustajansa kautta (kts. alla olevat lakikohdat). Kunta vastaa siitä, että iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, 12 ) Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 8 ) Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa tai sosiaalihuoltoonsa liittyvien muiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 9 ) Jokaiselle tehdään henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka laatimiseen otetaan mukaan asukas ja omaisia mahdollisuuksien mukaan. Mukana omahoitaja ja tarvittaessa esim. sairaanhoitaja. Suunnitelma päivitetään puolivuosittain tai tilanteen olennaisesti muuttuessa. 4

HOITO-, PALVELU- JA KUNTOUTUSSUUNNITELMA Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan, jonka tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Kouvolan kaupungin hoiva-asumisessa asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma pohjautuu jatkossa yhä enemmän RAIjärjestelmän hyödyntämiseen. RAI-arvioinnissa asiakkaan kokonaisvaltainen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) toimintakyky arvioidaan 2 viikon sisällä siitä, kun hän saapuu hoiva-asumisen asiakkaaksi. RAI-arvioinnin perusteella asiakkaalle laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman sisältöä tarkistetaan vähintään puolivuosittain tai asiakkaan tilanteen oleellisesti muuttuessa. Palvelusuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaa asiakkaan vastuuhoitaja yhdessä asiakkaan ja/tai omaisen kanssa. Mukana on tarvittaessa esim. sairaanhoitaja. Päivittäin toimitaan hoitosuunnitelman mukaisesti, kirjataan huomiot ja arvioidaan säännöllisesti hoitosuunnitelman toteutumista. Vanhuspalvelulaki (980/2012) - Palvelusuunnitelma on määriteltävä iäkkään henkilön toimintakykyä koskevan arvion perusteella (16 ) - Palvelusuunnitelma on tarkistettava ilman aiheetonta viivytystä aina silloin, kun iäkkään henkilön toimintakyvyssä tapahtuu hänen palveluntarpeeseensa vaikuttavia olennaisia muutoksia (16 ) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla tai muulla vastaavalla suunnitelmalla, ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhdessä asiakkaan kanssa siten kuin 36 :n 4 ja 5 momentissa säädetään (39 ). Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Asiakkaan hoitoprosessiin osallistuu useita hoitajia, jotka omalla hoitovuorollaan havainnoivat ja kirjaavat asiakkaaseen liittyviä päivittäisiä huomioita Effica-asiakastietojärjestelmään. Lisäksi nämä hoitajat osallistuvat asiakkaan RAI -arviointijaksojen prosesseihin. Jokaisella asiakkaan hoitoon osallistuvalla hoitajalla on siis tarpeellinen määrä tietoa asiakkaan tilanteesta ja tarpeista, jotta hän voi toteuttaa tämän hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Asiakkaan vastuuhoitaja antaa tarvittaessa lisätietoja muulle henkilökunnalle asiakkaan tilanteesta. Suunnitelmien päivityksestä huolehtiminen ja muutoksista tiedottaminen on vastuuhoitajan vastuulla. Uudet suunnitelmat ja suunnitelmiin tulleet muutokset käydään läpi tiimipalavereissa ja työpaikkakokouksissa. YHTEISTYÖ MUIDEN PALVELUNANTAJIEN KANSSA Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Yhteistyöstä ja tiedonkulusta huolehditaan esim. erikoissairaanhoidon, terveyskeskusten, yksityisten lääkäripalvelujen, apteekkien, Kelan ym. kanssa. Hyödynnetään asiakasta tuntevaa palveluohjaajaa tai kotihoitoa, jottei asiakkaan tarvitse selvittää asioitaan yhä uudelleen. Tarvittaessa konsultoidaan muistikoordinaattoreita ja gerontologista sosiaalityötä. Palveluohjauksesta huolehditaan: henkilökunta jatkaa siitä mihin asumispalveluohjaaja on jäänyt, eli auttaa asumistuen ja hoitotuen hakemisessa. Kerrotaan muista tukijärjestelmistä. Mahdollinen edunvalvonnan tarve kartoitetaan. Omaisia informoidaan hyvin, miten voivat osallistua läheisensä hoitoon, asioiden hoitajana tarvittaessa, saattajana ja virkistäjänä. Kerrotaan vastuuhoitajan roolista. - Effica-potilastietojärjestelmä, piikkiviestit - yhteydenotot puhelimitse, sähköpostitse, kirjeitse - yhteiset palaverit Edunvalvonta: Edunvalvoja voidaan nimetä henkilölle, joka ei pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan. Kyvyttömyys voi johtua esimerkiksi sairaudesta. Maistraatti selvittää hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, tarvitseeko henkilö edunvalvontaa. Maistraatti voi määrätä edunvalvojaksi myös tietyn, henkilön itse hakemuksessaan ilmoittaman henkilön. Mikäli hakija ei kykene ymmärtämään, mitä edunvalvojan määrääminen hänen kannaltaan merkitsee, maistraatti ei voi edunvalvojaa määrätä. Käräjäoikeuden asiana on tällöin määrätä edunvalvoja, samoin jos hakemus edunvalvojan määräämiseksi on tullut muulta kuin henkilöltä itseltään. Lisätietoja: http://www.maistraatti.fi/fi/palvelut/holhoustoimi/edunvalvonnan-tarve-ja-sen-jarjestaminen/ ASIAKKAAN KOHTELU Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Palvelutoiminta on eettistä ja asiakaslähtöistä; Asukkaita hoivataan yksilöllisesti ja heidän itsenäisyyttä tukien. Huomioidaan asiakkaiden toiveet ja vaikuttamismahdollisuudet palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Varmistetaan asukkaan osallistuminen hoitoaan koskeviin päätöksiin omien voimavarojensa ja terveydentilansa mukaan. Kysytään ja keskustellaan asioista. Tarvittaessa asiakkaan etua ja tahtoa selvitellään omaisen/läheisen kanssa. Kunnioitetaan asukkaan oikeutta turvaan, kotirauhaan ja yksityisyyteen (ml. viestisalaisuus). Asiakas saatetaan tietoiseksi esim. tietosuoja-asioista ja henkilöstön vaitiolositoumuksesta; pyydetään tarvittavaan tietojenantoon suostumus/allekirjoitus hyvän palvelun toteutumiseksi. Otetaan huomioon asiakkaan iän, sairauksien, tms. aiheuttamat rajoitteet. Tarvittaessa ryhdytään toimiin edunvalvojan määräämiseksi. 5

Hoiva-asumisessa suurin osa asiakkaista on muistisairaita. Seuraava Muistiliiton internetsivuilta lainattu teksti toimii hyvänä ohjenuorana, kun mietitään muistisairaan kohtaamista ja kohtelua asumisyksikössä: Yksi tärkeimmistä muistisairaan ihmisen kohdalla huomioitavista oikeuksista on oikeus itsemääräämiseen. Sillä tarkoitetaan sitä, että ihmisellä on oikeus päättää omista asioistaan niin kauan kuin hän siihen kykenee ja pystyy myös ymmärtämään päätöstensä merkityksen ja seuraukset. Muistisairaus ei automaattisesti poista itsemääräämisoikeutta. Myös muistisairas ihminen voi siis kyetä pätevällä tavalla tekemään itseään tai omaisuuttaan koskevia päätöksiä. Niin kauan kuin hän kykenee itse päättämään omista asioistaan, hänen tekemälleen ratkaisulle on annettava etusija laillisen edustajan tai muun läheisen mielipiteen asemasta. Muistisairaan ihmisen muistin ja muun toimintakyvyn heikentyminen johtaa kuitenkin väistämättä jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa hän ei enää kykene itsenäisesti tekemään päätöksiä asioistaan. Näissäkin tilanteissa hänen itsemääräämisoikeuttaan tulee kunnioittaa, jos hän on päätöksentekokykyisenä ilmaissut tahtonsa (suullisesti tai kirjallisesti) kysymyksessä olevasta asiasta. Muistisairaalla ihmisellä on myös oikeus suojaamiseen. Sillä tarkoitetaan jokaisen oikeutta saada suojaa paitsi ulkopuolisen taholta tulevia, myös hänen itsensä aiheuttamia oikeudenloukkauksia vastaan. Muistisairasta suojataan esimerkiksi tilanteessa, jossa hänelle määrätään edunvalvoja. http://www.muistiliitto.fi/fi/muisti-ja-muistisairaudet/palvelut-etuudet-ja-oikeudet/muistisairaan-ihmisen-oikeudet/ Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan oma tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitukset tehdään vain lääkärin luvalla. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Luvat rajoitustoimenpiteisiin ovat määräaikaisia, ja niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Rajoittamiseen liittyvistä käytännöistä informoidaan asukasta ja omaisia. Rajoittamisen tarpeellisuus ja asian seuranta kirjataan Effica-potilastietojärjestelmään. Yksikössä noudatetaan Kouvolan kaupungin ohjeistusta, lakeja ja suosituksia. Yhteisesti ja tarvittaessa asukaskohtaisesti laaditaan työyhteisössä yhteiset ohjeet ja linjaukset Itsemäärämisoikeuden rajoittamisesta. Tämä helpottaa työntekijöiden perehtymistä kunkin asiakkaan kohdalla käytännön työhön sekä edistää osaltaan asiakkaan oikeusturvaa. Rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään huolehtimalla riittävästä henkilöstön mitoituksesta, ammattitaidosta ja vuorovaikutustaidoista. Hyvä perushoito, ulkoilumahdollisuudet, lääkityksen kokonaisarvioinnit. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 8 Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Asiakkaan kuulemisesta ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä säädetään hallintomenettelylaissa. Asiakkaan tahdosta riippumattomista toimenpiteistä sekä asiakkaan hoitoon tai huoltoon liittyvistä pakotteista ja rajoituksista sekä niitä koskevasta päätöksentekomenettelystä sosiaalihuollossa on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 9 Itsemääräämisoikeus erityistilanteissa Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa tai sosiaalihuoltoonsa liittyvien muiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Jos täysi-ikäinen asiakas on henkilöään tai varallisuuttaan koskevassa asiassa ilmeisen edunvalvonnan tarpeessa, tulee sosiaalihuoltolain 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen tehdä holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 91 :ssä tarkoitettu ilmoitus holhousviranomaiselle edunvalvojan määräämiseksi asiakkaalle. Huom! Uusi laki sosiaalihuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeudesta on palautettu eduskunnan käsiteltäväksi. Lain astuessa voimaan päivitetään tämä osio. 6

Asiallinen kohtelu Miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu Yksikön arvot ja periaatteet ohjaavat hoitotyötä: Asiakasta kohdellaan aina kunnioittavasti ja kaikki hänen tarpeet otetaan huomioon. Kunnioitetaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta, eikä hänen turvallisuuttaan kyseenalaisteta missään tapauksissa. Kuuntelemme asiakkaan toiveet, huomioiden hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatut asiat. Jo asiakkaaksitulovaiheessa selvitetään asiakkaan toiveita, sekä ns. hoitotahto. Palautteen vastaanottaminen: - avoimuus ja rehellisyys, huomion kiinnittäminen vuorovaikutustilanteiden onnistumiseen - aktiivinen ja läheinen yhteydenpito asiakkaan omaisiin - yhteistyö; hoito- ja palvelusuunnitelman päivittäminen sekä hoidon toteutus sen mukaisesti. Miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Jos ilmenee, että asukasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti, asia otetaan viivytyksettä selvittelyyn asianomaisten henkilöiden ja esimiehen kanssa. Ohjeiden vastaisesta menettelystä ja työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien rikkomisesta tai muusta epäasianmukaisesta käyttäytymistä tulee työntekijälle seuraamuksia. Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne? Jos asiakkaalla on palvelusta huomauttamista tai hän on tyytymätön saamaansa kohteluun, toivotaan hänen antavan palautetta suoraan yksikön työntekijöille ja esimiehelle. Jos asiakas kokee tulleensa epäasiallisesti kohdelluksi, mahdollisimman pian tilanteen jälkeen tulee asia käsitellä avoimesti ja rehellisesti keskustellen henkilökunnan ja esimiehen kanssa. Tilanne käydään yhdessä läpi asianomaisten kanssa, neuvotellen pyritään yhteisymmärrykseen ja sopimukseen jatkotoimenpiteistä. Toimintayksikölle tulisi antaa tilaisuus korjata asia. Tapauskohtaisesti tapahtunutta käsitellään tiimipalavereissa, siitä pyritään oppimaan. Haitta- ja vaaratilanteet dokumentoidaan. Mikäli edellä mainitun neuvottelun lopputulos ei tyydytä asiakasta/ hänen omaistaan/etujaan valvovaa, häntä ohjataan ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen, joka neuvoo muistutuksen laadinnassa. Lomakkeet löytyvät kouvola.fi -sivuilta. Muistutuksen käsittelee hoiva-asumisen palvelupäällikkö. Hän selvittää tapahtuman ko. yksikön esimiehen kanssa, järjestää tarvittaessa keskustelutilaisuuden omaisten kanssa ja antaa kirjallisen vastineen asiasta. Asiakas voi myös valittaa tai tehdä kantelun. Asiakasta, hänen läheisiään tai laillista edustajaansa informoidaan erilaisista tavoista tuoda asiakkaan mahdollisesti kohtaama haittatapahtuma esille niin, että asiakkaille syntyy kuva turvallisesta ja asiakaspalveluun myönteisesti vaikuttavasta menettelytavasta. Asiakkaalle myös kerrotaan, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty tai miten asia on ratkaistu. Liite: Toimintamalli Asiakkaan asiallinen kohtelu ja poikkeamien käsittely. Liite: Lomake palautteen antamiseen Liite: Muistutus -lomake (Laki sos.huollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000) http://www.kouvola.fi/material/attachments/intranet/perusturva/lomakkeet/6ga0tubo5/muistutus-sosiaalihuolto.pdf ASIAKKAAN OSALLISUUS Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Asiakkaiden ja heidän läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eri tavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Palautteen kerääminen Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat ja antavat palauteta yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Kouvolan kaupungin internet sivuilla on sähköinen palautejärjestelmä, jonka kautta voidaan antaa palautetta palvelukohtaisesti. Järjestelmä löytyy osoitteesta: http://kartta.kouvola.fi/efeedback/fi/publicsearch Asiakkaat voivat antaa myös suoraa palautetta hoiva-asumisen henkilökunnalle. Hoiva-asumisen asiakastyytyväisyyskyselyt asukkaille sekä omaisille kerran vuodessa. * yhteenvetoraportit * tulosten käsittely työpaikkakokouksissa - toiminnan kehittäminen tulosten pohjalta * tiedotus tuloksista omaistenilloissa Jatkossa järjestetään myös asiakasraateja, joiden yhtenä tehtävänä on kerätä palautetta asiakkailta ja heidän omaisiltaan. Palautelaatikko yksikön eteisessä (+lomakkeita) (Liite: Hyvinvointipalveluiden asiaskaspalautelomake) * palautteiden käsittely työpaikkakokouksissa - toiminnan kehittäminen palautteen pohjalta Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Palaute asukaskohtaisissa hoitopalavereissa, hoitosuunnitelmien tarkistus yhdessä asukkaan ja omaisten kanssa. Kaikkien em. väylien kautta annetut palautteet ohjautuvat käsiteltäviksi hoiva-asumisen palvelupäällikölle, jonka tehtävänä on käsitellä ne asianmukaisella tavalla. Asiakaspalautteita hyödynnetään mm. alueellisten palveluiden suunnitteluissa sekä yksiköiden toimintamallien kehittämisessä. 7

ASIAKKAAN OIKEUSTURVA a) Muistutuksen vastaanottaja Hoiva-asumista koskevien muistutusten ja kanteluiden vastaanottaja on hoiva-asumisen palvelupäällikkö. b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on Potilasasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Potilasasiamiehen tehtävänä on 1. neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa 1. neuvoa potilaita potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2. avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä 2. avustaa potilasta muistutuksen ja kantelun tekoon 3. tiedottaa asiakkaan oikeuksista liittyvissä asioissa 4. toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi 3. avustaa potilasta potilasvahinkoon liittyvissä asioissa 5. seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnissa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. 4. 5. tiedottaa potilaan oikeuksista toimia potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa antava. Asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Sosiaaliasiamies voi toimia asiakkaan ja työntekijän välimiehenä ongelmatilanteissa. Sirkku Bilaletdin Sosiaaliasiamies Salpausselänkatu 40 A 45100 Kouvola puh. 040 728 7313 Puhelinaika pääsääntöisesti ma 12-15, ti,ke,to 9-11 Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@socom.fi Potilasasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaan edun turvaajana. Potilasasiamiehen tehtävä on neuvoa antava. Potilasasiamies ei ota kantaa potilaan lääketieteellisiin hoitopäätöksiin tai siihen onko potilaan hoidossa tapahtunut vahinko. Potilasasiamiehellä ei ole päätäntävaltaa. Potilasasiamies voi toimia asiakkaan ja työntekijän välimiehenä ongelmatilanteissa. Eki Lahti potilasasiamies Marjoniementie 10 45100 Kouvola puh. 020 615 7931 Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@kouvola.fi c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Kuluttajaneuvonta: Valtakunnallinen puhelinnumero: 029 553 6901 arkisin klo 9 15. Kuluttajaoikeusneuvoja/Kouvola, Vuorikatu 1, 45100 Kouvola, puh.029 553 6901 (Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut eivät kuulu kuluttajasuojalain piiriin.) d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Hoiva-asumista koskevien muistutusten ja kanteluiden vastaanottaja on hoiva-asumisen palvelupäällikkö. Muistutuksiin vastaa palvelupäällikkö, mutta ne tulevat tiedoksi myös asiakkuuspäällikölle. Joissain tilanteissa, esimerkiksi jos muistutus/kantelu koskettaa useampaa palvelua, vastauksen kokoaa asiakkuuspäällikkö. Näissä tilanteissa muistutuksen vastineen allekirjoittaa Ikääntyneiden palvelujen johtaja. Muistutukset ja kantelut herättävät usein myös ajatuksia ja keskustelua palvelun sisällä. Näin ollen niitä voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Esimies kokoaa palvelupäällikölle tarvittaessa asiaan liittyvää aineistoa. Asiakkaalle kerrotaan mitä toimenpiteitä asian selvittämiseksi tehdään tai on tehty. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on yksi kuukausi. 8

PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Vanhuspalvelulaki 10 : Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. toimintaa ohjaavat arvot ja toiminta-ajatus tarjottavat palvelut yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti kuntouttava ja toimintakykyä ylläpitävä työote virike- ja harrastustoiminnan tukeminen Liikunta-, kulttuuri- ja harrastustoiminnan toteutuminen Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Yksikössä otetaan käyttöön toimintakalenterit, joiden avulla seurataan asukkaiden osallistumista toimintoihin. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Vanhuspalvelulaissa todetaan, että iäkkään henkilön toimintakyky ja terveydentila on selvitettävä luotettavia arviointivälineitä käyttäen. RAI -järjestelmä on luokiteltu kokonaisvaltaiseksi ja luotettavaksi arviointivälineeksi. Hoiva-asumisen asiakkaiden palvelusuunnitelmat pohjautuvat jatkossa yhä enemmän RAI-arviointeihin. RAI-arvioinnissa asiakkaan tilannetta arvioidaan erilaisten mittareiden avulla. Mittareiden avulla voidaan arvioida mm. asiakkaan fyysistä-, kognitiivista-, psyykkistä- ja sosiaalista toimintakykyä. Edellä mainittujen toimintakyvyn osa-alueiden lisäksi RAIta voidaan hyödyntää asiakkaan kuntoutumisen ja terveydentilan arvioinneissa. Hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteet luodaan aina asiakaslähtöisesti ja hänen voimavaransa huomioiden. Työntekijät noudattavat kuntouttavan työotteen periaatteita, jota tuetaan henkilökunnan säännöllisellä Ergokorttikoulutuksella. Yksikön hoitajia koulutetaan asiaan liittyen säännöllisesti. Harrastetoiminta osana päivittäistä hoitotyötä (lehden luku, musiikki, tanssi, jne.) Pihapiiri ja ympäristö suo oivat mahdollisuudet ulkoiluun ja virkistäytymiseen. Lisäksi tehdään yhteistyötä mm. fysioterapeutin, omaisten ja vapaaehtoisten kanssa. Edellämainittuja kirjataan Effica-potilastietojärjestelmään, sekä arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelman päivityksen yhteydessä. RAVITSEMUS Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä: Ruoka haetaan Valkealakodin keittiöltä lämpöastioissa ja jaetaan asukkaille.: Aamupuuro klo 8.15, aamupalalle asukkaiden heräämisrytmin mukaan. Lounas klo 11.30 - Päiväkahvi klo 14 Päivällinen klo 16.30 - Iltapala klo 18.30 - Asukkailla mahdollisuus myös myöhäisiltapalaan. Yöpala (myöhäisiltapala tai varhaisaamupala) turvaa sen, että aterioiden väli ei ole yli 11 tuntia. Liite: Palvelukeskus Mäntylän keittiö-omavalvontasuunnitelma Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Käytössä on Kouvolan kaupungin ruokarytmi-käsikirja. Ruokarytmi -ravitsemuskäsikirjassa määritellään asumispalveluyksiköissä tarjottavan ja kotiin kuljetettavan aterian ravitsemuksellista laatua sekä tarjolla olevia ruokavalioita. Käsikirjassa määritellään myös, kuinka laadukas ravitsemushoito toteutetaan ko. laitoksissa ja kotihoidossa. Ruokarytmi -ravitsemuskäsikirja on löydettävissä kaupungin internetsivuilta: http://www.kouvola.fi/index/kaupunkijahallinto/yhteystiedot/teknisentuotannonliikelaitos/kayttajapalvelut/ruokapalvelut_1/ravitse muskasikirjat_21.html Ravitsemustilan seuranta: MNA-testit, säännöllinen painon seuranta ja voinnin arviointi päivittäin. 9

HYGIENIAKÄYTÄNNÖT Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä ja seurantakäytännöistä Työntekijän huolehdittava asukkaan suojaamisesta, tai jäätävä kotiin sairastamaan pärskeisen infektion alkupäivinä. Influenssarokotukset maksuttomasti ennaltaehkäisemään, asukkaille ja hekilökunnalle. Epidemia-aikoina tehostettu hygienia, huom. kaiteet ja muut koskettelupinnat. Tarvittaessa eristys ja ohjeistus myös ulkopuolisille. Asukkaan luota toisen luo siirtymisessä huolehditaan välineiden huollosta ja käsihygieniasta. Käsidesinfektiotelineet asuntojen WC:ssä, yhteistiloissa ja käytävillä kaikkien käytettävissä. Ohjeistus vierailijoille. Suunsuojuksia myös siivousvaunuissa. Aseptinen työjärjestys. Tarvittava suojavaatetus ja vaatehuolto. (Työasut Naxos Oy) Likaisen ja puhtaan pyykin käsittelystä ohjeistus. Huolellisuus jätteiden käsittelyssä (huom. eritteet). Jätteet lajitellaan: Asukashuoneissa on astiat energia- ja loppujätteelle. Siistijä tyhjentää energiajtteet huoneista ja yhteistiloista. Hoitajat huolehtivat loppujätteistä. Yhteisissä tiloissa ja keittiöissä on astiat energia-, bio- ja metallijätteille. Lisäksi kierrätetään myös lasit, pahvi ja sanoma- ja aikakauslehdet. Lääkelasit ja lääkejättetet hävitetään asianmukaisesti ml. vaaralliset lääkejätteet. Deko-huuhtelu- ja desinfiointikone: kestokäyttöisten eriteastioiden tyhjennykseen, huuhteluun, pesuun ja lämpödesinfiointiin (pesee portatiivit, alusastiat, virtsapullot, kaarimaljat, imupullot, bidee-suihkukahvat ja -letkut, siivousvälineet, jne.) Yhteistyö teknisen toimen kanssa (siivouspalvelut), yhteistyö siistijöiden kanssa toimii hyvin: hygieniavastaava tai vuorossa oleva hoitaja tarpeen vaatiessa varmistaa käytännöt; saunan pesu as:den välillä; viikonloppuisin kosketuspintojen pyyhintä. Eritetahradesinfektiovälineet + ohjeet kaikkien tiedossa ja käytössä Hygieniakäytännöt; Käsihygienia- ja Desinfektio-ohjeistukset. (Puhdistusaineet Jac-MoPP) Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa Yksikössä on hygieniavastaava: sh Sanna Kola p. 020 615 7548. Yksikössä käytössä hygieniakansio, joka sisältää ajantasaiset ohjeet. Hygieniakäytännöistä laadittava yksikön oma ohje. Havainnointi ja oireiden huolellinen kirjaaminen. Henkilökunnalla hoitoalan ammattikoulutus, sisältää hygieniaosaamisen, osalla henkilökunnasta on hygieniapassi. Säännölliset kaupungin hygieniapalaverit ja koulutukset. Kouvolan kaupungin hygieniatyöryhmän ohjeet, yhteistyö hygieniakoordinaattorin kanssa, ohjeet epidemiatilanteissa, yms. Kouvolan kaupungin yhteiset hygieniaohjeistukset: http://www.kouvola.fi/index/sosiaali-jaterveyspalvelut/terveyspalvelut/infektioidenjatartuntatautientorjuntayksikko.html Miten varmistetaan asiakkaiden tarpeita vastaavien hygieniakäytäntöjen toteutuminen ohjeiden ja hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti? Jokainen hoitaja työvuorossaan huolehtii avustamisesta asukkaiden päivittäisessä hygieniassa. Vastuuhoitajat pitävät asukkaiden hoitosuunnitelmien ohjeistukset ajan tasalla. Asukkaiden pesuhuoneissa käsidesit, ohjataan asukkaita huolehtimaan käsihygieniasta. Lisätietoja ja neuvoja: Hygieniakoordinaattori Jaana Palosara puh. 020 615 11 (vaihde) Marjoniementie 6 45100 Kouvola 10

TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO Toimintaohjeet hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä, sekä äkillisen kuolemantapauksen varalta. Hammashoito: Lähtökohtaisesti käytetään julkista hammaslääkärinpalvelua, mutta asiakas voi halutessaan käyttää myös yksityistä hammashoitoa. Asukkaan vastuuhoitaja avustaa tarvittaessa hammashoidon järjestämisessä (hammashoitajan käynnit yksikössä tarvittaessa ja käynnit hammaslääkärin vastaanotolla tarvittaessa). Vastuuhoitaja kirjaa ohjeet asukkaan päivittäisestä suunhoidosta hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Muiden tehtävä on perehtyä ohjeisiin, ja noudattaa niitä. Arkisin ma-pe klo 8-9 Kouvolan hammashoitoloissa särkypäivystys ajanvaraus klo 8-15 p. 020 615 1008. Klo 11-15 kiireettömät ajanvaraukset ja tiedustelut. Arkisin (ma-pe) klo 16-21 viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 8-21 Kymenlaakson alueellinen hammaslääkäripäivystys äkillisiä särkyjä ja tapaturmia varten Karhulan hammashoitolassa, Toivelinnankatu 2, 48600 Kotka. Ajanvaraus vain puhelimitse arkisin klo 15-21, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 8-21 puh. 020 633 1000 Kiireetön sairaanhoito: Asumispalveluyksikössä noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä hoitosuosituksia, kuten Käypähoito-ohjeita sekä Sairaanhoitajan käsikirjan ja THL:n suosituksia. Asumispalveluyksiköiden asukkaille järjestetään tarvittavat yleislääkärin käynnit, joihin sisältyvät asukkaan terveydentilan ja lääkityksen säännölliset tarkistukset. Omalääkäri käy 1xvko; tarvittaessa puhelinkonsultaatio tai Effican viestipiikki, laittaa tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Vastuuhoitaja tai huomion tehnyt kirjaa asian Efficaan sekä tiedottaa sairaanhoitajalle, joka arvioi tilanteen ja huolehtii ohjeista ja jatkotoimenpiteistä, esim. lääkärin konsultoinnista. Asumispalveluyksikön hoitohenkilökunta vastaa asukkaiden tarvitsemien laboratoriokokeiden ottamisesta ja järjestää niiden kuljettamisen tutkittavaksi, sekä varmistaa että vastaukset tulevat luetuiksi ja jatkohoito-ohjeet huomioidaan. Asukkaille ei saa kertyä kustannuksia em. toimenpiteistä. Asumispalveluyksikön henkilökunta järjestää asukkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämiseen tarvittavat kuljetukset ja saattoavun. Kuljetuskustannukset asiakas maksaa itse. Kuljetuksen järjestämisestä ja saattoavusta asukkaalta ei saa veloittaa erillistä maksua. Kiireellinen sairaanhoito: Hoiva-asumisessa on käytössä Älytti-malli, joka sisältää mm. kirjaus- ja yhteydenotto-ohjeet kiireellistä hoitoa vaativissa tapauksissa. Tavoite on, että koko henkilökunta käy Älytti+ISBAR -koulutuksissa (toimintaohje äkillisen yleistilan laskun tilanteessa). Kiireellisen sairaanhoidon osata tehdään yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja erityisesti Pohjois-Kymen sairaalaan kanssa. Hoitohenkilökunta voi ottaa yhteyttä POKS:n triage-hoitajaan neuvoa tai apua pyytääkseen. Akuuttitilanteissa PoKS:n päivystykseen, hätäkeskus p. 112 (ambulanssi) Äkillinen kuolemantapaus: Jos hoiva-asumisen yksikössä tapahtuu selvä sairaskuolemantapaus, asia ei lain mukaan kuulu poliisille. Jos kuolemassa on jotain poikkeuksellista, tilanne on toinen ja kuolemansyyn selvittämiseksi on poliisin suoritettava tutkinta, mikäli 1) kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa; 2) kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tahi kun on aihetta epäillä kuoleman johtuneen jostakin sellaisesta syystä; tai 3) kuolema muuten on tapahtunut yllättävästi. Tutkinnassa on tarvittaessa käytettävä lääkäriä apuna. Miten yksikössä varmistetaan ohjeiden noudattaminen? Perehdytys, ohjeistukset, kirjallinen materiaali, koulutukset, keskustelu ja arviointi työkokouksissa. Ohjeet kuolemantapauksissa (12052009_asumispalvelut/laatineet Anna-Maija Kääriäinen ja Anssi Lahti) Saattohoito tietoutta hoiva-asumisen yksiköihin saatavilla Kontista: K:\Hypa\Kehittaminen\Saattaen\Esitykset ja koulutukset (Saattaen hanke) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan kirjataan asiakkaan yksilölliset tarpeet ja miten niihin vastataan. Asiakkaiden päivittäinen tilanne dokumentoidaan hoitajien toimesta Effica-asiakastietojärjestelmään. Asiakkaan terveyttä ja toimintakykyä seurataan ja arvioidaan RAI-järjestelmän avulla. Näiden lisäksi käytetään suunnitelmallisesti muita terveydentilan mittareita, kuten verenpaine-, verensokeri-, muistin- tai ravitsemustilan testaus. Asukkaiden painoa seurataan säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa. (Hoiva-asumisen palvelukuvaus 2015). Asiakkaille järjestetään säännöllinen lääkärintarkastus kerran vuodessa ja lääkäriin saadaan yhteys aina tarvittaessa. Toimintakykyä ylläpitävä työote ja arjen aktivointi. Ravitsemus-, liikunta-, asukkaan osallisuus ym. suositusten noudattaminen. Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta Yksikön omalääkäri, hoivatyön esimies sekä yksikön sairaanhoitajat vastaavat yksikön terveyden- ja sairaanhoidon sujumisesta. Jokaisella työntekijällä on oman työnkuvansa ja tehtävänsä mukainen vastuu asiakkaan hoidossa (vastuunjaon kuvaus) Lääkäripalvelut tuottaa Attendo Oy. 11

LÄÄKEHOITO Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito -oppaassa (http://julkari.fi/bitstream/handle/10024/113244/opp_0532_laakehoito_verkko_korjattu.pdf?sequence=1) linjataan mm. lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset. a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään Hoiva-asumisen yhteinen lääkehoitosuunnitelma ja sen yksikkökohtaiset osiot löytyvät yksikön esimieheltä ja lääkehoitovastaavilta. Suunnitelmat on laadittu sairaanhoitopiirin suunnitelman pohjalta ja jotka on hyväksynyt geriatriylilääkäri Sari Mäkelä. Suunnitelmat päivitetään vähintään kerran vuodessa. Viimeisin päivitetty versio on käsitelty Ikääntyneiden palveluiden johtoryhmässä 7.5.2015. (Liite: Lääkehoitosuunnitelman yksikkökohtainen osio) b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta Yksikön omalääkäri, hoivatyön esimies sekä yksikön sairaanhoitajat vastaavat yksikön terveyden- ja sairaanhoidon sujumisesta. Jokaisella työntekijällä on kuitenkin oman työnkuvansa ja tehtävänsä mukainen vastuu asiakkaan lääkehoidossa. Yksikön lääkevastaavat: sh Sanna Kola ja sh Hilkka Jokivuori vastaavat osaltaan lääkehoidon sujumisesta. Päävastuu on sairaanhoitajilla. He vastaavat myös lääkekaappien asianmukaisesta hoidosta. Jokainen hoitaja vastaa lääkehoidosta omalta osaltaan toimenkuvansa mukaan. Lääkehoitoon osallistuvilta vaaditaan näyttöön perustuva lupa. Lääkkeiden jakoa ja annostelua hoitavat henkilöt ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen ja perehtyneet tehtäviinsä Kouvolan kaupungin ohjeiden mukaisesti. Lääketilauksia tekevät ainoastaan siihen koulutetut henkilöt. Yksikön lääkehoidon turvallisuus taataan STM:n ohjeistuksen mukaan kun seuraavat asiat on huomioitu: Lääkehoitosuunnitelma Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen Henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja työnjako Lupakäytännöt Lääkehuolto Lääkkeiden jakaminen ja antaminen Potilaiden informointi ja neuvonta Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi Dokumentointi ja tiedonkulku Seuranta- ja palautejärjestelmät ASIAKASTURVALLISUUS VIRANOMAISYHTEISTYÖ TURVALLISUUSASIOISSA Yksikön turvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuutta palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Samoin on kehitettävä valmiuksia iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen. Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa? Yksikön turvallisuudesta vastaavana henkilönä toimii yksikön esimies Hanna Bragge. Apunaan hänellä on yksikön turvallisuusvastaava Sanna Kola (Mäntylä 2) ja Sami Korhonen (Mäntylä 1) sekä hoiva-asumisen kehittämisvastaava Tommi Reiman. Yksikön turvallisuuden toteuttaminen on koko henkilöstön vastuulla. Jokikaislasta sairaanhoitajien kansliasta löytyy turvallisuuskansio, joka sisältää mm. yksikön turvallisuuden toteuttamisen vuosisuunnitelman, päivitetyn pelastussuunnitelman, poistumisturvallisuussuunnitelman sekä ohjeistukset erilaisten vaaratilanteiden varalle. Palo- ja pelastusharjoitukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Pelastuslaitos suorittaa yksikön palotarkastuksen vuosittain. Yksikön turvallisuusvastaava suunnittelee ja toteuttaa yhdessä yksikön esimiehen kanssa vuosittaiset turvallisuuskävelyt sekä sisäisen palotarkastuksen. Yksikön asukasturvallisuuteen liittyy välillisesti myös yksikön sisä- ja ulkotilojen siisteys. Yksikköön on valittu ekotukihenkilö Marjo Välikivi (Mäntylä 2) ja Tuula Huovila (Mäntylä 1), jotka vastaavat yhdessä yksikön esimiehen ja muun henkilöstön kanssa mm. talon jätteiden lajittelusta. Ekotukitoiminnasta lisää Kontista: http://kontti.kouvola/index/hallintojastrategia/strategia/ymparistoohjelma/ekotukitoiminta.html.stx Lisäksi asukasturvallisuuteen liittyen henkilökunnan on suoritettava potilasturvallisuus- ja tietosuojakoulutukset. Jokaisella työntekijällä on oltava voimassaoleva henkilökohtainen lääkelupa. Kouvolan kaupungin potilasturvallisuussuunnitelma automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, paloilmoittimien testaukset säännöllisesti sähkölukot ja kulunvalvonta pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys ajan tasalla (päivitys vuosittain) säännölliset turvallisuuskoulutukset oikea ergonomia ja työskentelytavat 4Ks-riskipistearviointi, HaiPro-järjestelmä, Tape-seuranta 12

HENKILÖSTÖ Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet Yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstösuunnittelua määrittää lainsäädäntö. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden määrästä, avun tarpeesta ja asumisyksiköstä/ toimintaympäristöstä. Hoitajamitoitus perustuu lakeihin, suosituksiin ja ohjelmiin, mm.: Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisu 2013:11) Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015 2018 (Valvira, valvontaohjelmia 1/2015) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Eduskunta hyväksyi 12.3.2015 lain, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016. Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (608/2005) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) eli ns. vanhuspalvelulaki Suosituksen mukaan (ei siis lailla säädetty) ympärivuorokautista hoitoa antavien hoiva-asumisen yksiköiden hoitohenkilöstön suunniteltu ja toteutunut määrä tulisi olla vähintään 0,5 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Kouvolan kaupungilla mitoitus on lähes poikkeuksetta suositeltua mitoitusta korkeampi hoiva-asumisen johdon päätöksellä: noin 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Palvelukeskus Mäntylässä työskentelee esimiehen lisäksi 22 hoitajaa, sekä kuntakokeilussa sairaanhoitaja Mäntylä-Jokela kotihoidon tiimissä yhtenä päivänä viikossa. Tehostetun palveluasumisen Mäntylä 2:ssa on 2 kotialuetta: Jokituuli ja Jokikaisla. Työvuoroissa on tietty määrä hoitajia. Työvuorotaulukot on nähtävillä viimeistään viikkoa ennen uuden 3-viikkoisen jakson alkamista. Mäntylä II arkisin viikonloppuisin Mitoitus 0,59 hoitajaa/asukas aamu/ ilta aamu/ ilta 1 hoivatyön esimies, yhteinen Mäntylä I:n kanssa 5-6 / 4-5 4-5 / 4 2 sairaanhoitajaa 14 lähihoitajaa + 1 vakituinen vuosilomien tekijä yöhoitaja yhteinen Mäntylä I (=kotihoidon asiakkaita) 1 hoivatyön esimies, yhteinen Mäntylä II:n kanssa 5 lähihoitajaa + 0,2 sairaanhoitaja Yksikön sijaisten käytön periaatteet Yleisohjeena: vakituisen henkilöstön vuosilomantekijänä on yksikön vakituinen vuosilomittaja ja lyhytaikaisia poissaoloja paikataan pääsääntöisesti kaupungin vakituisella varahenkilöstöllä. Mikäli vakituista varahenkilöä ei saada, esimies palkkaa määräaikaisen sijaisen muutoin. Kaupungin ohjeistuksella sijaisten rekrytointi pyritään toteuttamaan sähköisen KuntaRekry-ohjelman kautta. Käytetään ensisijaisesti ammattikoulutettuja sijaisia sekä Mäntylässä aiemmin esim. opiskelijoina olleita (yksikön oma sijaislista). Lisäksi eläkeläiset ovat olleet ammattitaitoisia sijaisia. Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan? Vuosittain tehtävässä henkilöstösuunnitelmassa kartoitetaan tilannetta tulevaisuuteen. Järjestämällä suunnitelmallisesti henkilöstömitoituksen mukainen määrä työntekijöitä työvuoroihin, ammattikoulutetut sijaiset tarpeen mukaan. Ylläpitämällä toimivaa varahenkilöstöjärjestelmää. Vapautuneet toimet täytetään; henkilöstön pysyvyys/mahdollisimman pieni vaihtuvuus Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet amitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet? Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Rekrytoinnissa huomioidaan mm. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (29.4.2005/272) sekä Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559). Lisäksi lääkelupien saaminen on edellytys hoitajana toimimiselle. Kouvolan kaupungin rekrytointia koskeva yhtenäinen ohjeistus: http://www.kouvola.fi/material/attachments/aintranet/konsernihallinto/henkilostoyksikko/henkilostosuunnittelujarekrytointi/weked kinn/rekrytointiopas_2_2015.pdf Täyttölupamenettely, ja avoimet toimet/virat hakuun Kuntarekry-järjestelmän kautta. Rekrytointi perustuu aina toimialan ja yksikön päivitettyyn henkilöstösuunnitelmaan. Uuden henkilön tulisi omalla ammattitaidollaan täydentää yksikön muiden jäsenten osaamista. Ennen varsinaisen rekrytoinnin aloittamista/täyttöluvan hakemista arvioidaan mitkä ovat tehtävässä tarvittavat keskeiset tiedot ja taidot sekä henkilökohtaiset ominaisuudet: 13

koulutus ammatilliset tiedot ja taidot yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot kirjallinen ilmaisutaito atk:n perustaidot paineensietokyky aloitteellisuus tehtävässä vaadittu osaaminen tulevaisuudessa kyseiseen tehtävään vaikuttavat mahdolliset organisaatiomuutokset Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus? Käytetään ensisijaisesti ammattikoulutettuja työntekijöitä. Tutkintotodistukset tarkastetaan. Ammattipätevyys tarkistetaan Valviran Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (JulkiTerhikki). Valvira myöntää terveydenhuollon ammattihenkilölle ammatinharjoittamiseen liittyviä oikeuksia, kuten oikeuden toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä (esim. sairaanhoitaja) tai oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä (esim. lähihoitaja). Oikeudet voi myös menettää. Koeaika tehtävän alussa, seuranta ja palautteen hankkiminen asiakkailta ja työtovereilta. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä? Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkän poissaolon jälkeen työhön palaavia. Jokainen saa ainakin pienimuotoisen perusperehdytyksen (huom. turvallisuusasiat) ja toimii alussa kokeneemman hoitajan työparina. Opiskelijoilla on työssäoppimisjakson aikana nimetty ohjaaja. Mäntylän osastoilla on perehdytyssuunnitelma ja perehdytyskansiot. Kouvolan kaupungin Kontti -intranetsivut ovat henkilöstön tärkein viestintäkanava. Kontti on luettavissa kaupungin työpisteissä hallintoverkossa olevilla koneilla. Kontti näkyy myös kotikoneelta kaikille, joilla on kaupungin verkkotunnukset. Kaupungin internetsivuilla on runsaasti hyödyllistä opasmateriaalia uudelle työntekijälle: Tervetuloa töihin Kouvolan kaupungille: http://www.kouvola.fi/material/attachments/aintranet/konsernihallinto/henkilostoyksikko/perehdyttaminen/xurt2zd5z/tervetuloa _toihin_kouvolan_kaupungille_31.3.2015.pdf Perehdyttämisopas: http://www.kouvola.fi/material/attachments/aintranet/konsernihallinto/henkilostoyksikko/perehdyttaminen/bnm52xomt/perehdytt amisopas_tammikuu_2014.pdf Palvelussuhteeseen liittyvät käyttöoikeus-, ym. ICT-asiat: http://www.kouvola.fi/material/attachments/aintranet/tietohallinto/ohnex9wmt/perehdytysohje_tihan_osuus_v1_1.pdf Ohjeistukset ja käyttöohjeet ajan tasalla ja helposti tutustuttavissa; käsittely työkokouksissa Lääkehoitosuunnitelma sisältää lääkehoidon perehdytyssuunnitelman Effica-käyttäjäoppaat Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus? Kouvolan kaupungin koulutussuunnitelma ohjaa täydennyskoulutuksen toteutumista: http://www.kouvola.fi/material/attachments/aintranet/konsernihallinto/henkilostoyksikko/henkilostonkehittaminen/6iqtfnoup/kou lutussuunnitelma_2015_161214.pdf Koulutuksiin osallistutaan tasapuolisesti mm. vastuualueiden ohjaamana. Hoitajat menevät oman erityisalansa koulutuksiin (esim. työsuojelu, ergonomia, saattohoito), sekä tarpeen mukaan. Hoitaja ilmoittautuu itse koulutuksiin ESS-järjestelmän kautta, ja hoivatyön esimies päättää osallistumisesta. Osa koulutuksista on pakollisia jokaiselle, kuten tietosuoja-, lääkehoito- ja potilasturvallisuuskoulutus, lisäksi edellytetään myös ensiavun ja oikeanlaisen toiminnan hallintaa asukkaan yleistilan äkillisesti laskiessa. Mm. lääkehoidon osaaminen varmistetaan määräajoin: vastaava sairaanhoitaja arvioi osaamista 3 vuoden kuluttua lääkelupien myöntämisestä, ja testi uusitaan viimeistään 5 vuoden välein (LOVE-ohjelma). Lisäksi osallistutaan koko henkilöstölle suunnattuihin koulutuksiin. Koulutuksiin osallistumista seurataan ESS-ohjelman avulla. Kouvolan kaupungin henkilöstön kehittämisen periaatteet: http://www.kouvola.fi/material/attachments/aintranet/konsernihallinto/henkilostoyksikko/ajankohtaista/tiedotteet2010/5tlepluyu/ti edote_6_liite_kehittamisen_periaatteet.pdf Säännöllinen täydennyskoulutus antaa henkilöstölle mahdollisuuden hankkia ammattialan viimeisintä tietoa ja kehittää työtaitoja sekä parantaa työn hallintaa ja ammatillista yhteistyötä. Ammattitaidon uudistaminen auttaa työntekijää vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden palvelutarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria, suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. Uuden oppimiseen tarvitaan työntekijöiden omaa sitoutumista, motivaatiota ja halua löytää uutta tietoa ja uusia näkökulmia. Vastuu henkilökohtaisesta kehittymisestä ja oman ammattitaidon ylläpitämisestä on jokaisella työntekijällä. Osaava, uudistumisja toimintakykyinen ja työhönsä sitoutunut henkilöstö varmistaa laadukkaiden ja kilpailukykyisten palveluiden tuottamisen. Työnantajaa velvoitetaan järjestämään täydennyskoulutusta ja työntekijää osallistumaan. Sosiaalihuoltolain 53 :n mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Kaupunki tukee myös työntekijän omaehtoista kouluttautumista. Tutkintoon johtavaan tai muuhun ammattia täydentävään pitkäkestoiseen ammatilliseen täydennys-, uudelleen tai jatkokoulutukseen osallistuvalle myönnetään 5 päivää palkallista virka- /työvapaata vuodessa läsnäoloa vaativaan opiskeluun (edellytyksenä toistaiseksi voimassa olevaa vakinaista tai vähintään 1 vuoden keskeytymättä jatkunut määräaikainen palvelussuhde). 14

TOIMITILAT Hoiva-asumisen/tehostetun palveluasumisen palvelukuvaus (2015) määrittelee tilojen kriteerit Asumispalveluyksiköllä on toiminnan edellyttämät asianmukaiset, kodikkaat ja viihtyisät tilat sekä toimintaympäristö. Asumispalveluyksikössä huolehditaan asukkaiden turvallisuudesta lain ja viranomaismääräysten mukaisesti. Toimitilat täyttävät lain edellyttämät hyväksymisedellytykset sekä turvallisuusmääräykset. Erityishuomiota kiinnitetään muistisairaiden asukkaiden turvallisuuteen. Asumispalveluyksikön tilat ja varusteet ovat asukkaiden hoitoon soveltuvia. Tiloissa tulee voida liikkua ja toimia esteettömästi ja turvallisesti. Asukkaille tarkoitettuihin tiloihin pääsy on mahdollista apuvälineiden avulla tai avustettuna, ja asumispalveluyksikkö on ikäihmisille tarkoituksenmukaisesti varustettu. Asumispalveluyksikössä on viihtyisiä ja kodikkaita yhteisiä tiloja asukkaiden oleskeluun ja ruokailuun. Yhteistiloissa on mahdollisuus järjestää yhteisiä tilaisuuksia. (Asukkailla ja omaisilla on mahdollisuus järjestää asukkaan syntymäpäivät, tms. tilaisuuksia yhteistiloissa, ja käyttää palvelukeskuksen astioita ja koneita. Tarjottavat, koristelu, yms. tulee järjestää itse.) Tilojen kalustuksessa on huomioitu asukkaiden turvallinen liikkuminen ja myös huonokuntoisten asukkaiden osallistuminen. Yhteistiloissa on TV. Henkilökunta toimii asuinympäristön viihtyvyyden ja kodikkuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Asukkaalla on oma vuokra-asuntonsa, pääsääntöisesti yhden hengen huone ja WC-pesutila. Kahden hengen asuntoja Mäntylä 2:ssa on 2. Asukas kalustaa ja sisustaa huoneensa omilla huonekaluillaan ja henkilökohtaisilla tavaroillaan siten, että hoidon toteuttaminen on mahdollista (huom. asukasturvallisuus). Asukas voi tuoda omalla vastuullaan huoneeseen sellaisia tavaroita, joiden huoltovastuu on asukkaalla/hänen asioidenhoitajallaan. Asukashuoneissa on yleisvalaistus sekä tarvittavat säilytystilat. Asukkaiden yksityisyys turvataan päivittäisten hoitotoimenpiteiden aikana. Pariskunnille pyritään tarvittaessa järjestämään mahdollisuus asua yhdessä. Omaisen on mahdollista tarvittaessa yöpyä asumispalveluyksikössä, esimerkiksi saattohoitotilanteessa. Asumispalveluyksikön henkilökunta auttaa tarvittaessa asunnon tyhjentämisessä, jotta uuden asukkaan muutto ei viivästy. Asumispalveluyksikössä on sovitut järjestelyt asukkaiden kalusteiden ja tavaroiden lyhytaikaiseen varastointiin asuinhuoneen tyhjentämisen yhteydessä. Asumispalveluyksiköllä on oltava valmius auttaa huoneen tilapäisessä kalustamisessa, mikäli asukkaan muutto muutoin viivästyisi. Tällöin peruskalustukseen kuuluu sängyn lisäksi peitto, tyyny ja liinavaatteet, yöpöytä, tuoli ja ikkunaverhot. Asumispalveluyksikön ympäristö mahdollistaa turvallisen ulkoilun, ja kulkureiteillä on helppo liikkua kaikkina vuoden aikoina (osassa asuntoja omat terassit, lisäksi yhteiset patiot, 2 aidattua piha-aluetta). Ympäristössä ei ole oleellisia asukkaiden viihtyisyyttä rajoittavia tekijöitä. Asukkaille on osoitettavissa tupakointipaikka. Asumispalveluyksikössä on tila turvallisen lääkehoidon järjestämiseksi. Asumispalveluyksikössä on riittävät henkilöstön toimisto- ja sosiaalitilat. Asumispalveluyksikössä on tila asukkaan hoitoon liittyvien ja muuta arkaluontoista tietoa sisältävien asiakirjojen säilytystilat henkilötietolain (523/ 1999 huolellisuusvelvoitteen mukaisesti) Asumispalveluyksikössä on tiedonkulun ja asiakastietojen siirron kannalta asianmukaiset laitteet (muun muassa puhelin, tietokone tietoliikenneyhteyksineen, tulostin, kopiokone), hoitajien toimistotilat osastoilla (kaksi toimistoa), lisäksi tiimivastaavien toimisto ja esimiehen toimisto. Asumispalveluyksikössä on tilat esim. vaippojen säilyttämiselle (erillisessä ulkorakennuksessa). Jokikaisla- ja Jokituuli -kotialueiden yhteinen siivouskeskus, siivousvälineiden säilytystilat Jokikaisla- ja Jokituuli -kotialueiden yhteinen pyykinkäsittelytila Jokikaisla- ja Jokituuli -kotialueiden yhteinen saunaosasto (pesu- ja löylyhuone) Asumispalveluyksikköön on nimettynä kiinteistöhuoltovastaava: Jukka Vuorinen Asukkaalta ei voida periä takuuvuokraa eikä vaatia kotivakuutuksen ottamista (kuitenkin suositeltava). Asunnot ovat yksityisasuntoja, joissa on tarvittaessa lukittavat ovet. Yksikössä omaiset voivat vierailla vapaasti. Vierailijoiden tullessa taloon: käytettävä ovisummeria koodilla (ohje laitteen vieressä). Hoitaja avaa oven dect-puhelimen avulla tai tulee ovelle. A-ovesta poistuttaessa voi käyttää elektronista ovenavaaja-liuskaa. B- ja C-ovista poistuttaessa on pyydettävä henkilökuntaa avaamaan ovi. Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty? Yksikön siivous on hankittu kaupungin Tilaliikelaitokselta. Mäntylä 1:n asukkaat voivat tarvittaessa hankkia siivouksen joltakin yksityiseltä toimijalta. Eritetahradesinfektiosta huolehtiminen kuuluu kaikille. Palvelukeskuksessa on pyykkihuoltoa varten tila, jossa on 2 pesukonetta, 2 kuivaurumpua sekä kuivauskaappi. Täällä pestään asukkaiden vaattet. Yksikössä käytetään ulkopuolista pesulapalvelua liinavaatteiden pesuun. Henkilökunnan työvaatteet pestään osastoilla (yöhoitaja). 15

TEKNOLOGISET RATKAISUT Laitteiden asianmukaisesta käytöstä ja toimintavarmuudesta vastaava: hoivatyön esimies Hanna Bragge p. 020 6157436. Mäntylässä on laadittu vuosittain tarkistettava turvallisuussuunnitelma. Turvallisuusvastaavat Sami Korhonen (Mäntylä 1) p. 020 615 7549 ja Sanna Kola (Mäntylä 2) p. 020 615 7548 Kiinteistönhoitaja / paloilmoittimen hoitaja: Jukka Vuorinen p. 020 615 6185. Huoltopäivystys p.020 615 8251 Jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan turvallisuudesta ja ohjaa turvalaitteiden käyttöä työvuorossa ollessaan. Asukkaalle annettavaan tulokasoppaaseen ja infoon sisältyy turvalaitteiden opastus sekä asukasturvallisuusohjeet. Pyritään varmistamaan tarvittava ajantasainen tieto asiakkaan toimintakyvystä, sairauksista, lääkityksestä, allergioista, yms. Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla hälytys- ja kutsulaitteilla sekä kulunvalvontakameroilla: Mäntylä 2:n puolella on sekä hoitajakutsujärjestelmä että kulunvalvontajärjestelmä (Miratel). Osalla asukkaista on käytössä ranneke, jonka avulla voi kutsua hoitajaa. WC:ssä on vetonaru, joka toimii samalla periaatteella. Kutsu näkyy henkilökunnan dect-puhelimissa. Kulunvalvonnan 4 ilmaisinta sijaitsevat Mäntylä 2:n kolmella ulko-ovella (A, B, C) ja 1 osastojen välisellä palo-ovella. Valvontakameroita on 8, joista 1 sisätiloissa ja muut ulko-ovien läheisyydessä ja terasseilla. Kameroiden tallennus menee päälle liikkeestä. Kuvaa kameroista voi seurata Jokituulen toimistossa. Kameroiden avulla voi nähdä mm. poistujat ja sisään pyrkivät. Mäntylä 1:n puolella on hoitajakutsuranneke sekä ovihälytysjärjestelmä. Vain muutama asukas pitää ranneketta jatkuvasti ranteessaan. Ovihälytin on aktiivisena melko harvoin, tällä hetkellä vain yhdellä asukkaalla. Hoitajakutsu sekä ovihälytys näkyvät hoitajan kännykässä. Hälytykseen vastataan ja se kuitataan kännykällä. Kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvät periaatteet ja käytännöt: Asiakkaalle aktivoidaan toimintakykyarvion, palvelutarvekartoituksen ja hoito- ja palvelusuunnitelman perusteella tarvittaessa turvapuhelin tai ovihälytin. Palvelu on kotihoidon asiakkaalle tukipalveluna ja tehostetun palveluasumisen asiakkaalla se sisältyy palveluasumismaksuun. Ovilukitusten toimintaperiaatteet: Ulko-ovet ovat lukittuina, sisään/uloskäynti avaimella tai koodilla. Asuntojen ovet lukittavat. myös hoiva-asumisen puolella (M2). Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan? Henkilökuntaa on paikalla Mäntylä2:ssa ympäri vuorokauden, myös Mäntylä1:n asukkaiden tavoitettavissa (turvapuhelimella). Toistaiseksi kaikkien Mäntylän kiinteistöjen hälytykset ohjautuvat Mäntylän henkilökunnalle. Jokaisen on osattava kutsuun vastaaminen. Laitteiden toimivuus tarkastetaan puolivuosittain, ennen kesälomakautta ja ennen vuodenvaihteen pyhiä. Järjestelmien merkit ja mallit sekä huollon ja korjauksen yhteystiedot: Miratel-hoitajakutsu- ja dementiakulunvalvonta järjestelmät KL-Tele/ Lasse Rautanen p. 040 756 5052 Turvapuhelinjärjestelmän Mäntylän vastuuhenkilö Sami Korhonen p. 020 615 7549 (rannekkeiden ohjelmointi, opastus) Kameravalvontajärjestelmä: Ovien lukitus ja automatiikka: Turvaykköset p. 020 780 0280, Hallituskatu 13, 45100 Kouvola 16

TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa 629/2010 ( http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100629). Toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten tekemisestä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle Valviralle ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta Valviran määräyksessä 4/2010 (https://www.valvira.fi/documents/14444/37132/maarays_4_2010_kayttajan_vt_ilmoitus.pdf). Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen? Ennen uuden apuvälinen tai laitteen hankintaa otetaan myös yhteys hoiva-asumisen kehittämisvastaavaan, joka varmistaa, ettei vastaavaa laitetta tai välinettä ole saatavilla muista yksiköistä tai voidaanko tehdä yhteishankinta, mikäli muissa yksiköissä myös tarvetta ko. hankinnalle. Asukkaan henkilökohtaisia apuvälineitä saadaan Carean- tai perusturvan apuvälinelainaamoista. Asumispalvelujen oma fysioterapeutti arvioi yhdessä vastuuhoitajan kanssa apuvälinetarpeen ja tekee siihen liittyvän hakemuksen apuvälinelainaamolle. Apuvälinelainaamo päättää myöntääkö se asiakkaalle apuvälineen. Apuvälinelainaamo vastaa laitteiden käytön ohjauksesta fysioterapeutin kanssa sekä hoitaa välineiden huollot. (ft Tiina Holmberg p. 020 615 6711?) Yksiköillä on myös omia apuvälineitä ja potilassänkyjä. Näiden huoltoihin ja korjauksiin voidaan hyödyntää hoivaasumisen välinekorjaajaa. Korjaajaan otetaan tarvittaessa yhteys kehittämisvastaavan kautta (p. 020 6156717). Sähkösäätöiset hoivasängyt tavoitteena jokaisessa tehostetun palveluasumisen asunnossa. Huollosta vastaa kaupunki. Yksiköiden omien potilas- ja hoitosänkyjen osalta listauksen tekee hoiva-asumisen välinekorjaaja. Listaus yksikön terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaisista laitteista ja huolto/korjaussuunnitelmat. Tavallisia päivittäisiin toimintoihin ja liikkumiseen liittyviä apuvälineitä ovat mm. pyörätuolit, geriatrinen tuoli, hoivapyörätuoli, nelipyörä-kävelytelineet (rollaattorit), kävelypöydät (Eva-Ford), ulkorollat ja potkupyörät (Esla), kyynärsauvat ja kävelykepit, tuolien ja wc-istuinten korokkeet, nousutuet, tukikahvat, (potilasvuoteiden lisävarusteet, kohottautumisteline, kolmiorauta..) Asukkaiden henkilökohtaiset apuvälineet (+ huolto) - asukkailden henkilökohtaiset kuulolaitteet, silmälasit ym. aistien apuvälineet, hammasproteesit - asukaskohtaisesti apuvälinelainaamosta sekä hoitotarvikejakelusta hankittuja tarvittavia apuvälineitä, laitteita ja tarvikkeita - virtsakatetrit, inkontinenssisuojat? - myös lääkkeet - happirikastin Yksikön omat laitteet, välineet ja tarvikkeet Hoitotyötä helpottavia laitteita esim. seisomatuki-nosturi (Turner), henkilönostimet (Liko ) + nostoliinat ja -pussit, kääntölevyt, nostovyöt, sekä muita pienempiä, kuten liukuominaisuuteen perustuvia siirtymisen apuvälineitä, esim. liukulakanat, -laudat, ja -alustat (Oneway-slide) Suihkuvaunut (pesulavetit), suihkutuolit, deko? Terveydentilan tutkimiseen, mittaamiseen ja seuraamiseen liittyviä laitteita (tarvikkeineen): verenpainemittarit, vaaka, verensokerimittarit, pika-crp-laite, kuumemittarit, stetoskooppi, korvalamppu, korvahuuhteluvälineet, Näytteenottovälineet, neulat, ruiskut, koeputket, tutkimusliuskat, ym. lääkekaappi, ensiaputarvikekaappi, -lääkkeet, annostelijat, ompeleiden/hakastenpoistovälineet, haavahoitovälineet, sidostarpeet, silmähuuhtelu/roskanpoistovälineet, suolihuuhteluvälineet, kertakäyttöiset tutkimus- ja suojakäsineet. (Liite: Apuväline-, laite- ja hoitotarvikeluettelo) Seurantajärjestelmä Asukkaat ja henkilökunta perehdytetään apuvälineiden käyttöön. Käyttöohje ja Huolto-ohjeet laitteen vieressä tai -kansiossa. Toimitilojen, laitteiden ja tarvikkeiden toimivuutta ja riittävyyttä arvioidaan moniammatillisessa työryhmässä, joka kokoontuu säännöllisin välein. Yhteistyötä tehdään esim. fysioterapeutin kanssa. Apuvälineiden asennuksista, huolloista ja kuljetuksista ohjeistukset. (Liite: Ohje vaaratilanteesta ilmoittamiseen.) Yksiköllä on Ergonomiavastaava, joka antaa esimerkkiä omalla ergonomisella toiminnalla, kannustaa henkilöstöä ergonomiseen tapaan tehdä työtä, tukee ja ohjaa oikeisiin avustus- ja siirtotapoihin. Ergonomiaosaamisen parantaminen. Kannustaminen osallistumaan ergonmiakoulutukseen (ergokortin suorittamiseen). Jokikaislassa: Nataliya Näveri p. 020 615 7548. Jokituulessa: Hilkka Jokivuori p. 020 615 7547. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Hoivatyön esimies Hanna Bragge p. 020 615 7436 sekä hoiva-asumisen kehittämisvastaava Tommi Reiman p. 020 615 6717. Perusterveydenhuollon apuvälineyksikkö Erikoissairaanhoidon apuvälinekeskus os. Tapiontie 4, 45160 Kouvola os. Kirkkokatu 21, 48100 Kotka Puhelin 020 615 1011 klo 12 13 Puhelin 020 633 6210 klo 9-11 ma-ke klo 9.30 15 to klo 9.30 17 pe klo 8.30 12 17

ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia salassa pidettäviä henkilötietoja. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot. Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h :n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen. Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 ), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi. Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä? Merkittävä osa tietoturvaa on henkilöstön käytössä oleva tieto ja ymmärrys siitä, mitkä tiedot ovat julkisia, mitkä työtehtäviin liittyviä, vain työpaikalla käsiteltäviä tietoja ja asioita, ja mitkä salassa pidettäviä. Kaupungin työntekijät sitoutuvat vaitioloon työsopimuksen tai viranhoitomääräyksen allekirjoituksen yhteydessä. Kaupungin henkilökuntaan kuuluvien tulee suorittaa verkkokoulutuksena toteutettava tietoturvakoulutuksen perusosa 2 vuoden välein. Lisäksi henkilöt, jotka käsittelevät arkaluonteista tai salassa pidettävää tietoa suorittavat korotetun tason koulutuksen vuosittain. Koulutuksesta saatavan todistuksen työntekijä esittää esimiehelleen. Koulutuksiin osallistuvien määrän seuranta saadaan koulutuskohtaisilla nimilistoilla. Henkilöstölle on laadittu Intranet-sivuille tietosuojasivut, jossa on ajankohtaista tietoa tietosuojasta, ohjeita ja linkkejä. Käytössä olevan Kouvola-Effica-asiakastietojärjestelmän navigaattorissa on tietosuojakansio, jossa on tarkat ohjeet rekisteritietojen käsittelyyn ja luovuttamiseen sekä tietopyyntöihin laaditut lomakkeet. Tietojärjestelmien käyttäjien käyttöoikeudet määritellään tehtävien ja vastuiden mukaisesti. Potilastietojärjestelmän (Terveydenhuollon Effica) tunnuksen tilauksen ja käyttöönoton yhteydessä esimies käy uuden työntekijän kanssa läpi tietosuojasitoumuksen, jonka työntekijä allekirjoittaa, ja joka säilytetään 10 vuotta palvelussuhteen päättymisestä yhdessä työsopimuksen kanssa. Liite: Effica-tietosuojasitoumus ja salassapito-ohjeet Liite: Kouvolan kaupungin arkistointiohjeet Miten huolehditaan henkilöstön henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta? Henkilöstön osaaminen varmistetaan hyvällä perehdytyksellä. Kukin toimiala vastaa siitä, että työtekijä on perehdytetty työtehtäväänsä (perehdytyskansiot). Tehtävän hoitoon liittyvän tietojärjestelmän käytön koulutus on osa perehdytystä. Palvelujen ja toiminnan kehittyessä ja muuttuessa sovelluspalvelut ja lähiesimiehet huolehtivat aikaisempien ja uusien toimintamallien perehdytyksestä ja koulutuksesta. Sovelluspalvelun palavereihin kutsutaan esimiehiä ja käyttäjiä, ja suunnitellaan yhdessä toimintamalleja ja käytänteitä. Toimintamallit dokumentoidaan ja tallennetaan yhteiseen käyttöön potilastietojärjestelmään, josta löytyy myös Tiedon eri sovellusten käyttöoppaat. Tietojärjestelmien käyttökoulutusta toteuttavat useimmiten sovellusasiantuntijat erityisesti tietojärjestelmien versiovaihtojen tai uusien osioiden käyttöönoton yhteydessä, sekä tarvittaessa kertauskoulutuksia. Kirjalliset ohjeet tallennetaan henkilöstön saataville. Sovellusasiantuntijat vastaavat myös tietojärjestelmien tuesta. Tietojärjestelmä- sekä tietosuojakoulutukset toteutetaan mahdollisuuksien mukaan siten, että mukana on sovellusasiantuntija sekä tietosuojavastaava. Terveydenhuollon Effican osalta järjestelmän käytön koulutusta ja tukea antavat nimetyt vastuukäyttäjät sekä yksikkötasolla olevat tukihenkilöt. Miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä? Asiakasta informoidaan heti tulovaiheessa henkilötietojen käsittelystä. Rekisterissä olevia tietoja saa käyttää vain asiakas- ja potilassuhteen hoitamiseen ja vain siinä laajuudessa kuin asian hoitaminen, työtehtävät ja vastuut edellyttävät. Tietosuojaseloste löytyy ilmoitustaululta ja Kouvolan kaupungin internetsivuilta: http://www.kouvola.fi/material/attachments/tietosuoja/zytqwnsf7/tietosuojaseloste_ikaantyneiden_palvelut_2015.pdf Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Kouvolan kaupungin tietosuojavastaava Yksikön tietosuojavastaava: Marita Meriluoto Sanna Kola / Mäntylä 2, p. 020 615 7548 Marjoniementie 10 45100 Kouvola Sami Korhonen /Mäntylä 1, p. 020 615 7549 puh. 020 65 7380 etunimi.sukunimi(at)kouvola.fi 18

RISKINHALLINTA Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä, toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia. Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi, kun kaikki työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Työ ei ole koskaan valmista. Koko henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä. Riskinhallinta koskee sekä henkilöstöä että asiakkaita. Huolehditaan siitä, että johdolla ja henkilöstöllä on sekä työtehtäviensä että omavalvonnan toteuttamisen vaatimat riittävät tiedot ja taidot (perehdytys ja säännöllinen koulutus), ja siten myös valmiudet tunnistaa ja ennaltaehkäistä vaaroja. Yksintyöskentelyohjeet; hätäapujärjestelmät. Potilasturvallisuus- ja tietoturvallisuuskoulutukset kaikille. Ajantasaiset Pelastus- ja varautumissuunnitelmat; poistumisturvallisuusselvitykset; harjoitukset säänn. Työsuojelun toimintaohjelman mukaiset ohjeet ja riskien arvioinnit säännöllisesti. Kiinteistöjen tarkastukset ja laitteiden määräaikaishuollot. Veden, sähkön ja datayhteyksien toimituskatkoksiin varautumissuunnitelmat. Yksikön turvallisuuskansio on Jokikaislan toimistossa: sieltä on löydettävissä päivitetyt palo- ja pelastussuunnitelmat sekä ohjeistuksia erityistilanteiden varalle. Yksikön ilmapiiri on turvallisuusajattelua edistävä. Syksyllä 2015 yksikköön koulutettujen turvallisuusvastaavien tehtävänä on valvoa ja toteuttaa yksikön turvallisuussuunnitelmaa yhdessä yksikön esimiehen ja esim. palo- ja pelastusviranomaisten kanssa. Em. työn tueksi yksikköön laaditaan turvallisuuden suunnittelun vuosikello, jonne turvallisuusvastaavat ja esimies kirjaavat tulevan vuoden turvallisuuden kannalta merkittävät tapahtumat ja tehtävät sekä niiden toteutumisesta vastaavat tahot. Pelastussuunnitelma Pelastuslain (379/2011) mukaan on ehkäistävä vaaratilanteiden syntymistä ja varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa. Pelastussuunnitelmaa laadittaessa on suositeltavaa olla yhteydessä muihin viranomaisiin. Selvittämällä eri viranomaisten voimavarat (toimintavalmiusaika, henkilöstö ja kalusto) tiedetään, millaista ja kuinka pikaista ulkopuolista apua organisaatio voi häiriötilanteessa saada ja kuinka perusteelliseen oman organisaation toimintaan on varauduttava. Turvallisuussuunnitelmalla voidaan korvata pelastuslainsäädännössä tarkoitettu pelastussuunnitelma; se on laajempi asiakirja ja käsittää kohteen kokonaisturvallisuuden suunnittelun. Poistumisturvallisuusselvitys Asumisyksikön muotoon järjestetyissä palvelu- ja tukiasunnoissa ja tiloissa, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi, toiminnanharjoittajan on laadittava poistumisturvallisuusselvitys. Siinä selvitetään, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratekijöihin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä. Poistumisturvallisuusselvitys on päivitettävä vähintään 3 vuoden välein tai toiminnan muuttuessa olennaisesti. (Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille, STM 2011.) Riskien tunnistaminen Riskienhallinta on osa jokapäiväistä työtämme ja myös jokaisen yksikön työntekijän vastuulla. Tarvitaan sekä ennakoivaa pohdintaa että havainnointia, mitkä ovat toiminnan kriittiset työvaiheet ja riskit? Vaaratilanteita ja laatupoikkeamia voi syntyä palveluissa henkilöstön aiheuttamina ja henkilöstölle tapahtuvina, kuljetuksissa, sairaalasta kotiutumisen yhteydessä, lääketurvallisuudessa, toimintaympäristöön/tiloihin liittyen, turvalaitteiden toiminnoissa, rajoitteiden käytössä, asiakaan itse aiheuttamina, asiakkaan huonona kohteluna, ym.. Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit? 4ks-riskipistearviointi HaiPro- ja Tape järjestelmä yhteydenotto esimieheen ja työsuojeluasiamieheen Mäntylällä on Valkealakodin kanssa yhteinen työsuojeluasiamies, jonka tehtävänä on mm. kaikenlaisiin työpaikalla koettuihin epäkohtiin puuttuminen ja velvollisuus ilmoittaa niistä esimiehelle. Jokainn huolehtii myös itse työturvallisuudestaan. Hoitajan tulee osata toimia turvallisesti esim. neulojen ja muiden sairaanhoitovälineiden kanssa. Hänen tulee myös hallita erilaiset koneet ja laitteet. Työtapaturmista ilmoittaminen on osa ammattitaitoa. Työturvallisuuslaki edellyttää myös, että työnantajalla on hallussaan tieto työn vaaroista ja niiden merkityksestä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Selvitys, vaarojen tunnistaminen ja arviointi on jatkuvaa ja systemaattista. 19

4Ks Kouvolan kaupungin työturvallisuusriskien arvioinnin ja -hallinnan apuvälineeksi on hankittu 4Ks Riskipiste -palvelu. Selainpohjainen järjestelmä sisältää mittaustyökalun ja tulosraportoinnin. Palveluun kirjaudutaan Internet-osoitteessa www.4ks.fi Palvelun avulla kartoitetaan ja analysoidaan työturvallisuuden riskejä eri osa-alueilta: turvallisuuspolitiikka- ja ohjeet, työympäristö ja tapaturman vaarat, kone- ja laiteturvallisuus, ergonomian aiheuttamat vaarat, haitallisen henkisen kuormittumisen vaarat ja fysikaaliset vaarat. HaiPro ja TAPE Kaikki asiakkaaseen kohdistuneet vaaratapahtumat (läheltä piti -tilanteet ja haittatapahtumat) ilmoitetaan Haipro järjestelmässä, paitsi kaatumistapaturmat (ilmoitetaan TAPE järjestelmässä), hoitoon liittyvät infektiot sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvät poikkeamat. Ohjeet HaiPron käyttöön löytyvät Kontista (Kouvolan kaupungin intranet). HaiProjen avulla saadaan kattavasti tietoa vaaratapahtumista, varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista. Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? 4ks-riskipistearviointi HaiPro- ja Tape-järjestelmä vakuutusyhtiö If:n sähköiseen palveluun henkilöstölle tapahtuneista vaaratilanteista kirjallinen ilmoitus - ilmoitukset etenevät automaattisesti tilanteiden ja tapahtumien käsittely tiimipalavereissa ja työpaikkakokouksissa, tarvittaessa asioita viedään eteenpäin Riskienhallintaa toteutetaan kaikilla tasoilla, ja havaitut riskit, vaaratilanteet ja virheet dokumentoidaan, raportoidaan ja analysoidaan yhteistyössä ko. tiimin kanssa. Työntekijä ilmoittaa havaitsemastaan laatupoikkeamasta ohjeiden mukaan sähköisiin järjestelmiin ja/tai esimiehelleen (perehdytyksessä kerrotaan toimintatavoista). Tapahtumista keskustellaan tarvittaessa laajemmin, tarvittaessa yhdessä asiakkaan ja työntekijän kanssa, omaisen kanssa; tarvittaessa asioita viedään eteenpäin. Riskien ja haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden avoin ja läpinäkyvä käsittely ja analysointi ovat välttämättömiä, jotta työyhteisössä ja tiimissä voidaan oppia virheistä ja kehittää päivittäisiä työtapoja turvallisemmiksi. (Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma, THL 2011 2015). Vahinkotapahtumien käsittelyssä tärkeintä ei ole syyllisten etsiminen, vaan virheistä oppiminen ja samankaltaisten virheiden välttäminen jatkossa. Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Työprosessi ja riskitilanteeseen johtaneet tekijät käydään läpi työryhmässä tiimipalavereissa ja työpaikkakokouksissa, sovitaan korjaavista toimenpiteistä, aikataulusta, vastuuhenkilöistä ja seurannasta. Esimies arvionsa mukaan vie tarvittaessa asiaa eteenpäin (esim. kiinteistöhoidolle, ylemmälle johdolle). Asiakkaalle ja hänen omaiselleen annetaan tietoa ja tukea tilanteen vaatimalla tavalla (huom. asiakaspalautteiden käsittely). Muutoksista tiedottaminen Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille? - työpaikkakokoukset, tiimipalaverit, tiedotteet (s-posti, Kontti, ilmoitustaulut ) Havaittuja epäkohtia ja raportoituja tilanteita käsitellään säännöllisissä työpalavereissa. Jos vaaditaan toimintatavan muuttamista, huolehditaan ohjeistuksen kirjaamisesta ja toimittamisesta asianosaisille. Asiakkaille ja läheisille tiedotetaan korjaavista toimenpiteistä henkilökohtaisesti. Yleistä mielenkiintoa herättäneistä tai vakavammista tapahtumista tiedotetaan tarvittaessa yhteistyötahoille kaupungin käytänteiden mukaisesti (esim. palvelupäällikkö). 20